Lue keskustelun säännöt.
Seksitön avioliitto
11.01.2015 |
Koen että minua on petetty.
Suhteemme alkoi aikanaan seksistä, ja se oli mahtavaa. Sitä oli useita kertoja päivässä, tai ainakin kerran päivässä. Toinen osapuoli oli aktiivinen ja kokeilunhaluinen. Pidän itsestäni huolta, olen hyvännäköinen ja teen aloitteita, tulen torjutuksi. Toinen osapuoli kulkee illat flanellihousuissa ja kulahtaneissa vaatteissa, tukka pystyssä. Hän syö lihapiirakoita, aamupalaksi kahvia. Hän juo limsoja, hän ei urheile. Hän istuu illat tietokoneella tai räplää puhelinta. Hän innostuu ainoastaan omista harrastuksistaan tai työasioista, ei minusta koskaan.
Minä riudun seksittömyydessä ja itken usein aamuisin kun herään tyhjässä vuoteessa, hän on mennyt aikaiseen töihin. Kaipaan kosketusta. Kuntosalilla poljen stepperiä ja katselen salaa niitä miehiä jotka treenaavat,vahvoja käsivarsia jotka voisivat kannatella minua kevyesti. Ihoni kaipaa kosketusta, niskani huulia ja vyötäröni puristusta. Kuvittelen että kuntosalin saunassa, suihkussa tai jossain minua kosketettaisiin. Hikiset ihot kohtaisivat, edes joskus.
Tulen salilta kotiin ja halaan puolisoani, hän vastaa tuttavallisesti halaukseeni. Hän suukottaa suulle, ei suutele. Hän ei koskaan suutele, eikä purista minua takapuolesta tai kiusoittele kuten joskus. Hän ei painaudu minua vasten, hän painautuu kännykkää vasten. Juttelen hänelle että haluaisin että hän huomioisi minut, mutta hän kokee huomioivansa minua. Miksi se ei sitten tunnu koskaan? Hän huomioi kuulema ostamalla ruokaa ja keittämällä aamukahvit. Kerron että ne hän tekisi ilman minuakin, kuinka hän huomioi minua? Hän ei osaa vastata, mutta kertoo ahdistuvansa koska vaadin häntä tilille asiasta jota hän ei ole tehnyt. Ei olekaan, hän ei ole rakastellut minua vuosiin.
Jokainen aamu laskee iltaan, ja jokaisena iltana epätoivoni kasvaa. En saanut kosketusta tänäänkään, tunteisiini ei vastattu. Uudet alusvaatteni eivät aiheuttaneet hänessä reaktiota, kauniit kiharani jäivät huomiotta. Taisi hän sanoa, että olenpas minä laittatunut. Kerron että häntä varten, ja hän sanoo että oh hoh mitenkäs minä nyt niin. Sitten hän sanoo että olen kaunis, ja sen turvin jaksan taas viikon.
Sinä iltana olen saunanraikas, ylläni vain pieni pyyhe. Olen kuorinut ihoni, pessyt hampaani ja voidellut itseni pehmeäksi ja ihoni on lämmin. Menen sohvalle hänen viereensä ja nojaan häneen, sanon että hän tuoksuu hyvälle. Vastaukseksi saan että eikä haise. Sanon että hän on komea, ja että minun tekee mieli seksiä. Hän sanoo minulle että vai niin. Sanon että meidän liittomme on seksitön. Hän tuijottaa tietokoneen ruutua ja minuun katsomatta sanoo että onko muka. Kerron että on se. Minuun katsomatta hän lisää että tilanne täytyy muuttaa. Mikään ei kuitenkaan muutu.
Kerron meneväni sänkyyn odottamaan, hän lupaa tulla. Kuluu tunti, ja olohuoneesta kajastaa sininen valo ja nukahdan niin että henkeä salpaa. Minuun sattuu, koskemattomuus kipristää ja tunnen itseni rumaksi, vastenmieliseksi ja lihavaksi. Luen netin keskustelupalstaa, ja siellä sanotaan että täytyy vain kestää koska on puolisonsa valinnut.
