Jäin työttömäksi eikä ole enää varaa lapsen harrastusmaksuihin
En tiedä miten kertoisi lapselle. Ikää 14 v ja harrastaa tavoitteellisesti, ei ole mitään halvempaa korvaavaa paikkaa.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset lopettivat kilpajoukkueissa harrastamisensa koronan vuoksi ja takaisin eivät ole kaivanneet. Tilalle on tullut monipuolinen ulkoliikunta ystävien kanssa.
Naurettavaa, miten paljon painostetaan kilpailemaan. Lapsemme menestyvät koulussa erinomaisesti eikä meillä vanhemmilla ole koskaan ollut tarkoitusta tehdä heistä ammattiurheilijoita. Jos lapsi ei pärjäisi akateemisissa opinnoissa, niin ehkä silloin olisi ns. viimeinen kortti tulla ammattiurheilijaksi, ei muuten.
Emme seuraa itse juurikaan urheilua. Kävimme katsomassa näytöksiä, leivoimme pakolliset mokkapalat myyntiin jne. mutta täytyy sanoa, että suurin anti kilpailuista oli lapsille itselleen, kun olivat harjoitelleet ja sitten menestyivät.
Aika tylsää oli seurata eri joukkueiden esityksiä muuten, mutta oman lapsensa voi katsoa. Mitä turhuutta koko kilpailutoiminta! Liikunnan ilossa, liikunnallisten taitojen kehittymisessä ja terveyden tukemisessa on tarpeeksi. Hyvä koulutus on lasten syytä saada, jotta elämässä pärjää paremmin.
Ei ihme että urheiluharrastus jäi kun kotona suhtauduttiin noinkin negatiivisesti. T
He tuskin pärjäävät edes akateemisissa opinnoissakaan jos kotona ei ole myönteinen ja kannustava ilmapiiri.
Itse kyllä näen, että tavoitteellisuus on kehittänyt lasta. Monella osaalueella, ei pelkästään fyysisesti. Joukkuelaji on rakentanut mahtavan verkoston yms. En jatellut että lapsesta tulee ammattiurheilija. Itse olen surullisena katsonut kuink lapset putoaa rahan takia pois harrastuksesta. Yleensä tilalle ei tule pelkästään hyviä asioita. Jokainen kokee katkeruutta, jos joku rakas asia otetaan pois. Itse toivoisin, että lasten harrastuksia tuettaisiin enemmän, vaikka ne ei kaikkien mielestä kuulosta tärkeiltä. Itse näen perheen, ystävät, koulun ja harrastuksen olevan lapsen tärkeintä elämän antia.
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei mulla ole varaa ostaa pennuille uusimmat iphone 13 pro maxit vaikka työssä käynkin. Läksyjen tekoa varten he tarvitsisivat uusimmat macbookit ja pelikoneisiin 3080ti näytönohjaimet.
Voisiko joku taho auttaa tässä asiassa?
Olen aika varma, että sinulla olisi varaa, jos hiukan priorisoisit.
Meillä vaihdettiin halvempaan asuntoon harrastusten takia. Itse en ole käynyt kampaajalla tai ostanut vaatteita. Tai mitään muutakaan itselleni. Itse löydän iloni metsästä ja lapset harrastuksesta.
Se on voi voi. Lapsi voi aloittaa uuden harrastuksen - kävelyn.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse urheilusta. Konservatorio.
Ap
14-vuotiaalle voi jo kertoa elämän kustannuksista ja miten työttömyys vaikuttaa siihen, että "kaikkea ei voi saada" mitä ennen sai. Ja opettaa tekemään valintoja. - hän voi mainiosti olla valmis luopumaan monesta asiasta tai säästää monessa kohtaa, jotta saa jatkaa konservatoriossa edes jollain tavalla.
Tai sitten hän saattaa olla ihan valmis lopettamaan.
Mitä tarkoittaa tavoitteellinen konservatoriossa? Onko hänen tavoite (ja mahdollisuus) jossain kaupunginorkesterissa? Ymmärrän että musiikin tuottaminen on tavoitteellista mutta onko sillä myös oli tavoite oikeasti elättää itsensä?? Ammatti-soittaja/kuorolaulaja?0
Vierailija kirjoitti:
Lukuvuosimaksut on vähän alle 2000 €, päälle tulee oppimateriaalikuluja, matkakulut, leirejä.
Ap
Konservatoriossa, oikeastiko? Omat lapset soittavat musiikkiopistossa, lukukausimaksu muistaakseni luokkaa 200 € (eli koko lukuvuosi noin 400 €).
Vierailija kirjoitti:
Länsimaisen ihmisen ahdinko, lapset joutuvat luopumaan kalliista harrastuksista. Voi kyynel.
