Jäin työttömäksi eikä ole enää varaa lapsen harrastusmaksuihin
En tiedä miten kertoisi lapselle. Ikää 14 v ja harrastaa tavoitteellisesti, ei ole mitään halvempaa korvaavaa paikkaa.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Eli äkkiseltään vuodessa 3000€ harrastukseen, taitaa mennä alakanttiin? Ei taida työttömänä olla hirveästi vaihtoehtoa, jos ei nyt pian uudestaan työllisty. Ikävä juttu mutta harvoinpa elämä reilua on.
Ei mitään tekemistä reiluuden kanssa. Älä vedä sitä tähän ihan vaan siksi että saisit näyttämään pahalta.
Jos joku on tuommoisia summia käytellyt, on ollut tosi etuoikeutettu. Sopisi olla siitä kiitollinen, että oli tuo mahdollisuus.
Ensiksi yhteys lapsen soitonopettajaan. Hänen ammattitaitoonsa kuuluu löytää ratkaisu tällaisessa tilanteessa. Jos lapsi on oikeasti hyvä, jostakin kyllä löytyy ratkaisu. Parin vuoden sisällä lapsesi voi esimerkiksi hakea toisen asteen ammattiopiskelijaksi, jolloin opetus on ilmaista ja opintotukeakin saa. Yksi mahdollisuus on myös hakeutua musiikkipedagogiopiskelijan harjoitusoppilaaksi. Tämäkin merkitsee laadukasta ja hyvin valmisteltua opetusta ohjaavan opettajan tuella.
Yleensä ottaen konservatorio tai musiikkiopisto on halvin tapa saada laadukasta musiikinopetusta. Omilla lapsillani menee alle tonni vuodessa, ja siihen sisältyy kaikki soitinvuokraa myöten. Leirit ja sen sellaiset ovat toki kalliita, mutta eivät ollenkaan välttämättömiä samaan tapaan kuin joissakin urheilulajeissa.
Lasten harrastukset ovat kummallinen pyhä lehmä. Ei esimerkiksi keskustelua autoilusta niin, etteivät lasten harrastukset olisi autonpidon syiden kärjessä.
Jos lapsessa näkyy lahjakkuutta ammattilaiseksi asti, varmasti paikkakunnalta löytyy sponsori tai useampia hoitamaan osan harjoittelemisen kuluista. Jos on kyse vain kivasta ja kehittävästä puuhailusta, lasku jää vanhempien kontolle.
Vierailija kirjoitti:
Ap on trolli, mikään konservatorio ei ole noin kallis!!!
Turussa ainakin maksaa tuon, ellei enemmänkin, jos ei oppilas ole turkulainen tai ns. sopimuskunnasta. Eli jos joutuu maksamaan kokonaan itse.
Vierailija kirjoitti:
Lukuvuosimaksut on vähän alle 2000 €, päälle tulee oppimateriaalikuluja, matkakulut, leirejä.
Ap
eli raakasti 12jaettuna tuo kaks tonnia on noin 167e kuukaudessa. Mistä säästämällä pystyt tuon summan saamaan kasaan? Plus ne muut. Ja joo,ei siis ollut mahdollisuutta vapaaoppilaspaikkaan?
Etsi "stipendit ja apurahat musiikki" sanoilla mahdollista tukijaa,löytyy monta jakajaa!
Vierailija kirjoitti:
Lukuvuosimaksut on vähän alle 2000 €, päälle tulee oppimateriaalikuluja, matkakulut, leirejä.
Ap
Keskimäärin musiikkiopisto maksaa noin puolet tuosta, eikä musiikkileireillä käymistä todellakaan vaadita taiteen perusopintojen suorittamiseen.
Joten kannattaisi todellakin selvittää halvempia korvaavia instituutioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse urheilusta. Konservatorio.
Ap
Onko mahdollista saada maksuihin alennusta? Joskus kuulin, että taloudellisin perustein tällainen voi joissain kalliissakin harrastuksissa olla mahdollista. Myös sosiaalitoimistosta voi hakea harkinnanvaraista tukea harrastusmaksuihin - en muista mikä sen maksimimäärä on /vuosi, mutta kyllä se voi ainakin helpottaa.
Tätä selvittelinkin mutta alennuksen saa vain jos on toimeentulotukiasiakas. En ole riittävän köyhä, ainakaan vielä.
Ap
Sit nipistät muualta koska tt-tuen asiakkaana sulla on vielä vähemmän rahaa. En jaksa ymmärtää tuollaista naukumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ikäviä kommentteja täällä.
Onko mitään keinoa, jolla joko lapsi tai sinä pystyisi ansaitsemaan ne tarvittavat rahat? 14-vuotiaalle ei voi tietenkään sälyttää vastuuta perheen toimeentulosta, mutta sen ikäinen voi esim.