Minä en valinnut puolisoa joka ei nauti seksistä, minä nain miehen joka halusi minua paljon ja usein. Minä en ole muuttunut, en omista pieruverkkareita enkä kulahtaneita housuja. Minä haluan miestäni, hän ei halua minua.
Netissä kertovat että ei saa painostaa seksihalutonta kumppania, että täytyy ymmärtää ja viritellä halu vähitellen. Olen kolme vuotta viritellyt halua, tehnyt kaiken. Muuttanut hiusväriäni ja tyyliä, laihduttanut, kiinteytynyt, harkinnut silikoni-implantteja. Olen kertonut miehelleni että pidän kun rintojani kosketellaan, saamatta kosketusta. Olen sanonut että nautin esileikistä, en saa nauttia siitä. Nautin oraaliseksistä, en saa sitä itse. Olen vaihtanut sosiaalista piiriäni ja aloittanut uusia harrastuksia, olen pyrkinyt siihen että en keskity seksittömyyteen. Seksuaalineuvoja netissä sanoi että jos lakkaa yrittämästä niin halut palaavat. Vuoden menin menojani, olin iltoja poissa ja sain uusia ystäviä. Mieheni ei muuttunut, hän oli aina vain samanlainen. Sama mies, kännykkä kädessä ja tietokirjat pöydällä, tietokone sylissä.
Kumppanini on passiivinen, laiska, saamaton ja kiltti. Äitini sanoo että minulla on täydellinen mies. Minusta minulla on mies joka teeskenteli nauttivansa seksistä suhteemme alussa, mutta tunnen itseni petetyksi. En nainut veljeäni tai ystävääni, hänen piti olla myös rakastajani.
Olen kauniimpi tänä päivänä kuin koskaan, saan ehdotuksia miehiltä ja syön vieraita miehiä silmilläni. En kuitenkaan petä miestäni, koska olen itsekäs. En aio ottaa syitä niskoilleni tämän suhteen päättymisestä, sillä niinhän pettäjälle käy. Pettäjä on luuseri joka tuhoaa avioliiton. Minä tunnen kalvavaa katkeruutta miestäni kohtaan, sillä hän on jo pettänyt minut henkisesti.
Mutta jos lähden, yhteiskunnan silmissä jätän täydellisen miehen. Jätän miehen joka käy hyvässä työssä, joka ei lyö eikä ryyppää ja joka ei viihdy baareissa. Jättäisin miehen joka ei petä. Jättäisin pitkän ja komean miehen, jolla olisi ottajia. Olisin kuulema hullu, jos juoksisin seksin perässä vaan. En minä sitä halua, haluan vain että mieheni haluaa minua sillä minä haluan yhä häntä, kahdeksan vuoden jälkeenkin.
Yhteiset lomamatkat eivät häntä sytytä, seksihalut eivät syty Pariisissa eikä etelän lämmössä, ei risteilyllä eikä hotelliviikonlopulla. Järjestin meille sviitin hienosta hotellista, varasin mukaan shampanjaa. Ostin uuden pitsisen pikkumustan ja korkeat korkokengät, ja päätin vietellä mieheni uudessa ympäristössä. Saavuin kylpyhuoneesta sviitin puolelle shampanjalasit kädessäni ja mieheni oli torkahtanut sängylle. Hän kertoi että ei malttanut odottaa että pääsee nukkumaan luksussängyssä, ja kertoi että häntä ramaisee.
Join kaksi lasia shampanjaa, ja ajattelin että minä todellakin olen ruma, kuvottava ja typerä nainen.
Avioliittoni on lopussa, pohdin vain koska miehenikin sen huomaa.
Kommentit (135)
Seksin pitäis olla kiva parisuhteen yhdistävä tekijä eikä ahdistavaa pakkopullaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kuinka hyvin ymmärrän sinua, ap. Minulla on aivan sama tilanne ja miten hankala tästä on kuitenkin lähteä.
