IL: "Mielenterveyspoissaolot rajussa kasvussa – työterveyslääkäri: ”Jonkinlainen kriisi on käynnissä"”

Katsokaa ja todetkaa: meille on pesiytynyt virkamafia ja pieni eliitti, joka tätä maata pyörittää. Tietysti sama ongelma on myös monissa muissa maissa, joten vähän ojasta allikkoon menee, jos yrittää muualle muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Työelämä on mennyt sairaaksi. Vakituiset ihmiset tekevät useamman ihmisen työt työpaikalla. Väsyvät ja sairastuvat, kun eivät ymmärrä että vika ei ole heissä, vaan työkulttuurissa, joka pitäisi muuttaa inhimillisemmäksi. Ihmiset eivät ole koneita!

Suomessa voi luopua työpaikasta omalla ilmoituksella, jos ei kiinnosta. Valtio pitää huolen, että et näe nälkää, sinulla on lämmin katto pään päälläsi, puhtaita vaatteita ja harkinnanvaraisesti saat uuden telkkarin ja kännykän aina kun tarvitset. Muiden piikkiin.

Sinulla on aikaa ja kaikki turva löytää itsellesi miellyttävä työpaikka tai jos rahkeesi riittää valtio tukee avokätisesti yrittäjiksi lähteviä erilaisten startup-rahoitusten kautta.

Suomessa eläminen on maailman helpointa.

Ongelma on, että nykypäivän suomalaisilla ei ole kokemusta vastoinkäymisistä ja tämä kokemusten syvyyden puuttuminen saa pienetkin asiat tuntumaan isoilta.

Aina kun tuntuu pahalta, voi käydä vaikka katsomassa mitä Jakartan slummeissa eläville kuuluu tai miten jenkeissä eläkeiässä olevat unelmoijat painavat kahta duunia, koska lääkärissä käynti on ollut niin kallista.

Olipa kerran (on yhä, mutta minä en siellä) hoivakoti, jossa pomo. Ei osannut johtaa, yritti olla kaveri kaikkien kanssa. Pompotti työstä toiseen. Ei edes kasvotusten uskaltanut, vaan soitti tai viestitti. Ja työntekijät savustivat toisiaan pihalle.

Yli 30v erialojen työelämää takana. Kaikissa imettiin niin kuiviin ihminen, että uskaltauduin hakemaan "apua". Sanoja/lupauksia vain sain, en apuja. No resepti, jonka hain, mutten syönyt.

Hyvä Suomi, mutta tyhjän saan pyytämättäkin. Oma apu, paras apu. Nyt sinnittelen ja teen mistä nautin. Huono omatunto kokoajan, kun olen kyynistynyt työelämän suhteen. Onneksi en elämän suhteen.

Tässä vain pääpiirteet. Monenlaista nähty.

En syytä naisvaltaista työpaikkaa, pahin tuntemani juoruaja on mies. Ovat yhtä "hyviä".

Minunkin työpaikalle tuli kolme työnjohtajaa lisää jotka "ylennettiin" työntekijöiden joukosta tietysti he ovat jälkimarkkinointijohtajan suosikkeja vaikka epäpäteviä eivät osaa edes englantia auttavasti vaikka se on yksi yhtiön kielistä. Kaikille tietysti "annettiin mahdollisuus" mutta jokainen tiesi ketkä sinne valitaan ei muita hakijoita ollut. Vähän noloa kun yhtiökin on kansainvälinen ja täällä muutenkin harjoitetaan melkoista ikärasismia ja naisten syrjintää.

Ihmiset ottavat opintovapaata, eikä esimies saa lupaa ottaa sijaista. Muut työkaverit tekevät opintovapaalla olevan työt.

Ettei vaan johtuisi siitä, että ihmiset ovat jo 1v8kk joutuneet elämään pelko perseessä kun koko ajan on ollut vaarassa joutua karanteeniin. 14-21vrk pienessä asunnossa ilman omaa rauhaa tai edes mahdollisuutta puhua puheluita yksityisestä nakertaisi ketä tahansa, etenkin jos kyseessä olisi perhealtistuminen koska silloin piina alkaisi alusta joka kerta kun uusi sairastuisi.

