Minun lapseni aloitti päivähoidossa alle 2-vuotiaana

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 23:51"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 19:58"]

Huvittuneena aina luen näitä vääntöjä. Toivotaan, että lapsistani ei tule stressin vuoksi mitään sekopäitä vaikka menivät vauvoina päiväkotiin. t. parjatussa Belgiassa asuva

[/quote]

Kai he ovat olleet siellä 10 tunnin päivä 5 krt vkossa ryhmässä jossa on 12 alle 3 lasta ja 3 hoitajaa joista kaikki ovat yhtäaikaa paikalla n. 1 tunnin päivässä?

[/quote]

Typerä ja asiaton tuo jälkimmäinen kommentti. Suomessa on kohtuullisen hyvät resurssit ja taso päivähoidossa, vaikka päivärytmit ja mitoitukset ovat joskus melkoista villiä länttä. Aika vähän varsinaisesti väkivaltaisia pikkulapsia, ja tarhatädit ovat kokeneita ja koulutettuja verrattuna joihinkin teineihin mitä Keski-Euroopassa näkee. Ei se meno silti olennaisesti erilaista ole. Järkevät määrät hoitajia lapsimäärään nähden ihan kuten Suomessakin ja normaalit työpäivät vanhemmilla.

Itse uskon kyllä, että minkä ikäisillä tahansa lapsilla tarhassa tulee jonkin verran "stressiä" (erityisesti varmaan alle 2v, riippuu kyllä tarhasta ja lapsesta) mutta kaikki stressi ei välttämättä ole pahasta, enkä usko, että "stressi" tässä erityisesti lapsia pilaisi, vaikka joku päivystävä dosentti olisi laboratoriossa verrannut tarhalasten ja mamin sylissä istuvien kotihoidettujen kortisoliarvoja. Ihme pumpulissa sitä halutaan kasvattaa sitä ainokaista herranterttua ja saadaan se sitten monella muulla tavalla pilalle.

Samoin ei alle 2-vuotias tarhaa välttämättä "tarvitse", mutta minusta on ihan älytöntä kuvitella, etteikö siitä olisi myös hyötyjä. Me ei haluttu alle vuoden ikäisenä laittaa lasta tarhaan, tuntui itsestä vähän hurjalta katsella jotain 3-4kk ikäisiä hoidossa, ja jälkiviisaana tuntui että siinä 1 ja 2v välillä oli 4 pv/vk (8-9 tuntia/kerta) hieman liikaa, 3 pv olisi ollut sopiva. Mutta ei tuo ole lasta mitenkään haitannut ja ainakin on pienestä oppinut leikkimään toisten kanssa ja sosiaaliseksi. Saa sitä stressiä huonoista kotioloista ja stressaantuneista, seinähulluista, kiireisistä vanhemmistakin joille lapsi on koko elämä ja illatkin menevät vauva.fi-palstalla oman kotihoidon erinomaisuutta itselleen uskotellessa.

Toinen lapsi meni reilun 1,5v ikäisenä tarhaan 2 pv/vk, ja tämä oli vielä melko hyvä tarha - ja meidän tapauksessamme tuntuu ihan absurdilta ajatella, että tästä olisi ollut hänelle jotakin haittaa. Omasta mielestäni suomalainen 5pv/vk on kyllä vielä 4-5-vuotiaallekin tarpeetonta (lähinnä aamuheräily ja pakollinen lepohuoneessa makailu ovat rasittavia), ja olen iloinen että pystymme pitämään omamme osan viikkoa kotona. Mutta en silti usko että asiat viisipäiväiseen rytmiin tottuneilla lapsilla mitenkään huonommin ovat.

Stressaava päivähoito ja sen päälle väsyneet, stressaantuneet vanhemmat on varmaan jo aika huono yhdistelmä, mutta jos kotona ovat asiat hyvin, on tuo aika ihmeellistä jankuttaa että päivähoito sinänsä pieniä lapsia pilaisi siksi että joku asenteellinen dosentti sanoo niin.

[/quote]

Mitä sä selität? Kerrot ihan eri tilanteesta kuin ap jonka lapsi oli pk:ssa täydet päivät ja viikot. Ei teidän lasten hoitoa ja jonkun joka on täysipäiväisesti voi verrata, siitä kokopäivähoidosta päiväkodissa pitkiä päiviä on tässä ollut kysymys. Ei myöskään ole kysymys lapsen pilaamisesta, vaan siitä mitkä arvot ovat aikuisella, haluaako palata töihin vai hoitaa pienen itse, lapsen parhaasta.

Mutta uskottele mitä haluat itsellesi "korkealaatuisesta" päivähoidosta ja siitä että henkilökuntamitoitukset täyttyvät (itse n. 20 päiväkotia Helsingissä kiertäneenä voin todeta että ne eivät täyty eikä kyse ole yksittäisistä päivistä) ja siitä että alle 2 vuotias hyötyy täysipäiväisestä hoidosta 100 lapsen pk:ssa enemmän kuin kotioidosta. Suomessa on niin liikkuttava tuo ihmisten usko viranomaisiin ja siihen että kun joku sanoo päivähoidon olevan laadukasta niin sen on sitä sitten oltava.

