Huomaat hämähäkin kävelevän kotisi lattialla. Mitä teet?

En muista nähneeni yhtään hämistä kotona koskaan. Ei edes seittejä missään.

Asun 2015 valmistuneessa kerrostalossa ja muutin tähän heti talon valmistuttua.

Sokeritoukkia näky ekan kerran vissiin 2019, eikä niitäkään koko ajan näy.

En tee mitään vaan annan vipeltää rauhassa. Vähän aikaa sitten oli kaksi hämistä meillä sisällä ja piyi välillä varoa ettei astu päälle. Nyt niitä ei oo näkynyt aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Hämiäiset on hyötyeläimiä eikä niitä kannata pelätä.

Täällä alueella on paljon hämiäisiä, joten välillä niitä eksyy sisällekin. Minulla on erikseen kannellinen pesty vanha rahkapurkki niitä varten. Jos löytyy sisältä hämis, niin pyydystän sen hellävaroen purkkiin ja laitan kannen matkan ajaksi kiinni, sitten vien sen ulos ja päästän varovasti purkista ulos: yleensä pienen hämmennyksen jälkeen hämis osaa kävellä itse purkista ulos. En koskaan pudota niitä korkealta, vaan pistän purkin kyljelleen maahan ja avaan kannen.

Olkaa kilttejä hämiäisille. Ilman niitä oltaisiin haittahyönteisten kanssa helisemässä.

Kertoo paljon porukan tyhmyydestä. Tapetaan hämpyt!! Ja sitten ihmetellään kun on ötökkää paikat täynnä.

No. Se on se suomalainen erityinen luontosuhde.

Annan olla. Kyllä tänne yksi hämppis mahtuu. Luultavasti kissat kuitenkin sen syövät jossain vaiheessa.

Saan paniikkikohtauksen. Jos ötökkä on pieni, yritän inhon väristyksin saada se ulos, mutta jos se on pitkäsäärinen kauhu, liiskaus tapahtuu nanosekunnissa.

Antaisin hämiksen muuten jäädä meille hengailemaan, mutta koska emäntä pelkää hämähäkkejä yli kaiken, niin pyydystän aina ne ja vien porraskäytävään. Kesäkeleillä vien ne partsille.

Teen av:lle äkkiä aloituksen, että "Apua! Mitä teen, kun lattialla kävelee HÄMÄHÄKKI?"

Vierailija kirjoitti:

En muista nähneeni yhtään hämistä kotona koskaan. Ei edes seittejä missään.

Asun 2015 valmistuneessa kerrostalossa ja muutin tähän heti talon valmistuttua.

Sokeritoukkia näky ekan kerran vissiin 2019, eikä niitäkään koko ajan näy.

Asun vanhassa kerrostalossa, 5. kerroksessa, ja etenkin kesällä parvekkeella näkyy hämiksiä. Sisälläkin toisinaan. Onneksi ei sokeritoukkia ole näkynyt ikinä. Ehkä hämikset estää niiden invaasion: "

eräät hämähäkit[16] saattavat käyttää sokeritoukkia ravinnokseen".

Katsoisin onko sillä matkalaukkua mukana.

Toivon että se syö öttiäiset huonekasveista. Ilahdun aina hämppihavainnosta. Rakastin niitä jo pienenä vaikkei ollut huonekasvejakaan, etenkin ne pitkäjalkaiset ovat hauskoja. Tällä hetkellä täällä vaeltaa kukkahämähäkki ja joku ruskea samankokoinen ja tosi nopea. Soma sekin. 

Nykyään otan yritän päästää takaisin luontoon. Aiemmin ta poin kyselemättä ja ilman ennakkovaroitusta

imuroin

Kiikutan ulos. Jostain syystä löytynyt nyt useampi aika iso hämähäkki (ei lukkeja) kotoa. Syytä en tiedä. Vielä pelkään hämähäkkejä niin on ollut aika haastavaa viedä ne ulos, mutta vapauteen olen päästänyt.

Siirrän hämiksen nurkkaan.

Vierailija kirjoitti:

  vanha sananlasku sanoo että jos tapat hämäkäin niin äitisi kuolee.

Juuri siksi tapankin kaikki hämähäkit!

Ja kuolihan se. Vihdoin ja viimein.

Nyt tapan hämähäkit, koska inhoan niiden verkkoja.

Siis kaikki kotiini tunkeutuvat.

Annan kävellä. Hämikset on kivoja ja syö tuhohyönteisiä

Siirrän sivumpaan (jos oon esim. imuroimassa) tai vien ulos.

En mitään tai jos näyttäisi jäävän jalkoihin, siirrän sen turvallisempaan paikkaan.

Hihkaisen riemusta ja jään seuraamaan uuden kämppikseni touhuja. Saatanpa tarjota sille jotain evästäkin, vaikkapa pienen murusen kanaa. Ja nimi täytyy tietenkin keksiä.

Jos se on selkeesti ulkohämähäkki (siis ristilukki tms.), niin vien ulos, mutta jos se on se musta sisähämis, joka täällä muutenkin aina hengailee, en tee mitään. Korkeintaan katson että mihin se tällä kertaa kävelee. Kyllä sillä kai täällä jotain syötävää on, kun se on ollut elossa jo niin pitkään. Välillä on seitti katon nurkassa ja joskus oli ikkunalaudan luona.