Kertokaa iloisista yllätyksistä, kun olette olleet vähissä varoissa/rahattomia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihania tarinoita. Tekee mieli alkaa pudottelemaan pikkuseteleitä kulkiessaan jos saisi ilahdutettua jotakuta yhtä paljon :D

Mä en uskaltas tiputella tällein syksyn sadekeleissä, häviäis vaan johonkin märkien lehtien sekaan ojan pohjalle.

Ei toki ulkona, mutta vaikkapa kauppaan tai kirjastoon. Pitää kokeilla :)

Otos, taisikin olla huono idea alapeukuista päätellen 😳 Jätetäänpä siis tekemättä.

Oli synttärit eikä ollut varaa juhlimiseen Kävin kaupassa ja sillä välin joku oli laittanut pyöränkoriin neilikkakimpun. Oli ainoat kukkaset jotka sain.

Tein positiivisen raskaustestin, vaikka kolmannen lapsen jälkeen oli asennettu kierukka.

Löysin kerran kadulta rahapussin, jossa oli 100 euroa. Siis pelkkä lompsa ilman henkilöpapereita. En vienyt löytötavaratoimistoon.

Kotiin olisi pitänyt päästä Lappeenrannasta siskon kanssa, mutta rahaa oli vain yhteen bussilippuun. Menimme linnoituksen vallille istumaan ja miettimään mitä tehdä. Kun istuimme vallin nurmikolle niin huomasin maassa kolikoita ja pari seteliä. Keräsimme ne talteen ja niillä saimme ostettua toisen bussilipun.

Kun olin ihan PA löysin maasta bussikortin jonka välissä oli kympin seteli.

Muutama vuosi sitten ollessani 14v kävelin pitkin katua ja mietin, että mistä saisin rahaa kun olin jäänyt kiinni humalassa kotiin tulosta ja vanhemmilta en sitten saanut rahaa moneen kuukauteen sen takia. Edessäni ehkä 20 metrin päässä minusta laahusti joku vanha mummo, joka pysähtyi ilmeisesti tutkimaan käsilaukkuaan. Häneltä tippui lompakko maahan. Minä seisoin siinä paikallani eikä lähistöllä näkynyt ketään, itse asiassa koko kadulla ei ollut muita kuin me 2. Kun se mummo oli laahustanut tarpeeksi kauas, niin minä juoksin lompakon luo ja katsoin sinne niin siellä oli yli 2000 euroa rahaa 100 euron seteleinä! Minä työnsin lompakon taskuun, juoksin kotiin ja piilotin lompakon huoneeseeni niin että kukaan ei varmasti löytäisi sitä. Siitä minulle riitti totisesti rahaa, ostin niillä rahoilla vaikka mitä kuten uusia vaatteita, meikkejä, alkoholijuomia ja tupakkaa.

Äitiysloma läheni loppuaan ja oli tulossa kuukausi jona ei tulisi mitään tuloja.

Pelasin satunnaisesti veikkauksen pelejä ja se 50 senttiä muuttui yli 5200e arvoiseksi.

Sai lapset turvaistuimet, uusi koti huonekaluja ja koko loppuvuosi pelastui.

Mummi antoi taskurahaa.

Pastori antoi leipää.

Olin ulkoiluttamassa perheemme koiraa ja mietin, että miten saisin kerrankin oikein paljon rahaa itselleni. Vanhemmilla kun ei ollut juuri antaa rahaa minulle. Olin silloin noin 10v. Sitten näin maassa 50 markan setelin. Ketään muuta ei näkynyt missään ja minä poimin rahan maasta. Se oli siihen aikaan oikeasti iso raha ainakin minulle. Muutaman päivän päästä olin yksin kotona ja tyhjensin koululaukun jonka otin mukaan. Menin kauppaan ja ostin koko rahalla karkkia. Myyjä vähän ihmetteli, että kun minä niin isolla rahalla ostin karkkia ja niin paljon karkkia kerralla mutta onneksi hän uskoi kun sanoin, että ne ovat tulossa minun syntymäpäiväjuhlille jotka ovat tulossa. Sain repun täyteen karkkia ja sitä sitten riitti useammaksi viikoksi. Säilöin ne huoneessani vaatekaappiin jossa onneksi kukaan muu ei juurikaan käynyt.

