Paskimmat tai epäonnistuneimmat HÄÄT missä ootte ollut?

Vierailija kirjoitti:

Menin Pohjanmaalle häihin mieheni kanssa ja ainakaan ne eivät vastanneet stereotyyppisiä pohjalaishäitä. Ajettiin siis viiden tunnin matka katsomaan seremoniaa, joka oli hyvin vaivaannuttava eleettömyydessään. Kirkon jälkeen hääjuhlat jatkuivat omakotitalossa, jossa oli kyllä tarjoiluja viimeisen päälle, mutta ei mitään ohjelmaa. Vieraat istuivat sohvilla ja eivät jutelleet toisilleen, itsekin vaan juttelin mieheni kanssa kun ventovieraat katsoivat lähinnä ihmetellen jos yritin mitään jutella. Lopulta juhliin ilmestyi ruotsinkielisiä sukulaisia jotka eivät puhuneet lainkaan suomenkielisten kanssa, sama myös toisin päin.

Morsian meni kesken juhlien tiskaamaan keittiöön äitinsä kanssa, etteivät kakkulautaset loppuisi kesken. Ei auttanut vaikka kuinka vieraat yrittivät mennä tiskaamaan, halusi kuulemma tehdä itse (varmaan ettei tarvisi tylsistyä vieraiden seurassa).

Ihmettelenpä millaiset sinusta pohjanmaalaiset stereotyyppiset juhlat ovat, jos eivät juuri kuvauksen mukaiset? Juuri noin ne juhlat menee tyypillisesti Pohjanmaalla. Niin häät, hautajaiset, rippijuhlat kuin valmistujaisetkin.

Toki riippuu suvusta onko viinaan menevä, voi kello 23.30 olla änkyräisiä. Mutta jos luulit että viinat vedetään jo päiväsaikaan, niin harvemmin. Uskovaisissa suvuissa ei lainkaan.

Eli kuvailit niin tyypilliset pohjanmaalaiset häät kuin voi olla, että ihmettelen mikä se sun käsitys stereotypiasta oli?

Eräs pari avioitui vain todistajien läsnäollessa. Hääjuhliin oli sitten lähetetty kutsuja paljon. Juhlat oli ravintolassa ja jokainen maksoi itse juomansa. Myös parin tuttujen bändit esiintyi.

Ei siinä mitään, mutta kun kutsussa oli sisäänpääsyn hinta, silloin 20 markkaa. Lippu häihin. Kun ei niillä tarjoiltaviinkaan mennyt rahaa. Vähän moukkamainen vaikutelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin Pohjanmaalle häihin mieheni kanssa ja ainakaan ne eivät vastanneet stereotyyppisiä pohjalaishäitä. Ajettiin siis viiden tunnin matka katsomaan seremoniaa, joka oli hyvin vaivaannuttava eleettömyydessään. Kirkon jälkeen hääjuhlat jatkuivat omakotitalossa, jossa oli kyllä tarjoiluja viimeisen päälle, mutta ei mitään ohjelmaa. Vieraat istuivat sohvilla ja eivät jutelleet toisilleen, itsekin vaan juttelin mieheni kanssa kun ventovieraat katsoivat lähinnä ihmetellen jos yritin mitään jutella. Lopulta juhliin ilmestyi ruotsinkielisiä sukulaisia jotka eivät puhuneet lainkaan suomenkielisten kanssa, sama myös toisin päin.

Morsian meni kesken juhlien tiskaamaan keittiöön äitinsä kanssa, etteivät kakkulautaset loppuisi kesken. Ei auttanut vaikka kuinka vieraat yrittivät mennä tiskaamaan, halusi kuulemma tehdä itse (varmaan ettei tarvisi tylsistyä vieraiden seurassa).

Ihmettelenpä millaiset sinusta pohjanmaalaiset stereotyyppiset juhlat ovat, jos eivät juuri kuvauksen mukaiset? Juuri noin ne juhlat menee tyypillisesti Pohjanmaalla. Niin häät, hautajaiset, rippijuhlat kuin valmistujaisetkin.

Toki riippuu suvusta onko viinaan menevä, voi kello 23.30 olla änkyräisiä. Mutta jos luulit että viinat vedetään jo päiväsaikaan, niin harvemmin. Uskovaisissa suvuissa ei lainkaan.

Eli kuvailit niin tyypilliset pohjanmaalaiset häät kuin voi olla, että ihmettelen mikä se sun käsitys stereotypiasta oli?

