Paskimmat tai epäonnistuneimmat HÄÄT missä ootte ollut?
Mitä tapahtui?
Eikä nyt tänne sit mitään "käy sääliksi kun toisten häitä haukutte" -settiä, täällähän niistä on hyvä avautua!
Itellä ei oo ollut mitään erityisen huonoja, tylsiä häitä on ollut joissa ei selkeää ohjelmaa, yksissä ei ollut esim. mitään puheita ja leikkeinä vaan sulhasen ryöstö joka oli tosi kiusallinen morsiammelle ja sit tää leikki missä vieraat nostelee korista lappuja joissa on jotain tehtäviä.... tuskin kukaan näitä tehtäviä tulee ikinä toteuttamaan.
Kommentit (1007)
Omat hääni olivat paskimmat ikinä.
Vihkiminen 30 min maistraatissa kahdestaan. Se siitä. Ravintolaan syömään ja sen jälkeen kotiin katsomaan telkkaria. Olisi edes ollut seksiä sen jälkeen, mutta ei. Ja voin muuten sanoa, että naimisiinmeno se vasta seksin tappaakin.
Olisin halunnut perinteisen hääjuhlan puheineen ja kaikkineen, mutta mies ei tahtonut, enkä halunnut pakottaa.
En nyt tästä mitenkään erityisesti kärsi enkä ajattele asiaa muulloin, kuin päästessäni oikeisiin hääjuhliin. Kirkossa itken aina, kun näen morsiamen kävelevän alttarille - ja minusta on ihanaa, kun isä ja äiti saattavat puoleenväliin ja morsian kävelee sitten itsenäisesti alttarille <3. Olisin itsekin halunnut tehdä juuri niin.
En tajua, miksi edes menimme naimisiin. Typerää. Nyt eroon pääseminen on vaikeaa ja maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi että naurettiin yhden korkeakoulutetun porvarin häille kun pönöttivät ja luulivat olevansa niin hienoja :p
No mutta, hääthän olivat oikein onnistuneet kun teillä oli niin hauskaa!
(Hullulla on halvat huvit)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamat vaikuttavat loukkaantuneen siitä, kun on kutsuttu vain iltajuhlaan ns. virallisen osuuden jälkeen. Miksi ihmeessä? Moni olisi vain tyytyväinen, kun pääsee skippaamaan kirkon, vihkimiset ja päiväohjelman, joka usein on melkoista jäykistelyä. Iltajuhlassa voi olla rennommin ja vapaammin, ja hääparikin on todennäköisesti jo päässyt pahimpien stressin yli.
En usko, että ketään tuo nyt lähtökohtaisesti loukkaa, mutta sillä on aika paljon merkitystä kuinka tuo on järjestetty. Eräskin on kertonyt täällä, että tullessaan paikalle muut paremmat vieraat vielä söivät juhla-ateriaa kun oma osa oli odottaa ja katsella vierestä. Onko tuo nyt kovin hienotunteista ja järkevää järjestämistä? Kyllä itselle ainakin tulisi olo, että just muhun nyt vaan ei haluttu panostaa ja tarjota mitään, mutta lahjarahat kyllä kelpaa. Samoin pidän kyllä moukkamaisena sitä, että kutsutaan vihkimiseen ja iltabileisiin, mutta pääjuhlaan et ole tervetullut. Siinähän on tunteja välissä ja jossakin pitää himmata ja odotella, varsinkin jos on toiselta paikkakunnalta tulossa. Onko taas arvostettu olo? Varsinkin jos näissä on vain muutama random vieras tiputettu sinne iltaan.
Sellainen ero taas on ihan ok, että on jaettu vaikka sukulaiset päiväänja sitten kaverit iltaan. Sekin kannattaisi järkätä sillä tavalla, että ne ensimmäiset päivälliset ovat oikeasti jo loppuneet, kun seuraavat vieraat saapuvat.
Entä jos kaikki tämä on järjestetty hyvin? Joku täällä ainakin valitti vain siitä, kun kutsuttiin pelkkään iltajuhlaan. Mitään muuta valittamisen aihetta viestissä ei nähdäkseni ollut.
