Eevi Teittisen synnytystoivekirje. WTF?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päätettäviin asioihin kuuluu myös se, milloin vauva kylvetetään. Vauvalla on syntyessään vahapeite, joka suojaa mikrobeilta. Sitä ei ole järkevää kiiruhtaa hankaamaan pois. Ottaen vielä huomioon, että vastasyntyneen paikka on rinnalla, ei hanan alla tai ammeessa!

En kyllä itse tehnyt mitään tuollaisia päätöksiä. Tuo toivelista on kyllä ihan vaan synnytykseen tarkoitettu. Ja Suomessahan ei todellakaan kylvetetä vastasyntyneitä, vaan nostetaan saman tien syliin pienen kuivauksen jälkeen. Nykyään sairaalassa ei edes opeteta kylpemistä (eikä sitä missään vaiheessa tehdä), vaan neuvolan kotikäynnillä tai ensimmäisellä käynnillä käydään kylpemisasiat läpi.

Pointti on just siinä, että sairaala on tehnyt päätöksen synnyttäjien puolesta, koska tietää mikä on yleisesti ottaen parasta; mikäli synnyttävä pari haluaa poiketa rutiineista, se huomioidaan.

Vierailija kirjoitti:

Huutaminen on kivunlievitysmuoto. En tiedä, kuinka paljon huutaminen stressaa sikiötä... Huutamiselta pidättäytymistä en perusteltu sillä, että muissa saleissa olevat synnyttäjät voivat pelästyä. Aika lyhyen aikaa huutamisen tarve kuitenkin on.

Se johtuu kai yleensä synnyttäjän väärästä asennosta. (Selinmakuu on pahin mahdollinen.)

Tuo huutajanhan kehui rääkyneenä viisi tuntia ennen kun kätilö oli käskenyt keskittyä asiaan eikä treenaamaan äänialaansa.

Yleensä syitä suunnattomaan kipuun on monia ja monen tekijän summa.

Eräitä on osaamattomuus, ymmärtämättömyys ja pelko. Lisäksi vauvan epäsuhta synnyttäjän sisälantioon, huono tarjonta, äidin kireydet ja väsymys lisää kiputuntemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se synnytys mene aina toiveiden mukaan.

Kuka niin on väittänyt? Tarkoittaako se kuitenkaan ettei toiveita saisi (neuvolan/synnärin pyynnöstä) esittää?

Toivelistan pointti on helpottaa hoitajien työtä kun tietää toiveet eikä tarvitse niistä keskustella. Ja se valmistaa naista synnytykseen koska listan tekeminen vaatii, että hieman selvittää itse eri synnytysasentoja, kivunlievityksiä ja millaisia komplikaatioita saattaa tulla. Thats it. Ei se ole mikään vaatimuslista! Ihme, että tämä ei mene ihmisille jakeluun.

Kuka väittää, ettei lainaamasi kirjoittaja ajatellut näin? -eri

Miksei saisi olla aktiivinen omassa synnytyksessään ja esittää toiveita?

Itseäni lähinnä käskytettiin ja määräiltiin. Tuntui, ettei kukaan kuuntele ja kaikki pyörittelevät vain silmiään. Olo oli lopulta niin ahdistunut, että halusin vain kotiin.

No, yllättävää, että synnytyksen eteneminen pysähtyi täysin. Lapsi syntyi lopulta kiireellisellä sektolla.

Että niin nappiin meni. Mutta hei, en kiusannut ketään omilla toiveilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutaminen on kivunlievitysmuoto. En tiedä, kuinka paljon huutaminen stressaa sikiötä... Huutamiselta pidättäytymistä en perusteltu sillä, että muissa saleissa olevat synnyttäjät voivat pelästyä. Aika lyhyen aikaa huutamisen tarve kuitenkin on.

Se johtuu kai yleensä synnyttäjän väärästä asennosta. (Selinmakuu on pahin mahdollinen.)

Tuo huutajanhan kehui rääkyneenä viisi tuntia ennen kun kätilö oli käskenyt keskittyä asiaan eikä treenaamaan äänialaansa.

Yleensä syitä suunnattomaan kipuun on monia ja monen tekijän summa.

Eräitä on osaamattomuus, ymmärtämättömyys ja pelko. Lisäksi vauvan epäsuhta synnyttäjän sisälantioon, huono tarjonta, äidin kireydet ja väsymys lisää kiputuntemusta.

Ai jaa. Outoa. Käyttikö hän huutamista ilokaasun sijaan? Ei supistukset normaalisti aiheuta huutamisen tarvetta, minun tietääkseni vain just ennen kuin vauva alkaa tulla ulos ja silloinkin huutamisen tarve riippuu synnyttäjän asennosta. Mutta ihmiset on tosiaan erilaisia.