Ruotsissa hoidetaan kotihoidontuella vain noin 2,5 prosenttia lapsista. Ajattelun lähtökohdat tässäasiassa on naapurimaissa täysin erilaiset.

http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_kotihoidontuella_hoidetaan_vain_pari_prosenttia_lapsista_-_tabuaihe_suomessa/6860790

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 21:34"]

Täällä näköjään taas peruskoulupohjalta tai lähihoitajaopintojen viisastamina puolustellaan lasten kotihoitoa kolmivuotiaaksi. Ja kas, onhan siellä joku lukeneemmankin mielipide. Ja sen lukeneemman lapset ovat siellä päiväkodissa.

Olettateko oikeasti, että koulutetut ihmiset (jotka tutkimusten mukaan palaa ihin ja laitta lapsen päiväkotiin keskimäärin lapsen ollessa 1,5v) eivät osaa lukea mitään tutkimuksia? Tai eivät peräti ymmärrä niitä? Että ne lukeneet raukkaparat uraäidit eivät osaa etsiä ja vertailla tietoa? Kuulkaa, se taitaa valitettavasti olla niin, että tiedon ja sen oikean relevantin tiedon omaksuminen onnistuu näöiltä 1,5 vuotiaiden päiväkotilasten äideiltä kaikein parhaiten.  Mutta turha tästä on jankuttaa. Olisi ehkä paras, että peruskoulupohjalta luettaisiin vaan peruskoulukirjallisuutta ja jätettäisiin nämä vähän haasteellisemmat keltikangasjärviset meille vähän enemmän lukeineille, joille niiden sisältämän tiedon omaksuminen kriittisesti onnistuu parhaiten.

Ja mitä tulee lasten pahoinvointiin. Ne äidit, jotka palaavat töihin, ovat koulutetuinpia. Ne ovat ne samat äidit, joiden lapset tarvitsevat vähiten lapsilleen mielenterveys tai lastensuojelupalveluja.Ehkei mennyt päivähoio sittenkään pieleen?

Ja mitä tulee kansainvälisesti kotihoidontukeen tai päivähoitoon. Suomessa on täysin ainutlaatuinen järjestelmä. Norjassa on pikkasen samanlainen. Muualla tämmöistä kummajaista ei ole. Lapset viedäänjopa 2-3kk ikäisinä seimiin tms. Ja kyllä päiväkotilapset ovat ihan yhtä isoissa ryhmissä myös ulkomailla alla 3v kuin suomessa. Tosin vastaava julkinen hoitojärjestelmä puuttuu, mutta yksityis-järjestösektorit hoitavat asiat lähes identtisesti.

Ja lopuksi. joo. Minut on kasvatettu kotona kuoluun asti, mies 4kk iästä päiväkodissa. Ja kyllä meikäläinen on se perheen vinksahtanein.

ja vielä. Toki olen asunut Ruotsissa, Norjassa, Sakssa ja Ranskassa

ja vielä. Teen aiheesta tieteellistä tutkimusta. Toki lähteenä ei ole yhden yliopiston julkaisut, koska se ei ole tapana.

ja vielä. Omat lapseni menivät päiväkotiin 11kk ja 1v1kk iässä. Ja viihtyvät siellä vielä nyt 3 vuoden jälkeenkin.  

[/quote]

Kerro av:llä kun tutkimuksesi julkaistaan. Olisi mielenkiintoista tutustua siihen sillä se on varmasti uraa-uurtava tutkimus uusine tuloksineen. Se, miten lapsesi viihtyvät ei kerro oikeastaan mitään, tiedät sen varmaan itsekin.Mahdolliset ongelmat jne tulevat esiin vasta aikuisiällä.Kiintymyssuhde ei voi muodustua samanlaiseksi 11 muuta lasta hoitavaan tarhantätiin joka on lapsen elämässä vain satunnaisesti päivisin kuin se voi muodustua omaan vanhempaan joka asuu lapsen kanssa. 

Kerroit että sinut on kasvatettu kotona kouluun asti. Kukaanhan ei ole kieltänyt tässäkään keskustelussa, etteikö yli 3 vuotias voisi olla pk:ssa, sehän on mitä mainioin paikka yli 3 vuotiaalle vrt. muun Euroopan esikoulu. 1-7 vuoden välissä on vuosia joten ei ole sama laittaa pk:hon 3 vuotiasta tai 1 vuotiasta tai 6 vuotiasta :) Hienoa että lapsesi viihtyvät pk:ssa, rakastan omaa taaperoani liikaa laittaakseni hänet 10 muun lapsen sekaan hoitajanaan ihminen joka hoitaa lapsia työkseen. Vaikka hoitaja pitäisi lapsestani ja työstään, minä rakastan lastani ja olen siksi paras hoitaja lapselleni hänen ensimmäisten vuosiensa ajan. 

Ja vielä, minäkin olen asunut "ulkomailla" 10 vuotta :)

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:27"]

Täällä on taas AV-mammojen tiedeyhteisö ratkonut kaikki lapsen psyykeen ja kasvamiseen liittyvät mysteerit.

Tieteellinen menetelmä, jolla nämä kaikki mysteerit on ratkottu, on vanha ja hyväksi todettu: otetaan netistä joku tekstinpätkä, joka tukee omaa käsitystä, ja julistetaan se "titeelliseksi todisteeksi" tai "tutkimustulokseksi joka osoittaa että Y vaikuttaa X:ään".