- tehdä pikkuhommia naapureille tai sukulaisille
- leipoa mokkapaloja tms myytäväksi
- askarrella koruja myytäväksi
- toimia läksyapuna tai satunnaisesti vahtina nuoremmille lapsilleJa minkä kokoisesta summasta on kyse?
Jos olisin tuossa tilanteessa, kääntäisin kaikki kivet ja kannot, että lapsi pystyisi jatkamaan harrastusta. On olemassa stipendejä, mesenaatteja, järjestöjä. Konservatorioonkin voi olla yhteydessä ja kysyä vapaaoppilasjärjestelmästä tai maksujärjestelyistä.
Pakko kommentoida näitä rahan ansaitsemiskeinoja... Käytännössähän tuo pikkuhommien tekeminen naapureille ja sukulaisille tarkoittaa rahan kinuamista heiltä. Mitä nämä pikkuhommat olisivat? Jotain koiran ulkoilutusta ja ikkunanpesua? Normaalisti ihmiset tekevät nämä itse, koska eivät ole halukkaita maksamaan ostopalveluista, ja harvemmin ihmiset oikeasti tarvitsevat apua "pikkuhommiin". Käytännössä tällaisen maksullisen avun tyrkyttäminen on sitä, että mahdollisesti vastentahtoiset naapurit ja sukulaiset velvoitetaan antamaan rahaa jotain näennäistä palvelusta vastaan, ja sitten ihmiset eivät kehtaa kieltäytyä, kun "muuten nuori ei saa jatkaa harrastusta". Todella harva oikeasti tarvitsee apua mihinkään pikkuhommiin - ja jos tarvitseekin, niin kuinka paljon he ovat valmiit niistä maksamaan? Tuskin kalliiden harrastusten hintaa.
Mihin voi myydä mokkapaloja ja itse tehtyjä koruja? Kuka niitä ostaa, niin paljon ainakaan, että saa harrastusrahat kokoon? Täytyisi olla todella taitava koruntekijä, että niitä saa myydyksi, ja silloinkin luultavasti kyse on yksittäiskappaleista. Vaikea uskoa, että jostain löytyisi riittävän isot markkinat mokkapaloille (joita melkein kaikki osaavat tehdä helposti ja nopeasti itsekin) ja itse tehdyille koruille.
Lastenhoitokeikat on ehkä ainoa realistinen, mutta silloinkin pitäisi melkein olla omat verkostot, joilla oikeasti tarvetta tuollaiseen - ja palkka on sitten yleensä tällaisissa epävirallisissa aika pieni, ja lastenhoitokeikat todellakin hyvin satunnaisia. Läksyavusta en ainakaan itse maksaisi, ellen tietäisi läksyissä auttavan todella osaavan hommansa - eli käytännössä en ostaisi tällaista palvelusta joltain teiniltä, kun luultavasti osaisin itse opettaa paremmin. Toki kasvatustieteen opiskelijalta tai muuten itseäni pätevämmältä opettajalta voisin ostaakin, jos itsellä menisi vaikka yläasteen matematiikan kanssa jauhot suuhun.
Niin. Tai sitten voit lukea esim tämän jutun.
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/korumies-arvi-tienasi-11-vuoti…Mokkapaloja ja muita leivonnaisia voi myydä pop-up -periaatteella tai Facebookin puskaradion kautta. Tai jopa ovelta ovelle.
Ikkunan pesusta maksaisin mielelläni teinille parikymppiä, vaikka jälki ei olisi aivan priimaa, koska parempi sekin kuin että ikkunat on kokonaan pesemättä.
Ja 14-vuotias osaa kyllä neuvoa alle 10-vuotiaita läksyissä.
3000 euroa on iso raha enkä väitä että tuota summaa saisi helposti tienattua noilla töillä. Mutta ihan varmasti tonnin luokkaa kuitenkin.
Minä taas en usko, että 1000 euroa saa kovin helposti kasaan myymällä mokkapaloja ovelta ovelle ja jollain satunnaisella naapuriavulla. Jos joku maksaisikin 20 eur ikkunanpesusta, niin ei se ole kuin pisara meressä, Toki tällaisia voi yrittää, jos kaipaa jotain pikkurahaa, mutta ainakaan helsingissä ei kukaan ostaisi joltain randomilta elintarvikkeita ovelta ovelle -myynnistä.
En tarkoittanut että sitä tuhattakaan euroa saisi helposti kasaan (vaikka niin voi tulkita tekstistäni). Mutta se on mahdollista jos on yritteliäs. Sitä paitsi, kaikki ei asu Helsingissä.