Samana päivänä kun palkaton palkkatukityö loppui ja rahaa ei yhtään sekä ajattelin esim. olisiko aika eka kerran jotain kirkon diakonia apua hakea.. kun tulin kotiin, oli postilaatikossa iso kirje, missä luki että valtiokonttori maksanut uhri korvaukset lopulta käräjien jälkeen .. eli samana päivänä jo aamulla olisi tililläni ollut tonneja.. kun mietin kerjuulle menoa jonnekin. Äkkiä se kyllä katosikin ja seur kuun alun tienoilla nolla tasolla taas kuten yleensäkin vuodesta toiseen "normaalia"

Vierailija kirjoitti:

Iso yllätys oli löytää 50euron seteli pyörätieltä, mutta muistan myös aikuisopiskeluajaltani kuinka ilahduin kun löysin neljä palautuspulloa koulun pensaikosta. Silloin ei ollut yhtään rahaa, mutta sain niillä kaupan alennuskorista leivän.

Tätä nykyä ihmettelen kovasti kuinka nuoriso raaskii heitellä rahanarvoisia pulloja ja tölkkejä ympäriinsä.

Niin kauan voi olla huoleton, kun mamma och pappa betalar.

90-luvun lamassa menetimme kaiken omaisuuden. Joulu oli tulossa ja pieni poikamme oli onneksi vasta 4 vuotias eikä onneksi tajunnut joululahjoista mitään. Kuitenkin harmitti, ettemme pystyneet järjestämään oikein minkäänlaista joulua. Lahjojakin oli vain muutaman pikkuauton. Niukkojen ostosten jälkeen odottelin paikallisen marketin aulassa miestäni toiletista. Yhtäkkiä minua ja poikaani lähestyi vanhahko mies, joka ojensi minulle pikku lumilapion, johon oli poltettu Puuha-Peten kuva. Mies toivotti hyvää joulua ja katosi ihmispaljouteen.

En ehtinyt kunnolla kiittää häntä. 

Itkettää vieläkin, kun muistan sen tilanteen.

Vierailija kirjoitti:

Ajettiin Ruotsin läpi matkalla Legolandista kotiin.

Pysähdyttiin kuitenkin matkalla ja minä ihmettelemään, miten saadaan parkkimaksu hoidettua. Parkkiautomaatista löytyi palautuslokerosta pari 20kr kolikkoa!

Jätettiin siihen kohteeseen minun kerroin tuo määrä, kun syötiin ja shoppailtiin.

Ihan muuten hyvä muttei Ruotsissa ole 20 kruunun kolikkoa……

Löysin opiskeluaikoinani taloyhtiön paperinkeräyksestä vanhoja lukiokirjoja, jotka möin ja tienasin muistaakseni 150e.

Ei ollut rahaa ruokaan. Tajusin, että S-etutilille on saattanut kertyä varoja (alennukset asiakas-uskollisuudesta). Siellä oli 144 euroa!

Vierailija kirjoitti:

Olin ulkoiluttamassa perheemme koiraa ja mietin, että miten saisin kerrankin oikein paljon rahaa itselleni. Vanhemmilla kun ei ollut juuri antaa rahaa minulle. Olin silloin noin 10v. Sitten näin maassa 50 markan setelin. Ketään muuta ei näkynyt missään ja minä poimin rahan maasta. Se oli siihen aikaan oikeasti iso raha ainakin minulle. Muutaman päivän päästä olin yksin kotona ja tyhjensin koululaukun jonka otin mukaan. Menin kauppaan ja ostin koko rahalla karkkia. Myyjä vähän ihmetteli, että kun minä niin isolla rahalla ostin karkkia ja niin paljon karkkia kerralla mutta onneksi hän uskoi kun sanoin, että ne ovat tulossa minun syntymäpäiväjuhlille jotka ovat tulossa. Sain repun täyteen karkkia ja sitä sitten riitti useammaksi viikoksi. Säilöin ne huoneessani vaatekaappiin jossa onneksi kukaan muu ei juurikaan käynyt.

Olit viisas. (Ja myyjä epäystävällinen, kun kyseenalaisti asiakkaansa ostoksia.)

Menin kerran Heikki Hurstin leipäjonoon ja jostain kumman syystä Heikki itse ojenti minulle 10 euron setelin. Kyllä olin tosi kiitollinen!.

Olin koditon, piilarit olivat loppumassa enkä omistanut silmälaseja. Auto oli, mutta ajoluvassa ehto, ettei saa ajaa ilman silmälaseja (no, linssejä).

Pyysin optikkoliikkeestä, että saisin ostaa muutaman parin linssejä; en kehdannut sanoa, ettei ollut varaa koko pakettiin.

Sain linssit ilmaiseksi. Kun eivät myyneet niin pientä määrää, vaikka tarvitsin. Olin niin liikuttunut, että päästyäni autoon purskahdin hillittömään itkuun.