Sinänsähän on harmitonta, että nämä alikoulutetut, jotka eivät ymmärrä tieteestä ja tutkimuksesta mitään, saati sellaisista tieteenhaaroista kuin kvalitatiiviset tieteet (esim. psykologia, jossa ei voida aukottomasti todistaa jotain ilmiötä, vaan erilaisia teorioita pyritään todistelemaan havainnoilla, joille voi olla muitakin selityksiä) kertoilevat täällä, että taas on jotai osoitettu todeksi, mutta harmi on se, että osa porukasta täällä uskoo näitä hörhöjä.

Tämä on hyvä esimerkki tällaisesta pseudotieteestä, tämä "tutkimus", jonka mukaan lasta ei pitäisi viedä hoitoon (varsinkaan ryhmään) alle kolme vuotiaana. Jos et aikaisemmin tiennyt vielä, niin; kyseessä on sen tekstin kirjoittajan mielipide, ei mikään tieteellisesti todistettu tosiasia, joka pätisi yleisesti.

Samanlainen harha (täälläkin) on ollut lapsen kiintymyssuhde käsitteenä. Esimerkiksi meille pokkana päiväkodin täti selvitti tärkeänä päiväkodin kasvatus- ja toimintamallia: se perustuu kiintymyssuhdeteoriaan. Siellä ihan strategiana (Helsinki) on, että lapsen kiintymyssuhdetta tuetaan päiväkoin toiminnalla. Ihan kelpo teoria, joka pitää varmasti pitkälti paikkansa. Helsingin kaupunki on vain unohtanut ohjeistaa päiväkodin tätejä siitä, että kiintymyssuhde ei muodostu automaattisesti äitiin. Päiväkodissa kiintymyssuhdeteoria ja äitimyytit olivat menneet villisti sekaisin, ja ja pokkana täti tilitti kuinka kiintymyssuhdeteorian mukaan "äiti on lapsen tärkein henkilö" ja tätä äiti-lapsisuhdetta tuetaan myös omahoitajasysteemillä.

No, jos kukaan on jaksanut oikeasti perehtyä tähän(kään) teoriaan, niin eihän sielläkään tällaista todeta. Kiintymyssuhdeteorin mukaan lapselle muodostuu läheinen kiinteä suhde siihen tai niihin aikuisiin, jotka ovat läsnä siinä varhaisvaiheessa. Usein (käytännön järjestelysyisyistä, monissa perheissä) se aikuinen joka varhaisvaiheessa on lapsen kanssa eniten, on äiti. Mutta aina ei näin ole, ja jos isä tai mummo tai who ever onkaan se, joka siinä varhaisvaieessa on se läheisin ja turvallisin hoitaja ja läsnä eniten, niin siihen se kiintymyssuhde sitten muodostuu. Tai kumpaankin vanhempaan, jos ovat yhtäveroisesti kotona lapsen kanssa ihan alusta asti ja kumpikin sen suhteen luo.

Näin ne menee sossussa kaikki tutkimukset kevyesti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja lopputulos on se, että tutkimuksesta tai teoriasta otetaan käyttöön vain se osa, joka tukee omia (vinoutuneita) käsityksiä, tai sitten teoria suorastaan väännetään tukemaan omia uskomuksia. Sossussa se uskomus on, että lapselle tärkein ihminen on aina äiti, ja mitä tahansa maailmalla tutkitaan ja teorioidaan, joka osoittaisi jotain muuta, niin sossulle nämä ovat aina kerettiläisiä väitteitä.

Näin tämän hoitoiänkin suhteen. Koko euroopassa ja monilla muilla alueilla lapset ovat paljonkin erossa vanhemmistaan ja menevät hoitoon pienestä pitäen -ja yksi mielipidekirjoittaja nyt sitten on mielipiteellään "osoittanut", että nämä lapset ovat stressaantuneita ja kärsivät aikuisuuteen asti tästä henkisestä väkivaltaisesta erosta (äidistä).

Meidän muksut meni kunnan päiväkotiin kumpikin puolitoistavuotiaina; siinä iässä, että osasivat kävellä ja puhua sen verran, että psytyivät kertomaan onko jano, vessahätä (vaipat toki oli), nälkä, ikävä, kylmä, jne ja mitä haluavat tehdä (piirtää, leikkiä). Se oli meistä turvallinen ikä, ja vähän säälitti ne alle vuoden ikäiset, jotka eivät osanneet puhua eivätkä oikeen liikkua, ihan vaan sen takia, että tiedettiin ettei niillä tädeillä ole aikaa ja mahdollisuutta koko ajan sylissä hoitaa. Mutta näyttää niistäkin lapsista ihan terveitä kasvaneen, kun niitä nyt siellä katsoo.

Tosin parilla äidillä näyttäisi olevan vakavampia epätasapainotiloja... mutta se on oma juttunsa se. Ehkä heitä on lapsena pidetty liian pitkään kotona, ja nyt sitten sopeutuminen maailmaan on siitä syystä jäänyt puolitiehen...

[/quote]

Unohdit vain sen pointin että yli 10 lapsen ryhmässä ei kiintymys välttämättä pääse kehittymään samalla tavalla kuin kotona jossa lapsia ei varmaankaan ole 10 kpl. Siitähän tässä on ollut monessa kirjoituksessa kysymys eikä siitä onko päivähoito sinänsä hyväksi lapselle.Luuletko että ne pienet siinä 12 lapsen ryhmässä saavat tarpeeksi huomiota jotta kiintymyssuhde pääsee syntymään?

