Nelikymppisellä vanhallapiialla elämä ohi.

Mulla on kaveri, joka lähestyessään 50 ikävuotta alkoi ahdistua tuosta naimattomuudestaan ja lapsettomuudestaan. On aina haaveillut perheestä tai edes miehestä. Sopivaa ei vaan osunut kohdalle ja hän oli ajatellut, että kyllä se vielä löytyy.

Nyt on sitten varmaan jäämässä sairaseläkkeelle. Oli juuri 4 kk psykiatrisessa sairaalassa. Tuli aivan "kahjoksi". Todellisuudentaju hämärtyi. Tuli harhaiseksi. Psykoosissa ja ei ole parantunut lähes ollenkaan, vaikka on kotiutettu.

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:57"]

Minä olen tuollainen samanlainen. En ole koskaan halunnut miestä enkä lapsia, enkä edelleen halua, olen 40 v. Olen introvertti erakko luonne, en haluaisi koskaan asua taloudessa jossa on muita ihmisiä. 

Minulla on hyvä ammatti ja työpaikka, rahasta ei ole pulaa. Tosin olen niin koti-ihminen, että en minä juuri esim. matkustele tai harrasta, nautin vaan kotiarjesta koirieni kanssa pääasiassa. Mutta hyvin tyytyväinen olen elämääni enkä kaipaa siihen mitään lisää. 

"Elämä on eletty turhaan."

Turhaan? Tämä viittaa siihen että sinusta elämällä on jokin erityinen tarkoitus joka pitäisi täyttää, ilmeisesti kirjoituksestasi päätellen miehen löytäminen ja lisääntyminen? Itse en usko että elämällä on mitään tarkoitusta, vaan se vain on. Jokainen saa täällä elää niin kuin haluaa eikä kenenkään elämä ole turha. 

[/quote]

Naisen elämän korkein päämäärä on löytää hyvä mies, päästä naimisiin ja hankkia lapsia. Mikä sen ihanampaa kuin katsoa pienten jalkojen piiperrystä parketilla ja tajuta, että elämäni jatkuu jälkeläisissäni? Ap.

[/quote]

No täähän on nyt väsähtänyt trollaaja, mutta mun anoppini voisi olla oikeasti tätä mieltä. Se on itse parturikampaaja (heitä mitenkään siis morkkaamatta, mutta ei siis uraorientoitunut), joka on erittäin onnettomassa avioliitossa miehensä kanssa. Saanut yhden lapsen nelikymppisenä. Avautui joskus, miten miehensä sisko on "epäonnistunut elämässään". Ilmeisesti koska tällä ei ollut lapsia? Koska muuten tällä mieheni tädillä on mennyt todella mukavasti. Korkeakoulutus, hieno työura ja pari pitkää rakkaussuhdetta. Naimisissa ei ole ollut, sekin ilmeisesti "epäonnistuneisuutta". :D

No itsepä on valintansa tehnyt. Niin makaa kuin petaa.

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:27"]

Mallillaan tuo elämä on. Lapset pilaa elämän, pilaa oman ja kaikken muidenki.

[/quote]

Samaa mieltä olen siitä, että kyseisen naisen elämä näyttää olevan täysin mallillaan. Jälkimmäinen väite taas on silkkaa potaskaa. Mikä ei sovi yhdelle, voi sopia täydellisesti toiselle. Minulla on yksi lapsi, joka ei missään vaiheessa ole pilannut elämääni, vaan tasan päin vastoin. Ja tahtoisinpa tietää, millä tavoin hän on sinun elämäsi pilannut? En ole huomannut hänen pilaavan kenenkään elämää, eikä myöskään minun elämääni ole pilannut kukaan muukaan lapsi. Väitteesi on täysin absurdi. Mutta sehän onkin vain asenteellinen aivopieru ja olen itse tehnyt virheen kuluttamalla aikaani tällaisilla älämölöfoorumeilla, missä asiallisuus loistaa poissaolollaan.