Alapeukkujen määrä (ja vastausten puute) tähän kommenttiin vain vahvistaa ajatustani siitä, ettei ehkä sittenkään kannata omissa tulevissa häissä järjestää iltajuhlia, joihin esim. vähän harvemmin nähtävät kaverit voisivat osallistua. Kai se sitten on loukkaavaa, jos kaikkia ei kutsuta kirkkoon ja päiväjuhlaan. Ikävää, minusta nuo rennommat iltajuhlat olisivat olleet kiva idea.
Mun ja mun miehen häissä ei olisi muuta kuin se, että kun porukka olisi tarpeeksi humalassa niin alkaisi sukujen välinen sota.
(Anoppi ihan selvinpäinkin sellainen rääväsuu ja sanonut minulle paljon pahaa omista vanhemmistani, appiukko taas kännissä tykkää puhua pahaa minun vanhemmistani).
Ongelma sukujemme välillä on se, että minun vanhempani ovat ammateiltaan toimitusjohtaja ja sähköinsinööri, kun taas mieheni vanhemmat ovat siivooja ja talonmies.. Tämä aiheuttaa jonkun näköistä katkeruutta miehen suvun puolelta (myös ennakkoluuloja ja oletuksia minua kohtaan).
Vierailija kirjoitti:
Mun ja mun miehen häissä ei olisi muuta kuin se, että kun porukka olisi tarpeeksi humalassa niin alkaisi sukujen välinen sota.
(Anoppi ihan selvinpäinkin sellainen rääväsuu ja sanonut minulle paljon pahaa omista vanhemmistani, appiukko taas kännissä tykkää puhua pahaa minun vanhemmistani).
Ongelma sukujemme välillä on se, että minun vanhempani ovat ammateiltaan toimitusjohtaja ja sähköinsinööri, kun taas mieheni vanhemmat ovat siivooja ja talonmies.. Tämä aiheuttaa jonkun näköistä katkeruutta miehen suvun puolelta (myös ennakkoluuloja ja oletuksia minua kohtaan).
Eli siis todennäköisesti ei tulla ikinä häitä juhlimaan kun pitäisi pitää kahteen otteeseen.
Minusta epäonnistuneimmat häät ovat sellaiset, joiden jälkeen vierasta pelottaa mennä seuraaviin häihin. Näin kävi minulle osallistujaa nolaavan hääleikin takia.
Mitä mieltä olette kun siviilivihkimisen jälkeen tarjoamme kolmen ruokalajin illallisen italialaisessa ravintolassa 7:lle vieraalle ja ukko tahtoo tarjota kolme pulloa Möet&Chandonia, mikä yksistään maksaa yli 160. 💸
Mun mielestä pelkkä prosecco kävis.. kun italialainen raflakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamat vaikuttavat loukkaantuneen siitä, kun on kutsuttu vain iltajuhlaan ns. virallisen osuuden jälkeen. Miksi ihmeessä? Moni olisi vain tyytyväinen, kun pääsee skippaamaan kirkon, vihkimiset ja päiväohjelman, joka usein on melkoista jäykistelyä. Iltajuhlassa voi olla rennommin ja vapaammin, ja hääparikin on todennäköisesti jo päässyt pahimpien stressin yli.
En usko, että ketään tuo nyt lähtökohtaisesti loukkaa, mutta sillä on aika paljon merkitystä kuinka tuo on järjestetty. Eräskin on kertonyt täällä, että tullessaan paikalle muut paremmat vieraat vielä söivät juhla-ateriaa kun oma osa oli odottaa ja katsella vierestä. Onko tuo nyt kovin hienotunteista ja järkevää järjestämistä? Kyllä itselle ainakin tulisi olo, että just muhun nyt vaan ei haluttu panostaa ja tarjota mitään, mutta lahjarahat kyllä kelpaa. Samoin pidän kyllä moukkamaisena sitä, että kutsutaan vihkimiseen ja iltabileisiin, mutta pääjuhlaan et ole tervetullut. Siinähän on tunteja välissä ja jossakin pitää himmata ja odotella, varsinkin jos on toiselta paikkakunnalta tulossa. Onko taas arvostettu olo? Varsinkin jos näissä on vain muutama random vieras tiputettu sinne iltaan.
Sellainen ero taas on ihan ok, että on jaettu vaikka sukulaiset päiväänja sitten kaverit iltaan. Sekin kannattaisi järkätä sillä tavalla, että ne ensimmäiset päivälliset ovat oikeasti jo loppuneet, kun seuraavat vieraat saapuvat.
