Käydään usein erään kaverin kanssa yhdessä kaupassa (kimppakyyti) ja tämä kaveri on nyt taloudellisissa vaikeuksissa, silti ostaa niin tyhmi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalielämässäni elän järkevästi, teen kausiraaka-aineista ja katson kilohintaa. Voin elää halvalla.

Mutta kun nt olen joutunut työttömäksi ja rahaa on vähän, ja sekin tulee pikkupikkutipoissa, en enää pystykkään tuohon. Kilohintojen ja punalappuisten köyttö vaatii, että ostaa isoja paketteja kerralla ja pystyy laittamaan niistä ruokaa heti. Sillä tavalla voi kyllä saada kympilla viisi ateriaa ja jokainen nistä maksaa vain kaksi euroa - mutta pitäisi olla se kymppi, jonka voisi sijoittaa kerralla. Mulla on käytössä vain kaksi ja puoli euroa, enkä saa enempää ennen kuin huomenna. Mun on siis pakko ostaa kilohinnaltaan kallis einesateria.

Ja elämä on täynnä samankaltaisia juttuja, tilaisuuksia, jotka näen, mutta joita en vaan pysty hyödyntämään.

Sillä rahalla voit ostaa kananmunia, ravintorikasta ruokaa ja riittää useammaksi kuin yhdeksi ateriaksi.

Tälleen sinkkuna ja ruokarajoitteisena ruoka on kallista. Gluteenittomat tuoteet ovat tuhottoman kalliita.

Vierailija kirjoitti:

Pakastaminen ei ole hyvän ja ravintorikkaan ruuan vuoksi itselläni edes vaihtoehto.

Ärsyttää että sitä prkl pakastamista tyrkytetään aina köyhille ja yksinasuville.

Pakastaminen ja uudelleen lämmittäminen ei todellakaan ole terveellistä ruualle eikä sitä myöden ihmisellekään.

Ruoan pakastaminen ei kyllä tee ruoasta epäterveellistä mitenkään.

Itse en asu yksin, enkä ole köyhä, mutta pakastan silti jatkuvasti ruokatarvikkeita. Kannattaa sitä perheellisenkin napata kaupasta vaikka leipää kassillinen, jos sitä saa jostain huippuhyvästä tarjouksesta. Ja kyllä niitä punalapputuotteitakin voi ihan reilusti pakastaa.

Toiset uskaltavat elää, toiset säästävät makkaroissakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakastaminen ei ole hyvän ja ravintorikkaan ruuan vuoksi itselläni edes vaihtoehto.

Ärsyttää että sitä prkl pakastamista tyrkytetään aina köyhille ja yksinasuville.

Pakastaminen ja uudelleen lämmittäminen ei todellakaan ole terveellistä ruualle eikä sitä myöden ihmisellekään.

No sinulla on varmasti rahaa ostaa koko ajan tuoretta. Köyhälle se pakastaminen on juurikin paras vaihtoehto. Silloin kun on rahaa, ostetaan ja valmistetaan ruokaa pakkaseen. Sieltä otetaan sitten kun rahat on loppu. Yksinkertaista, monipuolista ja terveellistä, jos olet yhtään nähnyt kokatesssa vaivaa. Kuivakaapin jauhot ja suurimot lisänä. Minä mieluummin syön rahattomanakin kuin olen nälässä siksi että pitäisin aivan käsittämättömästi pakastamista epäterveellisenä!

Niin siis tarkoituksenihan ei ollut syyllistää vähävaraisia tai yhden hlö talouksia vaan se että kauppoihin olisi syytä saada myös näille ryhmille suunnattuja pakkauskokoja edulliseen hintaan. 

Nyt vallalla on se että mitä suuremman läjän vessapaperia esimerkiksi osta niin sitä halvemmalla saat, eli suositaan talouksia jossa on useampi käyttäjä ja talouksia joilla on varaa kerralla ostaa enemmän. 

SE jos mikä on mielestäni väärin.

Kun ennemminkin köyhän olisi saatava edullisesti ostaa juuri se 100g jauhelihaa josta voi tämän ja huomisen päivän safkan tehdä pakastamatta.

