Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö koko perheen muuttaa ruokailutottumuksia
18.01.2015 |
kun perheen lapsen seurustelukaveri ei voi syödä perheen tekemää ruokaa? Ja tämä kaveri on meillä jokaisena viikonloppuna koko viikonlopun, eli aika monta ruokailua.
Siis olen tottunut tekemään esim jauhelihakastikkeen niin, että laitan siihen ketsuppia aika reippaasti. Hyvää tulee. No nyt on sitten selvinnyt, että lapsen kaveri ei voi tätä syödä.
Samaten moneen muuhun ruokaan tulee tomaattia jossakin muodossa. Kuulema ei voi syödä.
Hmm, mitäs nyt sitten?
Pitääkö meidän muiden alkaa opetella syömään tomaatitonta ruokaa? Vai teenkö kaksi ruokaa joka kerta? Vai miten tää homma menee?
Saatiin tästä iso riita aikaiseksi jo perjantaina. Vieläkin on vähä viileet tunnelmat. Ja olen huomannut, että oma lapseni on tämän kaverinsa puolella, siis äitiänsä vastaan tässä asiassa.
Kommentit (129)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ei ole mitään tekemistä anoppi miniä asettelun kanssa vaan siitä että TALOSSA TALON TAVALLA. Ja jos ei kelpaa niin lapsen seurustelukumppanilla on oma koti jossa tehdään ruokaa
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 08:40"][quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 08:33"]
Aloittaja käyttää ilmaisua "ei voi syödä tomaattia", joten oletan että kyseessä nimenomaan on allergia. Mikäli näin on, niin olisi puhdasta vittuilua jättää tämä huomiotta. Helpoimmalla pääset kun teet koko köörille tomaatitonta ruokaa, seurustelukumppani ei voi ruokarajoitteelleen mitään. Olisi täysin eri asia jos kyse olisi asenteesta "hyi yök en syö."
[/quote]
Allergiasta tosiaan kyse.
Mutta on se vähän makuasiakin. Me on vuosikaudet syöty tomaattista ruokaa. Ja yht´äkkiä ilman sitä, ei se ruoka maistu samalta alkuunkaan.
No yritän nyt sitten tehdä tomaatitonta ruokaa. Näin jo perjantaina riidan päätteeksi sovittiin. Mutta on mulla kyllä vähän sellainen olo, että mä olen hävinnyt ja lapseni ja kaverinsa ovat voittaneet. Ja tää kaveri on onnelinen kun on saanut mahdollisen tulevan anoppinsa polvilleen. Helvetti ja mä olen yli 20v häntä vanhempi!!! Eniten harmittaa, että menetän oman lapseni arvostuksen.
[/quote]
Mä päinvastoin luulen että saavutat lapsesi arvostuksen kun otat huomioon hänelle tärkeän ihmisen. Äläkä aloita jo tässä vaiheessa tuota paha anoppi-hyvä miniä/vävy ajattelua
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 08:50"]
Pystyn niin eläytymään ruokapöytäänne, kun ap huokailee naama norsunvitulla spaghettikastiketta syödessään että ei ole yhtään niin hyvää kuin tavallisesti kun ei saa käyttää ketsuppia ja mulkoilee lapsensa seurustelukumpppani ja ivallisesti kyselee että miltä maistuu.
[/quote]
Niin ja kun spaghettikastikkeen voi tosiaan tehdä ilman tomaattia ja laittaa sitä ketsuppia omalle lautaselle soosin päälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika pienestä on ap:n auktoriteetti ja arvostus kiinni, kun ihan normaali kohteliaisuus ja muiden huomioonottaminen sitä noin raunioittaa.
Noh, miniä/vävykokelas varmaan ymmärtää oman parhaansa ja jättää pian ap:n nauttimaan yksin ketsupeistaan ja valmiista grillikastikkeista (yök).
Taitaa ap olla surkea kokki. Ketsuppia joka paikkaan :):)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurjaa, että joissakin perheissä ei tarjota ruokaa lapsen seurustelukumppanille. Meillä tarjotaan ja usein vieläpä sellaista ruokaa mistä lapseni kumppaneineen tykkää. Tässä talossa ei ole mitään jämähtäneitä tapoja, vaan pyritään siihen, että kaikilla on kiva olla. Lapsen seurustelukumppani ei ole perheenjäsen, mutta viettää meillä paljon aikaa. Ei tulisi mieleenkään jättää häntä ruoatta. Vastaavasti lapseni saa ruokaa kumppanin kotona silloin kun siellä ovat.