Etätyön päättyminen ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuunnellaan kuolemaa ihannoivaa hevimusiikkia ja katsotaan väkivallalla mässäileviä elokuvia ja sarjoja. Vain oma napa kiinnostaa, ei muiden hyvinvointi, eikä auteta kärsiviä, huonosti voivia. Viihde ja mässyt täyttää vapaa-ajan. Henkinen kehitys ja hyvän tekeminen ei kiinnosta. Vanhoista, sairaista, yksinäisistä ei välitetä. Kovat arvot työelämässä, isot pomot kyykyttää pienempiä ja näin paska valuu alas, kaikki voivat tosi huonosti. Perheet kärsivät tästä syystä kotona. Lämpö, rakkaus toisiaan kohtaan puuttuu.

Voi jumalauta näitä "HeVi MuSiIkKi Ja ViDeOpElIt" -nillittäjiä.

Kerron nyt salaisuuden: on nyös elämää ylistävää metallimusiikkia.

Ja toinen bonukseksi: tulen iloiseksi metallimusiikista. Kertoi se sitten kuolemasta, avaruudesta, elämästä tai kuoliaaksi jäätymisestä.

Itse pidän metallin ohella myös true crimesta, kauhusta ja poliisisarjoista enkä koe olevani psykopaatti. Ennemmin kun elämä on kovaa ei sitä helpota katsoa jotain metsoloita ja surra kun kotimaa ei ole enää tuollainen.

Osaan kuitenkin moikata työkavereita ja pitää ovia auki, tehdä asioita muidenkin kuin itseni eteen ja käyn töissä maksaen veroni. Kuitenkin olen mielisairas mieltymyksineni, näemmä. BB ja TIS olisivat varmaan ok, akvaarioelämän seuraaminen telkkarista.

Vierailija kirjoitti:

Eilen meillä kävi lukkoseppä vaihtamassa lukon. Oli erikoinen kaveri, ihan kantis.

Ei katsonut silmiin puhuessaan, eikä edes minuun päin. Aina kun puhui niin katsoi 90 astetta poispäin.

Täytyi purra huulta etten sanonut että nyt vähän yritystä tuohon touhuun.

Mulla on lievä kuulovamma, joten käännän aina korvan puhujaan päin, että kuulen paremmin. Hoidan työni kuitenkin hyvin ja kiitetysti. Olenko paha ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämä on mennyt sairaaksi. Vakituiset ihmiset tekevät useamman ihmisen työt työpaikalla. Väsyvät ja sairastuvat, kun eivät ymmärrä että vika ei ole heissä, vaan työkulttuurissa, joka pitäisi muuttaa inhimillisemmäksi. Ihmiset eivät ole koneita!

Suomessa voi luopua työpaikasta omalla ilmoituksella, jos ei kiinnosta. Valtio pitää huolen, että et näe nälkää, sinulla on lämmin katto pään päälläsi, puhtaita vaatteita ja harkinnanvaraisesti saat uuden telkkarin ja kännykän aina kun tarvitset. Muiden piikkiin.

Sinulla on aikaa ja kaikki turva löytää itsellesi miellyttävä työpaikka tai jos rahkeesi riittää valtio tukee avokätisesti yrittäjiksi lähteviä erilaisten startup-rahoitusten kautta.

Suomessa eläminen on maailman helpointa.

Ongelma on, että nykypäivän suomalaisilla ei ole kokemusta vastoinkäymisistä ja tämä kokemusten syvyyden puuttuminen saa pienetkin asiat tuntumaan isoilta.

Aina kun tuntuu pahalta, voi käydä vaikka katsomassa mitä Jakartan slummeissa eläville kuuluu tai miten jenkeissä eläkeiässä olevat unelmoijat painavat kahta duunia, koska lääkärissä käynti on ollut niin kallista.

Afrikassa on pahemmin, pitää olla vahvempi

- Julma-Henri

Aika montaa tuttua on ahdistunut palata ihmisten pariin. Siihen on monia syitä.

Minua pelotti, että olen pudonnut kaveriporukasta, olinhan melkein koko vuoden yksin. Ja niin kävi. Tunnen nykyään olevani ulkopuolinen.