Pointti on se, että jos on ahkera nuori, joka saa henkistä tukea vanhemmaltaan, voi saavuttaa yllättävän paljon. Voihan sitä toki lamaantua ja todeta että ei voi mitään, turha edes yrittää. Tai sitten voi yrittää itse vaikuttaa asiaan.
Onko harrastuksen järjestään tahon puolelta mahdollista saada avustusta/alennusta maksuihin. Myös jo aikaisemmin mainittu pelastakaa lapset ry tai muu samankaltainen yhdistys voi ehkä auttaa. Ikävä tilanne mutta jos apuja ei löydy niin pakko tuottaa lapselle pettymys.
Vierailija kirjoitti:
Lasten harrastukset ovat kummallinen pyhä lehmä. Ei esimerkiksi keskustelua autoilusta niin, etteivät lasten harrastukset olisi autonpidon syiden kärjessä.
Jos lapsessa näkyy lahjakkuutta ammattilaiseksi asti, varmasti paikkakunnalta löytyy sponsori tai useampia hoitamaan osan harjoittelemisen kuluista. Jos on kyse vain kivasta ja kehittävästä puuhailusta, lasku jää vanhempien kontolle.
Mitä tyyppejä tällaiset sponsorit ovat, mistä heitä voisi kysellä?
Vierailija kirjoitti:
Kansalaisopisto ei ole ilmaista sekään. Ja usein tavoitteellinen soittaja on tehnyt pitkään yhteistyötä opettajansa kanssa, sen pitkäjänteisen työn katkaiseminen ei ole hyvä juttu kenenkään kannalta.
Kansalaisopisto on halpa. Työttömälläkin varmaan varaa maksaa jotakin, vaikkei noita entisiä määriä.
Työttömän kyllä pitäisi käydä ihan ensiksi omat talousasiansa läpi. Kuluja voi työttömänä pudottaa. Ihan automaattisesti työmatkakulut esim jäävät pois, on aikaa enemmän taloudellisempaan kodinhoitoon esim ruoassa voi säästää jne.
Ja jos on ilman omaa syytään vastikään jäänyt työttömäksi, sopii ottaa ihan pystypäin asia esille sen opettajan kanssa. Ehkä häneltä löytyy ehdotuksia miten asiassa edetä, eli tietää mahdolliset vapaaoppilaspaikat, mahdolliset stipendit. tai viime kädessä ehkä ihmisiä, jotka voisivat toimia opettajina ja homman voisi järjestää ehkä niin, että se sopisi budjettiinne (vaikka harvempia kertoja, enemmän kotiharjoittelua). Monilla paikoilla on järjestelyjä tällaisiin tilanteisiin vaikkei niistä huudellakaan. Lapsesi ei varmasti ole ensimmäinen tässä tilantessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukuvuosimaksut on vähän alle 2000 €, päälle tulee oppimateriaalikuluja, matkakulut, leirejä.
Ap
Keskimäärin musiikkiopisto maksaa noin puolet tuosta, eikä musiikkileireillä käymistä todellakaan vaadita taiteen perusopintojen suorittamiseen.
Joten kannattaisi todellakin selvittää halvempia korvaavia instituutioita.
Pienemmillä paikkakunnilla harvoin on valinnanvaraa. Usein vain yksi taho järjestää taiteen perusopetusta. Oma juttunsa sitten vielä jos sattuu olemaan harvinaisempi soitin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse urheilusta. Konservatorio.
Ap
Vapaapaikkalaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset joutuivat myös lopettamaan musiikkiharrastuksensa kun meiltä loppui rahat. Ei se tainnut maailmaa kaataa vaikka niin voisi luullakin. Musiikkiopistot on hävyttömän kalliita ja yksityisopetus samoin.
Muitakin harrastuksia kyllä löytyy. Ja ainhan sitä voi itsekseenkin harjoitella, jos todella innostunut on.
Sun lapsilla ei ollut ilmeisesti intohimoa musiikkiin. Itse aikoinaan kahdeksan vuotta pianoa soittaneena olisin ollut aivan rikki, jos olisin joutunut lopettamaan vastentahtoisesti. Lopetin sitten lopulta itse, kun musiikkiopisto tutkintoineen ei ollut minua varten (soittamista rakastin kyllä ja rakastan edelleen) ja ymmärsin, etten halua musiikista ammattia. Vastentahtoinen luopuminen voi silti ottaa koville, jos musiikki on oikeasti tärkeä asia. Se ei ole silloin mikä tahansa harrastus.
Omatkin vanhempani olivat aikoinaan köyhiä, ja harrastuskustannuksia maksoivat myös isovanhemmat. Olen siitä kiitollinen. Ymmärrän silti, että jos rahaa ei ole, sitä ei ole. Onko ap teillä ketään sukulaista, joka voisi tukea harrastuskuluissa, jos soittaminen on lapselle tärkeää? Tai en tiedä, olisiko mahdollisuus saada täydentävää toimeentulotukea, vaikka perustoimeentulotukea ei saakaan. Kannattaa selvittää. Sitä kun joskus saa harrastuskustannuksiin.
