Lue keskustelun säännöt.
Miten luettelette henkilötunnuksen?
12.01.2015 |
Esimerkkinä siis vaikkapa jos omani olisi 010190-123A niin luettelen sen ilman, että sanon viivaa väliin (eli --yhdeksän nolla yksi kaksi kolme aarne), mutta lapseni joka on nyt leikisti 010114A123Y niin sanon aina sen aan väliin. Ei kai sitä tarvitse sanoa kuten ei tuota omaa viivaakaan? Tuntuu typerältä "keskeyttää" rimpsu heittämällä se aa väliin, mutta kai sen voi jättää sanomattakin? :D
Kommentit (60)
Kakskolme kakstoista viisseiska nollakakskolme aapeli
(tuohon tapaan. Tuo keksitty))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
123456 (pieni tauko) 7890
Eli koko ripsu yhteen, mutta syntymäpäivän ja loppuosan välillä pieni tauko.
3 lisää, että lapselle sanon sen aan. Jos mummoni (kuollut) sotu tarttis sanoa, sanoisin tietty plussan.
Omani luettelen siten, että jätän viivan sanomatta, mutta pidän sen kohdalla ihan pikku tauon.
Tottakai se aa pitää sanoa tai viiva, kuulija tod näk naputtelee sen koneelle jossa se todellakin pitää olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi yhdeksän yksi yksi kahdeksan viisi (tauko), nolla kuusi kuusi ee niinkuin Eero.
Lapsen en oman muuten sanon mutta tokikin sen a:n sinne väliin, se on tärkeä. Ne tarvitsevat sen.
Yks kaks nolla kolme kaks kaks viiiva kolmekolmekolme kalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 17:22"]Kakskolme kakstoista viisseiska nollakakskolme aapeli
(tuohon tapaan. Tuo keksitty))
[/quote]
Mä kans, samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni, joka on syntynyt 2002 sai kummaksuvia katseita tullessaan lääkäriin. Äiti oli aikaa varatessaan jättänyt A:n sanomatta, joten lääkärissä luultiin paikalle tulevan päälle satavuotias. Tästä tosin on jo aikaa useampia vuosia, tuskin menisi enää läpi, kun "kaima" olisi jo 113v....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti sanon sen viivan, koska se kuuluu siihen mukaan. 1900 luvun loppupuolella moni on varmaan luullut että se viiva on vain erottamassa loppuosaa, kun tuli harvemmin vastaan 1800 luvulla syntyneitä, joilla se välimerkki oli plussa. Nyt kun monen lapsella välimerkki onkin A, niin se on varmaan selvepi että se kuluu henkilötunnukseen.
Esim mun hetu on 150690-8442 niin mä sanon aina sen viivan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kymmenes viidettä, kahdeksankaksi, ykskakskolme A
Usein sanon syntymäaika 01 09 90 ja loppuosa 123A (tai kysyn tarviiko loppuosan jos en ole siitä varma). Lasten kohdalla sanon 01 09 09 ja loppuosa A123A usein jätän A:n pois jos tiedän henkilön esim. työnsä tietävän sen muutenkin esim. neulola/lääkäri asioita hoitaessani jne.
luettelen numeronumeronumeronumeronumeronumeronumeronumeronumerokirjain
Mä sanon aina viivan, vaikka se oikeesti onkin miinus
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 17:29"]
Tietysti sanon sen viivan, koska se kuuluu siihen mukaan. 1900 luvun loppupuolella moni on varmaan luullut että se viiva on vain erottamassa loppuosaa, kun tuli harvemmin vastaan 1800 luvulla syntyneitä, joilla se välimerkki oli plussa. Nyt kun monen lapsella välimerkki onkin A, niin se on varmaan selvepi että se kuluu henkilötunnukseen.
[/quote]mä oon syntyny 1981, enkä ole ikinä kuullutkaan tosta plussa-jutusta. :O mä oon aina sanonu oman sotuni tyyliin nollayks-nollakaks-kasiyks (pieni tauko) 1234. Eikä kyllä ole koskaan ollut mitään väärinymmärryksiä. :) Lapseni sotun sanon nollayks-nollakaks-ykstoista A1234
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 17:40"]
Mä sanon aina viivan, vaikka se oikeesti onkin miinus
[/quote]
Niin minäkin, kunhan huomautin näille viivailijoille.. t. 13
samoin kuin sinä omani ja myös lapsen samoin kuin sinä