Jokainen varmasti tietää vain itse onko elämä sellaista mitä on toivonut. Kummallista arvioida toisten elämän onnellisuutta, kun emme todellakaan kaikki halua samoja asioita.

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:25"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:23"]

Ei se nyt turhaan ole mennyt. Ehkä hän on vaan odottanut sitä oikeaa eikä huolinut ketään järkiperustein. Saattaa se vielä 40-vuotiaalle tulla vastaankin. Jos siinä vaiheessa on jo vartalo lasten kulauttama, kotona mies ja yhteinen asuntolaina, ei sitä oikeaa voi koskaan saadakaan.

[/quote]

Olipa ristiriitaisesti sanottu. Siinä vaiheessa se oikea on jo saatu, se on se kotona oleva mies. Ap.

[/quote]

Vähänpä sä tiedät. Aloita vaikka katsomalla erotilastoja. Ei, kukaan ei nykyään enää aloita toista kierrosta!

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:25"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:23"]

Ei se nyt turhaan ole mennyt. Ehkä hän on vaan odottanut sitä oikeaa eikä huolinut ketään järkiperustein. Saattaa se vielä 40-vuotiaalle tulla vastaankin. Jos siinä vaiheessa on jo vartalo lasten kulauttama, kotona mies ja yhteinen asuntolaina, ei sitä oikeaa voi koskaan saadakaan.

[/quote]

Olipa ristiriitaisesti sanottu. Siinä vaiheessa se oikea on jo saatu, se on se kotona oleva mies. Ap.

[/quote]

http://www.vauva.fi/keskustelu/4369635/ketju/en_ole_ikina_ollut_rakastunut_mieheeni

Hän on siis otla (omasta tahdostaan lapseton). Otlat ovat ihan okei.

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:47"]Hän on siis otla (omasta tahdostaan lapseton). Otlat ovat ihan okei.
[/quote]

Tai vela = VapaaEhtoisesti LApseton

Mä en osaa ollenkaan nähdä niin, että tuon aloittajan kuvaileman ihmisen elämä olisi ohi tai ettei sitä olisi. Onhan hänellä elämää, ja mitä enemmässä määrin onkin. Minusta elämää ei sen sijaan ole naisilla, jotka ovat fakki-idiootteja -lapsilla tai ilman-, mutta siis sitä tylsää kyylärotua, joka kyttää ja lokeroi muita ihmisiä, luullen että muut tahtovat samaa kuin he, kuin mitä heidän oma elämänsä lähes aivottomana sopulilauman seuraajajäsenenä on. Moni voi aidosti tahtoa jotain muuta, vaikkapa juuri sitä mitä heillä jo omassa elämässään on, vaikka se niin kovin vähältä jonkun yksinkertaisen ihmisen silmissä näyttäisikin.

Minun kaverilla on ihan sama tilanne. Olen yrittänyt tsempata häntä, että miettisi niitä elämänsä hyviä puolia mitä kaikkea voi vapaana tehdä (toisin kuin minä jolla on pienet ja isommat lapset). Mutta ei...kova kaipuu omaan rakkaaseen ja perheeseen on. Se on vaan tosi vaikea löytää enää kumppania kun melkein kaikki samanikäiset on jo varattuja tai eronneita lapsellisia. Eikä ole hirveä hinku alkaa uusperheen äidiksi heti. Lisäksi on jo nähnyt niin paljon miehiä jotka haluaa tämän sinkun kanssa pettää vaimojaan että luottamus sitä kautta rehellisiin miehiin on mennyt. Vaikea yhtälö...

ap:n kaverista en tiedä...jos hän on onnellinen tuolla elämäntyylillä niin miksi sitä surkuttelemaan?

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:50"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:47"]Hän on siis otla (omasta tahdostaan lapseton). Otlat ovat ihan okei. [/quote] Tai vela = VapaaEhtoisesti LApseton

[/quote]

Mammat eivät yhäkään tajua Vela määritelmää(miten joku voi olla vapaaehtoisesti lapseton), joten heitä täytyy kouluttaa eri tavoilla tästä asiasta. Ehkä uusi termi avaa verhoja enemmän.