Minunkin mieheni on sanonut, ettei ole vaan seksuaalinen eikä tiedä miksei halua, mutta hänkin oli alussa kovin aktiivinen. Samaa mietin täällä, että mies feikkasi koko alkuajan ja antoi itsestään kuvan seksuaalisena ja haluavana miehenä? MIKSI? Miksi v*tussa pitää antaa itsestään aivan täysin valheellinen kuva ja kuvitella ettei siitä tule myöhemmin ongelmia? Tämä on jäytänyt minua eniten. Eikö se miehenääliö oikeasti tullut ajatelleeksi että toista loukkaa jos huomaa tulleensa oikeasti huijatuksi ja jos mies jonka kanssa uskoi menneensä naimisiin olikin ihan valetta vaan? Mies ei vaan tunnu käsittävän miksi olen loukkaantunut ja miten joku seksin puuttuminen voi muka sattua. No ei varmaan ymmärrä kun eihän se seksi hänelle mitään merkkaa. Ei mullekaan merkkaa jääkiekon puuttuminen mun elämästä mitään, kun ei jääkiekko pätkääkään kiinnosta.
Kyttään muita kiehiä jatkuvasti ja vertaan toisia parisuhteita omaani. Mitä pidempi aika edellisestä kerrasta alkaa olla, sitä negatiivisemman linssin läpi miehen nään. Kaikki puolet siinä alkaa näyttää raivostuttavilta ja koko mies tyhjänpäiväiseltä pikkupojalta. Mikä mies muka käyttäytyy noin?
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 15:43"]
Voi kuinka hyvin ymmärrän sinua, ap. Minulla on aivan sama tilanne ja miten hankala tästä on kuitenkin lähteä.
Minunkin mieheni on sanonut, ettei ole vaan seksuaalinen eikä tiedä miksei halua, mutta hänkin oli alussa kovin aktiivinen. Samaa mietin täällä, että mies feikkasi koko alkuajan ja antoi itsestään kuvan seksuaalisena ja haluavana miehenä? MIKSI? Miksi v*tussa pitää antaa itsestään aivan täysin valheellinen kuva ja kuvitella ettei siitä tule myöhemmin ongelmia? Tämä on jäytänyt minua eniten. Eikö se miehenääliö oikeasti tullut ajatelleeksi että toista loukkaa jos huomaa tulleensa oikeasti huijatuksi ja jos mies jonka kanssa uskoi menneensä naimisiin olikin ihan valetta vaan? Mies ei vaan tunnu käsittävän miksi olen loukkaantunut ja miten joku seksin puuttuminen voi muka sattua. No ei varmaan ymmärrä kun eihän se seksi hänelle mitään merkkaa. Ei mullekaan merkkaa jääkiekon puuttuminen mun elämästä mitään, kun ei jääkiekko pätkääkään kiinnosta.
Kyttään muita kiehiä jatkuvasti ja vertaan toisia parisuhteita omaani. Mitä pidempi aika edellisestä kerrasta alkaa olla, sitä negatiivisemman linssin läpi miehen nään. Kaikki puolet siinä alkaa näyttää raivostuttavilta ja koko mies tyhjänpäiväiseltä pikkupojalta. Mikä mies muka käyttäytyy noin?
[/quote]
Muistin tämän ketjun ja nostin. Tämä on hyvä kirjoitus. Boldaamani kohta osoittaa sen, että seksitön avioliitto on "sukupuoleton" ja sekä mies että nainen kokevat seksittömyyden samalla tavalla. Kun toinen ihminen suhteen alkuvaiheessa (miellyttämisen halusta?) on valmis seksiin monta kertaa päivässä, saattaa seksuaalisemmalle osapuolelle tulla mielikuva että seksihalut ovat yhteneväiset. Ei silloin ensimmäisien kuukausien aikana uskalleta kertoa että ei tee mieli, tai voi olla että tekeekin. Ihmisille jotka eivät seksiä niin paljon halua, on myös mieliala ennen seksiä tärkeä. Heihin vaikuttavat kaikki työstressit, kotityöt, lapset tai kaikki sellaiset asiat jotka painavat henkisellä puolella.