Samaa itsekkin mietin. Karjalaiset hautajaiset on iloisemmat kuin pohjalaiset häät, vai miten se menikään.

Mieheni serkun häät. "Pakkonaiminen", morsian tuhdisti paksuna yhden yön hoidolle. Sekä morsiamen että sulhasen mutsit tanakassa kännissä. Kukaan, ei kukaan! Aidosti toivottanut onnea. No, vauva syntyi tosi "keskosena", potra tyttö... Ja tämä kaikki 90-luvulla Etelä-Suomessa.

Muutamat vaikuttavat loukkaantuneen siitä, kun on kutsuttu vain iltajuhlaan ns. virallisen osuuden jälkeen. Miksi ihmeessä? Moni olisi vain tyytyväinen, kun pääsee skippaamaan kirkon, vihkimiset ja päiväohjelman, joka usein on melkoista jäykistelyä. Iltajuhlassa voi olla rennommin ja vapaammin, ja hääparikin on todennäköisesti jo päässyt pahimpien stressin yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin Pohjanmaalle häihin mieheni kanssa ja ainakaan ne eivät vastanneet stereotyyppisiä pohjalaishäitä. Ajettiin siis viiden tunnin matka katsomaan seremoniaa, joka oli hyvin vaivaannuttava eleettömyydessään. Kirkon jälkeen hääjuhlat jatkuivat omakotitalossa, jossa oli kyllä tarjoiluja viimeisen päälle, mutta ei mitään ohjelmaa. Vieraat istuivat sohvilla ja eivät jutelleet toisilleen, itsekin vaan juttelin mieheni kanssa kun ventovieraat katsoivat lähinnä ihmetellen jos yritin mitään jutella. Lopulta juhliin ilmestyi ruotsinkielisiä sukulaisia jotka eivät puhuneet lainkaan suomenkielisten kanssa, sama myös toisin päin.

Morsian meni kesken juhlien tiskaamaan keittiöön äitinsä kanssa, etteivät kakkulautaset loppuisi kesken. Ei auttanut vaikka kuinka vieraat yrittivät mennä tiskaamaan, halusi kuulemma tehdä itse (varmaan ettei tarvisi tylsistyä vieraiden seurassa).

Ihmettelenpä millaiset sinusta pohjanmaalaiset stereotyyppiset juhlat ovat, jos eivät juuri kuvauksen mukaiset? Juuri noin ne juhlat menee tyypillisesti Pohjanmaalla. Niin häät, hautajaiset, rippijuhlat kuin valmistujaisetkin.

Toki riippuu suvusta onko viinaan menevä, voi kello 23.30 olla änkyräisiä. Mutta jos luulit että viinat vedetään jo päiväsaikaan, niin harvemmin. Uskovaisissa suvuissa ei lainkaan.

Eli kuvailit niin tyypilliset pohjanmaalaiset häät kuin voi olla, että ihmettelen mikä se sun käsitys stereotypiasta oli?

Jep, tuo aiempi viesti kuulosti niin pohjalaisilta häiltä kuin olla voi. Vain puukkotappelu puuttui.

Omat häät, no ainakin itselläni oli mukavaa, mutta kiertoteitse sain kuulla ikävää arvostelua.

Pidettiin siis opiskelija häät, oltiin kyllä jo lähemmäs 30vuotiaita. Sanottiin suoraan kaikille, että häät eivät ole kovinkaan vakava tilaisuus meille, ja virallisen osuuden jälkeen homma jatkuu kotibilemäisellä tyylillä. Ruokaa ja juomaa oli tarjolla yllin kyllin. Ilmoitettiin että mitään häälahjoja tai muuta ei tarvita. Kunhan tulee hyvällä mielellä paikalle, ja pidetään porukalla hauskaa rennossa tunnelmissa.

No, kyllä moni sanoi että oli kiva kun ei ollut mitään hirveän virallista tai väkisin väännettyä. Toki alkoa nautittiin, mutta kukaan ei siltikkään änkyräkännissä ollut, eikä mitään dramaattista tapahtunut. Me itse pidimme tuosta aikalailla vapaatunnelmaisesta hommasta, mutta sitten joukkoon tietysti mahtui muutama joidenka mielestä olisi pitänyt arvokkaasti istua pöydässä noudatten virallista kaavaa häävalsseineen päivineen.. Jota meillä ei kyllä tanssittu, eikä puheita pidetty.

Ainakin meillä oli kivaa, ja järjestäköön nämä eräät mielensäpahoittajat sitten omanlaisensa häät kuten tahtoo. Naimisissa ollaan nyt oltu 16 vuotta, ja matka jatkuu.

