Erosin just kirkosta
Kommentit (29)
En rahoja miettinyt, pohdin vain pitkään että kuuluakko vai ei kirkkoon ja tulin siihen tulokseen ettei kirkko anna minulle mitään minkä takia kuuluisin siihen nyt.
Jotenkin vapautunut fiilis.
Ap
Mä en oo koskaan uskonut, mutta kun erosin kirkosta tuli mullekin vapautunut fiilis. En tiedä miksi, rahasta ei ollut kyse (erosin 20-vuotiaana opiskelijana kun tulot oli tosi pienet). Ehkä sitä että koin esim. Raamatun tarinat ja monet uskovaiset ahdistavina?
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 15:37"]Mä en oo koskaan uskonut, mutta kun erosin kirkosta tuli mullekin vapautunut fiilis. En tiedä miksi, rahasta ei ollut kyse (erosin 20-vuotiaana opiskelijana kun tulot oli tosi pienet). Ehkä sitä että koin esim. Raamatun tarinat ja monet uskovaiset ahdistavina?
[/quote]
Mä olen juurikin 20 vuotias, pienituloinen mutten opiskelija :) En ole koskaan uskonut, ei ole koskaan tuntunut mulle mitenkään läheiseltä asialta kirkko ja uskonto. Enemmänkin ahdistanut. Tosiaan jotenkin vapautunut olo vaikken koskaan varsinaisesti ole mihinkään sitoutunutkaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En rahoja miettinyt, pohdin vain pitkään että kuuluakko vai ei kirkkoon ja tulin siihen tulokseen ettei kirkko anna minulle mitään minkä takia kuuluisin siihen nyt.
Jotenkin vapautunut fiilis.
Ap
Onnittelut päätöksestä ja nauti nyt! olet sen ansainnut.
Mulla meni yli 30-vuotiaaksi ennenkuin uskalsin tehdä päätöksen. Jo opiskeluaikana aloin voimakkaasti kyseenalaistamaan kirkon toiminnan järkevyyttä, mutta etenkin sitä että ajatus jumalasta on todella naurettava jos asiaa tarkastelee rationaalisesti.
Ehkä suurin syy kuitenkin lopulta oli se oma vaivaantunut tunne kun piti kirkossa joskus käydä ja omien vanhempien uskonnollisuus joka oli todella noloa.
Oletko ajatellut,mitä muuta kirkko antaa? Se,ettei sulle just nyt mitään,on lyhytnäköinen ajatus.
Kirkko maksaa esim: partiolaisten tila vuokrat (n.700kpl)
Tekee päiväkerho/vanhustyötä todella paljon.
Vihkiäisissä/hautajaisissa saat ilmaisen papin ja hautapaikan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni yli 30-vuotiaaksi ennenkuin uskalsin tehdä päätöksen. Jo opiskeluaikana aloin voimakkaasti kyseenalaistamaan kirkon toiminnan järkevyyttä, mutta etenkin sitä että ajatus jumalasta on todella naurettava jos asiaa tarkastelee rationaalisesti.
Ehkä suurin syy kuitenkin lopulta oli se oma vaivaantunut tunne kun piti kirkossa joskus käydä ja omien vanhempien uskonnollisuus joka oli todella noloa.
Tuliko vaivaantunut tunne enemmän ristiriidasta elämäsi ja Jumalan välillä? Kirkossa käynti sai ehkä sinut ajattelemaan elämäntapaasi ja hiljentymään tämän kaiken rinnalla. Siitä jäi traumat:)
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni yli 30-vuotiaaksi ennenkuin uskalsin tehdä päätöksen. Jo opiskeluaikana aloin voimakkaasti kyseenalaistamaan kirkon toiminnan järkevyyttä, mutta etenkin sitä että ajatus jumalasta on todella naurettava jos asiaa tarkastelee rationaalisesti.
Ehkä suurin syy kuitenkin lopulta oli se oma vaivaantunut tunne kun piti kirkossa joskus käydä ja omien vanhempien uskonnollisuus joka oli todella noloa.[/quot
Toisin sanoen vertailit vanhempias itseesi ja tiesit heidän olevan oikeassa, joten tämä tietoisuus aiheutti sinulle närkästystä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni yli 30-vuotiaaksi ennenkuin uskalsin tehdä päätöksen. Jo opiskeluaikana aloin voimakkaasti kyseenalaistamaan kirkon toiminnan järkevyyttä, mutta etenkin sitä että ajatus jumalasta on todella naurettava jos asiaa tarkastelee rationaalisesti.
Ehkä suurin syy kuitenkin lopulta oli se oma vaivaantunut tunne kun piti kirkossa joskus käydä ja omien vanhempien uskonnollisuus joka oli todella noloa.
Tuliko vaivaantunut tunne enemmän ristiriidasta elämäsi ja Jumalan välillä? Kirkossa käynti sai ehkä sinut ajattelemaan elämäntapaasi ja hiljentymään tämän kaiken rinnalla. Siitä jäi traumat:)
Vaivaantunut tunne tuli siitä että pystynyt esittämään uskovani satuihin ja koko jumalanpalvelus tuntui hölmöltä näytelmältä. Kristinuskossa on toki paljon ihan hyviäkin opetuksia, mutta valitettavasti uskovaiset noudattavat ja vaahotavat yleensä juuri päinvastaisesti kuin Jeesus opetti raamatunkin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni yli 30-vuotiaaksi ennenkuin uskalsin tehdä päätöksen. Jo opiskeluaikana aloin voimakkaasti kyseenalaistamaan kirkon toiminnan järkevyyttä, mutta etenkin sitä että ajatus jumalasta on todella naurettava jos asiaa tarkastelee rationaalisesti.