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 08:52"]
Tässä ei ole mitään tekemistä anoppi miniä asettelun kanssa vaan siitä että TALOSSA TALON TAVALLA. Ja jos ei kelpaa niin lapsen seurustelukumppanilla on oma koti jossa tehdään ruokaa
[/quote]
Kuitenkin jos perheen äiti kutsuisi ruokarajoitteisia vieraita kotiinsa niin toki tehtäisiin rajoitteiden mukaista ruokaa?
miksei lapset saisi kutsua vieraita OMAAN kotiinsa?
tietysti hyvä olisi että teinit tekisi edes silloin tällöin perheelle ruokaa.
Mut ihan totta siitä ruoasta voi ottaa vaikka kauhallisen syrjään ennen tomaatin lisäämistä. Sillä tavalla saat laittaa sitä ruokaa mitä halut ja miniä saa silti jotain suuhunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on moniallerginen nyt jo opiskeleva nuori. Välillä tehdään ruokaa koko porukalle, niin että se käy kaikille. Välillä tehdään kuten täällä on ehdotettu, että eriytetään kastikkeet jossain vaiheessa erikseen. Välillä taas hän saa kokonaan omat ruuat. Pojan allergioissa on mm. maito ja vehnä, mitkä ovat aikuisella harvinaisia. Sen lisäksi siitepölyaikaan kiellettyjä ovat juuri tuo tomaatti, omena, porkkana ja vaikka vähän mikä, en edes muista sitä listaa ulkoa. Hän myös reagoi noille kaikille voimakkaasti. Huh kamalaa, toivottavasti ei saa ap:n kaltaista anoppia. Tästä allergista on kyllä sekin hyöty, että eipähän tule noita joutavia lisäainemössöjä muillakaan syötyä. Siinä on myös käynyt niin, että nuorempi, joka ei ole allerginen millekään ruoka-aineelle, tekee kaikki ruokansa puhtaista raaka-aineista itse, kun on kotona siihen tottunut. Ongelmista saa isoja tekemällä niistä isoja. Eikö teillä ole astioita vai miksi se on niin vaikeaa ottaa se pieni osa erilleen? Vai tiskin määräkö pelottaa?
PS. Kylässä saa joskus kastikkeita, joihin on läträtty ketsuppia. Järkyttävän pahaa, mutta kohteliaisuudesta syön vähän.
Jännittää ajatella, että AP:ta oikeasti ottaa aivoon tuo, että nuoret on joka viikonloppu hänen kattonsa alla hänen ruokittavinaan. Eikö voisi kysyä kauniisti, että mitäs jos nuoripari viettäisikin yhtä paljon aikaa anoppilassaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi olla velvollisuus ruokkia teinin partneri/kaveri varsinkin jos teillä viettävät enemmän aikaa. Ainakin meillä se olisi iso menoerä ruokaan lisää kun pitäisi pitää muidenkin lapsia ruoassa. Eri asia on ruokkia silloin tällöin kun joka viikonloppu jne. Ei meillä ruokittu kavereita ja kumppaneita nuorena eikä sitä tehty kaverienkaan perheissä ja hyvin pärjättiin. Ei tarvitse olla niin toisissa kiinni ettei voi sen aikaa olla erossa että molemmat syö kotonaan ja viettää sen hetken sen oman perheen kesken
Koitetaas löytää ihan järkiratkaisuja tähän. Tuoretomaatti, murska, pyre ja ketsuppi selkeät, jätetään pois. Missä tuotteissä on "piilotomaattia"? Onko jossan makkaroissa? Aika monissa valmiskastikkeissa on, salsat ym. Taitaa se rajoittaa jonkun verran, varsinkin kun oma perhe tykkää.
Jospa teette niin, että perjantaina istutte pöydän ääreen ja teette yhdessä ruokalistaa, näin säilyy arvostus kaikilla ja olisi sullekin apua ideoinnissa. Mua harmittais eniten pizzaperjantain "menetys", miten sen sais sovellettua tomaattiallergiselle? Pizza bianco? Tortillat toimis, tomaatit eri kippoon ja allerginen jättää salsakastikkeen pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 09:02"]
Jännittää ajatella, että AP:ta oikeasti ottaa aivoon tuo, että nuoret on joka viikonloppu hänen kattonsa alla hänen ruokittavinaan. Eikö voisi kysyä kauniisti, että mitäs jos nuoripari viettäisikin yhtä paljon aikaa anoppilassaan?