Tuntuu että ihan sama mitä teet, niin AINA on joku joka pahoittaa mielensä, tai joku jolla on jotain sanottavaa, ja joku asia olisi pitänyt tehdä toisin. Meillä oli alunperinkin teemana rennot opiskelija häät, tarjotaan ruoka ja juomat, ja lahjuksia ei tarvita, sillä mentiin ja meillä ainakin oli mukavaa. Kieltämättä ärsytti arvotelu.. ja mietin jälkikäteen monta kertaa että olisi pitänyt nekin 4000e käyttää ihan vaan häämatkaan ja mennä kaikessa hiljaisuudessa naimisiin.. mutta olis siitäkin varmasti joku herneet nokkaansa siltikkin vetänyt. Tee niin tai näin, niin koskaan ei ole hyvä.

Kaveri meni erittäin varakkaisiin naimisiin hienoon sukuun ja häissä oli sitten myös viimeisen päälle hieno pukukoodi. Munkin oli ostettava iltapukua ja ties mitä härpäkettä että pystyin edes osallistumaan, rahaa meni aivan tolkuttomasti. Kyllä meinasi mennä leuka sijoiltaan kun näin sitten lopulta minkä verran häihin oli panostettu. Ei juurikaan koristeluja, ankean näköinen sali. Ruoka oli opiskelijaravintolatasoa ja sitä oli aivan liian vähän. Pitkän pitopöydän päässä oli ruskea kökkönen ties mitä ja lisänä mikrotettuja pakastevihanneksia. Ei muuta. Pitopalvelun krapulainen ainoa tarjoilija ilmeisesti nukuskeli jossain suurimman osan tilaisuudesta, pöydissä ei ollut edes vettä. Ohjelmana oli ensin parisenkymmentä epävireistä musiikkiesitystä hääparin kavereilta. Niitä kuunneltiin nälkäisinä ja kyllästyneinä. Illan tansseja tahditti kavereiden kaksihenkinen bändi. Toinen tyyliin soitteli meodikaa ja toinen hakkasi rumpuja. Kaikista pahinta oli kuitenkin se, että mun sinkkuudesta (häiden ainoa sinkku, jee) oli tehty ohjelmanumero. Mua nöyryytettiin ja pilkattiin hääohjelmassa niin, että kävin välillä vessassa itkemässä. Olisin lähtenyt kotiin, mutta menin sisulla loppuun, koska olin panostanut laittautumiseen niin paljon, etten halunnut lähteä kotiinkaan. Anyways, hirveimmät häät IKINÄ!

730 vielä jatkaa: Tässäkin ketjussa on mietitty, että voivatko jotkut häät olla objektiivisesti huonot vai onko tämä aina makuasia. Mun mielestä häät voivat olla objektiivisesti huonot ainakin näistä syistä:

1. Vierailta edellytetään valtavaa panostusta, itse ei panosteta lainkaan

2. Vieraita kiusataan tai nöyryytetään häissä. Jos mä järjestäisin juhlat, joista joku lähtisi pahoilla mielin pois, olisin aivan hajalla.

Vierailija kirjoitti:

Menin Pohjanmaalle häihin mieheni kanssa ja ainakaan ne eivät vastanneet stereotyyppisiä pohjalaishäitä. Ajettiin siis viiden tunnin matka katsomaan seremoniaa, joka oli hyvin vaivaannuttava eleettömyydessään. Kirkon jälkeen hääjuhlat jatkuivat omakotitalossa, jossa oli kyllä tarjoiluja viimeisen päälle, mutta ei mitään ohjelmaa. Vieraat istuivat sohvilla ja eivät jutelleet toisilleen, itsekin vaan juttelin mieheni kanssa kun ventovieraat katsoivat lähinnä ihmetellen jos yritin mitään jutella. Lopulta juhliin ilmestyi ruotsinkielisiä sukulaisia jotka eivät puhuneet lainkaan suomenkielisten kanssa, sama myös toisin päin.

Morsian meni kesken juhlien tiskaamaan keittiöön äitinsä kanssa, etteivät kakkulautaset loppuisi kesken. Ei auttanut vaikka kuinka vieraat yrittivät mennä tiskaamaan, halusi kuulemma tehdä itse (varmaan ettei tarvisi tylsistyä vieraiden seurassa).