Ehkä suurin syy kuitenkin lopulta oli se oma vaivaantunut tunne kun piti kirkossa joskus käydä ja omien vanhempien uskonnollisuus joka oli todella noloa.[/quot
Toisin sanoen vertailit vanhempias itseesi ja tiesit heidän olevan oikeassa, joten tämä tietoisuus aiheutti sinulle närkästystä
Toisinsanoen minun oli mahdotonta uskoa satuihin ja vanhempieni käsitykset olivat myös minusta välillä vähän ristiriitaisia vaikka eivät hönteimmästä päästä kristittyjä toki olleetkaan. Muuten vaan välillä vähän kiihkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut,mitä muuta kirkko antaa? Se,ettei sulle just nyt mitään,on lyhytnäköinen ajatus.
Kirkko maksaa esim: partiolaisten tila vuokrat (n.700kpl)
Tekee päiväkerho/vanhustyötä todella paljon.
Vihkiäisissä/hautajaisissa saat ilmaisen papin ja hautapaikan.
Hyväntekeväisyyteen voi lahjoittaa ilman jeesusteluakin. Uskonnon syöttämisen varjolla tehty työ on kieroa oman edun tavoittelemista. Pappia eikä hautapaikkaa ei uskonnoton ihminen tarvitse. Oliko muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni yli 30-vuotiaaksi ennenkuin uskalsin tehdä päätöksen. Jo opiskeluaikana aloin voimakkaasti kyseenalaistamaan kirkon toiminnan järkevyyttä, mutta etenkin sitä että ajatus jumalasta on todella naurettava jos asiaa tarkastelee rationaalisesti.
Ehkä suurin syy kuitenkin lopulta oli se oma vaivaantunut tunne kun piti kirkossa joskus käydä ja omien vanhempien uskonnollisuus joka oli todella noloa.
Tuliko vaivaantunut tunne enemmän ristiriidasta elämäsi ja Jumalan välillä? Kirkossa käynti sai ehkä sinut ajattelemaan elämäntapaasi ja hiljentymään tämän kaiken rinnalla. Siitä jäi traumat:)
Vaivaantunut tunne tuli siitä että pystynyt esittämään uskovani satuihin ja koko jumalanpalvelus tuntui hölmöltä näytelmältä. Kristinuskossa on toki paljon ihan hyviäkin opetuksia, mutta valitettavasti uskovaiset noudattavat ja vaahotavat yleensä juuri päinvastaisesti kuin Jeesus opetti raamatunkin mukaan.
Tuokin on totta. Entä mitä tilalle,jos ei kristinuskoa. Se ei ole vastaus ,ettei mitään,koska joku uskonto sen paikan ottaa jokatapauksessa.
Kun katsomme Pohjoismaita ja Eurooppaa,missä kristinusko vallitsee, on asiat kuitenkin aika hyvin, suhteessa Lähi-itään.
Eroat kirkosta. Kuitenkin olet valmis käyttämään kirkon palveluita, viimeistään siinä vaiheessa kun kuolet. Eikö tämä ole vähän ristiriitaista? Vai mitenkä meinaat tulla haudatuksi, jonnekin uskonnottomien hautausmaalle, ilman papin pitämiä hautajaisia?
Itse maksan kirkollisveron ilolla kirkon tekemän diakoniatyön vuoksi. Näen lapsi- ja perhetyön myös arvokkaana. Täällä meillä koululaisilla on ilmainen iltapäiväkerho, johon ei tarvitse ilmoittautua. Siellä saa välipalan. Juuri tuo yhteiskunnallinen ulottuvuus on se juttu miksi minä en eroa kirkosta. Ja olen hyvätuloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut,mitä muuta kirkko antaa? Se,ettei sulle just nyt mitään,on lyhytnäköinen ajatus.
Kirkko maksaa esim: partiolaisten tila vuokrat (n.700kpl)
Tekee päiväkerho/vanhustyötä todella paljon.
Vihkiäisissä/hautajaisissa saat ilmaisen papin ja hautapaikan.Hyväntekeväisyyteen voi lahjoittaa ilman jeesusteluakin. Uskonnon syöttämisen varjolla tehty työ on kieroa oman edun tavoittelemista. Pappia eikä hautapaikkaa ei uskonnoton ihminen tarvitse. Oliko muuta?
Et kuitenkaan pystynyt vastaamaan tohon asia listaan,joita luettelin kirkon tekevän.
Kyllä uskonnoton tarvitsee myös kaikki "hoito"toimenpiteet kuollessa. Ruumiinsäilytys,pesu tuhkaus jne...
Vierailija kirjoitti:
Eroat kirkosta. Kuitenkin olet valmis käyttämään kirkon palveluita, viimeistään siinä vaiheessa kun kuolet. Eikö tämä ole vähän ristiriitaista? Vai mitenkä meinaat tulla haudatuksi, jonnekin uskonnottomien hautausmaalle, ilman papin pitämiä hautajaisia?
Itse maksan kirkollisveron ilolla kirkon tekemän diakoniatyön vuoksi. Näen lapsi- ja perhetyön myös arvokkaana. Täällä meillä koululaisilla on ilmainen iltapäiväkerho, johon ei tarvitse ilmoittautua. Siellä saa välipalan. Juuri tuo yhteiskunnallinen ulottuvuus on se juttu miksi minä en eroa kirkosta. Ja olen hyvätuloinen.
Just näin! Palveluja käytetään ja lapsia kyllä tuodaan päiväkerhoon ja kahvitellaan mutta sitten liputetaan eroamisen puolesta
Joko on uus kirkko kiikarissa? Oliko riitaisa ero?
Pikkaisen myöhästyit, jos meinasit verot säästää.