[/quote]
Ap tässä. Ei ota aivoon se, että ovat täällä. Eivät voi olla muuallakaan.
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 08:59"][quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 08:52"]
Tässä ei ole mitään tekemistä anoppi miniä asettelun kanssa vaan siitä että TALOSSA TALON TAVALLA. Ja jos ei kelpaa niin lapsen seurustelukumppanilla on oma koti jossa tehdään ruokaa
[/quote]
Kuitenkin jos perheen äiti kutsuisi ruokarajoitteisia vieraita kotiinsa niin toki tehtäisiin rajoitteiden mukaista ruokaa?
miksei lapset saisi kutsua vieraita OMAAN kotiinsa?
tietysti hyvä olisi että teinit tekisi edes silloin tällöin perheelle ruokaa.
Mut ihan totta siitä ruoasta voi ottaa vaikka kauhallisen syrjään ennen tomaatin lisäämistä. Sillä tavalla saat laittaa sitä ruokaa mitä halut ja miniä saa silti jotain suuhunsa.
[/quote]
Siinä tilanteessa äiti on se joka tekee ruokaa. Jos teini kutsuu rajoitteisen kumppanin kylään niin teinillä on silloin vastuu tehdä ruoka sille kumppanille. Vastuu vieraasta on kutsujalla
Mäkin kyllä vähän ihmettelen että miksei nuoripari voi joskus viettää viikonloppujaan siellä toisenkin nuoren perheen luona? Toiseksi niin ehkä ehdottaisin josko se nuoripari tekisi puolestaan välillä koko perheelle maistuvan ruoan ilman tomaattia, pääsisi ap:kin vähemmällä ja nuoripari muutakin tekemistä kuin valittaa. Seurustelevat nuoret ovat niin isoja että voiva aivan hyvin ottaa itsekin vastuuta ruoanlaitosta.
Ap, ei kai teillä joka päivä jauhelihakastiketta kuitenkaan syödä? Meillä on muuten pojalle, silloin kun on kotona, tehty erikseen oma annos ja laitetaan sitten pakkaseen. Hänellä on esim. omista makaroneista tehtyä makaronilaatikkoa, jota otetaan pakkasesta, kun muilla on lasagnea, jota on hankala tehdä hänelle sopivana, kun soija taas ei käy minulle itselleni ja riisimaidon mausta kukaan ei pidä. Sekä ei sinun tartte aina passata, sano nuorille, että tekevät ruokansa itse. Valmiskastikkeet on pahoja, kokeilkaapa tehdä alusta asti itse, niin saatte parempaa.
Minusta on hauskaa kun on pöydän ympärillä paljon elämää ja ihmisiä. Kaksi vanhinta lasta ovat jo muuttaneet pois kotoa, joten nuorimman seurustelukumppani on enemmän kuin tervetullut.
Usein kysyn mitä laitettaisiin ruuaksi ja nuoripari sitten häärää mun kanssa keittiössä, samalla rupatellaan niitä näitä. Monesti ovat arkisin tehneet ruuan valmiiksi kun tulen töistä. Samalla tavalla toimivat myös silloin kun ovat toisen kotona.
Jos ei oma mielikuvitus keksi, että mitä ruokaa voisi tehdä ilman tomaattia (heh!), niin kysy siltä allergikolta, että mitä hän mieluusti söisi ja teette sitten yhdessä reseptin mukaan. Tuleepa siinä ruuanlaiton ohessa tutustuttua paremmin seurustelukumppaniinkin.
Ai niin, mutta tääkin sitten varmaan on "anopin" kyykytttämistä.
Ja oikeesti hei, ketsuppia jauhelihakastikkeeseen... Onko nää seukkaavat lapset 4-vuotiaita?
Aijaa, tää olikin tämmönen tuleva anoppi, jota ei lapsi ja lapsen seurustelukumppani saa kyykyttää. Allergia on keksitty ihan vaan anopin kiusaksi, jotta saadaan painettua mummo polvilleen ja vietyä arvostuksen rippeet. Aika usein nuoret ovat seurustelukumppaniensa puolella riitatilanteissa ja niin kuuluu ollakin. Aikuistu!