Toiselle osapuolelle seksi taas ei ole niin kytköksissä henkiseen puoleen, eli ruumis itsessään on fyysinen. Minä ainakin olen sellainen, että mitä suurempi stressi sitä varmemmin haluan purkaa paineeni seksillä. Rakastan fyysistä työtä kuten halkojen pilkkomista, kuntosaliharjoittelua tai vaikka ostoskassien kantamista. Siitä tulee minulle enrginen ja vahva olo. Mieheni taas välttelee kaikkia kotitöitä, ja esimerkiksi mökin puusavotan jälkeen on selkäkipuinen viikkoja eikä liiku mihinkään. Minä olen aktiivinen, mieheni on passiivinen, minä lataan seksillä akkujani mutta mieheni on päinvastainen. Hänelle seksi on vain yhdyntä eikä lainkaan kytköksissä muuhun.
Kerroin taannoin kollegastani, ja hänen kanssaan olemme päässeet keskusteluyhteyteen. Tuskin lienee sattumaa, että myös hän elää seksittömässä liitossa. On kuulema elänyt jo vuosia, ja vaimo on ilmoittanut että ei ole seksuaalinen ihminen. Elämämme ovat yhtenevät muutenkin, meitä kiinnostavat samat asiat. Vaikka tässä ei ole mikään pettämissuhde alkamassa, niin pakko myöntää että tämä toinen mies on vienyt ajatukseni täysin. Tiedostan kuitenkin että haluni nähdä hänet parempana kuin oma mieheni on suuri. Koska olen nykyisessä liitossani niin onneton, pyrin täyttämään tällä kollegallani kaikki ne aukot joihin mieheni ei sovi. Näin ollen voisin väistää sen, että minussa olisi jotain vikaa avioliittomme tilasta. Mutta kyllä minä koen että jos tästä ero tulee, niin minun on pakko nuolla hetken aikaa haavojani yksin ja miettiä, kuinka voin koskaan luottaa toiseen ihmiseen ja siihen, että hän todella on sitä mitä hän sanoo olevansa.
Taas eilen illalla keskustelin mieheni kanssa, ja hän oli sitä mieltä että hän on onnellinen näin ja seksikerrat ovat riittävät, minä sanoin että minä en ole. Mieheni totesi, että siinä tapauksessa minun täytyy erota. Ei siis niin, että meidän täytyisi erota, vaan nimenomaan niin että minun tulisi erota.
Jotenkin en lainkaan yllättynyt, että passiivinen mieheni on sitä mieltä että minun täytyy hoitaa se erohommakin.
ap
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 14:24"]
Vaikutat unelmieni naiselta.. niin samankaltaisia ajatuksia elämästä ja parisuhteesta.. sydämeni pohjasta toivon, että saisit haluamasi elämän.. Tiedän kokemuksesta että se on vaikeaa.. ojasta allikkoon niin sanoakseni
[/quote]
Jollain tavalla tämä kommentti tuntui hyvältä. Mutta se on vähän niin, että ihmiset jotka ovat seksuaalisia kokevat samanlaiset ihmiset kaltaisekseen. Seksittömässä suhteessa eläviä ihmisiä on niin paljon, että on jotenkin helpompi verkostoitua sellaisten kanssa jotka tuntevat samoin. Ehkä eniten ärsyttää sellaiset ihmiset, jotka pyrkivät laittamaan seksittömyyden sen aktiivisemman osapuolen syyksi. Mielestäni seksuaaliset halut eivät voi olla kenenkään vika, me joko olemme seksuaalisia tai emme ole. Ei kenenkään pitäisi kärsiä, eikä kenenkään pitäisi antaa ymmärtää että on seksuaalinen jos sitä ei oikeasti ole. Näin siis aika moni toimii suhteen alussa, että harrastaa sitä silkasta miellyttämisen halusta.
Silloin toiselle tulee ajan myötä tunne, että on ansassa ja yhtäkkiä pitäisikin olla yhdessä vain velvollisuuden tunteesta, yhteisen talolainan takia, yhteisten lasten takia tai sen takia "kun kaikki vaan eroaa, mutta me ei". Syitä olla eroamatta löytyy, mutta jos sisällä on paha olla, niin onko yhtään oikeaa syytä jäädä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä Elin 6 vuotta täysin seksittömässä suhteessa.En saanut mitään kosketusta,en edes halauksia.Puoliso oli muuten mukava ja hyvä.