Entä jos kaikki tämä on järjestetty hyvin? Joku täällä ainakin valitti vain siitä, kun kutsuttiin pelkkään iltajuhlaan. Mitään muuta valittamisen aihetta viestissä ei nähdäkseni ollut.
Alapeukkujen määrä (ja vastausten puute) tähän kommenttiin vain vahvistaa ajatustani siitä, ettei ehkä sittenkään kannata omissa tulevissa häissä järjestää iltajuhlia, joihin esim. vähän harvemmin nähtävät kaverit voisivat osallistua. Kai se sitten on loukkaavaa, jos kaikkia ei kutsuta kirkkoon ja päiväjuhlaan. Ikävää, minusta nuo rennommat iltajuhlat olisivat olleet kiva idea.
Ei kyllä tekisi mieli mennä mihinkään iltabileisiin, varsinkin jos ne on jossain kauempana kun ei edes näe vihkimistä tai saa ruokaa. Jos kaupungissa missä kaikki asuu ja juhlat on ravintolassa, niin sitten. Mutta sitten pitää selvästi ilmoittaa että vihkiminen ja ruokailu lähipiirin kanssa ja juhlat reilusti myöhemmin. Jos ruokailemassa on vaikka 50 henkeä, niin sitä ei ihan tunnissa jälkiruokineen suoriteta. Teidän on syytä vihityttää itsenne jo puoliltapäivin ja ruokailla kolmen maissa, sitten seitsemään kutsutut vieraat eivät vahingossakaan tule kesken paikalle. Mutta on moukkamaista kutsua vieraita, jos heille ei ole mitään tarjoiluja - pelkkä alkoholi ei riitä. Jos ei ole varaa, niin sitten pitää karsia.
Omissa häissä oltiin ravintolaillallisella oman perheen kesken (20 hlö) ja sitten ilmoitin illalla ystäville että siirryttiin jatkoille, tervetuloa, piikki on auki :) Olivat siis tietoisia, että todennäköisesti on pienet jatkot terdellä ja että ilmoitan siitä tarkemmin itse päivänä. Eikä muita ystäviä siis ollut kutsuttu varsinaiseen hääjuhlaan. Tuolleen tuo toimii, mutta pitää olla avoin kaikille vieraille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamat vaikuttavat loukkaantuneen siitä, kun on kutsuttu vain iltajuhlaan ns. virallisen osuuden jälkeen. Miksi ihmeessä? Moni olisi vain tyytyväinen, kun pääsee skippaamaan kirkon, vihkimiset ja päiväohjelman, joka usein on melkoista jäykistelyä. Iltajuhlassa voi olla rennommin ja vapaammin, ja hääparikin on todennäköisesti jo päässyt pahimpien stressin yli.
En usko, että ketään tuo nyt lähtökohtaisesti loukkaa, mutta sillä on aika paljon merkitystä kuinka tuo on järjestetty. Eräskin on kertonyt täällä, että tullessaan paikalle muut paremmat vieraat vielä söivät juhla-ateriaa kun oma osa oli odottaa ja katsella vierestä. Onko tuo nyt kovin hienotunteista ja järkevää järjestämistä? Kyllä itselle ainakin tulisi olo, että just muhun nyt vaan ei haluttu panostaa ja tarjota mitään, mutta lahjarahat kyllä kelpaa. Samoin pidän kyllä moukkamaisena sitä, että kutsutaan vihkimiseen ja iltabileisiin, mutta pääjuhlaan et ole tervetullut. Siinähän on tunteja välissä ja jossakin pitää himmata ja odotella, varsinkin jos on toiselta paikkakunnalta tulossa. Onko taas arvostettu olo? Varsinkin jos näissä on vain muutama random vieras tiputettu sinne iltaan.
Sellainen ero taas on ihan ok, että on jaettu vaikka sukulaiset päiväänja sitten kaverit iltaan. Sekin kannattaisi järkätä sillä tavalla, että ne ensimmäiset päivälliset ovat oikeasti jo loppuneet, kun seuraavat vieraat saapuvat.
Entä jos kaikki tämä on järjestetty hyvin? Joku täällä ainakin valitti vain siitä, kun kutsuttiin pelkkään iltajuhlaan. Mitään muuta valittamisen aihetta viestissä ei nähdäkseni ollut.