Onhan se aina ikävää, jos lapsi joutuu luopumaan rakkaasta harrastuksestaan ja sen mukanaan tuomista ihmissuhteista.
Jos joltain amputoidaan sormi, se on varmasti kova paikka, vaikka maailmassa on paljon ihmisiä joilta on jouduttu amputoimaan kokonainen käsi. Puhumattakaan siitä, että moni on joutunut kokemaan vielä paljon pahempia asioita.
Varmaan paikkakuntakohtaisia eroja, mutta tässä Helsingin konservatorion maksut, eivät ole lähellekään 2000 € vuodessa: https://www.konservatorio.fi/lukuvuosi/lukukausimaksut/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ikäviä kommentteja täällä.
Onko mitään keinoa, jolla joko lapsi tai sinä pystyisi ansaitsemaan ne tarvittavat rahat? 14-vuotiaalle ei voi tietenkään sälyttää vastuuta perheen toimeentulosta, mutta sen ikäinen voi esim.
- tehdä pikkuhommia naapureille tai sukulaisille
- leipoa mokkapaloja tms myytäväksi
- askarrella koruja myytäväksi
- toimia läksyapuna tai satunnaisesti vahtina nuoremmille lapsilleJa minkä kokoisesta summasta on kyse?
Jos olisin tuossa tilanteessa, kääntäisin kaikki kivet ja kannot, että lapsi pystyisi jatkamaan harrastusta. On olemassa stipendejä, mesenaatteja, järjestöjä. Konservatorioonkin voi olla yhteydessä ja kysyä vapaaoppilasjärjestelmästä tai maksujärjestelyistä.
Pakko kommentoida näitä rahan ansaitsemiskeinoja... Käytännössähän tuo pikkuhommien tekeminen naapureille ja sukulaisille tarkoittaa rahan kinuamista heiltä. Mitä nämä pikkuhommat olisivat? Jotain koiran ulkoilutusta ja ikkunanpesua? Normaalisti ihmiset tekevät nämä itse, koska eivät ole halukkaita maksamaan ostopalveluista, ja harvemmin ihmiset oikeasti tarvitsevat apua "pikkuhommiin". Käytännössä tällaisen maksullisen avun tyrkyttäminen on sitä, että mahdollisesti vastentahtoiset naapurit ja sukulaiset velvoitetaan antamaan rahaa jotain näennäistä palvelusta vastaan, ja sitten ihmiset eivät kehtaa kieltäytyä, kun "muuten nuori ei saa jatkaa harrastusta". Todella harva oikeasti tarvitsee apua mihinkään pikkuhommiin - ja jos tarvitseekin, niin kuinka paljon he ovat valmiit niistä maksamaan? Tuskin kalliiden harrastusten hintaa.
Mihin voi myydä mokkapaloja ja itse tehtyjä koruja? Kuka niitä ostaa, niin paljon ainakaan, että saa harrastusrahat kokoon? Täytyisi olla todella taitava koruntekijä, että niitä saa myydyksi, ja silloinkin luultavasti kyse on yksittäiskappaleista. Vaikea uskoa, että jostain löytyisi riittävän isot markkinat mokkapaloille (joita melkein kaikki osaavat tehdä helposti ja nopeasti itsekin) ja itse tehdyille koruille.
Lastenhoitokeikat on ehkä ainoa realistinen, mutta silloinkin pitäisi melkein olla omat verkostot, joilla oikeasti tarvetta tuollaiseen - ja palkka on sitten yleensä tällaisissa epävirallisissa aika pieni, ja lastenhoitokeikat todellakin hyvin satunnaisia. Läksyavusta en ainakaan itse maksaisi, ellen tietäisi läksyissä auttavan todella osaavan hommansa - eli käytännössä en ostaisi tällaista palvelusta joltain teiniltä, kun luultavasti osaisin itse opettaa paremmin. Toki kasvatustieteen opiskelijalta tai muuten itseäni pätevämmältä opettajalta voisin ostaakin, jos itsellä menisi vaikka yläasteen matematiikan kanssa jauhot suuhun.
Niin. Tai sitten voit lukea esim tämän jutun.
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/korumies-arvi-tienasi-11-vuoti…
Mokkapaloja ja muita leivonnaisia voi myydä pop-up -periaatteella tai Facebookin puskaradion kautta. Tai jopa ovelta ovelle.
Ikkunan pesusta maksaisin mielelläni teinille parikymppiä, vaikka jälki ei olisi aivan priimaa, koska parempi sekin kuin että ikkunat on kokonaan pesemättä.
Ja 14-vuotias osaa kyllä neuvoa alle 10-vuotiaita läksyissä.
