Tuleva puheterapeutti vastaa muutamaan kysymykseen

Jos lapselta kerran "lipsahtaa" kaksisanainen lause kovin pienenä

kun minustakin tuo olisi kovin kummallista. Mutta monet vieraatkin esim. kaupassa ovat kyselleet, sanoiko lapsi niin tai niin, juuri samaa, joksi itsekin sitä "puhetta" luulin.

ap

voitko kertoa jonkun kirjan, josta saisi tarkempia ohjeita?

Holopainen, Leena

Logopedian perustiedot : artikulaation ja fonologian häiriöt

Mistä on pienten sanat tehty : lasten äänteellinen kehitys / Sari Kunnari & Tuula Savinainen-Mikkonen (toim.)

Speech correction : an introduction to speech pathology and audiology / Charles Van Riper, Lon Emerick

Sitten vois kokeilla tätä:

Humppati pumppaa, suu jumppaa : suun motoristen harjoitusten aineistokokoelma / Iris Adams, Veronika Struck, Monika Tillmanns-Karus ; saksan kielestä suomentanut Tuulikki Poser-Hirvi

ap

Nyt menen nukkumaan.



ap

Kielijänteen tarkistaa usein joko hammaslääkäri tai foniatri. 4-vuotiaan kanssa ei välttämättä kannata sen enempää äänteitä harjoitella, jos hän ei edes itse huomaa virhettä niissä.



Itse suosittelisin lähinnä monipuolista loruttelua ja riimittelyä ennen puheterapeutin tutkimuksia. Puheterapeutin antamat harjoitukset on todennäköisesti erilaisia loruja myös ja sitten ihan motorisia harjoituksia.



ap

Ihan mielenkiinnolla kysyn, että voiko/pitääkö autistisen lapsen kuntouttamiseen jotenkin erikoistua? Koska täysin puhumattoman ja kommunikoimattoman autistisen lapsen kuntoutus on hiukan eri asia kuin lapsen jolla on kielenkehityksessä viivettä.

Itselläni on autistinen poika ja toinen lapsi jolla on monimuotoinen kehityshäiriö (puheen- ja kielenkehitys noin 2v. ikätasoaan jäljessä). Molemmat ovat saaneet puheterapiaa kaksi vuotta Kelan kustantamana. Lähinnä vain kiinnostaa, että voiko vastavalmistunut puheterapeutti alkaa kuntouttamaan autistista lasta, jos ei ole asiasta juurikaan tietoa tai kokemusta.....

http://www.teuva.fi/koulut/sepan_ahjo_old/puheope.html

Puhua puhua oikeilla sanoilla vai lässyssanoilla? esim. varo se on kuuma vai varo se on poppa, haluatko maitoa vai haluatko mammaa, iso hevonen vai iso heppa, pieni koira vai pieni hauva jne.

mun mielestä autistisen lapsen kuntoutukseen ei puheterapeuttina voi ihan virallisesti erikoistua. Kaikenlaisia kursseja ja perehdyttämisjaksoja tietenkin on, mutta mitään virallista ei mun tietääkseni ole. Tietenkin jos tekee gradunsa (ja lisurin ja väikkärin) autismista, on mielestäni aika pätevä.



Autismia kuitenkin sivutaan hyvin monilla kurssilla opiskelujen aikana. Lisäksi moni opiskelija pitää autismiterapiaa myös opiskelijaterapiana, jolloin ainakin jonkin verran saa kokemusta aiheesta.



Vastavalmistunut terapeutti voi siis alkaa kuntouttaa autistista lasta, sille ei ole mitään estettä. Itselleni se olisi kuitenkin niin iso juttu, että haluaisin kyllä jonkin aikaa etukäteen perehtyä aiheeseen vielä paremmin - ja niin uskon monen tuoreen puheterapeutin tekevän.



Meillä on muuten aika paljon harjoitteluja opiskeluiden aikana, joten varmasti jokainen pt on ainakin jonkin verran autismin kanssa ollut tekemisissä.



ap

Puhua puhua oikeilla sanoilla vai lässyssanoilla? esim. varo se on kuuma vai varo se on poppa, haluatko maitoa vai haluatko mammaa, iso hevonen vai iso heppa, pieni koira vai pieni hauva jne.

itse ainakin "lässytän" lapsille.

Ns. hoivapuheen on havaittu edistävän lapsen kielenkehitystä. Kuulemalla esim. hevosesta, hepasta, hevosta ja pollesta lapsi tajuaa esim. synonyymit. Lisäksi hoivapuheelle tyypillinen äänenkorkeuden ja -painojen vaihtelu helpottaa puheen havaitsemista ja lapsen on helpompi suunnata huomio siihen. Hoivapuheessa sanojen äännerakenne on usein yksinkertaistettu (maito vs. mamma), jolloin lapsen on helpompi oppia sanoja ja näin kasvaa vuorovaikutukseen vähitellen. Hoivapuheen lauseet ovat usein lyhyitä ja niissä on paljon toistoja - kaikki tämä helpottaa lapsen ymmärtämistä.

Missään nimessä hoivapuheesta ei ole haittaa. Se häviää "automaattisesti" aikuisten puheesta, kun lapsi kasvaa. Hoivapuhe on lisäksi universaali piirre ja kyllähän ihmiset lässyttää eläimilllekin - se on siis jotenkin ihmisille synnynnäistä.

ap

Autistisen lapsen kuntouttaminen on haastavaa, pitkäkestoista, mutta myös palkitsevaa siinä vaiheessa kun lapsi alkaa tulemaan "ulos kuorestaan" :-D





Se autistisen pojan ja toisenkin erityislapsen äiti.