Vanhat juustopalat laitetaan uunileivän päälle raasteena tai paahtoleivän päälle palana . Se myös sulaa spaghettiin . Siitä saa juustokastikkeen kattilassa maitoa vähän ja siihen sulaa hiljalleen. Vanhat kovat leivän palat voi sulattaa paistin pannulla voita ja vähän maitoa. Niin hyvää lämmin leipä. Tuore kurkku on hyvä joskus viipaloida juustohöylällä saa ohuemmat viipaleet . Sopii kasvoille virkistysnaamioksi .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.

Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!

Miten ihmeessä sulla jää juustosta hukkaan, jos ostat palana etkä siivutettuna?

Salaatti on kallista ja ravintoarvo on nolla, joten eihän sitä kannata edes ostaa.

Me ostetaan nykyään vaan siivitettuja juustoja. Ne ei kyllä ole niin paljoa höylättävää juustoa kalliimpia että kenenkään talous siihen kaatuisi. Kilohinnassa ei ole suurta eroa. Viipaleet menee kaikki. Höylättävästä menee yleensä se loppu roskiin kun homehtuu. Kukaan ei viitsi höylätä sitä loppua ja juusto jää käyttämättä. Eikä tarvita raastettakaan mihinkään niin vähää että loppua kukaan raastaisi. Niinpä ne siivutetut tulee meillä halvemmaksi. Ostetaan Arki siivuja.

Välillä toki ostan ison juuston jos on vaikka punalamppu ja ilta-ale. Silloin se monesti raastetaan ja tehdään vaikka pitsaa.

Salaatin ostan samasta syystä valmiina salaattisekoituksena. Niin usein on jäänyt hävikkiin se yksittäinen salaatinloppu. Toki sitäkin välillä ostan jos tarjouksessa. Se sekoitus mitä ostan maksaa alle 2 euroa. (Rucolaa ym) Saman verran melkein maksaa se ruukku.

Valitsen usein myös kilohinnalta kalliimpaa mutta pienemmissä erissä myytäviä juttuja. Miksi ostan ison säkin jotakin vain siksi että on halvempi kilohinta? Jos tiedän että kaappiin jää loppu pyörimään niin älytöntä. Monesti myös hinta on halvempi vaikka onkin kalliimpi kilohinta kun ostaa vaan sen verran mitä tarvitsee. Pyrin ostamaan vaan tarpeeseen ja silloin ei tule hävikkiä niin paljoa.

Mekin ollaan 6 hengen talous mutta hävikkiä tulee kun ei mekään määräänsä enempää syödä.

Jätä sinä salaatit kauppaan jos et käytä. Me käytetään leivän päälle ja salaattipohjiin. Eikä se nyt kyllä kovin kallistakaan ole.

Onpa ihmeellistä, että juustopalojen jämät heitetään roskikseen. Niistä saa esim. erittäin hyvän maun munakkaaseen tai juustokeiton tai mausteeksi kastikkeisiin. Itsellä rasia jääkaapissa johon juustojämät ja ne hyödynnetään kaikki, eivät ole ikinä homehtuneet. Olen yksinasuva leski eikä ikinä tule ruokahävikkiä, vaikka ei nuukasti tarvitse elääkään. Syötävää ruokaa jonka olen ostanut, en roskikseen heitä.  

Ja ne juustot voi ihan syödäkin. Ei juuston syömiseen tarvita mitään ruokaa ympärille.

Tottakai voi syödä jos eivät ole kovettuneet koviksi kannikoiksi, joskus ihan kivikoviksi. Silloin on parempi ehkä sulatella ne munakkaisiin ja juustokeittoon ym. 

No kaikki ei halua sulatella kivikovia juustokönttejä munakkaisiin. Joku kermajuuston jämä niin siihen tulee tosi äkkiä paha maku kun vanhentuu.

Siksi meillä ostetaan niitä viipaleita.

Saat ihan vapaasti keräillä juustonjämiä kippoon. Kaikkien ei tarvitse toimia samoin. Meillä talous kestää ne viipaleet ja kuten totesin niin meillä ne viipaleet tulee käytettyä, toisin kuin kovettuneet ja vanhentuneet juustonjämät.

Ollaanpa sitä nyt ärtyneellä tuulella :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalielämässäni elän järkevästi, teen kausiraaka-aineista ja katson kilohintaa. Voin elää halvalla.

