Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa iloisista yllätyksistä, kun olette olleet vähissä varoissa/rahattomia
Opiskeluaikaan opiskeluryhmämme oli menossa ulos syömään yksi lauantai-ilta eikä minulla olisi ollut siihen varaa. Halusin kovasti mennä mukaan, ja pitkään pohdiskeltuani päätin näin tehdä (tuohon iltaan menevä raha olisi pois tiukkaakin tiukemmasta ruokabudjetistani). Söin listan halvimmasta päästä jonkun kanaleipäannoksen, joka maksoi hiukan alle 10€. Kun lähdimme ravintolasta, löysin maasta 10€ setelin, jolla tuo illanvietto kuittaantui. Olin kyllä iloinen.
Kommentit (737)
Vierailija kirjoitti:
Asun vanhassa "mummon mökissä". Pari vuotta sitten paljastui vesivahinko, jota vakuutusyhtiö ei korvannut. Tein silloin pätkätöitä ja sijaisuuksia, rahat olivat todella tiukalla. Olin valtavan stressaantunut ja huolissani, miten maksan remontin. Olin hoitanut siskoni lapsia ja auttanut ikääntyviä vanhempiani, mutta en ajatellut, että he olisivat minulle mitään velkaa. Jotenkin remontti hoitui kuitenkin niin, ettei siitä jäänyt minulle ylivoimaisesti maksettavaa. Siskoni mies, äitini serkku ja muita ihmisiä vain ilmestyi auttamaan ja tarvikkeita vain löytyi. Siitä lähtien olen auttanut aina kun joku pyytää tai huomaan, että tarvetta on.
Tästä tuli kyynel silmään, ihana! 🤗
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskeluaikoina rahat olivat niin tiukilla, että usein söin pelkkää jauhokastiketta ja makaronia. Muistan edelleen yhden kuivimman kauden päiväbudjettini, se oli 30 senttiä sisältäen kaiken muun, paitsi asumiskulut ja bussikortin. En saanut toimeentulotukeakaan, koska ainakin silloin opintolaina laskettiin tuloksi, ja minä olin sen nostanut ja käyttänyt jo aikaa sitten pakollisiin menoihin.
Ystäväni tiesivät ahdingostani, ja yksi heistä oli organisoinut tuttavapiirissä pienen keräyksen. Moni oli antanut pienen summan vähästään, jotkut paremmassa asemassa olevat enemmän. Näillä rahoilla oli ostettu ruokaa ja päivittäistarvikkeita. Ystäväni soitti ja sanoi tulevansa käymään, ja toi mukanaan useamman kuukauden selviytymispaketin. Ihania shampoita ja hoitoaineita, valtava määrä säilyvää ruokaa ja vähän herkkujakin, tamponeja, vessapaperia En unohda sitä tunnetta koskaan.
Vaikka yleensä kerta-apu ei korjaa kenenkään elämää, niin minulle se antoi mahdollisuuden levätä, katkaisi pitkään jatkuneesta taloudellisen stressitilan, jossa oli mahdollista selviytyä vain muutama päivä kerrallaan. Päätin silloin ilon ja helpotuksen ja liikutuksen itkusta selvittyäni, että laitan sen hyvän eteen päin, kun sellainen tilanne tulee eteen. Ja olen laittanutkin, monta kertaa.
Löysin pullonpalautusautomaatista unohtuneen kuitin, jossa 85 senttiä. Kerran löysin myös 20 senttiä kadulta. Siinä ne onnenkantamoiset.
Oli taas rahat finaalissa, mutta parkki-pate ilahdutti 60 euron muistutuksella.
Totesin vaan, että jollakin on vielä huonommin asiat että pitää vielä minut ryöstää.