Monilapsissa perheissä ikäerot ovat suuremmat ja lapset eri kehitysvaiheissa (ei ole 12 kpl alle 3 vuotiasta). Ja jos aikuisella ei ole aikaa pitää sylissä ja huomioida tarpeeksi, välillä hän on lomalla tai sairaana voi olla että lapsi ei näe tätä aikuistaan vaikka kuukauteen. Yleensä pääasiallinen hoitaja kotona tuskin pitää niin pitkää lomaa ilman lastaan.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 20:39"]

Kannattaa tarkastella ajassa taaksepäin. Millaisessa elinympäristössä ja kulttuurissa ihminen on alunperin elänyt. Yhteisössä. Ajatellaan vaikka keräilijä-metsästäjä yhdyskuntia. Äidit eivät ole eristäytyneet yhteisöstä ollakseen kaksin lapsensa kanssa. Ennen lapsia on hoitaneet yhteisön kaikki aikuiset. Imetyskään tuskin oli eksklusiivisesti biologisen äidin ja lapsen asia, vaan ruokinnan hoiti se kenen tissillä oli tilaa. Noin pienissä yhteisöissä naisilla varmasti oli kierto varsin identtinen, joten raskaudet olivat myös yhtäaikaisia. 

Se miten nykyinen päivähoito vastaa yheisöllisyyttä on oma lukunsa, mutta ei se kotona olokaan ole ihmiselle lajityypillisesti luontaista käytöstä.

[/quote]

Tuota... siellä yhteisössä ihmiset ASUIVAT yhdessä, olivat kiintyneitä toisiinsa, olivat perheitä. Ei sitä voi verrata päiväkotiin, jossa lapset ovat PÄIVÄN ja hoitajat vaihtuvat. Päiväkoti on myös vain väliaikainen vaihe lapsen elämässä josta siirtyvät kouluun jolloin ne entiset turvalliset aikuiset katovat. Vanhemmat taas yleensä ovat lapsen elämässä koko lapsen elämän ajan. 

Taitaa olla provo sillä ei päiväkotihoitoa jossa hoitajat ovat TÖISSÄ voi verrata mainitsemaasi metsästäjä-keräilijöihin. En asu lapsen päiväkodin henkilökunnan kanssa, asutko sinä? Ja muutenkin, ihmiset ovat kehittyneet metsästäjien ajoista, yhteiskunta, moraali, etiikka. Ei ihan voi suoraan verrata...

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:25"]

Jos lapsi ihan oikeasti kasvaisi kieroon joutuessaan päivähoitoon alle 3-vuotiaana, niin miten ranskalaiset, belgilalaiset tai hollantilaiset lapset ja monet aiemmat sukupolvet eivät sitten oireile. Luulisi, että siinä olisi nyt ainakin kolme kansakuntaa täysin pilalle kasvaneina. Missä se näkyy, että he voivat huonosti?

[/quote]

Eikö luettelemissasi maissa pienten lasten äidit tee pääsääntöisesti osa-aikatöitä? Entä lapsiryhmät, minkä kokoisia ne ovat? Ei voi esittää tuollaisia vertailuja, jos ei ole yhtään yksityiskohtaisempaa tietoa eri maiden käytännöistä.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 19:58"]

Huvittuneena aina luen näitä vääntöjä. Toivotaan, että lapsistani ei tule stressin vuoksi mitään sekopäitä vaikka menivät vauvoina päiväkotiin. t. parjatussa Belgiassa asuva

[/quote]

Kai he ovat olleet siellä 10 tunnin päivä 5 krt vkossa ryhmässä jossa on 12 alle 3 lasta ja 3 hoitajaa joista kaikki ovat yhtäaikaa paikalla n. 1 tunnin päivässä?

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 18:18"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 18:09"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 17:57"]

Minä laitan omani hoitoon heti kun voin, jotta voin opiskella arvostetun tutkinnon ja olla arvostettu.

[/quote]

Näin sitä minä minä maailmassa. Entäs lapsesi uskotko että saa riittävästi eväitä elämää varten ja riittävästi taitoja oman tulevaisuuden rakentamiselle. Ei se itsen arvostus tutkimuksilla tule vaan siitä että tuntenut itsensä tärkeäksi ja rakestetuksi kun pieni. 

[/quote]

Uskon. Totta, ei itsen arvostus tule tutkimuksilla, mutta tutkinnoilla ja hyvällä asemalla kyllä. Minun etu on myös lapsen etu.

[/quote]

Näin sitä luulisi. On niin paljon kaltaisiasi jotka uskovat löytävänsä omanarvon tunteen jota ei lapsena ole saatu suoritusten kautta. Totta on että kyllä ne saavutukset hyviltä tuntuu ja pönkittävät sitä epävarmaa minää. Vanhemmuuden tärkein kriteeri on että pystyy asettamaan lapsen hyvinvoinnin etusijalle. Tämä on varmasti usealle nykyäidille vaikeata koska heillä ei ole kokemusta itsellään siitä että ollut kenellekään riittävän tärkeä aikana jolloin itsetuntomme pohja luodaan, eli taaperoiässä. Eväät omaan vanhemmuuteen saamme omilta vanhemmiltamme, näin se vaan on.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 18:18"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 18:09"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 17:57"]

Minä laitan omani hoitoon heti kun voin, jotta voin opiskella arvostetun tutkinnon ja olla arvostettu.