Alapeukkujen määrä (ja vastausten puute) tähän kommenttiin vain vahvistaa ajatustani siitä, ettei ehkä sittenkään kannata omissa tulevissa häissä järjestää iltajuhlia, joihin esim. vähän harvemmin nähtävät kaverit voisivat osallistua. Kai se sitten on loukkaavaa, jos kaikkia ei kutsuta kirkkoon ja päiväjuhlaan. Ikävää, minusta nuo rennommat iltajuhlat olisivat olleet kiva idea.
Ei kyllä tekisi mieli mennä mihinkään iltabileisiin, varsinkin jos ne on jossain kauempana kun ei edes näe vihkimistä tai saa ruokaa. Jos kaupungissa missä kaikki asuu ja juhlat on ravintolassa, niin sitten. Mutta sitten pitää selvästi ilmoittaa että vihkiminen ja ruokailu lähipiirin kanssa ja juhlat reilusti myöhemmin. Jos ruokailemassa on vaikka 50 henkeä, niin sitä ei ihan tunnissa jälkiruokineen suoriteta. Teidän on syytä vihityttää itsenne jo puoliltapäivin ja ruokailla kolmen maissa, sitten seitsemään kutsutut vieraat eivät vahingossakaan tule kesken paikalle. Mutta on moukkamaista kutsua vieraita, jos heille ei ole mitään tarjoiluja - pelkkä alkoholi ei riitä. Jos ei ole varaa, niin sitten pitää karsia.
Omissa häissä oltiin ravintolaillallisella oman perheen kesken (20 hlö) ja sitten ilmoitin illalla ystäville että siirryttiin jatkoille, tervetuloa, piikki on auki :) Olivat siis tietoisia, että todennäköisesti on pienet jatkot terdellä ja että ilmoitan siitä tarkemmin itse päivänä. Eikä muita ystäviä siis ollut kutsuttu varsinaiseen hääjuhlaan. Tuolleen tuo toimii, mutta pitää olla avoin kaikille vieraille.
Pakko myöntää, että en viitsisi lähteä jonnekkin terdelle ryyppäämään jonkun häitä, vaikka kuinka olisi piikki auki. Ei ne kyllä mitkään häät olisi. Ihan tavallinen kännäysilta, mistä joutuisi hääparin tilille panemaan satkun tai kaksi.
Jos ei kelpaa häihin, niin saisi hääpari ilman minua vetää viinaa siellä kapakan terassilla.
Nämä on aina noloja jos osa vieraista ei ole tervetullut kaikkiin hääpäivän tapahtumiin. Pari kertaa olen ollut tällaisissa häissä. Osa kavereista oli kutsuttu paikalle vasta illalla ja heidän saapuminen on aina todella vaivaannuttavaa. He näkevät että kaikki muut ovat kelvanneet juhliin koko ajaksi ja he eivät. Tilanne on vaikea myös jo paikalle olleille kun vieraat on arvotettu kahteen eri kastiin. Myötähäpeä morsiusparia kohtaan on ollut aina valtava. Pitäisi ymmärtää että juhliin kutsutaan koko juhlien ajaksi tai ei ollenkaan.
Yhden ystäväni häät Helsingissä, kauan sitten, -80-luvun lopussa muistaakseni. Kirkkoon oli kutsuttu sukua, ystäviä ja opiskelukavereita. Kirkon jälkeen hääpari lähti syömään vanhempiensa ja lähisuvun kanssa jonnekin, muilla oli sitten muutamia tunteja aikaa kulutettavana, miten kukakin nyt sitten halusi. Illalla oli ravintola varattu, siellä sitten odoteltiin hääparia saapuvaksi. Hääpari tarjosi vieraille lasit skumppaa, loput meni omaan piikkiin. Ystävyys on sittemmin katkennut mikä ei kylläkään johtunut näistä häistä.
Omat häät.
Kaasona toiminut siskoni jätti tehtävänsä kesken kaiken mököttääkseen loppuillan. Äitini tuki siskoa. Mökötyksen syy: sisko halusi jyrätä lapsemme sairauden hoito-ohjeen, eikä tuonut pyydettyämme lasta mukaan hääkuvaan ja sanoin asiasta hänelle.