Eikö runsas huutaminen muuten aiheuta häiriötä sikiön hapensaannille? Voiko sikiön sydänäänet säilyä normaalina, kun äiti huutaa? Silloinhan hapensaanti on seis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutaminen on kivunlievitysmuoto. En tiedä, kuinka paljon huutaminen stressaa sikiötä... Huutamiselta pidättäytymistä en perusteltu sillä, että muissa saleissa olevat synnyttäjät voivat pelästyä. Aika lyhyen aikaa huutamisen tarve kuitenkin on.

Se johtuu kai yleensä synnyttäjän väärästä asennosta. (Selinmakuu on pahin mahdollinen.)

Tuo huutajanhan kehui rääkyneenä viisi tuntia ennen kun kätilö oli käskenyt keskittyä asiaan eikä treenaamaan äänialaansa.

Yleensä syitä suunnattomaan kipuun on monia ja monen tekijän summa.

Eräitä on osaamattomuus, ymmärtämättömyys ja pelko. Lisäksi vauvan epäsuhta synnyttäjän sisälantioon, huono tarjonta, äidin kireydet ja väsymys lisää kiputuntemusta.

Jos häntä on huudatettu viisi tuntia oksitosiinitipalla, niin on ollut todella osaamaton kätilö.

Ilmeisesti vielä sama tyyppi käskenyt pitää turpansakin kiinni.

Hyvä, ammattitaitoinen kätilö pistää tipan nolliin hyvin nopeasti jos huomaa, ettei siitä ole hyötyä vaan se aiheuttaa synnyttäjälle synnytystä hidastavan suuren ja stressaavan kivun.

Suurin osa kätilöistä on hyviä, moni oikein ihaniakin, mutta kyllä siihenkin ammattikuntaan mahtuu mätiä munia ja täysin tahdittomia, tunne-elämältään häiriintyneitä ihmisiä.

Yksi vanha kätilö oli tiuskaissut kolmatta synnyttämään tulleille tytön ja pojan vanhemmille, että ”miksi teidän piti tämä kolmas tehdä kun teillä on jo molempia”.

Molempia sukupuolia siis.

tottakai veressä on on happea, tarkoitin että normaali hapensaanti keskeytyy huutamisen aikana. (Sama tilanne on kyllä siinäkin, jos synnytyksessä ponnistelee, ja jos sen tekee liian pitkäkestoisesti kerralla.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutaminen on kivunlievitysmuoto. En tiedä, kuinka paljon huutaminen stressaa sikiötä... Huutamiselta pidättäytymistä en perusteltu sillä, että muissa saleissa olevat synnyttäjät voivat pelästyä. Aika lyhyen aikaa huutamisen tarve kuitenkin on.

Se johtuu kai yleensä synnyttäjän väärästä asennosta. (Selinmakuu on pahin mahdollinen.)

Tuo huutajanhan kehui rääkyneenä viisi tuntia ennen kun kätilö oli käskenyt keskittyä asiaan eikä treenaamaan äänialaansa.

Yleensä syitä suunnattomaan kipuun on monia ja monen tekijän summa.

Eräitä on osaamattomuus, ymmärtämättömyys ja pelko. Lisäksi vauvan epäsuhta synnyttäjän sisälantioon, huono tarjonta, äidin kireydet ja väsymys lisää kiputuntemusta.

Jos häntä on huudatettu viisi tuntia oksitosiinitipalla, niin on ollut todella osaamaton kätilö.

Ilmeisesti vielä sama tyyppi käskenyt pitää turpansakin kiinni.

Hyvä, ammattitaitoinen kätilö pistää tipan nolliin hyvin nopeasti jos huomaa, ettei siitä ole hyötyä vaan se aiheuttaa synnyttäjälle synnytystä hidastavan suuren ja stressaavan kivun.

Suurin osa kätilöistä on hyviä, moni oikein ihaniakin, mutta kyllä siihenkin ammattikuntaan mahtuu mätiä munia ja täysin tahdittomia, tunne-elämältään häiriintyneitä ihmisiä.

Yksi vanha kätilö oli tiuskaissut kolmatta synnyttämään tulleille tytön ja pojan vanhemmille, että ”miksi teidän piti tämä kolmas tehdä kun teillä on jo molempia”.

Molempia sukupuolia siis.

Hui kamala, kuulostaa sadistilta!!!