Lopulta se ero tuli ja meninkin kosketuksen kaipuussani ensimmäiseen kainaloon joka oli tarjolla.Alku oli ihana,mutta uusi suhde muuttui muuten painajaiseksi.
Jos (ja kun) eroat,niin ole tarkkana.Ei se kollegasi välttämättä vastaakaan niitä unelmiasi...tsemppiä!
Minä myös luin alusta loppuun. Valitettavasti homma on se, että sinulla on 2 vaihtoehtoa: Joko kärvistelet suhteessa joka on kuollut, tai lähdet. En rehellisesti usko että miehesi tuon kaiken jälkeen jaksaa skarpata mihinkään.
Elämää nähneenä uskon että miehen tulee menettää kertalleen hyvä nainen, ettö oppii korjaamaan omat virheensä persoonassa ja näkemään naisen tarpeet laajemalla skaalalla. Ei, kaikkki ongelmat ei ole miesten vika, mutta tiedän että paljon me tehdään väärin.
Toivon rehellisesti että joko saat uskomattoman kiihkeän ja kuuman rakastajan jonka kanssa heilutella peittoja, tai sitten löydät selkärankaa lähtemiseen pois avioliitosta. Kunhan jotain tapahtuu.
Voimia
.M32-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elin itse samanlaista tilannetta kunnes päätin jatkaa omannäköistä elämääni. Löysin halukkaan kumppanin. Sano sille nyt suoraan että sulle riittää. Jos ei sittenkään tilanne muutu niin jätä se. Meillä on vaan tämä yksi elämä. Mä koin ihan samaa että menin naimisiin että mulla olis se oma rakas jolta saan kaiken mitä tarvitsen. Sitten se loppui ja minun haluilleni jopa naureskeltiin. Tein fyysistä liikkumistyötä 8 h päivässä. Mieheni liikkui paljon vähemmän ja se vaikutti haluttomuuteen. Liikkuuko miehesi vähemmän kuin alussa? Joskus muutaman päivän erossaolo virkistää suhdetta. Avioliittoon kuuluu seksi eikä omaa seksuaalisuuttaan voi panna hyllylle kuin kahvipakettia. Sua on petetty, mutta älä anna sen pilata koko loppuelämääsi. Osta dildo ja anna palaa. Tai jätä se . Sun pitää selvitä oman seksuaalisuutesi kanssa. Kokeile, jos oot viikon poissa huomaako se mies sitä lainkaan. Jos ei niin peli on aika selvä. Ehkä sillä on nettiseksiä tai puhelinseksiä jonkun toisen kanssa. Ehkä sen hormoonitaso on laskenut liian alas. Se on selvästi nettiriippuvainen. Tää kone imaisee aika tehokkaasti ihmisen pään. Saisitko sen irti siitä, lähtemällä yhdessä vaikka kylpylään viikonlopuksi? Onnea elämääsi. Sä selviät kun päätät mitä haluat elämältäsi. Mä vaihdan heti kun rupee ahdistamaan. Elämä on liian lyhyt ja ihana toisten pilattavaksi. En anna kävellä ylitseni. Vaadin arvostusta ja jos en saa lähden pois. Se on niin yksinkertaista. Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Ei enempää eikä vähempää.