Toimin aiemmin siskoni kaasona ja todellakin hoidin homman loppuun asti kommelluksista huolimatta.
Bestman ei tehnyt mitään. Mitään.
Kaaso ja bestman jättivät siis kaiken ohjelman järjestämättä ja sehän meni luonnollisesti hääparin piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Omat häät.
Kaasona toiminut siskoni jätti tehtävänsä kesken kaiken mököttääkseen loppuillan. Äitini tuki siskoa. Mökötyksen syy: sisko halusi jyrätä lapsemme sairauden hoito-ohjeen, eikä tuonut pyydettyämme lasta mukaan hääkuvaan ja sanoin asiasta hänelle.
Toimin aiemmin siskoni kaasona ja todellakin hoidin homman loppuun asti kommelluksista huolimatta.
Bestman ei tehnyt mitään. Mitään.
Kaaso ja bestman jättivät siis kaiken ohjelman järjestämättä ja sehän meni luonnollisesti hääparin piikkiin.
Siis mitä ihmettä? Kaaso ja bestman on siis sinulle yhtä kuin ilmainen ohjelmatoimisto. Totta kai morsiuspari järjestää itse juhlansa ja siihen kuuluvan ohjelman. Bestman ja kaaso toteuttavat sen teidän ohjeiden mukaan mutta eihän työssäkäyvillä ole aikaa ja jaksamista alkaa toisille suunnittelemaan koko hääohjelmaa. Jos et halua itse järjestää häitäsi, älä mene naimisiin. Muuten siskosi käyttäytyi lapsellisesti mutta minusta on aina itsekkyyden ja lapsellisuuden huippu kun morsian luulee, että muut laittavat oman elämänsä odottamaan siksi aikaa että hänen häänsä tulevat muilta suunnitelluiksi. Ei se sinun yksi päivä ole kenellekään muulle mitenkään erityinen.
Vierailija kirjoitti:
No huonoimmat oli sellaiset, joihin meidät oli kutsuttu vain iltajuhlaan. Paikalle saavuimme 15 minuuttia kutsuaikaa myöhemmin. Ne oikeat vieraat vasta lopetteli syömistä. Kun oli syöty niin vieraat sitten lähti kierrokselle. Juhlat oli järkätty avioparin työpaikan salissa. Me sitten odottelimme sellaisen tunnin että Disco alkaisi. Ehkä paskalta tuntui kun oli kutsuttu vain iltajuhlaan ja suurinosa koko juhlaan. Kyseessä oli mieheni lapsuuden parhaimman kaverin häät.
En ole kuullutkaan että häissä olisi joku "iltajuhla" (eli baari/disco) varsinaisen syömisen kälkeen. Väittelin muutama vuosi sitten. Väitöskaronkan (illallinen) jälkeeen on tavallista, että mennään jatkoille, ja joillakin on siihen erikseen vieraslista. Itse en kutsunut ketään erikseen jatkoille (mentiin niiden kanssa joita siinä vaiheessa iltaa huvitti lähteä), sillä se tuntuu vieraista siltä, kuin olisivat b-luokan vieraita. Huomasin tämän, kun sain tällaisen baari-kutsun muutaman kuukauden oman väittelyni jälkeen sellaisen kaverin väitöskaronkkaan, jonka itse olin kustunut varsinaisille illallisille. Kutsussa vieläpä luki, että " varsinaisen karonkan jälkeen baariin x". Tuntui tosi kurjalta, vaikka tiedän, että kutsutulla ole velvollisuutta vastavuoroisuuteen. Jätin menemättä ja ilmoitin kohteliaasti etten valitettavasti pääse. Mutta asiaan, siis että häissä... huh huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat häät.
Kaasona toiminut siskoni jätti tehtävänsä kesken kaiken mököttääkseen loppuillan. Äitini tuki siskoa. Mökötyksen syy: sisko halusi jyrätä lapsemme sairauden hoito-ohjeen, eikä tuonut pyydettyämme lasta mukaan hääkuvaan ja sanoin asiasta hänelle.
Toimin aiemmin siskoni kaasona ja todellakin hoidin homman loppuun asti kommelluksista huolimatta.
Bestman ei tehnyt mitään. Mitään.
Kaaso ja bestman jättivät siis kaiken ohjelman järjestämättä ja sehän meni luonnollisesti hääparin piikkiin.
