Eevi Teittisen synnytystoivekirje. WTF?

kans niiku mieti, että miks wtf. eks vois vaa niiku ol positiivine tai sillee?

Siis toiveita? Mitä nämä ovat tehneet ansaitakseen sen?

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä nämä nuoret (julkkis)naiset. Kaikki on heissä niin ihmeellisestä, myös synnytys. Naiset ovat synnyttäneet läpi ihmiskunnan historian. Mutta näiden kohdalla se on juuri nyt tänä aikana ihmeellistä. Minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minäääääääääääääääääää

Juuri näin.ja kaikki. Kerrotaan ..mitään yäk..jätän lukematta

Ketä tää Toittinen oikein on?

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä nämä nuoret (julkkis)naiset. Kaikki on heissä niin ihmeellisestä, myös synnytys. Naiset ovat synnyttäneet läpi ihmiskunnan historian. Mutta näiden kohdalla se on juuri nyt tänä aikana ihmeellistä. Minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minäääääääääääääääääää

Miksi naisten (ei onneksi kaikki kuitenkaan) on pakko vähätellä tälläistäkin tapahtumaa, kuin synnytys?

Synnytys ON iso juttu. Eikä se tosiasia, että naiset on synnyttäneet läpi ihmiskunnan historian, vähennä tämän asia ihmeellisyyttä/vaarallisuutta. Naisia kuoli , kuin kärpäsiä menneinä aikoina synnytyksiin.

Ja kuolee vielä nykyäänkin, vähemmän vain, koska lääketiede. Mutta synnytys on iso  ja ihmeellinen juttu.

Monet miehet jaksaa puhua armeijakokemuksiaan koko elämänsä ja se on heidän elämänsä suuri asia, niin miksi naiselle ei edes synnytys saisi olla sellainen? 

Ja synnytyksen aikana nainen saa todellakin olla itsekäs minä, minä minä... minähän siinä synnytän. Ja se ei ole helppoa hommaa.

En ymmärrä, miksi synnytyksessä saisi olla itsekäs.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi synnytyksessä saisi olla itsekäs.

En ymmärrä, miksi kätilöiden työn helpottaminen on mielestäsi itsekästä?🤔

Vierailija kirjoitti:

Siis toiveita? Mitä nämä ovat tehneet ansaitakseen sen?

Ovat synnyttämässä veronmaksajia jotka maksavat sossutukesi.

Olemalla itsekäs lisäät kätilöiden työmäärää.

Ei näin.

Vierailija kirjoitti:

Olemalla itsekäs lisäät kätilöiden työmäärää.

Ei näin.

Kertomalla toiveesi nopeutat kätilön töitä kun turha jaarittelu jää pois ja keskitytään kaikki olennaiseen. Juuri näin.

T. Kätilö

Vierailija kirjoitti:

Olemalla itsekäs lisäät kätilöiden työmäärää.

Ei näin.

Kuka sun muroihin kusi tänä aamuna?😂

En jaksa lukea ketjua mutta kun menin synnärille, mulla ei ollut mitään synnytystoiveita lomakkeessa, jossa sitä kysyttiin ja kätilö oli vihainen mulle siitä. Jouduin sitten jotain keksimään. Hän oli myös vihainen siitä että olin yksityisyrittäjänä ottanut työmappeja mukaan, jouduttuani täysin yllättäen prenataaliselle kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa.

Kyssissä synnyttäneenä täytin itse netissä ennen synnytystä lomakkeita ja siellä oli kyllä kohta missä pystyi kirjottamaan toiveita synnytykseen.

Vierailija kirjoitti:

Jos epäilee olevansa oksitosiinille yliherkkä (esim. erittäin kivuliaat kuukautiset), kannattaa pyytää tavallista pienemmällä oksitosiini-annoksella aloittamista - ja mieluummin välttää sitä kokonaan.

Joo, komppaan tätä. Olen yhden synnyttänyt eikä ikinä koskaan enää tuota myrkkyä! Se teki jotain aivan käsittämätöntä kroppaan. Ikinä en ole ollut niin kipeä ja mitään ei kuitenkaan auttanut: ei auennut. Lopulta 26h jälkeen kiireellinen sektio. Hyi hitto mikä laillistettu kidutuskeino tuo on.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä nämä nuoret (julkkis)naiset. Kaikki on heissä niin ihmeellisestä, myös synnytys. Naiset ovat synnyttäneet läpi ihmiskunnan historian. Mutta näiden kohdalla se on juuri nyt tänä aikana ihmeellistä. Minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minäääääääääääääääääää

Niin että, kun mulla on ollut p**'aa ja ennen muinoin oli p*****aa, niin kyllä maar jatkossakin on syytä olla vähintään yhtä p***aa. Ja varsinkin, jos on nuori (julkkis)nainen, silloin etenkin ansaitsee, että kaikki on p****aa, koska kerran mullakin oli. Minä minä minä minä minä.