[/quote]

Näin sitä minä minä maailmassa. Entäs lapsesi uskotko että saa riittävästi eväitä elämää varten ja riittävästi taitoja oman tulevaisuuden rakentamiselle. Ei se itsen arvostus tutkimuksilla tule vaan siitä että tuntenut itsensä tärkeäksi ja rakestetuksi kun pieni. 

[/quote]

Uskon. Totta, ei itsen arvostus tule tutkimuksilla, mutta tutkinnoilla ja hyvällä asemalla kyllä. Minun etu on myös lapsen etu.

[/quote]

Uskotko myös että ilman riittävää läsnäoloasi lapsen varhainen kehitys on turvassa? Vaikea on ymmärtää miten Sinun menestyksesi auttaisi lasta kasvamaan.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 23:51"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 19:58"]

Huvittuneena aina luen näitä vääntöjä. Toivotaan, että lapsistani ei tule stressin vuoksi mitään sekopäitä vaikka menivät vauvoina päiväkotiin. t. parjatussa Belgiassa asuva

[/quote]

Kai he ovat olleet siellä 10 tunnin päivä 5 krt vkossa ryhmässä jossa on 12 alle 3 lasta ja 3 hoitajaa joista kaikki ovat yhtäaikaa paikalla n. 1 tunnin päivässä?

[/quote]

Typerä ja asiaton tuo jälkimmäinen kommentti. Suomessa on kohtuullisen hyvät resurssit ja taso päivähoidossa, vaikka päivärytmit ja mitoitukset ovat joskus melkoista villiä länttä. Aika vähän varsinaisesti väkivaltaisia pikkulapsia, ja tarhatädit ovat kokeneita ja koulutettuja verrattuna joihinkin teineihin mitä Keski-Euroopassa näkee. Ei se meno silti olennaisesti erilaista ole. Järkevät määrät hoitajia lapsimäärään nähden ihan kuten Suomessakin ja normaalit työpäivät vanhemmilla.

Itse uskon kyllä, että minkä ikäisillä tahansa lapsilla tarhassa tulee jonkin verran "stressiä" (erityisesti varmaan alle 2v, riippuu kyllä tarhasta ja lapsesta) mutta kaikki stressi ei välttämättä ole pahasta, enkä usko, että "stressi" tässä erityisesti lapsia pilaisi, vaikka joku päivystävä dosentti olisi laboratoriossa verrannut tarhalasten ja mamin sylissä istuvien kotihoidettujen kortisoliarvoja. Ihme pumpulissa sitä halutaan kasvattaa sitä ainokaista herranterttua ja saadaan se sitten monella muulla tavalla pilalle.

Samoin ei alle 2-vuotias tarhaa välttämättä "tarvitse", mutta minusta on ihan älytöntä kuvitella, etteikö siitä olisi myös hyötyjä. Me ei haluttu alle vuoden ikäisenä laittaa lasta tarhaan, tuntui itsestä vähän hurjalta katsella jotain 3-4kk ikäisiä hoidossa, ja jälkiviisaana tuntui että siinä 1 ja 2v välillä oli 4 pv/vk (8-9 tuntia/kerta) hieman liikaa, 3 pv olisi ollut sopiva. Mutta ei tuo ole lasta mitenkään haitannut ja ainakin on pienestä oppinut leikkimään toisten kanssa ja sosiaaliseksi. Saa sitä stressiä huonoista kotioloista ja stressaantuneista, seinähulluista, kiireisistä vanhemmistakin joille lapsi on koko elämä ja illatkin menevät vauva.fi-palstalla oman kotihoidon erinomaisuutta itselleen uskotellessa.

Toinen lapsi meni reilun 1,5v ikäisenä tarhaan 2 pv/vk, ja tämä oli vielä melko hyvä tarha - ja meidän tapauksessamme tuntuu ihan absurdilta ajatella, että tästä olisi ollut hänelle jotakin haittaa. Omasta mielestäni suomalainen 5pv/vk on kyllä vielä 4-5-vuotiaallekin tarpeetonta (lähinnä aamuheräily ja pakollinen lepohuoneessa makailu ovat rasittavia), ja olen iloinen että pystymme pitämään omamme osan viikkoa kotona. Mutta en silti usko että asiat viisipäiväiseen rytmiin tottuneilla lapsilla mitenkään huonommin ovat.

Stressaava päivähoito ja sen päälle väsyneet, stressaantuneet vanhemmat on varmaan jo aika huono yhdistelmä, mutta jos kotona ovat asiat hyvin, on tuo aika ihmeellistä jankuttaa että päivähoito sinänsä pieniä lapsia pilaisi siksi että joku asenteellinen dosentti sanoo niin.

Monelta uramammalta on näköjään mennyt ohi se pointti, että haitallista ei niinkään ole se äidistä erossa olo, vaan ne hemmetin isot ryhmäkoot, jotka valitettavasti ovat Suomen päiväkodeissa totisinta totta. Että turha kaivella mitään kansainvälisiä tutkimuksia, jos ei ole samalla esittää tilastoja muiden maiden päiväkotien hoitajamääristä ja ryhmien koosta.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 18:18"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 18:09"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 17:57"]

Minä laitan omani hoitoon heti kun voin, jotta voin opiskella arvostetun tutkinnon ja olla arvostettu.