En minäkään kyllä antaisi vieraiden tiskata, mutta toki olisi hyvä, että siihen olisi sovittu joku muu henkilö kuin morsian itse :)

Vierailija kirjoitti:

Muutamat vaikuttavat loukkaantuneen siitä, kun on kutsuttu vain iltajuhlaan ns. virallisen osuuden jälkeen. Miksi ihmeessä? Moni olisi vain tyytyväinen, kun pääsee skippaamaan kirkon, vihkimiset ja päiväohjelman, joka usein on melkoista jäykistelyä. Iltajuhlassa voi olla rennommin ja vapaammin, ja hääparikin on todennäköisesti jo päässyt pahimpien stressin yli.

En usko, että ketään tuo nyt lähtökohtaisesti loukkaa, mutta sillä on aika paljon merkitystä kuinka tuo on järjestetty. Eräskin on kertonyt täällä, että tullessaan paikalle muut paremmat vieraat vielä söivät juhla-ateriaa kun oma osa oli odottaa ja katsella vierestä. Onko tuo nyt kovin hienotunteista ja järkevää järjestämistä? Kyllä itselle ainakin tulisi olo, että just muhun nyt vaan ei haluttu panostaa ja tarjota mitään, mutta lahjarahat kyllä kelpaa.  Samoin pidän kyllä moukkamaisena sitä, että kutsutaan vihkimiseen ja iltabileisiin, mutta pääjuhlaan et ole tervetullut. Siinähän on tunteja välissä ja jossakin pitää himmata ja odotella, varsinkin jos on toiselta paikkakunnalta tulossa. Onko taas arvostettu olo? Varsinkin jos näissä on vain muutama random vieras tiputettu sinne iltaan.

Sellainen ero taas on ihan ok, että on jaettu vaikka sukulaiset päiväänja sitten kaverit iltaan. Sekin kannattaisi järkätä sillä tavalla, että ne ensimmäiset päivälliset ovat oikeasti jo loppuneet, kun seuraavat vieraat saapuvat.

Vierailija kirjoitti:

730 vielä jatkaa: Tässäkin ketjussa on mietitty, että voivatko jotkut häät olla objektiivisesti huonot vai onko tämä aina makuasia. Mun mielestä häät voivat olla objektiivisesti huonot ainakin näistä syistä:

1. Vierailta edellytetään valtavaa panostusta, itse ei panosteta lainkaan

2. Vieraita kiusataan tai nöyryytetään häissä. Jos mä järjestäisin juhlat, joista joku lähtisi pahoilla mielin pois, olisin aivan hajalla.

3. Ruoka loppuu kesken. Pahin omasta mielestäni, oikea moka. Osa saa mahan täyteen ja osa jää kokonaan ilman.

4. Jumalaton odottelu. Ketään ei kiinnosta venata kahta tuntia pihalla odottamassa ilman, että yhtään mitään tapahtuu.

Olin avecina tällaisissa: Helsinkiläinen hääpari raahasi koko elämänsä viiden tunnin ajomatkan päähän, koska häät piti pitää vanhojen isovanhempien vuoksi kotipaikkakunnalla. Kesähelteellä sitten köröteltiin toiselle puolelle maata aamuvarhain. Minut ja silloinen puolisoni oli jostain syystä istutettu näitä seniilejä isovanhempia vastapäätä, kun muut hääparin kaverit istuivat toisaalla. Mummo ja vaari pysyivät tuskin hereillä ruokailun aikana, olivat käytännössä kuuroja eivätkä todellakaan tienneet edes missä olivat. Näyttivät lähinnä kärsivän tilanteesta. Hääpari ei pitänyt näille vanhuksille seuraa, se oli jostain syystä meidän tehtävämme. Ruoaksi oli joku väsynyt karjalanpaisti, ei muuta. Juomaa kyllä riitti, ja niinhän siinä sitten kävi että illan päätteeksi sulhanen oli hörpännyt rähinäpullosta ja alkoi leikkiä bestmanien kanssa oikein kunnon pohjalaista nyrkkipainia. Useamman miehen piti lopulta pitää häntä maassa, jotta rauhottui. Muistan silloin ajatelleeni, että olisi pitänyt luottaa intuitioon ja jäädä kotiin, mutta kun silloinen puoliso niin kovasti halusi minut mukaan. Nyt en enää osallistu kuin hyvin tuntemieni ihmisten häihin, ja nekin saisivat mielellään olla kohtuullisen matkan päässä. En lähde enää esimerkiksi helsinkiläisiä enää mihinkään rovaniemelle juhlimaan, jos ei erityisemmin huvita.