Mä ainakin jos eroaisin ottaisin vain 5 eri panosuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 08:38"]
Elin itse samanlaista tilannetta kunnes päätin jatkaa omannäköistä elämääni. Löysin halukkaan kumppanin. Sano sille nyt suoraan että sulle riittää. Jos ei sittenkään tilanne muutu niin jätä se. Meillä on vaan tämä yksi elämä. Mä koin ihan samaa että menin naimisiin että mulla olis se oma rakas jolta saan kaiken mitä tarvitsen. Sitten se loppui ja minun haluilleni jopa naureskeltiin. Tein fyysistä liikkumistyötä 8 h päivässä. Mieheni liikkui paljon vähemmän ja se vaikutti haluttomuuteen. Liikkuuko miehesi vähemmän kuin alussa? Joskus muutaman päivän erossaolo virkistää suhdetta. Avioliittoon kuuluu seksi eikä omaa seksuaalisuuttaan voi panna hyllylle kuin kahvipakettia. Sua on petetty, mutta älä anna sen pilata koko loppuelämääsi. Osta dildo ja anna palaa. Tai jätä se . Sun pitää selvitä oman seksuaalisuutesi kanssa. Kokeile, jos oot viikon poissa huomaako se mies sitä lainkaan. Jos ei niin peli on aika selvä. Ehkä sillä on nettiseksiä tai puhelinseksiä jonkun toisen kanssa. Ehkä sen hormoonitaso on laskenut liian alas. Se on selvästi nettiriippuvainen. Tää kone imaisee aika tehokkaasti ihmisen pään. Saisitko sen irti siitä, lähtemällä yhdessä vaikka kylpylään viikonlopuksi? Onnea elämääsi. Sä selviät kun päätät mitä haluat elämältäsi. Mä vaihdan heti kun rupee ahdistamaan. Elämä on liian lyhyt ja ihana toisten pilattavaksi. En anna kävellä ylitseni. Vaadin arvostusta ja jos en saa lähden pois. Se on niin yksinkertaista. Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Ei enempää eikä vähempää.
[/quote]
Mun mies tekee työmatkoja jonkun verran mutta halut eivät palaa erossa olon jälkeenkään. Se on ihan yksi ja sama pökkelö aina vaan. Olen alkanut haaveilemaan siitä, että minulla olisi mies joka olisi yhtä intohimoinen kuin minä ja me menisimme mökille ja olisimme ihan vaan alasti koko viikonlopun. Että seksiä voisi harrastaa vaikka saunanlämmityksen lomassa, heti aamulla herättyä vai vaikka ulkohuusissa. Aivan sama missä. En osaa edes nähdä omaa miestäni että tyydyttämässä halujani, ja olen tullut siihen lopputulokseen että on aivan välttämätöntä erota tai etsiä joku sivusuhde. En usko että kadun vanhana mitään muuta kuin sitä, että en kuunnellut itseäni.
ap
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 15:57"]
Jos tilanne on ollut tuollainen jo noin pitkään, niin ei se tule siitä muuttumaan. Kehottaisin sanomaan suoraan miehellesi, että jos tilanne ei muutu, haluat eron. Jos miestä ei sittenkään hetkauta, siinä on vastauksesi. Toinen vaihtoehto on että kysyt mieheltäsi että sopiiko, että hankit seksin ja läheisyyden muualta (jos todella haluat pysyä yhdessä miehesi kanssa muuten). Ja kolmas vaihtoehto on tietenkin erota.
[/quote]
Miksi tämä teksti on naisen suusta ok, ja saa lukemattomia yläpeukkuja, mutta jos mies kirjoittaa näin, niin hän on pelkästään pillun perässä juokseva ällöttävä sika? Ja jos mies uhkailee erolla, kun naista ei kiinnosta seksi, niin ei sovi lainkaan AV-mammoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on pikkuisen eri kaliiberin asia erota seksinpuutteen takia lapsettomasta liitosta, kuin liitosta, jossa on pieniä lapsia sitä voimaa ja aikaa syömässä. Muistan nimittäin itse ne ajat, kun meillä oli kolme pientä lasta ja vuorotyöt ja elämä täynnä aikatauluja. Ei meidän punkassa tehty öisin juuri muuta kuin nukuttiin, mitä nyt mökillä joskus virkistyttiin "saunaa lämmittämään". Piti käyttää aika lailla mielikuvitusta, että se sekstailu onnistui lukittujen ovien takana lasten kuulematta. Nyt kun ne on teini-ikäisiä, niin yöllä edelleenkin suurimmaksi osaksi nukutaan, mutta jälkikasvu on niin paljon ulkona kavereidensa kanssa, että meillä on taas seksielämä.
Ap, kadun elämässäni montaa valintaa, jotka olisin voinut tehdä toisin. Sinä kadut, jos jäät tähän kärvistelemään. Ei kun asuntoa nyt etsimään. Tuolla on tulossa kesä ja terassit ja kiimaisia miehiä kadut pullollaan. Avokaulaisempaa paitaa päälle vain ja minihame, ja kyllä seuraa löytyy. Eri asia, tuleeko niistä parisuhde, mutta viisainta olla vaikka vuosi ihan yksinään. Siinä oppii tuntemaan itseään ja mitä elämältä haluaa.