[/quote]

Näin sitä minä minä maailmassa. Entäs lapsesi uskotko että saa riittävästi eväitä elämää varten ja riittävästi taitoja oman tulevaisuuden rakentamiselle. Ei se itsen arvostus tutkimuksilla tule vaan siitä että tuntenut itsensä tärkeäksi ja rakestetuksi kun pieni. 

[/quote]

Uskon. Totta, ei itsen arvostus tule tutkimuksilla, mutta tutkinnoilla ja hyvällä asemalla kyllä. Minun etu on myös lapsen etu.

[/quote]

Uskotko myös että ilman riittävää läsnäoloasi lapsen varhainen kehitys on turvassa? Vaikea on ymmärtää miten Sinun menestyksesi auttaisi lasta kasvamaan.

[/quote]

Minulla on kummallinen tunne että meillä on tällä hetkellä itsekäs sukupolvi porskuttamassa. Seuraava onkin varmaan fiksumpi.

Huvittuneena aina luen näitä vääntöjä. Toivotaan, että lapsistani ei tule stressin vuoksi mitään sekopäitä vaikka menivät vauvoina päiväkotiin. t. parjatussa Belgiassa asuva

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:57"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:19"]

Töihin menoa voi perustella rahan tarpeella tai uran luomisella tai sillä ettei pää kestä kotona mikä kaikki on ihan ok. Mutta ärsyttää että ihmiset eivät viitsi yhtään hankkia tietoa aiheesta vaan musta tuntuu fiiliksellä ollaan sitä mieltä että kyllä 1.5 vuotiaan on hyvä päästä vähän päiväkotiin sosiaalistumaan ( oikeasti se ei ole mahdollista noin pienelle niin isossa ryhmässä).

Kun asiasta on siis ihan tutkimustietoa. Eikä sielläkotona tarvitse notkua itse jos ei huvita, pienellä viitseliäisyydeelä voi alle kolme vuotilaalle hankkiahoitokaverin ja palkata hoitajan kotiin joka on lapselle paljon inhimillisempi vaihtoehto kuin nykyinen suomalainen päiväkoti.

Itse olen iloinen siitä että kumpikaan lapsistani ei ole kertaakaan itkenyt päiväkotiin jäämistä lopulta sinne mentyään vaan ovat innoissaan aloittaneet päiväkodin toinen 4 vuotiaana ja toinen kolme vuotiaana. Ja vanhempi saa nyt pienenä ekaluokkalaisena kiitosta ja hämmästelyjä keskittymiskyvystään ja sosiaalisista taidoistaan

[/quote]

Tutkimustietoa on suuntaan ja toiseen. Psykologiassa on koulukuntansa ja niiden edustajat. Jos lapsi ihan oikeasti kasvaisi kieroon joutuessaan päivähoitoon alle 3-vuotiaana, niin miten ranskalaiset, belgilalaiset tai hollantilaiset lapset ja monet aiemmat sukupolvet eivät sitten oireile. Luulisi, että siinä olisi nyt ainakin kolme kansakuntaa täysin pilalle kasvaneina. Missä se näkyy, että he voivat huonosti?

[/quote]

Miksi aina verrataan "muihin maihin"? Tiedätkö, onko mainitsemassasi maissa samanlaiset ryhmäkoot myös pienten ryhmässä kuin Suomessa? Ovatko lapset hoidossa 10 tuntia? Voin kertoa että systeemi eroaa aika tavalla Suomen vastaavasta ryhmäkokoa myöden. Vasta 3 vuotiaiden katsotaan olevan kypsiä toimimaan suuremmassa ryhmässä, jolloin alkaa esikoulu. Esimerkiksi alle 3 vuotiaille puetaan vaatteet eikä oleteta pukemaan itse, syötetään kauemmin kuin Suomessa ja hoito on muutenkin "seimi"tyyppistä, ryhmäkoko pieni.

Vanhempien osapäivätyöt ovat yleisempiä työmarkkinoiden rakenteesta johtuen ja on yleistä tehdä alle 3 vuotiaan vanhempana vain osan päivää tai sitten muutamia päiviä viikossa työtä. Suomessa työmarkkinat ovat erilaiset ja matkoineen pienet joutuvat olemaan jopa 10 tuntia 12 lapsen ryhmässä jossa on muutama tai joskus kahden muun poissaollessa (tauko, sairaus, toisen ryhmän auttaminen tms) jopa yksi hoitaja. 

Päivähoidolla ja päivähoidolla on eroja. Perhepäivähoito olisi alle 3 vuotiaalle huomattavasti parempi vaihtoehto inhmillisempi vaihtoehto kuin suuri ja meluisa pk. Helsinkiin on muuten suunnitteilla jopa 100 lapsen päiväkoteja.Ihanko tosissasi luulet että siellä alle 3 vuotias ja jopa alle 1 vuoden ikäinen on onnellinen 10 tunnin hoitopäivän ajan?