Saimme töihin hedelmiä yhteistyökumppanilta perjantaina ja päivän lopussa ihmisiä pyydettiin ottamaan loput kotiin. Olin tosi iloinen, kun sain lapselle monipuolisesti erilaisia hedelmiä syötäväksi ja kiitollinen tuolle yhteistyötaholle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran 10 vuotta sitten tili oli taas aika tyhjänä ja oli pari päivää vielä palkkapäivään. Kurkkasin nettipankissa saldoani ja se olikin reilut 3600 euroa. Ajattelin ensin, että palkka oli maksettu etukäteen ja siinä oli mukana jotain bonuksia. Mutta kun katsoin maksajaa niin se olikin Veikkaus! Mulla oli tapana lotota ja laittaa mukaan tilinumero voittojen varalle. En koskaan tarkistanut lottoa, joten olihan tuo superhieno ylläri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kk sisällä tapahtui.
Ennen juhannusta menin ruokajakoon.
Sain 2 isoa kassia, ruokaa oli enemmän, kuin hakijoita.Mulla oli paljon tori ilmoituksia.
Yhtä kohdetta tuli ostaja hakemasn.
Sanoi hän voisi samalla katsoa muitakin.
Otin koko kasan mukaan.
Kävi niitä läpi, kyseli mitä tämä maksaa.
Ehdotti ottaa kaikki ja antaa 50 euroa.
Hyvä, etten pussannut toista
Tuohan oli ilmiselvä trokari, mutta hyvä jos lämmitti mieltä. Todennäköisesti nuo tavarat ovat sitten olleet heti paljon kalliimmalla jossakin heti myynnissä.
Käytettyjä lastenvaatteita, merkittömiä.
Pyysin 1-3 e kpl. Vaatteita oli Ikean kassillinen.
Ehkä maksoi niistä sen 1-1,5 e kpl, sai paljousalennusta ja Ikean kestokassin.
Hänen esikoinen on mun kuopusta 3 v nuorempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löysin viime kesänä edesmenneiden vanhempien varastosta vanhan PC:ni, jonka luulin päätyneen kierrätykseen. Siellä oli bitcoinlompsani vuodelta 2007.
Paljonko oli bitcoineja? Luin juuri ruotsalaislehdestä jutun, jossa nuori mies oli aikoinaan heittänyt bitcoinit sisältäneen koneensa menemään, ja tällä hetkellä bitcoinien arvo olisi lähemmäs puoli miljardia euroissa. Paljonkohan olisivat olleet silloin kuin bitcoineista sai sen 60 000€/kpl...
Markka-aikaan olimme kesätöissä miehen kanssa, eikä tilipäivä ollut vielä aikoihin. Säästöt oli käytetty lukuvuoden aikana (ei lainaa). Tileillä ei ollut mitään eikä ruokaan ollut rahaa. Nimipäivänä tuli äidiltä 100 mk (onko se n. 16 €) yllätyksenä. En ikinä unohda miltä tuntui ostaa täysi ruokakassi enkä miehen ilmettä kun sen näki.
Muuten, mitähän sillä summalla nykyään saisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosia sitten hyvä ystäväni auttoi minua kauan, kun elämäni romahti pitkäksi aikaa. Raskas ja riitaisa ero, muutto takaisin kotikuntaan, pitkäaikaistyöttömyys. En voi sanoin kuvailla kaikkea sitä avun määrää. Niin henkisen, materiaalisen, fyysisen kuin rahallisen avun osalta. Tämä apu oli minulle lottovoitto, en varmaan olisi enää edes hengissä ilman hänen apuaan ja henkistä tukea. Nykyään minulla on kaikki hyvin, ja mentaliteettini on "pay it forward", kuten hänellekin silloin lupasin. Sama mentaliteetti minulla on kyllä aina ollut, auta heikompiasi, mutta etenkin tuon kokemuksen jälkeen henki on ollut vielä vahvempi. Nykyään toivoisin, että olisipa palkkani vain isompi, että voisin auttaa muita enemmän.