3000 euroa on iso raha enkä väitä että tuota summaa saisi helposti tienattua noilla töillä. Mutta ihan varmasti tonnin luokkaa kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Eli äkkiseltään vuodessa 3000€ harrastukseen, taitaa mennä alakanttiin? Ei taida työttömänä olla hirveästi vaihtoehtoa, jos ei nyt pian uudestaan työllisty. Ikävä juttu mutta harvoinpa elämä reilua on.
Toisaalta se on "vain" 300 €/kk. Ap saa todennäköisesti ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, ja ymmärtääkseni vaikkapa ulosotossa siitäkin otettaisiin kuukausittain tietty määrä ja silti ihmiset selviää sillä. Pointtini on siis se, että ap voi yrittää elää mahdollisimman vähällä (kuten olisi esim. ulosotossa), jotta lapsen harrastusta ei tarvitse lopettaa. Ap:han voi olla töissä taas esim. vuoden kuluttua, joten kituuttamista ei tarvitse välttämättä jatkaa loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukuvuosimaksut on vähän alle 2000 €, päälle tulee oppimateriaalikuluja, matkakulut, leirejä.
Ap
Konservatoriossa, oikeastiko? Omat lapset soittavat musiikkiopistossa, lukukausimaksu muistaakseni luokkaa 200 € (eli koko lukuvuosi noin 400 €).
Todennäköisesti kunta tukee teidän musiikkiopistoa, siksi noin edullista. Kaikki kunnat ei tue.
Ap on trolli, mikään konservatorio ei ole noin kallis!!!
Siitäkö tulojen pieneneminen otetaan pois että lapsilta ?? Lapselle kuuluva osuus on lapsilisä ja elatusmaksu . Et voi varastaa lapselta . Luovut itse kaikesta mikä johtuu sinusta sinun työttömyydestäsi ja sinun tulojesi pienenemisestä eikä lapsen. Et syö enää herkkuja vaan lasket mitä kaalikeitto maksaa ja lapsen puuro . Et syö lapsen rahoilla vaan omillasi. Oikein hyvin pärjää siis lapsi sinä joudut puolittamaan omat menisi luopumaan omasta harrastuksesta . Sinä jäit työttömäksi ei lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan paikkakuntakohtaisia eroja, mutta tässä Helsingin konservatorion maksut, eivät ole lähellekään 2000 € vuodessa: https://www.konservatorio.fi/lukuvuosi/lukukausimaksut/
Helsingissä onkin paljom edullisempaa kuin monessa muussa kaupungissa. Tuetaan verovaroin.
Tässä tulee selvästi esiin viha lapsia kohtaan . Lapselle kostetaan . Lapselta otetaan pois . Aikuisen on itse luovuttava nyt .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ikäviä kommentteja täällä.
Onko mitään keinoa, jolla joko lapsi tai sinä pystyisi ansaitsemaan ne tarvittavat rahat? 14-vuotiaalle ei voi tietenkään sälyttää vastuuta perheen toimeentulosta, mutta sen ikäinen voi esim.
- tehdä pikkuhommia naapureille tai sukulaisille
- leipoa mokkapaloja tms myytäväksi
- askarrella koruja myytäväksi
- toimia läksyapuna tai satunnaisesti vahtina nuoremmille lapsilleJa minkä kokoisesta summasta on kyse?
Jos olisin tuossa tilanteessa, kääntäisin kaikki kivet ja kannot, että lapsi pystyisi jatkamaan harrastusta. On olemassa stipendejä, mesenaatteja, järjestöjä. Konservatorioonkin voi olla yhteydessä ja kysyä vapaaoppilasjärjestelmästä tai maksujärjestelyistä.
Pakko kommentoida näitä rahan ansaitsemiskeinoja... Käytännössähän tuo pikkuhommien tekeminen naapureille ja sukulaisille tarkoittaa rahan kinuamista heiltä. Mitä nämä pikkuhommat olisivat? Jotain koiran ulkoilutusta ja ikkunanpesua? Normaalisti ihmiset tekevät nämä itse, koska eivät ole halukkaita maksamaan ostopalveluista, ja harvemmin ihmiset oikeasti tarvitsevat apua "pikkuhommiin". Käytännössä tällaisen maksullisen avun tyrkyttäminen on sitä, että mahdollisesti vastentahtoiset naapurit ja sukulaiset velvoitetaan antamaan rahaa jotain näennäistä palvelusta vastaan, ja sitten ihmiset eivät kehtaa kieltäytyä, kun "muuten nuori ei saa jatkaa harrastusta". Todella harva oikeasti tarvitsee apua mihinkään pikkuhommiin - ja jos tarvitseekin, niin kuinka paljon he ovat valmiit niistä maksamaan? Tuskin kalliiden harrastusten hintaa.