Toimin muuten itse pk-seudun päiväkodeissa keikkalaisena ja voin kertoa että hoitajan sairastuessa sijaiseksi voin tulla melkein "kuka" vain, päteviä sijaisia ei ole helppo saada. Joskus olemme olleet alle 3 v ryhmässä kaksi uutta sijaista ja kun se 1 tuttu hoitaja ottaa vaikka työajan lyhennyksen tai tulee pakollinen asia toisessa ryhmässä olen ollut sen toisen uuden sijaisen kanssa siinä "vauvojen" ryhmässä vastuussa lapsista jopa monia tunteja. Miltä luulet sen lapsesta tuntuvan kun paikalla on 2 vierasta hoitajaa (jos esim. lapsi on alle 2 vuotias eikä osaa edes puhua)?

En laittaisi omaa alle 3 vuotiasta päiväkotiin ketään sen enempää syyllistämättä. Olisi muuten kiva tietää, kuinka moni pk tädeistä on laittanut/laittaa nykyisin oman alle 3 vuotiaansa päiväkotiin?

[/quote] Tiedän. Päivä ovat lapsille 9-10 tuntisia ja ryhmäkoot nykyisessä asuinmaassani on 4 lasta per hoitaja. 

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:57"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:51"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:44"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:40"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:36"]

Ongelma onkin siis lapselle aiheutuva stressi. Miten tämä stressi haittaa lapsen elämää ja kehitystä aikuiseksi? Missä mittakaavassa tämä siis haittaa yksilöä? 

[/quote]

Oletko koskaan ollut todella stressaantunut? Stressi on jatkunut viikosta toiseen? Haluaisitko lapsesi kokevan saman?

Mutta tässä vielä linkki, jos aihe sinua kiinnostaa. :)

http://www.adoptioperheet.fi/sites/default/files/artikkelit/kirjat-pienen-lapsen-sosiaalisuus.pdf

[/quote]

Väitätkö, että päivähoidossa olo tekee lapsen todella stressaantuneeksi viikkojen ajan? Miten se ei sitten vaikuta siihen lapseen enää maagisen kolmen ikävuoden jälkeen? 

[/quote]

Koska 3v on eri kehitysvaiheessa kuin 2v, saati sitten alle 2v.

[/quote] Väitätkö nyt todella, että alle 3-vuotiaat ovat päivähoidossa todella stressantuneita? Miten sen nyt sitten näkee vaikkava ranskalaisista ihmisistä? Mitä haittaa siitä on heille sitten ollut? Kannattaa miettiä asioita vähän useammasta perspektiivistä ja suhteuttaa, sen sijaan että lukee vain Keltikangas-Järvistä kuin pyhää raamattua.

[/quote]

Väitän. Oletko siis itse koulutukseltasi erikoistunut näihin asioihin vai pohjaatko itse väitteesi vain mutu-tuntumaan ranskalaisten ja belgialaisten hyvinvoinnista?

[/quote] Mihin perustat väittämäsi? 

[/quote]

Entä sinä sitten? Siihen, että olet asunut Ranskassa ja Belgiassa? Ei nyt oikein vakuuta. Linkitäpä minulle kansainvälinen arvostettu tutkimus siitä, että ranskalaiset lapset voivat paremmin kuin suomalaiset.

[/quote]

Eli et osaa sanoa mihin perustat väittämäsi? Sinähän täällä tulit totuutena sanomaan väittämääsi. Minä kehoitin tarkastelemaan asiaa useammasta perspektiivistä ja suhteuttamaan. Jos maailma on pullollaan maita, joissa lapset ja aikuiset eivät näytä oireilevan varhaisesta hoitoon viemisestä huolimatta, niin ehkä silloin viiden miljoonan suuruisen kansan ei tarvitse olla huolissaan, vaikka sen kansan keskuudessa asustaakin yksi Keltikangas, jolla on asiasta mielipide. Jos hänen mielipiteensä olisi tiedemaailmassa yleisesti tunnustettu, kuunneltaisiin häntä myös Suomen ulkopuolella. Kumma vaan kun ei kuunnella.

Jokainen tehköön päätelmänsä ja toimikoon sen mukaan. Olisi kyllä mielenkiintoista lukea aiheesta muitakin kuin suomalaisia tutkimuksia.

Miksi pk/pp-hoitajien osaamista ei arvosteta ja kunnioiteta? Miksi 3 lapsen äiti olisi automaattisesti parempi hoitaja kuin ammattimainen hoitaja, jonka vastuulla on 3 lasta? Hoitopäivä on rakennettu ikäryhmälle sopivaksi, päivä noudattaa turvallista rutiinia mutta sisältää myös kehittävää toimintaa ja hoitaja osaa koulutuksensa ja kokemuksensa pohjalta arvioida onko syytä seurata lapsen kehitystä erityisen tarkasti ja osaa tarjota sopivia välineitä tähän. Lisäksi väitän, että päiväkodissa esiintyy vähemmän huutoa, kiroilua ja uhkailua kuin mitä kotiäiti saattaa päästää suustaan.

Mutta Suomessahan ei tästä saisi puhua kun äitimyytti on niin vahva.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 20:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:57"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:51"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:44"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:40"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:36"]

Ongelma onkin siis lapselle aiheutuva stressi. Miten tämä stressi haittaa lapsen elämää ja kehitystä aikuiseksi? Missä mittakaavassa tämä siis haittaa yksilöä? 

[/quote]

Oletko koskaan ollut todella stressaantunut? Stressi on jatkunut viikosta toiseen? Haluaisitko lapsesi kokevan saman?