Ainoa kerta, kun mulla on oikeasti ollut tuuria rahapeleissä, oli silloin, kun oltiin molemmat miehen kanssa koronan takia lomautettuna pari kuukautta. Ensin voitin lotossa 20 euroa, jonka sijoitin uuteen lottoon ja kenoon. Viikon aikana voitin yhdestä keno-rivistä ensin 400€, parin päivän päästä 600€. Seuraavasta lotostakin tuli viisi euroa. Tuli rahat niin oikeaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti tähänkin ketjuun sitten tunkeutua nillittäjiä ja besserwissereitä. Ette varmasti tiedä sitä valtavaa helpotuksen tunnetta, kun tiukassa tilanteessa saa jonkun onnenkantamoisen.
Kyse ei ole luonteestani, vaan Suomen laista.
Se löytynyt raha voi olla jollekin toiselle, sen omistajalle korvaamaton. Mistä tietää, vaikka sillä rahalla oli tarkoitus maksaa äidin hautajaisarkku tms?
Pikkulöydöt saa pitää, 20€ isommat rahat poliisille. Näin sanoo laki.
Jos yöllä löytää baarin edestä 500 e setelin niin kuka alkaa etsimään omistajaa.
Kuka myöskään alkaa kysymään jotain hukkaamaansa 500 e seteliä.
Vierailija kirjoitti:
Ja universumi myös pays back. Myin Torin kautta itselläni olleen käyttämättömän Didriksonin takin 60 €:lla. Väärä koko ja olin unohtanut koko takin.
Iloitsin. 60 euroa jihuu!
Seuraavalla viikolla ajoin tsekkaamaan uimahallin aukioloaikoja kun siellä päin pyörin.
Visiitti kesti korkeintaan 10 minsaa, jonka aikana Parkki-Pate oli sakottanut tasan saman summan 60 euroa. Plus miinus nolla.
Mulle on käynyt kans näin! Yhtenä vuonna ensin pelattiin työkaverien kanssa Pitkävetoa tms. ja voitettiin 240€ per nenä. Sitten täytin jonkun arpajaislapun ja voitin 400€ lahjakortin. Olin aivan että vau mikä mäihä! Ja onni loppui sitten tähän. Sain peräjälkeen kaksi ylinopeussakkoa, aika näppärästi meni noi edellä mainitut ylimääräiset summat niihin, hyvä ettei korttikin mennyt hyllylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti tähänkin ketjuun sitten tunkeutua nillittäjiä ja besserwissereitä. Ette varmasti tiedä sitä valtavaa helpotuksen tunnetta, kun tiukassa tilanteessa saa jonkun onnenkantamoisen.
Kyse ei ole luonteestani, vaan Suomen laista.
Se löytynyt raha voi olla jollekin toiselle, sen omistajalle korvaamaton. Mistä tietää, vaikka sillä rahalla oli tarkoitus maksaa äidin hautajaisarkku tms?
Pikkulöydöt saa pitää, 20€ isommat rahat poliisille. Näin sanoo laki.
Jos yöllä löytää baarin edestä 500 e setelin niin kuka alkaa etsimään omistajaa.
Kuka myöskään alkaa kysymään jotain hukkaamaansa 500 e seteliä.
Viet rahan baariin, se häipyy sinne, samoin kyselet vastaantulijoista, ensimmäinen on sen kadottanut. Samoin taitaa käydä, vaikka sen veisi löytötavaratoimistoon. Paras laittaa taskuun, seurailla, onko joku kadottanut ja jos on, omantunnon mukaan palauttaa rahat oikealle omistajalle. Irtonaiselle, yksittäiselle setelille on vaikea löytää oikeaa omistajaa. Se kannattaa pitää itse.
Joskus 2007 olin 19 ja täysin perseauki ollut jo hetken aikaa. Oli perjantai-ilta ja pitkin päivää kaverit soittelivat, että pitäisi lähteä juhlimaan ja baariin ja mitähän vielä. Iltaan mennessä alkoi tekeäkin mieli lähteä ihmisten ilmoille ja rupesin miettimään rahoitusta illan menoille. Ensiksi autossani olleet tyhjät pullot kävin palauttamassa, joista sain jotain 10 euroa.