Voi myös olla, että olemme tällä hetkellä kohdassa, jolloin se saamatta jäänyt tarpeellinen apu, alkaa vaikuttaa. Monet vertaistukiryhmät lopettivat hetkellisesti tai siirtyivät nettiin. Tukiverkot saattoivat jäädä tavoittelemattomiin, jos esimerkiksi perheenjäsen on riskiryhmää eikä uskaltanut tavata.

Pave maijanen lauloi se joka apua saa, tajuu sitä myös antaa. Ei muuten pidä paikkansa. Otetaan vaan eikä anneta mitään.

Edessä olevat pakkorokotukset ja tyrannia. Pelko, mistä tässä kaikessa on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kuitenkin koronapropaganda ja maailman tuhon jatkuva toitottaminen medioista ja tauoton hysteerinen aivopesu mitä media ja poliitikot harjoittavat kuormittanut alitajuntaa ihmisillä.

Juurikin tämä ja millä lapiolla nuo aivopesun uhrit nyt kaivetaan ylös tuolta montusta? Paljon jengiä vieläkin aivan kujalla kattoo valtamedian negatiivista aivopesukoneistoa joka päivä ja ei tajua, että mitä oikeasti on meneillään. Kaasusumutusta. Toivotaan parasta, että kaikki herää. Suomalaiset on kuitenkin fiksuja niin uskon heräämiseen tässä maassa.

Jännä juttu, että työikäisten mt-ongelmien syynä on aina työntekijä itse, ei työnantaja.

Tässäkin jutussa esitetään, että työntekijästä saikut johtuvat ja koronasta.

Meidän ”tietofirmassa” on ollut koronan aikana etätyösaikulla kymmeniä, ja kaikki burn outin takia. Korona toi surkean johtamisen esiin ja ihmisten työmäärä tuplaantui.

”Nythän voitte aloittaa kasilta kun ei mene työmatkaan aikaa, sairaana voitte tehdä töitä kun ei tartu muihin”, edes ruokataukoja ei pidetä ilman et tykitetään teamsiin.

Ja sitte etätyöliinat kiinni, kun etätyösuositus loppui, ja puolitoista vuotta kotona eristetty lammaslauma pakotetaan toimistolle 4x vkoon avokonttoriin.

Työmäärän tuplauksesta on tullut olettama, palsu kun alkaa toimistossa ysiltä (kuten työaika), niin tivataan jo aihelistaa, kun koronan aikaan työt aloitettiin jo kasilta ja se oli valmiina.

Samantien putosi meiltä pällisaikulle kolme ja sen päälle flunssakierre.

Pomo meilaa hädissään, että höököä höököä, kaksi miljoonaa jäljessä tavoitteesta NYT TSEMPATKAA HEI!

Ja tälle loppuunpalaneelle porukalle järjestetään vasemmalla kädellä pakollinen tyhypäivä, jossa leikkiolympialaiset ja dallaspullaa!

Kyllä nyt muuten jaksaa! 😍

Paha maailma on tullut lähelle somen kautta. Ei tarvitse kuin katsella Iltalehden lööppejä, niin tulee surullinen olo. Oikein mässäillään ihmisten ahdingolla. Meillä on on mahdollisuus valita, mihin suuntaamme energiamme, joten valitaan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Paha maailma on tullut lähelle somen kautta. Ei tarvitse kuin katsella Iltalehden lööppejä, niin tulee surullinen olo. Oikein mässäillään ihmisten ahdingolla. Meillä on on mahdollisuus valita, mihin suuntaamme energiamme, joten valitaan hyvin.

Kaikille ei ole suotu mahdollisuutta, esim. äly, sosiaaliset taidot yms yms yms

Vierailija kirjoitti:

Eilen meillä kävi lukkoseppä vaihtamassa lukon. Oli erikoinen kaveri, ihan kantis.

Ei katsonut silmiin puhuessaan, eikä edes minuun päin. Aina kun puhui niin katsoi 90 astetta poispäin.

Täytyi purra huulta etten sanonut että nyt vähän yritystä tuohon touhuun.

Tarvitsitteko lukon vaihdon vai juttuseuraa?

Suomalaisilla on nyt vain huonot geenit.

Mielenterveyspalveluista leikattu. Hoitojonot.