Mutta tässä vielä linkki, jos aihe sinua kiinnostaa. :)

http://www.adoptioperheet.fi/sites/default/files/artikkelit/kirjat-pienen-lapsen-sosiaalisuus.pdf

[/quote]

Väitätkö, että päivähoidossa olo tekee lapsen todella stressaantuneeksi viikkojen ajan? Miten se ei sitten vaikuta siihen lapseen enää maagisen kolmen ikävuoden jälkeen? 

[/quote]

Koska 3v on eri kehitysvaiheessa kuin 2v, saati sitten alle 2v.

[/quote] Väitätkö nyt todella, että alle 3-vuotiaat ovat päivähoidossa todella stressantuneita? Miten sen nyt sitten näkee vaikkava ranskalaisista ihmisistä? Mitä haittaa siitä on heille sitten ollut? Kannattaa miettiä asioita vähän useammasta perspektiivistä ja suhteuttaa, sen sijaan että lukee vain Keltikangas-Järvistä kuin pyhää raamattua.

[/quote]

Väitän. Oletko siis itse koulutukseltasi erikoistunut näihin asioihin vai pohjaatko itse väitteesi vain mutu-tuntumaan ranskalaisten ja belgialaisten hyvinvoinnista?

[/quote] Mihin perustat väittämäsi? 

[/quote]

Entä sinä sitten? Siihen, että olet asunut Ranskassa ja Belgiassa? Ei nyt oikein vakuuta. Linkitäpä minulle kansainvälinen arvostettu tutkimus siitä, että ranskalaiset lapset voivat paremmin kuin suomalaiset.

[/quote]

Eli et osaa sanoa mihin perustat väittämäsi? Sinähän täällä tulit totuutena sanomaan väittämääsi. Minä kehoitin tarkastelemaan asiaa useammasta perspektiivistä ja suhteuttamaan. Jos maailma on pullollaan maita, joissa lapset ja aikuiset eivät näytä oireilevan varhaisesta hoitoon viemisestä huolimatta, niin ehkä silloin viiden miljoonan suuruisen kansan ei tarvitse olla huolissaan, vaikka sen kansan keskuudessa asustaakin yksi Keltikangas, jolla on asiasta mielipide. Jos hänen mielipiteensä olisi tiedemaailmassa yleisesti tunnustettu, kuunneltaisiin häntä myös Suomen ulkopuolella. Kumma vaan kun ei kuunnella.

Jokainen tehköön päätelmänsä ja toimikoon sen mukaan. Olisi kyllä mielenkiintoista lukea aiheesta muitakin kuin suomalaisia tutkimuksia.

[/quote]

Mutta ne muiden maiden tutkimukset pitäisi suhteuttaa kyseisen maan hoitopäivien pituuteen ja muihin oloihin, onko yhtä isot ryhmät ja yhtä vähän hoitajia jne. Eli eiköhän suomalainen tutkimus kuvasta parhaiten suomalaisen päivähoidon vaikutuksia lapseen.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 20:17"]

Miksi pk/pp-hoitajien osaamista ei arvosteta ja kunnioiteta? Miksi 3 lapsen äiti olisi automaattisesti parempi hoitaja kuin ammattimainen hoitaja, jonka vastuulla on 3 lasta? Hoitopäivä on rakennettu ikäryhmälle sopivaksi, päivä noudattaa turvallista rutiinia mutta sisältää myös kehittävää toimintaa ja hoitaja osaa koulutuksensa ja kokemuksensa pohjalta arvioida onko syytä seurata lapsen kehitystä erityisen tarkasti ja osaa tarjota sopivia välineitä tähän. Lisäksi väitän, että päiväkodissa esiintyy vähemmän huutoa, kiroilua ja uhkailua kuin mitä kotiäiti saattaa päästää suustaan. Mutta Suomessahan ei tästä saisi puhua kun äitimyytti on niin vahva.

[/quote]

Yksi hoitaja kolmea lasta kohden... Tiedätkö montakin päiväkotia, jossa tämä käytännössä toteutuu? Ehkä jossain maalla kenties, ei täällä kaupungissa ainakaan.

Voi ei. Olen huono äiti kun menee alle 2 v hoitoon. :( isä aloittaa osittaisen hoitovapaan kylläkin ettei ole pitkät päivät hoidossa :)

Kai se niin että kuunnellaan sitä mihin ollaan valmiita kuuntelemaan. Tutkimukset jotka tuovat ahdistavaa tietoa, sitä ei haluta kuunnella jos ei ole samalla keinoja miten tilanteeseen puuttua ja ratkoa ongelmat. Keltikangas- Järvinen on ollut sanan saattaja, ei muuta, hän on pyrkinyt nostamaan tietoisuuteen nykyisen tutkimuksen ja ymmärryksen pienen lapsen tarpeista ja haavoittuvuudesta. Miten tärkeä lapselle on turvalliisen merkitsevän aikuisen läsnäolo. Tässä yhteydessä tietenkin katse suuntautuu päiväkotihoitoon ja sen mahdollisuuksiin ja edellytyksiin turvata riittävä tuki näille kaikkein pienimmille. Valitettavast tämä on päiväkotihoidon kipukohta, ei kuten ollaan varhaiskasvatuslaki keskustelussa annettu ymmärtää, pedagogiikan puute.