65 jatkaa. Lapsesi on sillä tavalla kriittisessä iässä, että juuri tuossa iässä niin musiikin kuin urheilunkin puolella homma muuttuu aika totiseksi niille, jotka haluavat jatkaa sitä tavoitteellisesti. Muut taas alkavat hiljalleen kevennellä, kun moni muu asia elämässä, opinnoissa ja itsenäistymisessä alkaa pikkuhiljaa vaatia aikaa ja huomiota.
Jos musiikista on tulossa ammatti, ottaisin sijassasi vaikka lainan, jolla rahoitettaisiin opinnot siihen saakka, että lapsesi pääsee ammattiopintoihin ilmaisen opetuksen piiriin. Jos lapsesi - kuten suurin osa musiikkia opiskelevista - haluaa suorittaa vain taiteen perusopinnot, katsoisin opettajan kanssa, kuinka palikat saadaan nopeasti kasaan. Esimerkiksi teoriaa voi tehdä itsenäisesti tai tenttiä vaikkei opinto-oikeutta olisikaan.
Entä isä? Paljonko voisi kustantaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten harrastukset ovat kummallinen pyhä lehmä. Ei esimerkiksi keskustelua autoilusta niin, etteivät lasten harrastukset olisi autonpidon syiden kärjessä.
Jos lapsessa näkyy lahjakkuutta ammattilaiseksi asti, varmasti paikkakunnalta löytyy sponsori tai useampia hoitamaan osan harjoittelemisen kuluista. Jos on kyse vain kivasta ja kehittävästä puuhailusta, lasku jää vanhempien kontolle.
Mitä tyyppejä tällaiset sponsorit ovat, mistä heitä voisi kysellä?
Esimerkiksi paikkakunnalla toimivia yrittäjiä. Sahalaitoksen tai kampaamon tarra viulukotelon kyljessä on kiva juttu kummallekin osapuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukuvuosimaksut on vähän alle 2000 €, päälle tulee oppimateriaalikuluja, matkakulut, leirejä.
Ap
Keskimäärin musiikkiopisto maksaa noin puolet tuosta, eikä musiikkileireillä käymistä todellakaan vaadita taiteen perusopintojen suorittamiseen.
Joten kannattaisi todellakin selvittää halvempia korvaavia instituutioita.
Pienemmillä paikkakunnilla harvoin on valinnanvaraa. Usein vain yksi taho järjestää taiteen perusopetusta. Oma juttunsa sitten vielä jos sattuu olemaan harvinaisempi soitin.
Olen tehnyt pientä vertailua musiikkiopistojen kesken, ja pienillä paikkakunnilla yleensä opiskelu on selvästi edullisempaa.
Tuo summa kuulostaa siltä, että lapsi on kirjoilla jossakin pikkukunnassa ja käy tunneilla isommassa kaupungissa, eikä oma kotikunta suostu osallistumaan kuluihin.
Mikäli ap:n lapsi soittaa harvinaista soitinta, voisi siitä olla apua. Musiikkiopistoissa yleensä halutaan pitää kiinni harvinaisten soitinten opiskelijoista, ja ehkä joku täsmästipendikin voi löytyä, jos rohkeasti ilmaisee että tämä on nyt rahasta kiinni.
Miksi ehdotellaan mokkapaloja tai lastenhoitoa, kun kyseessä on 14v joka soittaa tavoitteellisesti jotain instrumenttia ja pikkujoulukausi on ovella? Monet firmat ja yhdistykset pitävät pikkujoulun pitkästä aikaa, eikö tuo teini nyt voi muutaman joululaulun opetella ja tarjoutua soittamaan? Sopiva nyyhkytarina sinne myyntikirjeen saatteeksi, niin luulisi että aika helpolla saisi jotain 50-100€ keikkaa.
Tai sitten ihan vaan kadulle soittamaan niitä joululauluja, jos jotain isompaa kaupunkia on siinä lähettyvillä.
Veljenpoika harrasti nuorena kuorolaulua ja hän oli sellainen hulivili, että rahat polttivat taskunpohjaa ja kuluivat kovalla vauhdilla. Hän sai kerran kaverinsa kanssa päähänsä ruveta laulamaan joululauluja jossain Stockan lähellä ja reilussa tunnissa oli jo satanen kasassa satunnaisilta ohikulkijoilta.
Kaiken maailman joulujuhliin voi tarjoutua esiintyjäksi. Tai vanhusten palvelutaloihin, mutta sieltä voi olla hintelämpää saada maksua.
No pitää sitten vaan äänestää kuntavaaleissa oikein.