Siis mitä ihmettä? Kaaso ja bestman on siis sinulle yhtä kuin ilmainen ohjelmatoimisto. Totta kai morsiuspari järjestää itse juhlansa ja siihen kuuluvan ohjelman. Bestman ja kaaso toteuttavat sen teidän ohjeiden mukaan mutta eihän työssäkäyvillä ole aikaa ja jaksamista alkaa toisille suunnittelemaan koko hääohjelmaa. Jos et halua itse järjestää häitäsi, älä mene naimisiin. Muuten siskosi käyttäytyi lapsellisesti mutta minusta on aina itsekkyyden ja lapsellisuuden huippu kun morsian luulee, että muut laittavat oman elämänsä odottamaan siksi aikaa että hänen häänsä tulevat muilta suunnitelluiksi. Ei se sinun yksi päivä ole kenellekään muulle mitenkään erityinen.
Vai oliko tässä sellainen tilanne, että jo sovittu ohjelma jäi pitämättä kaason möksähdyksen takia eikä se, että hääpari olisi jättänyt kaiken etukäteisvalmistelun heille? Kyllähän se tilanne voi olla hääparille aika kuumottava, jos kaaso päättää kesken hääpäivän jättää jo sovitun ohjelman järjestämättä. Ja kun hommat eivät toimikaan, niin syyttävä sormi osoittaa hääparia. Näin käsitin itse, voi korjata jos olen väärässä. :)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, oliko häät niin kamalat. Mutta oma moka nolottaa vielä parin vuosikymmenen jälkeenkin. Eli kaveriporukassa oli yhdellä häät. Huhu liikkui, että koko kaveriporukka voi tulla ilman kutsuja. No siinäpä sitten kaverin kanssa lähdettiin hienoina häihin. Saavuttiin seurojen talolle, missä vihkitilaisuuskin oli. Ja siellä vasta selvisi, ettei kavereita ollutkaan kutsuttu häihin, vaan pöydissä oli kunnon plaseeraukset ja vain sukulaisille tarjoilut ja me kaverit olimmekin kuokkavieraita.
No porukka oli eläväistä porukkaa ja pisti bileet pystyyn pihalle ja takakonteista viinat. Olisin lähtenyt pois, mutta ei ollut varaa maksaa taksia yksin 40km päästä. Joten oli pakko jäädä. Kamalat häät. Hääpari, kaksi vanhaa punkkaria kökötti sukulaisten keskellä seurujojen talolla ja iso kaveriporukka biletti pihalla ihan ympäri kännissä. Morsiamen isä kävi välillä huutamassa ja uhkailemassa poliiseilla, mutta siitäkös porukka vain innostui. Sulhanen, kenen kavereita suurin osa porukasta oli, livahti bändikavereidena kanssa ulos juhlimaan. Sammui portaille ja kusi housuun.
Toki se tappelukin pihalla oli ja ambulanssikin kävi.
No, morsian oli kaunis. Kiltti perhetyttö, joka oli rakastunut rokkariin ja halunnut perinteiset häät. Homma vain repesi käsistä.
Erohan heille tuli parin kuukauden päästä.
Punkkareita vai rokkareita vai kilttejä perhetyttöjä?
Ne olivat perinteiset maalaishäät: Iso maalaistalo kuin kartano, pihalla rivi aittoja, talleja, navetta ja upea pihapiiri ! -Paikka henki historiaa ja perinteitä.
Vihkiminen suoritettiin kyläkirkossa, josta nuoripari tuli hevosvetoisilla kärryillä juhlapaikkana toimivaan maalaistaloon. Alkuilta sujui leppoisasti ja fiksusti häävalsseine kaikkineen, mutta iltamyöhäisellä repesi: Hääväelle oli haettu mitä erilaisempia alkoholijuomia parikin autokuormaa Virosta ja kaikkea sai juoda niin paljon kuin kukin mitäkin halusi. Isäntäväki oli hankkinut paikalle pari apumiestäkin, jotka kaatoivat laseihin tai antoivat koko pullon ja toisenkin vieraalle suoraan pakettiautoistaan. Sanomattakin selvää, että puolenyön tietämillä kukaan ei ollut enään selvinpäin vaan maalaistalon piha muistutti enemmän kännikarkeloita kuin häitä. Jossakin vaiheessa minullakin pimeni vintti (ehkä kolmannen vinkkupullon ja ties kuinka monen grogin jälkeen?).