Siis synteettinen oksitosiini on erinomainen kidutusaine.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli näitä kirjeenkirjoittajia ainakin jo vuonna 1991, kun minä synnytin kaksoset. Minä en kirjoittanut, kun se tuntui varsin typerältä. Osaanhan minä suuni avata. Ja jos en siihen kykene, olen ilmeisesti taju kankaalla ja silloin en ole varsinaisesti ehdolla menemään vesialtaisiin enkä säkkituoleihin.

Kyse on enemmänkin siitä, että se kätilön aika on kortilla niin turha sitä on käyttää jutteluun asioista, jotka voit kirjata valmiiksi ja siten nopeuttaa hoitotyötä ja antaa itsellesi enemmän aikaa keskittyä olennaisiin asioihin.

Synnytystä ei nopeuteta kirjeellä. Kyllä siellä ehtii sanomaan että ei, en halua tuota tai että nyt haluaisin kivunlievitystä tai että nyt haluan kävellä.

Joka tapauksessa synnytyksen kulkua ei voi etukäteen tietää. Minusta oli järkevämpää vain edetä sen mukaan, millainen tilanne on. Miten eri kivunlievityksistä tai asennoista voisi edes etukäteen tietää, mikä olisi omassa tilanteessa paras - varsinkaan ensikertalainen? Eikö voi mennä ja katsoa, miltä tuntuu ja mikä siellä ollessa kiinnostaa?

En minä kirjeitä vastusta, mutta ymmärtäkää nyt sekin, ettei toivomuslistojen kirjoittelu kaikkia kiinnosta. Ei se tee yhtään huonommaksi tai asiaan perehtymättömäksi tai välinpitämättömäksi synnyttäjäksi.

Yksikään kommentti tässä ketjussa ei ole vähätellyt heitä, jotka eivät ole listaa kirjoittaneet. He taas ovat monessa eri kommenteissa , myös omassasi, puhuneet alentavasti ja rumasti niistä, joilla on ollut se kirje kirjoitettuna.

Sinusta voi olla järkevää mennä synnytykseen kattelemaan jne, mutta kaikki eivät ole samanlaisia. Ja se, että toivoo jotain tiettyä kivunlievitystä tai asentoa ei poissulje niitä muita. Se vain auttaa naisia valmistumaan synnytykseen ja selvittämään vaihtoehtoja. En minäkään ennen esikoisen synnytystä tiennyt aquarakkuloista tai akupunktiosta, mutta neuvolassa ne käytiin toivelistan yhteydessä läpi ja kirjasinkin, että akupunktio kuulostaa kiinnostavalta jos mahdollista.

En sitä synnytyksessä saanut koska akupunktiota tekeviä kätilöitä on todella vähän, enkä sitä lopulta myöskään kaivannut. En kuitenkaan siinä synnytystilanteessa todellakaan olisi jaksanut käydä läpi ja miettiä että mikä niistä kaikista kivunlievitysmenetelmistä olisi se paras. Ajatuksena oli vaan että antakaa jotain ja äkkiä😅

Asun kerrostalossa. Täällä asuu yks nuori nainen, joka toimii lähihoitajana, en tiedä sen tarkemmin. Mutta hänellä on psyykkisiä ongelmia, jotka muistuttaa psykopatiaa. Uskon ettei sellaisia kuitenkaan kätilöiksi päästetä.

Kuka on Eevi Teittinen, kiinnostaa niin vähän että en viitsi edes googlettaa.

Jo pelkkä synnytys on ajatuksena niin kamala että ihan oksettaa. Lisäksi kätilöt kiusaavat synnyttäjiä. En aio ikinä synnyttää.

Minä tiesin synnytykseen mennessäni vain sen, etten halua epiduraalia. Kysyin,mitä on saatavilla, sanoivat että ilokaasua ja paraservikaalipuudutteet - niillä mentiin.

Käytännössä huomasin, että selinmakuu oli järkyttävän kivuliasta, kestin sen kun vaadin kohoasentoa selkään ja muuten olin keinutuolissa. Vähiten kivulias asento oli napa lattiaa kohti. Piti käytännössä oppia, mitä ihmettä tarkoitettiin sillä, että pitää hengittää oikein.  Oli jäänyt vain muistiin, että sisään, ja sitten ulos... joo tiedettiin! Mutta kukaan ei korostanut kehon kuuntelemista, tai sitten todella missasin sen kohdan!

Ilokaasulla kestin supistukset (vaikka mietinkin, kuolenko) ja paraservikaalien ansiosta en tuntenut mitään, kun vauva putkahti ulos.

En ponnistanut synnytyksen aikana kertaakaan.