Kohta kuuma puuma!

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:50"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:47"]Hän on siis otla (omasta tahdostaan lapseton). Otlat ovat ihan okei. [/quote] Tai vela = VapaaEhtoisesti LApseton

[/quote]

Ei, vaan otla.

Minä olen tuollainen samanlainen. En ole koskaan halunnut miestä enkä lapsia, enkä edelleen halua, olen 40 v. Olen introvertti erakko luonne, en haluaisi koskaan asua taloudessa jossa on muita ihmisiä. 

Minulla on hyvä ammatti ja työpaikka, rahasta ei ole pulaa. Tosin olen niin koti-ihminen, että en minä juuri esim. matkustele tai harrasta, nautin vaan kotiarjesta koirieni kanssa pääasiassa. Mutta hyvin tyytyväinen olen elämääni enkä kaipaa siihen mitään lisää. 

"Elämä on eletty turhaan."

Turhaan? Tämä viittaa siihen että sinusta elämällä on jokin erityinen tarkoitus joka pitäisi täyttää, ilmeisesti kirjoituksestasi päätellen miehen löytäminen ja lisääntyminen? Itse en usko että elämällä on mitään tarkoitusta, vaan se vain on. Jokainen saa täällä elää niin kuin haluaa eikä kenenkään elämä ole turha. 

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 11:15"]Tunnen erään nelikymppisen vanhanpiian. Hän ei ole koskaan edes seurustellut, ei koskaan kokenut avioliiton onnea eikä äitiyden ihanuutta. On niin surullista, että hänen elämänsä on ohi; kohta hän ei enää voi saada lapsia, eikä hänestä jää jäljelle ketään. Tiedän, kuinka hänen vanha äitinsäkin suree sitä asiaa; tyttärestä ei ollut jatkamaan sukua.

Hän on akateemisesti sivistynyt, hyvin toimeentuleva ja käyttää kaiken aikansa erilaisiin urheilu- ym harrastuksiin sekä matkailuun maailmalla. Nyt hän harrastaa kuntosalia, hiihtoa ja hölkkäämistä, mutta nuorempana hän oli aktiivisesti mukana joukkuelajeissa. Siksi kysyinkin häneltä kerran, onko hän lesbo. Hän nauroi ja sanoi ettei ole ja että eivät kaikki joukkuelajeja harrastavat naiset ole lesboja, vaikka moni onkin.

Ulkonäkö on ihan kohtalainen, ei hän mikään ruma ole, jos ei huippukauniskaan, talous on kunnossa ja rahaa on, on koulutus ja hyvä työ, mutta jostain syystä hän ei vain ole saanut miestä. Olen niin surullinen hänen puolestaan. Jotain on jäänyt puuttumaan. Elämä on eletty turhaan.
[/quote]Ehkä hän haluaa sitä:) pitäisikö hänellc olla mies ja viisi tenavaa olisit tyytyväinen.

Toivottavasti ko tyyppi tajuaa laittaa sinuun mahdollisimman nopeasti välit poikki. Jaksamista sulle ap, muutenkin. Ei ole varmaankaan helppoa olla sinä. Oon pahoillani sun puolesta.

Se panee kuin kani, muttei kerro sinulle. Miksi pitäisi olla vakituinen suhde?

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:00"]

Toivottavasti ko tyyppi tajuaa laittaa sinuun mahdollisimman nopeasti välit poikki. Jaksamista sulle ap, muutenkin. Ei ole varmaankaan helppoa olla sinä. Oon pahoillani sun puolesta.

[/quote]

Oi, olen niin surullinen sinun puolestasi. Olet katkeroitunut vanhapiika vailla miestä. Etkö ole kelvannut kenellekään? Ap.

Provotskij.