Onko sinussa ulkomaalaista verta?
Minussa on! Isoisovanhempani oli norjalainen. Sain tämän tietooni jokunen aika sitten ja tuntuu aika siistiltä. Tajusin että mielestäni suomalaiselle aika epätyypilliset piirteet ulkonäössäni periytyvät tuolta norjalaiselta esivanhemmalta ja samoja piirteitä näkyy muissakin tuon haaran sukulaisissani.
Onko sinussa tietääksesi osin jotain muunmaalaista perimää kuin suomalaista? Näkyykö se sinussa tai esimerkiksi tavoissasi jotenkin?
Kommentit (114)
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 21:13"]
50% latino. Kuulostaa siltä että en ole niin sisäsiittoinen kuin suomalaiset, mutta olen nähnyt sukupuuni ja siellä esiintyy yksi äijä enemmän kuin kerran. Näillä mennään :D
[/quote]
Onko sun suku kenties kotosin Kuusamosta? :D
Saksalaista, puhtaan arjalaista perimää minussa äitini mukaan on. Olen vielä ylpeämpi valkoihoisuudestani.
Isä ei ole suomalainen, siksi voin kutsua suomalaisia wt-nimityksellä:) !
Venäläisiä ja karjalaisia sekä Lapista sukua. Olen tumma ja lyhyt, Espanjassa luultiin paikalliseksi
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 21:13"]
50% latino. Kuulostaa siltä että en ole niin sisäsiittoinen kuin suomalaiset, mutta olen nähnyt sukupuuni ja siellä esiintyy yksi äijä enemmän kuin kerran. Näillä mennään :D
[/quote]
Onko sun suku kenties kotosin Kuusamosta? :D
[/quote]
En ole. Se sisäsiittoisuus on siis sieltä latinopuolelta.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 16:13"]Minussa on! Isoisovanhempani oli norjalainen. Sain tämän tietooni jokunen aika sitten ja tuntuu aika siistiltä. Tajusin että mielestäni suomalaiselle aika epätyypilliset piirteet ulkonäössäni periytyvät tuolta norjalaiselta esivanhemmalta ja samoja piirteitä näkyy muissakin tuon haaran sukulaisissani.
Onko sinussa tietääksesi osin jotain muunmaalaista perimää kuin suomalaista? Näkyykö se sinussa tai esimerkiksi tavoissasi jotenkin?
[/quote]
On vaikka kuinka paljon. Yksi esi-äitini ja -isäni (pariskunta) muutti Ranskasta Tanskaan ja sieltä heidän lapsensa muutti Tallinnan kautta Viipuriin. Yksi sukuhaara on Balttian saksalaisia. Sitten on näitä Sursilleja suoraan suvussa (esiäiti), ne tuli Pohjois-Ruotsista. Nuo on isän puolelta. Äidin puolelta yhdellä isoisällä oli Saksasta Suomeen muuttanut Dordi-vaimo.
Olen tummempi kuin suomalaiset yleensä ja tunnen olevani kotonani vähän vilkkaammassa seurassa. Mutta se voi johtua kasvuympäristöstä, joka ei ollut vain suomalainen. Olen aina kuitenkin luullut olevani 100% suomalainen, kunnes katsahdin sukutauluun. Suoraan isälinjassa olenkin aika finski, no ruotsinkielisiä ne on olleet, läpeensä.
Mun äidin isän äiti oli ruotsalainen :D
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 20:51"]Jokusen sata vuotta taaksepäin äidin suvusta löytyi tanskalainen kreivitär, mutta pahoin pelkään ettei se ole tuonut sen kummemmin juuttimeininkiä kuin kreivillisyyttä habitukseeni. Herkullisia smörrebrödejä ja maukasta olutta kyllä arvostan.
[/quote]
Joo mulla on kans noita kreivittäriä ja keski-euroopan kuningashuonetta. Samaten hunneja ja jotain kelttejä. Siis niitä druideja.
Äidinisä oli Saksasta ja äidinäiti Ruotsista. Ulkomailla mua luullaan lähes poikkeuksetta saksalaiseksi paitsi norjalaiset luulee mua aina jostain syystä norjalaiseksi:-D
Äiti puoliksi saksalainen, isä USA:sta. Ja mun lapset sitten puoliksi italialaisia :)
Mummon vaari oli puolalainen.
Ja yksi mun lapsista on puoliksi tanskalainen, joten hetkellisesti sisälläni virtasi myös tanskalainen veri :D
Romaniverta sen verran, että silmät on tummanruskeat ja naiseksi suhteellisen matala ääni. Toiselta puolelta sukujuuria Saksasta, mutta melkein 200 vuoden takaa. Lasketaanko Laatokan karjalaiset juuret ulkomaisiksi? Jos lasketaan, niin sitten sitäkin.
Tanskalaista ja englantilaista verta 1700-luvulta. Selvisi tätini teettämästä sukututkimuksesta, mistä sukunimemme tulee. Sukunimeäni on suomessa 95kpl. Mutta tanskassa sukunimeämme on enemmän käytössä. Omasta mielestä olen ihan tavallisen suomalaisen näköinen, on niin kaukaiset juuret.. Sukumme on asunut suomessa 1825 lähtien.
Kaikista hienointa oli löytää oma sukuvaakuna. Tiedänkin minkä tatuoinnin otan seuraavaksi.. :)