Kun heräsin aamulla nurmikolta, hipsin pihakaivolle selvittelemään päätäni. Valeltuani itseäni kylmällä vedellä ja ihmetellessäni mitä yöllä oli tapahtunut, aukesi läheisen aitan ovi: Ovesta kömpi esiin morsian puoliksi rikkinäisessä vihkipuvussaan ja perässään mies joka todellakaan ei ollut hänen vastavihitty aviomiehensä. Samaan aikaan aukeni toisenkin aitan ovi: Sieltä kömpi esiin vastavihitty aviomies kelteisillään seurassaan nainen joka ei todellakaan ollut hänen vastavihitty aviovaimonsa. -Kaikille osapuolille oli selvää mitä häissä ja hääyönä oli tapahtunut: Liikaa juonut nuoripari oli kumpikin viettänyt hääyönsä vieraan partnerin kanssa !
Ne olivat siis varsin ikimuistoiset häät. -Eikä loppuselvittelyitä suinkaan helpottanut se, että kyseessä oli pieni paikkakunta, jossa kaikki häävieraat, nuoripari sukulaisineen ja kavereineen, tunsivat toinen toisensa. Näistä häistä puhutaan yhä vieläkin, vaikka niistä on jo 30 vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, oliko häät niin kamalat. Mutta oma moka nolottaa vielä parin vuosikymmenen jälkeenkin. Eli kaveriporukassa oli yhdellä häät. Huhu liikkui, että koko kaveriporukka voi tulla ilman kutsuja. No siinäpä sitten kaverin kanssa lähdettiin hienoina häihin. Saavuttiin seurojen talolle, missä vihkitilaisuuskin oli. Ja siellä vasta selvisi, ettei kavereita ollutkaan kutsuttu häihin, vaan pöydissä oli kunnon plaseeraukset ja vain sukulaisille tarjoilut ja me kaverit olimmekin kuokkavieraita.
No porukka oli eläväistä porukkaa ja pisti bileet pystyyn pihalle ja takakonteista viinat. Olisin lähtenyt pois, mutta ei ollut varaa maksaa taksia yksin 40km päästä. Joten oli pakko jäädä. Kamalat häät. Hääpari, kaksi vanhaa punkkaria kökötti sukulaisten keskellä seurujojen talolla ja iso kaveriporukka biletti pihalla ihan ympäri kännissä. Morsiamen isä kävi välillä huutamassa ja uhkailemassa poliiseilla, mutta siitäkös porukka vain innostui. Sulhanen, kenen kavereita suurin osa porukasta oli, livahti bändikavereidena kanssa ulos juhlimaan. Sammui portaille ja kusi housuun.
Toki se tappelukin pihalla oli ja ambulanssikin kävi.
No, morsian oli kaunis. Kiltti perhetyttö, joka oli rakastunut rokkariin ja halunnut perinteiset häät. Homma vain repesi käsistä.
Erohan heille tuli parin kuukauden päästä.
Punkkareita vai rokkareita vai kilttejä perhetyttöjä?
'
Voi hyvänen aika, minkähän sanan taas kirjoitin, että teksti meni esitutkintaan.
Otetaan uusiksi.
Arvelinkin kirjoitukseni luettuani, että joku takertuu kiireessä kirjoitettuihin määrittelyihin.
Minulle rokkari ja punkkari meinaa samaa asiaa siinä suhteessa, kun soittaa punkbändissä, mutta myös soittaa rockia. Eli eri tyylilajeja sekaisin.
Kaksi vanhaa punkkaria. Eli en huomannut selittää taustoja tarkemmin, koska en kokenut niitä oleellisena häiden kannalta. Eli tyttö oli perhetyttö, joka oli pyörinyt punkpiireissä, kun se oli niin hienoa. Mutta odotti kuitenkin löytävänsä sen rentun, joka häiden jälkeen muuttuu perhearvoja kunnioitettavaksi prinssiksi.