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea ketjua mutta kun menin synnärille, mulla ei ollut mitään synnytystoiveita lomakkeessa, jossa sitä kysyttiin ja kätilö oli vihainen mulle siitä. Jouduin sitten jotain keksimään. Hän oli myös vihainen siitä että olin yksityisyrittäjänä ottanut työmappeja mukaan, jouduttuani täysin yllättäen prenataaliselle kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa.

En saanut toivelomaketta. Tulin tiettyyn aikaan naistenklinikalle n 3 viikkoa aiemmin. Nk "vanha" ensisynnyttäjä ja raskausajan diabetes ja voin mainiosti. Olin tarkkailussa ja annettiin jotain ainetta että synnytys alkaisi. Tulikin nk kiireellinen sektio ja kaikki meni hyvin. Mukavia muistoja .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johan on, että oikein toivekirje! Minä uskalsin toivoa, että ikkunaa olisi vähän avattu tai valoja himmennetty, mutta ei.  Olin siellä petissä paikallani jotain 9 tuntia, ennen kuin vauva oli syntynyt. En toivonut imukuppia, mutta sitä käytettiin. Ja ihan ypöyksin olin, mutta kyllä siitä selvisin kuitenkin. Kyllä siinä lappasi hoitajaa ja taisi lääkärikin kävästä. Ei silloin saanut liikkua mihinkään, tosin en osannut sitä edes toivoa. Lopussa olin lähellä pyörtyä. Lapsonen oli kyllä iso, 4840/56. Ja onneksi terve, olisi voinut käydä huonosti kun napanuora oli moneen kertaan kaulankin ympärillä.

Ei kai siellä imukuppia turhaan ole käytetty. Totta kai tarpeelliset toimenpiteet ovat aina toiveita tärkeämpiä. Se ei kuitenkaan poissulje mahdollisuutta esittää toiveita. Luulisi, etttä etenkin sinun kokemuksellasi olisit ehdottomasti sitä mieltä, että mitä enemmän henkilökunta kuuntelee synnyttäjää, sen parempi. Vai aiheuttaako katkeruus sen, että toivoit kaikille muillekin mahdollisimman epämiellyttävää synnytystä?

Siihen aikaan ei synnyttäjän toiveita kysytty. Ehkä kipulääkityksestä, muistaakseni. Ihmettelin vaan kun ei edes raitista ilmaa saanut ikkunasta hetken aikaa hengittää. Kuitenkin aika pitkään jouduin siinä olemaan. Isät ei päässeet mukaan silloin (ainakin täällä oli niin) jos eivät olleet käyneet siinä valmennuksessa. Ja ainahan sitä oli kaljailtoja isukilla, ettei ehtinyt.  Ei se sinänsä haitannut kun ainahan jouduin muutoinkin yksin selviämään kaikesta. Se tosin katkeroitti, kun "onnellinen" isä ryyppäsi  (ja paini puistossa jonkun naikkosen kanssa) taas päiväkausia, etten meinannut saada kiinni mistään, että olisin päässyt pois sairaalasta. Viimein kaljabaarista sain (aikana ennen kännyköitä). Ja sieltä saapuikin stnan juovuksissa isi. Minä kannoin lapsen, vaikka olinkin runsaasti tikattu ja synnytyksestä väsynyt. Ihme oikeastaan, että päästivät  meidät sairaalasta. Ehkä kukaan ei tullut kovin lähelle, että hajuhavaintoa eivät saaneet. Pystyssä kuitenkin äijä pysyi.

Ja kaiken tuon kokeneena joskus monia vuosikymmeniä sitten koet tarpeelliseksi vähätellä ja kritisoida nykyajan parempia menetelmiä, eli sitä lääketieteen ammattilaisten pyytämää toivelistaa. Mutta no, samalla tavalla oma äitisi varmaan vähätteli sinulle synnytystä. "Johan on, oikein sairaalasynnytys! Kun minä synnytin olin pellolla takaisin varttia myöhemmin!" Jaksan aina ihmetellä miksi naiset kokee tarpeelliseksi vähätellä ja haukkua toisia synnyttäviä naisia, joiden tilanne on eri kun oma. Miksi ei osata olla onnellisia, että lääketiede ja yhteiskunta etenee ja paranee ettei tarvitse kärsiä samalla tavalla kun aikaisempi sukupolvi?