Sain synteettistä oksitosiinia jotta jälkeiset tulisivat nopeammin, vastustin sitä aluksi. Oksitosiini vaikutti niin tehokkaasti, että istukka irtosi liian rajusti. Hemoglobiini laski arvoon 65. Oksitosiini aiheutti paljon ongelmia.

Varmaan olisi ollut ihan hyvä miettiä joitakin synnytykseen liittyviä asioita etukäteen... Vaikka niistä mainittiin, en paljon ymmärtänyt. 

Vesirakkula ei puhjennut? Ilmeisesti sikiökalvoa tarkoitetaan, mutta voisivat lehdessä tarkistaa mitä kirjoittavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutaminen on kivunlievitysmuoto. En tiedä, kuinka paljon huutaminen stressaa sikiötä... Huutamiselta pidättäytymistä en perusteltu sillä, että muissa saleissa olevat synnyttäjät voivat pelästyä. Aika lyhyen aikaa huutamisen tarve kuitenkin on.

Se johtuu kai yleensä synnyttäjän väärästä asennosta. (Selinmakuu on pahin mahdollinen.)

Tuo huutajanhan kehui rääkyneenä viisi tuntia ennen kun kätilö oli käskenyt keskittyä asiaan eikä treenaamaan äänialaansa.

Yleensä syitä suunnattomaan kipuun on monia ja monen tekijän summa.

Eräitä on osaamattomuus, ymmärtämättömyys ja pelko. Lisäksi vauvan epäsuhta synnyttäjän sisälantioon, huono tarjonta, äidin kireydet ja väsymys lisää kiputuntemusta.

Ai jaa. Outoa. Käyttikö hän huutamista ilokaasun sijaan? Ei supistukset normaalisti aiheuta huutamisen tarvetta, minun tietääkseni vain just ennen kuin vauva alkaa tulla ulos ja silloinkin huutamisen tarve riippuu synnyttäjän asennosta. Mutta ihmiset on tosiaan erilaisia.

Eikö runsas huutaminen muuten aiheuta häiriötä sikiön hapensaannille? Voiko sikiön sydänäänet säilyä normaalina, kun äiti huutaa? Silloinhan hapensaanti on seis.

Kyllä minä huusin kivusta supistusten aikana. Ponnistusvaiheessa ei enää kipua ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytystoivelista on todella tärkeä, koska kätilö ym. henkilökunta voi vaihtua lennosta ja vaihtuukin monta kertaa synnytyksen aikana. Toimii myös hyvin synnytyksen jälkeen, kun jokainen hoitaja lukee ne toiveet ennenkuin tulee tapaamaan. Minä esimerkiksi toivoin sitä, että kun minua lähestytään niin esitellään itsensä. En halunnut olla vain hoidettava tapaus vaan kohdata ihmisiä ja että minua kohdellaan hyvin ja huomioivasti. Valitettavasti tällainen ei ole itsestäänselvää. 

Toivekirje on siitä kiva, että ei sillä ole mitään merkitystä. Kun kätilö päättää, että synnytät yläviistoon ilman kivunlievitystä, niin siinäpä synnytät. Kun se kätilö on siellä töissä eikä halua kipeän selkänsä kanssa könytä lattialla.

"Könytä lattialla". Tätä jaksan ihmetellä aina synnytysuutisissa. Miksi synnytyssaliin ei suunnitella tukevampia säädettäviä erikoissänkyjä ja leveitä korokkeita, joiden avulla äiti voisi synnyttää turvallisin mielin ja kätilö olla ergonomisesti paremmassa työasennossa silloinkin kun käytössä on esim. synnytysjakkaran tyyppinen järjestely? Eikö sängystä itsestään voisi tehdä jollain lisävarusteilla tai helposti poistettavilla osilla "synnytysjakkaraa"?

Vierailija kirjoitti:

Asun kerrostalossa. Täällä asuu yks nuori nainen, joka toimii lähihoitajana, en tiedä sen tarkemmin. Mutta hänellä on psyykkisiä ongelmia, jotka muistuttaa psykopatiaa. Uskon ettei sellaisia kuitenkaan kätilöiksi päästetä.

Juuh. Lähihoitajaa ei päästetä kätilöksi mm. siitä syystä, että kätilö on opiskellut 4,5 vuotta ammattikorkeassa saadakseen tutkintonsa suoritettua, siinä missä lähäri on käynyt vain amiksen.

vauva pelästyy jos äiti karjuu. Itse sain sektion ja oli helppo, voi niitä aikoja , ne tahtoisin niin elää uudelleen. 

kivulla sinun pitää synnyttävän sanoo vanha kirjakin