Häistä on jo yli 30 vuotta, joten en koe näillä määrittelyillä olevan niin tarkkaa meritystä häiden tapahtumien kannalta
Vierailija kirjoitti:
Ne olivat perinteiset maalaishäät: Iso maalaistalo kuin kartano, pihalla rivi aittoja, talleja, navetta ja upea pihapiiri ! -Paikka henki historiaa ja perinteitä.
Vihkiminen suoritettiin kyläkirkossa, josta nuoripari tuli hevosvetoisilla kärryillä juhlapaikkana toimivaan maalaistaloon. Alkuilta sujui leppoisasti ja fiksusti häävalsseine kaikkineen, mutta iltamyöhäisellä repesi: Hääväelle oli haettu mitä erilaisempia alkoholijuomia parikin autokuormaa Virosta ja kaikkea sai juoda niin paljon kuin kukin mitäkin halusi. Isäntäväki oli hankkinut paikalle pari apumiestäkin, jotka kaatoivat laseihin tai antoivat koko pullon ja toisenkin vieraalle suoraan pakettiautoistaan. Sanomattakin selvää, että puolenyön tietämillä kukaan ei ollut enään selvinpäin vaan maalaistalon piha muistutti enemmän kännikarkeloita kuin häitä. Jossakin vaiheessa minullakin pimeni vintti (ehkä kolmannen vinkkupullon ja ties kuinka monen grogin jälkeen?).
Kun heräsin aamulla nurmikolta, hipsin pihakaivolle selvittelemään päätäni. Valeltuani itseäni kylmällä vedellä ja ihmetellessäni mitä yöllä oli tapahtunut, aukesi läheisen aitan ovi: Ovesta kömpi esiin morsian puoliksi rikkinäisessä vihkipuvussaan ja perässään mies joka todellakaan ei ollut hänen vastavihitty aviomiehensä. Samaan aikaan aukeni toisenkin aitan ovi: Sieltä kömpi esiin vastavihitty aviomies kelteisillään seurassaan nainen joka ei todellakaan ollut hänen vastavihitty aviovaimonsa. -Kaikille osapuolille oli selvää mitä häissä ja hääyönä oli tapahtunut: Liikaa juonut nuoripari oli kumpikin viettänyt hääyönsä vieraan partnerin kanssa !
Ne olivat siis varsin ikimuistoiset häät. -Eikä loppuselvittelyitä suinkaan helpottanut se, että kyseessä oli pieni paikkakunta, jossa kaikki häävieraat, nuoripari sukulaisineen ja kavereineen, tunsivat toinen toisensa. Näistä häistä puhutaan yhä vieläkin, vaikka niistä on jo 30 vuotta aikaa.
Miten tälle viehättävälle pariskunnalle kävi? Vieläkö ovat yhdessä?
En tiedä, oliko häät niin kamalat. Mutta oma moka nolottaa vielä parin vuosikymmenen jälkeenkin. Eli kaveriporukassa oli yhdellä häät. Huhu liikkui, että koko kaveriporukka voi tulla ilman kutsuja. No siinäpä sitten kaverin kanssa lähdettiin hienoina häihin. Saavuttiin seurojen talolle, missä vihkitilaisuuskin oli. Ja siellä vasta selvisi, ettei kavereita ollutkaan kutsuttu häihin, vaan pöydissä oli kunnon plaseeraukset ja vain sukulaisille tarjoilut ja me kaverit olimmekin kuokkavieraita.
No porukka oli eläväistä porukkaa ja pisti bileet pystyyn pihalle ja takakonteista viinat. Olisin lähtenyt pois, mutta ei ollut varaa maksaa taksia yksin 40km päästä. Joten oli pakko jäädä. Kamalat häät. Hääpari, kaksi vanhaa punkkaria kökötti sukulaisten keskellä seurujojen talolla ja iso kaveriporukka biletti pihalla ihan ympäri kännissä. Morsiamen isä kävi välillä huutamassa ja uhkailemassa poliiseilla, mutta siitäkös porukka vain innostui. Sulhanen, kenen kavereita suurin osa porukasta oli, livahti bändikavereidena kanssa ulos juhlimaan. Sammui portaille ja kusi housuun.
Toki se tappelukin pihalla oli ja ambulanssikin kävi.
No, morsian oli kaunis. Kiltti perhetyttö, joka oli rakastunut rokkariin ja halunnut perinteiset häät. Homma vain repesi käsistä.
Erohan heille tuli parin kuukauden päästä.