Mihin voi myydä mokkapaloja ja itse tehtyjä koruja? Kuka niitä ostaa, niin paljon ainakaan, että saa harrastusrahat kokoon? Täytyisi olla todella taitava koruntekijä, että niitä saa myydyksi, ja silloinkin luultavasti kyse on yksittäiskappaleista. Vaikea uskoa, että jostain löytyisi riittävän isot markkinat mokkapaloille (joita melkein kaikki osaavat tehdä helposti ja nopeasti itsekin) ja itse tehdyille koruille.
Lastenhoitokeikat on ehkä ainoa realistinen, mutta silloinkin pitäisi melkein olla omat verkostot, joilla oikeasti tarvetta tuollaiseen - ja palkka on sitten yleensä tällaisissa epävirallisissa aika pieni, ja lastenhoitokeikat todellakin hyvin satunnaisia. Läksyavusta en ainakaan itse maksaisi, ellen tietäisi läksyissä auttavan todella osaavan hommansa - eli käytännössä en ostaisi tällaista palvelusta joltain teiniltä, kun luultavasti osaisin itse opettaa paremmin. Toki kasvatustieteen opiskelijalta tai muuten itseäni pätevämmältä opettajalta voisin ostaakin, jos itsellä menisi vaikka yläasteen matematiikan kanssa jauhot suuhun.
Niin. Tai sitten voit lukea esim tämän jutun.
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/korumies-arvi-tienasi-11-vuoti…Mokkapaloja ja muita leivonnaisia voi myydä pop-up -periaatteella tai Facebookin puskaradion kautta. Tai jopa ovelta ovelle.
Ikkunan pesusta maksaisin mielelläni teinille parikymppiä, vaikka jälki ei olisi aivan priimaa, koska parempi sekin kuin että ikkunat on kokonaan pesemättä.
Ja 14-vuotias osaa kyllä neuvoa alle 10-vuotiaita läksyissä.
3000 euroa on iso raha enkä väitä että tuota summaa saisi helposti tienattua noilla töillä. Mutta ihan varmasti tonnin luokkaa kuitenkin.
Minä taas en usko, että 1000 euroa saa kovin helposti kasaan myymällä mokkapaloja ovelta ovelle ja jollain satunnaisella naapuriavulla. Jos joku maksaisikin 20 eur ikkunanpesusta, niin ei se ole kuin pisara meressä, Toki tällaisia voi yrittää, jos kaipaa jotain pikkurahaa, mutta ainakaan helsingissä ei kukaan ostaisi joltain randomilta elintarvikkeita ovelta ovelle -myynnistä.
Vierailija kirjoitti:
Tavoitteellisuus on turha sana suurimmalla osalle urheilussa. Aikooko ammattilaiseksi ja mihin hintaan? Parempi olisi keskittyä tavoitteelliseen opiskeluun ja kavereihin.
Maksa enintään yksi kausi lisäaikaa ja se on sitten siinä. Fiilistelyä fiimeinen kausi. Laittaa kaikkensa peliin ja irroittautuu sen jälkeen.
Ja ehkä voisi katsoa sitäkin, voiko samaa harrastaa jossain muualla halvemmalla. Seuratoimintahan ei ole samanhintaista kaikissa seuroissa.
Aikuinen puolittaa menonsa kirjoitti:
Siitäkö tulojen pieneneminen otetaan pois että lapsilta ?? Lapselle kuuluva osuus on lapsilisä ja elatusmaksu . Et voi varastaa lapselta . Luovut itse kaikesta mikä johtuu sinusta sinun työttömyydestäsi ja sinun tulojesi pienenemisestä eikä lapsen. Et syö enää herkkuja vaan lasket mitä kaalikeitto maksaa ja lapsen puuro . Et syö lapsen rahoilla vaan omillasi. Oikein hyvin pärjää siis lapsi sinä joudut puolittamaan omat menisi luopumaan omasta harrastuksesta . Sinä jäit työttömäksi ei lapsi.
Lapsen elatus on kuitenkin suhteessa tuloihin... perheen tulot tippuu, niin lapsen elatukseen menee vähämmän kuin ennen. Loppu on sitten priorisointia.
Vierailija kirjoitti:
Ap on trolli, mikään konservatorio ei ole noin kallis!!!
Meillä maksaa Helsingin konservatorio 1600 €/vuosi. Lukuvuosi: 380+200(ei - helsinkiläinen) +220 (15 min lisäopetusta)
Tuo kaksi tonnia on kyllä niin kallista että taitaa olla tekemätön paikka.