Basketcase. Seksi on yliarvostettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 09:48"]
Minusta on pikkuisen eri kaliiberin asia erota seksinpuutteen takia lapsettomasta liitosta, kuin liitosta, jossa on pieniä lapsia sitä voimaa ja aikaa syömässä. Muistan nimittäin itse ne ajat, kun meillä oli kolme pientä lasta ja vuorotyöt ja elämä täynnä aikatauluja. Ei meidän punkassa tehty öisin juuri muuta kuin nukuttiin, mitä nyt mökillä joskus virkistyttiin "saunaa lämmittämään". Piti käyttää aika lailla mielikuvitusta, että se sekstailu onnistui lukittujen ovien takana lasten kuulematta. Nyt kun ne on teini-ikäisiä, niin yöllä edelleenkin suurimmaksi osaksi nukutaan, mutta jälkikasvu on niin paljon ulkona kavereidensa kanssa, että meillä on taas seksielämä.
Ap, kadun elämässäni montaa valintaa, jotka olisin voinut tehdä toisin. Sinä kadut, jos jäät tähän kärvistelemään. Ei kun asuntoa nyt etsimään. Tuolla on tulossa kesä ja terassit ja kiimaisia miehiä kadut pullollaan. Avokaulaisempaa paitaa päälle vain ja minihame, ja kyllä seuraa löytyy. Eri asia, tuleeko niistä parisuhde, mutta viisainta olla vaikka vuosi ihan yksinään. Siinä oppii tuntemaan itseään ja mitä elämältä haluaa.
[/quote]
Kiitos viestistä.. mutta minä en ole tuollainen että etsisin miestä tissit edellä ja en halua että ensimmäiseksi mies kiinnostuu minusta rintojeni tai takapuoleni vuoksi... Vaikka samalla haluan sisäisesti, että minut huomaisi edes joku ja vaan ottaisi mukaansa. En ole koskaan iskenyt ketään enkä missään olosuhteissa viihdy baareissa. Yökerhoissa en käy koskaan, sillä humalaiset ventovieraat ihmiset ovat pahin turn off. Mieluiten kävelisin luonnossa ja viettäisin aikaa ihmisten kanssa, jotka rakastavat esimerkiksi metsää ja pitkiä, intensiivisiä keskusteluja ja joille alastomuus olisi luonnollinen asia.
En halua varsinaisesti pelkkää seksiseuraa vaikka seksistä haaveilenkin, vaan rakkautta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta joka ikään kuin kruunataan mahtavalla seksillä. Seksi pelkkänä aktina ei ole mitään ilman että saa jakaa sen ihmisen kanssa, jota rakastaa.
Sen vuoksi tämä asia onkin ollut niin kipeä, ei seksittömyyteen haluaa päättää avioliittoa johon ryhtyessään luuli että on siinä loppu ikänsä ja jossa rakkaus on ollut olemassa aina jossakin muodossa. Jotenkin haluaa kääntää kaikki kortit ja antaa toiselle aikaa. Missä menee se omien rajojen ja toiselle antaman ajan raja... se on epäselvää ja siitä johtuu tämä arpominen.
ap
Juuri se sisäinen ristiriita on kipeä asia. Haluaa tulla huomatuksi, himoituksi ja halutuksi mutta ei halua olla pelkkä seksiobjekti. Haluan että mies haluaa rakastella kanssani koska olen älykäs, hauska, viehättävä ja mukava, ei siksi että minulla on kiva peppu. Kuulostaa vaikeaselkoiselta, mutta ei se välttämättä ole sitä.