Mutta kun teidän nuorempien mielestä meidän elämä oli niin vatun HELPPOA! Kotona pesin (kylmä vesi vain tuli, muuten lämmitin vedet hellalla) siellä käsin kaikki pyykit, koska ei voinut saunallekaan mennä ja jättää vauvaa yksin. Talvella saunankin vesijohto jäätyi, joten oli pakkokin siinä tiskipöydän kulmalla pyykätä. Vauvan sideharsovaipat keitin vanhaan malliin hellalla. Eikä ollut mitään ihottumaa - ihottumaisen suvun lapsen ihoa vaalin tarkkaan. Oli meillä helppoa! Ymmärrän täysin, että nuoret kadehtii tuota elämää. Ja minä vielä selvisin ja lapsesta tuli suorastaan fiksu.  Tosin kasvatinkin hänet sitten yksin.

Siis hei hetkinen. Luuletko oikeasti, että yksikään nuori luuli asioiden ennen olleen helpompia?😅 Olet kyllä täysin väärässä! Pönttökin tietää, että synnytys on vaan helpottunut ajan myötä, ei vaikeutunut. Älä oleta, kun et selvästikään tiedä mitä me nuoret ajattelemme. Lisäksi, vaikka joku nuori olisikin sitä mieltä, että ennen oli kaikki paremmin (😅?) oikeuttaako se sinun ilkeillä siitä, että nykyään on käytössä toivekirjeet? Miten se edesauttaa mitään?

Vain pönttö luulee ettå synnytys on helpottunut verrattuna entiseen. Synnytys on nykyään yhtä stanasta kuin ennenkin. Puudutuksia ei saa ja pannaan kärsimään mahdollisimman paljon ilman mitään syytä. Kivusta ei ole synnytyksessä mitään hyötyä, se on tarpeeton ja haitallinen.

Omat synnytykset ei eroa mitenkään siitä miten äitini synnytti vaikka välissä on vuosikymmeniä. No se ero nykyään on että puhutaan lempeästä synnytyksestä niin kuin sana muuttaisi jotain.

Harmi, että sinun synnytyskokemus on negatiivinen. Tosiasia kuitenkin on, että nykyisin synnytykset kuitenkin pääsääntöisesti ovat turvallisempia ja apukeinoja on enemmän saatavilla kun ennen. Kipeää ja rankkaa se aina on, ei se sitä poista, mutta kyllä esim. oma äiti ihmetteli tenslaitetta, aquarakkuloita, akupunktiota, kuminauhatuoleja ja monia muita asioita joita ei hänen aikana ollut. Myös lääketeollisuus on edistynyt, raskautta seurataan tarkemmin kun aiemmin ja komplikaatioihin reagoidaan eri tavalla. Ja suurin osa kyllä saa puudutuksen halutessaan. Kyllä tästä maasta loppuisi lapset aika pian jos kaikki synnytykset olisivat kidutusta. En kuitenkaan vähättele heitä, jotka rankan synnytyksen ovat käyneet läpi. Onneksi ovat kuitenkin vähemmistössä.

Puudutuksia ei saa!!! Jestas sentään, minä en tunne yhtään ihmistä, joka olisi saanut kunnon puudutteet.

Aina on joku syy. Mene suihkuun. Kokeillaan nyt vielä näitä aquarakkuloita, jotka kutiaa muuten ihan helkatisti, mutta synnytyskipua ne ei vähennä. Mies pyydetään hieromaan selkää. Tyrkytetään jumppapalloa. Mulle on työnnetty jopa mikrossa lämmitettyä vehnätyynyä avuksi synnytyskipuun! Mutta missään nimessä ei puudutteita. Kätilöilläkin on asenne, että mitään ei tarvita, kun pehmokeinot riittää.

Minä olen saanut puudutuksen jokaisen neljän lapsen kohdalla. Samoin kaikki tuntemani synnyttäneet, ehkä yhtä tai kahta lukuunottamatta jotka eivät ehtineet kun vauva syntyi niin vauhdilla.

Ja kyllä minullakin lämpötyynyt oli apuna ja hyvin auttoivatkin! Kun eivät enää yksin auttaneet, sain ilokaasua. Kun ne eivät auttaneet sain spinaalipuudutuksen. Myös jumppapallo ja selkähieronta ovat olleet avuksi. Synnytys ei ole koskaan kivutonta, mutta puudutuksen saa heti kun se on mahdollista, jos se on mahdollista. Muu on valetta.