Ihanimmat häät, joissa olen ollut, olivat maistraattihäät ja sen jälkeen skumpat puiston penkillä. Onnellinen pari, onnelliset vieraat, ei hössötystä ja kaikki hoidettu tunnissa.

En ole ollut koskaan näin yleison vinkkelistä katsoen mukavassa hääjuhlassa.

Koskaan ei ole ollut mitään järin dramaattista sikailua tai muuta pieleen mennyttä, mutta erittäin monta kertaa on ollut a) raa'asti liian pitkä juhla ja b) täynnä myötähäpeää ja vaivaantumista aiheuttavia hevonpaskaleikkejä.

Voitaisiin näissä hääkuvioissakin siirtyä pikkuhiljaa hautajaisista tuttuun kaavaan: virallinen seremonia + kakkukahvit päälle. Koko homma parissa tunnissa paketissa ja ihmiset voivat siirtyä parhaaksi katsomansa paremman tekemisen pariin. Jos on pakko olla ohjelmaa niin sitten vaikka KUNNON bändi soittamaan illaksi, eikä mikään serkunkaiman sähköurkuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki valkoroskahäät joissa juomat on hankittu Tallinasta/Latviasta.

Juu, sehän se ratkaisee mistä juomat on hankittu

Joo, näin on. Koska vain tietyntyyppiset ihmiset ostavat hääjuomansa Tallinnasta.

Onko joku tunnistanut täältä omat häänsä :) ?

Voi että naurettiin yhden korkeakoulutetun porvarin häille kun pönöttivät ja luulivat olevansa niin hienoja :p

Mielenkiintoisten vieraiden seuraaminen oli parasta antia eräissä häissä. Kirkossa kaikui ennen seremonian alkua oluttölkin naksahdus, kolmehenkinen kaveriporukka se siellä aloitteli metallicahuppareissaan. Oikeasti. Muilla vierailla juhlapuvut, myös minulla. Hääparia ei haitannut. Loppuillasta seurasimme kännipainia pihamaalla. Sen jälkeen jo poistuimmekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamat vaikuttavat loukkaantuneen siitä, kun on kutsuttu vain iltajuhlaan ns. virallisen osuuden jälkeen. Miksi ihmeessä? Moni olisi vain tyytyväinen, kun pääsee skippaamaan kirkon, vihkimiset ja päiväohjelman, joka usein on melkoista jäykistelyä. Iltajuhlassa voi olla rennommin ja vapaammin, ja hääparikin on todennäköisesti jo päässyt pahimpien stressin yli.

En usko, että ketään tuo nyt lähtökohtaisesti loukkaa, mutta sillä on aika paljon merkitystä kuinka tuo on järjestetty. Eräskin on kertonyt täällä, että tullessaan paikalle muut paremmat vieraat vielä söivät juhla-ateriaa kun oma osa oli odottaa ja katsella vierestä. Onko tuo nyt kovin hienotunteista ja järkevää järjestämistä? Kyllä itselle ainakin tulisi olo, että just muhun nyt vaan ei haluttu panostaa ja tarjota mitään, mutta lahjarahat kyllä kelpaa.  Samoin pidän kyllä moukkamaisena sitä, että kutsutaan vihkimiseen ja iltabileisiin, mutta pääjuhlaan et ole tervetullut. Siinähän on tunteja välissä ja jossakin pitää himmata ja odotella, varsinkin jos on toiselta paikkakunnalta tulossa. Onko taas arvostettu olo? Varsinkin jos näissä on vain muutama random vieras tiputettu sinne iltaan.

Sellainen ero taas on ihan ok, että on jaettu vaikka sukulaiset päiväänja sitten kaverit iltaan. Sekin kannattaisi järkätä sillä tavalla, että ne ensimmäiset päivälliset ovat oikeasti jo loppuneet, kun seuraavat vieraat saapuvat.

Entä jos kaikki tämä on järjestetty hyvin? Joku täällä ainakin valitti vain siitä, kun kutsuttiin pelkkään iltajuhlaan. Mitään muuta valittamisen aihetta viestissä ei nähdäkseni ollut.

Vierailija kirjoitti:

Voi että naurettiin yhden korkeakoulutetun porvarin häille kun pönöttivät ja luulivat olevansa niin hienoja :p

Voiko tällaiset viestit olla tosia?

Tunteeko joku niin syvää herravihaa että puhuu porvareista ja näkee pönötystä ja naurettavaa hienoksi luulemista luultavasti ihan tavallisissa mutta fiksuissa häissä?

Kun ei edes kerro mistä oli kyse, pönötystä ja hienostelua, just joo.