ap
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 12:16"]
Tekstisi sai minut todella surulliseksi koska se kuvaa täysin myös minun liittoani ja tuntojani. Ymmärrän sinua ja haluan vain osoittaa tukeni. Olen laillasi haluton jättämään hyvän liiton ja minulle rakkaan miehen mutta samalla sisintäni raastaa se riittämättömyyden tunne kun minun vartaloni ei kelpaa juuri hänelle. Kuin sinäkin, koen olevani kauneimmillani ja tunnistan tuon mitä kuvailit kuinka salilla kuvittelet edes jonkun kädet ihollasi. Mieluiten ne olisivat hänen kätensä, hänen vartalonsa, hänen tuoksunsa ja hellät sanansa mutta niitä minulle ei enää suoda. Lapsemme takia ja kaiken sen palavan rakkauden jota häntä kohtaan tunnen, minä jään ja hyväksyn kait sitten myös kaiken tämän. Lämmöllä H
[/quote]
En usko, että lapsesi arvostavat sitä että uhraat itsesi. Mitä uhrauksia miehesi tekee? Ilmeisesti ei mitään. Itse olen todella turhautunut ja minuun on alkanut kertyä vihaa miestäni kohtaan näinä viimeisinä päivinä. Kuinka hän voi hylätä minut emotionaalisesti näin? Jos tilanne olisi päinvastainen, hakisin apua ja kuuntelisin puolisoni kaipausta. En usko enää, että mieheni edes rakastaa minua kuten miehen tulisi naista rakastaa. Hän ei vaan kykene myöntämään sitä edes itselleen.
ap
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 10:24"]
Juuri se sisäinen ristiriita on kipeä asia. Haluaa tulla huomatuksi, himoituksi ja halutuksi mutta ei halua olla pelkkä seksiobjekti. Haluan että mies haluaa rakastella kanssani koska olen älykäs, hauska, viehättävä ja mukava, ei siksi että minulla on kiva peppu. Kuulostaa vaikeaselkoiselta, mutta ei se välttämättä ole sitä.
ap
[/quote]
ONgelmasi avioliitossa johtunee tuosta. Olet etsinyt miehen, joka näytti arvostavan sisäistä minääsi, eikä nähnyt sinua seksiobjektina, ja sait sellaisen.
Jos/kun eroat, kokeile päoinvastaista taktiikkaa seuraavalla kerralla. Niin minä tein, aloin seurustella miehen kanssa, suhde oli aluksi vain seksisuhde. Se kehtittyi ajanmittaan muuksikin, mutta hyvä seksi ja vetovoima säilyi. Itselläni on sen verran ikää /45 v) ja korkea koulutus ja arvostettu ura tms, että en tarvitse egopönkitystä miehelytäni siinä suhteessa. Päinvastoin on täydellistä olla kodin ulkopuolella vakavastiotettava, fiksu uranainen ja kotona se seksiobjekti ;) Suosittelen kokeilemaan.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 08:10"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 14:24"]
Vaikutat unelmieni naiselta.. niin samankaltaisia ajatuksia elämästä ja parisuhteesta.. sydämeni pohjasta toivon, että saisit haluamasi elämän.. Tiedän kokemuksesta että se on vaikeaa.. ojasta allikkoon niin sanoakseni
[/quote]me joko olemme seksuaalisia tai emme ole.
[/quote]
Olen jyrkästi eri mieltä. Ihminen voi kokea olevansa epäseksuaalinen, jos on suhteessa itselleen väärän ihmisen kanssa. Sen oikean kanssa, jonka kanssa on aitoa kemiaa ja kipinää, hän onkin todella seksuaalinen. Osa ihmisistä on vain enemmän "valikoivia" tässä suhteessa, eikä se ole hyvä tai paha. Ikävää on, jos sitten menee naimisiin ja perustaa perheen toisen kanssa, jos ei ole seksuaalisesti yhteensopivia. Näin käy monille silloin, kun on "aika" mennä naimisiin ja saada lapsia, ja sitten valitaan puoliso enemmän järkiperustein eikä intohimoakselin perusteella.
JSSAP.
.
Oikeasti nainen, herää jo! Mitä väliä on yhteiskunnalla ja sun äidillä? Sulla on oma elämä elettävänä.
Tuttua.. tuo johtuu siitä kun halut eivät kohtaa.. minä ahdistan halullani myös toisen käyttäytymään tuolla tavalla.. Vaikka olemme pystyneet puhumaan asiasta niin riittämättömyyden tunne ei vain katoa helposti toisen päästä..