Eivät kaikki puudutusta saa. Ed. sivulla olen kertonut, millaista minulla on ollut kolmessa synnytyksessä. Yleisin syy, ettei saa, taitaa olla liian myöhäinen pyytämisajankohta suhteessa synnytyksen etenemiseen. Öisin on yksi anestesialääkäri. Jos on monta synnytystä, häntä voi joutua odottamaan. Puudutteet ja steriilit ympäristöt valmistellaan. Eri sairaaloissa on erilaiset resurssit. Ponnistusvaiheessa 2 kätilöä. Yksin synnyttävä saa enemmän kätilön aikaa. Riskiraskauksissa oletan että puudutteen saa helpommin ja nopeammin kuin me tavikset, joilla ei ole mikään muu vikana kuin kipu, mutta synnytys etenee normaalisti. Joku taisi mainita asenteista. Olen itsekin kokenut, että kätilöillä voi olla edelleen asenteita, että ensin kokeillaan lääkkettömät kivunlievitykset.

Koen hyvin erikoisena, että kutsut "riskittömiä" raskauksia (ei sellaisia ole) taviksiksi, ihan kun riskiraskaudet olisi jotenkin erityistä.

Lääkäri tarkkailee monitoria ja käy katsomassa, mun tapauksessa 3 kertaa . Lopulta haettiin paareilla nopeaa tahtia sektioon. Mulla ei ollut huonoa oloa. Hyvin meni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea ketjua mutta kun menin synnärille, mulla ei ollut mitään synnytystoiveita lomakkeessa, jossa sitä kysyttiin ja kätilö oli vihainen mulle siitä. Jouduin sitten jotain keksimään. Hän oli myös vihainen siitä että olin yksityisyrittäjänä ottanut työmappeja mukaan, jouduttuani täysin yllättäen prenataaliselle kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa.

En saanut toivelomaketta. Tulin tiettyyn aikaan naistenklinikalle n 3 viikkoa aiemmin. Nk "vanha" ensisynnyttäjä ja raskausajan diabetes ja voin mainiosti. Olin tarkkailussa ja annettiin jotain ainetta että synnytys alkaisi. Tulikin nk kiireellinen sektio ja kaikki meni hyvin. Mukavia muistoja .

Vähän sama tilanne, jouduin osastolle tihkuvan lapsiveden ja infektioriskin takia. Toivelappu jäi kotiin😅 Mutta onneksi siinä oli viikko aikaa selvittää asioita jotka siinä lapussa luki (tosi turhaan koska päätyi sektioon). Ymmärrän kyllä lapun tärkeyden jos tulee suoraan synnyttämään kauheissa kivuissa eikä jaksa/pysty käymään asioita täysjärkisesti läpi! Oma synnytykseni ehti käyntiin ennen sektiopäätöstä ja ne kivut oli jo siinä puolivälissä niin kovat, että voin vaan kuvitella millaisia ne on sitten oikein h-hetkellä! En todellakaan haluaisi siinä vaiheessa enää että kukaan kyselee minulta asioita😅

Aiheuttaako tässä oikeasti närää vain se, että neuvola on keksinyt kutsua listaa "toivelistaksi"? Kysehän on pelkästään kommunikaatiovälineestä. En näe mitä pahaa siinä on, että vastaa kätilöiden kysymyksiin kirjallisesti etukäteen, siitähän tässä on kyse. Ehkä nämä kriitikot tajuaisivat asian laidan paremmin, jos sitä kutsuttaisi nimellä kyselylomake😅 On se kumma kun pitää kritisoida muita siksi, että joku *kehtaa* esittää toiveita niitä kysyttäessä! Kyllähän suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vaieta ja tuijottaa varpaitaan jos joku kysyy mielipidettä tai toiveita.

Miten ihmisillä on edelleen näitä kivikautisia asenteita että kivulla sinun pitää synnyttää, ei saa pyytää kivunlievitystä, ei saa pyyttää apua, ei saa toivoa synnyttäjä yhtään mitään. Eikö tuolla logiikalla ole ihan sama että lakkautettaisiin vaan synnärit kokonaan ja synnyttäkööt naiset navetassa, kun ovat kerta siellä synnärillä tiellä, kätilöitä häiritsemässä? 

Muistetaan nyt kuitenkin se, että meillä on yksi maailman pienimmistä lapsikuolleisuudesta. Ja kehitysmaissa synnytykseen kuoleminen on yleisin syy miksi nuori nainen kuolee. 

Ja jos mies synnyttäisi niin varmasti kohdeltaisiin kuin kuninkaalista, kaikki mahdolliset vitkuttimet ja lääkitykset avuksi. Tuntuu aivan pähkähullulle että kun kävin luomen leikkauksessa, niin sain kyllä puudutuksen ja varmistettiin että en varmasti tunne mitään kun ne pari tikkiä laitettiin. Silti esimerkiksi synnyttäneeseen naiseen ei välttämättä tuhlata puudutetta siinä vaiheessa kun revennyt/leikattu väliliha tikataan.