Kävin läpi auton kaikki onkalot ja katsoin penkkien alle (toimin aika paljon kännikuskina noihin aikoihin, niin penkit sai kirjaimellisesti paljon persettä). Penkkien alta löytyi lapsen kuva, joka ilmeisesti kuului edellisille rotiskon omistajille. Saaliiksi löytyi vielä lisäksi useita 2 euron kolikoita ja joitakin 50 sentin kolikoita.
Kävin vierailemassa vanhempieni luona ja kävin sitten läpi lapsuuteni huoneen (olin muuttanut kotoa joitakin vuosia aiemmin) vetolaatikot ja kaapit ja vanhojen vaatteiden taskut. Tässä vaiheessa olin jo useita kertoja rahapulassa raidannut nämä samat kaapit ja tilanne muistutti vähän sitä, kun nälissään käy katselemassa aina palaako se jääkaapin valo edelleen
Löysin sitten vanhan kukkaron, jota olin vielä vuotta aiemmin käyttänyt ja siellä oli ahtaassa välitaskussa 50 euron seteli, jackpot. Jos muistan oikein seteli oli peräisin velkansa maksaneelta kaverilta. Lainasin hänelle rahaa jotakin keikkaa varten, jolla hän ei lopulta käynyt.
Yhdessä tunnissa rahattomasta olinkin 80 euroa rikas. Tuolloin se tuntui isolta summalta ja yökerhoissa oli vielä 1 euron oluet ja 2 euron siiderit ym. 20 eurolla vietti jo hyvän illan. Noh Persaukisia aikoja tuli myöhemminkin ja yritin toistaa nuo samat temput, ihan kuin joku taika olisi pannut uusia seteleitä entisiin kukkaroihin.
Oli se silti onnellista aikaa, voi pojat
Olin koiran kanssa lenkillä: koira haisteli jotain innokkaana - 50 euron seteli. Mentiin eteenpäin, 5 euron seteli ELI 55 euroa yhdellä lenkillä.valitettavasti tämä EI toistunut sen 14 vuoden aikana kun koira eli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Off topic, mutta näinkin voi tehdä: joskus kun on paljon pulloja palautettavana eikä akuuttia rahapulaa itsellä, otan puolivälissä kuitin ulos. Palautan loput pullot ja jätän sen kuitin automaatin suulle. Joku saa kivan pikku yllärin ja itselle hyvää karmaa.
Tää on ihan hyvä, mutta ootko miettinyt, josko seuraava palauttaa onkin varakkaampi kuin sinä?
On varmaan tyytyväinen sittenkin! Tuntee olevansa oikea Hannu Hanhi.
Vierailija kirjoitti:
Löysin pullonpalautusautomaatista unohtuneen kuitin, jossa 85 senttiä. Kerran löysin myös 20 senttiä kadulta. Siinä ne onnenkantamoiset.
Unohtuneen!
Sain stipendin :) Aivan mahtava kesäloman (=kesätyön) alku, kun opintotuet loppui ja palkkaa ei vielä tullut...
Alue: Aihe vapaa
Asun vanhassa "mummon mökissä". Pari vuotta sitten paljastui vesivahinko, jota vakuutusyhtiö ei korvannut. Tein silloin pätkätöitä ja sijaisuuksia, rahat olivat todella tiukalla. Olin valtavan stressaantunut ja huolissani, miten maksan remontin. Olin hoitanut siskoni lapsia ja auttanut ikääntyviä vanhempiani, mutta en ajatellut, että he olisivat minulle mitään velkaa. Jotenkin remontti hoitui kuitenkin niin, ettei siitä jäänyt minulle ylivoimaisesti maksettavaa. Siskoni mies, äitini serkku ja muita ihmisiä vain ilmestyi auttamaan ja tarvikkeita vain löytyi. Siitä lähtien olen auttanut aina kun joku pyytää tai huomaan, että tarvetta on.