Mutta kun nt olen joutunut työttömäksi ja rahaa on vähän, ja sekin tulee pikkupikkutipoissa, en enää pystykkään tuohon. Kilohintojen ja punalappuisten köyttö vaatii, että ostaa isoja paketteja kerralla ja pystyy laittamaan niistä ruokaa heti. Sillä tavalla voi kyllä saada kympilla viisi ateriaa ja jokainen nistä maksaa vain kaksi euroa - mutta pitäisi olla se kymppi, jonka voisi sijoittaa kerralla. Mulla on käytössä vain kaksi ja puoli euroa, enkä saa enempää ennen kuin huomenna. Mun on siis pakko ostaa kilohinnaltaan kallis einesateria.

Ja elämä on täynnä samankaltaisia juttuja, tilaisuuksia, jotka näen, mutta joita en vaan pysty hyödyntämään.

Ei kai sun 2,5 eurolla kannata ostaa mitään kallista einesateriaa. Tuolla rahalla saat aineet jo johonkin kunnolliseen ruokaan, josta voit pakastaa osan ja käyttää ne muutamat seuraavat eurot taas hankkiaksesi jotakin, mitä tarvitset ruoanlaitossa. Tai tee vaikka kattilallinen keittoa. 2,5 eurolla saa varmaan jo jonkun nakkikeiton aikaiseksi. Siitäkin riittää jo useammalle päivälle. Tai joku perunalaatikko. Perunoita, halvin tonnikalapurkki ja kerma. Sekin mahtuu jo 2,5 euron budjettiin ja riittää seuraavallekin päivälle.

Vuosituhat on vaihtunut, tonnikala on kallista. Kaupanpäälle tönkkösuola. Eli toosio typerä ostos järkevälle.

Jaa no just ostin jokin aika sitten tonnikalapurkkeja 99 senttiä kappale alennuksesta. Perunat maksaa 69 senttiä kilo ja kerma jonkun 60-80 senttiä eli mahtuu juuri tuohon budjettiin. On sitä suolaa liharuoissakin. 

Kermaa et saa tuohon hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni ostaa kaljan kalliilla litrahinnalla. Tismalleen samaa kaljaa, mutta esim 1/2 litran tölkissä. Ja rahassa hänellä on tiukkaa. Ei tajua.

Minä ostan pelkästään euron oluita (Lidl, Prisma). Hinta siis 0.99 €.

Muistuu mieleen super asuntosäästäjä perhe työssä käyvä nainen pyörällä kaupasta toiseen kaikki tarjoukset mitä oli niiden perässä . Ale jogurtit leivät pullat ja kahvit se polki fillarilla ympäri kaupunkia . Sitten oli nuori nainen joka maksatti kaikki muilla siitä jäi niin suuri viha häntä kohtaan kaikille . Kukaan ei kutsu mihinkään ei anna mitään enää eikä pidä kaverina edes.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalielämässäni elän järkevästi, teen kausiraaka-aineista ja katson kilohintaa. Voin elää halvalla.

Mutta kun nt olen joutunut työttömäksi ja rahaa on vähän, ja sekin tulee pikkupikkutipoissa, en enää pystykkään tuohon. Kilohintojen ja punalappuisten köyttö vaatii, että ostaa isoja paketteja kerralla ja pystyy laittamaan niistä ruokaa heti. Sillä tavalla voi kyllä saada kympilla viisi ateriaa ja jokainen nistä maksaa vain kaksi euroa - mutta pitäisi olla se kymppi, jonka voisi sijoittaa kerralla. Mulla on käytössä vain kaksi ja puoli euroa, enkä saa enempää ennen kuin huomenna. Mun on siis pakko ostaa kilohinnaltaan kallis einesateria.

Ja elämä on täynnä samankaltaisia juttuja, tilaisuuksia, jotka näen, mutta joita en vaan pysty hyödyntämään.

Sillä rahalla voit ostaa kananmunia, ravintorikasta ruokaa ja riittää useammaksi kuin yhdeksi ateriaksi.

Tälleen sinkkuna ja ruokarajoitteisena ruoka on kallista. Gluteenittomat tuoteet ovat tuhottoman kalliita.

Totta, jos haluaa jotain "tuotteita" syödä. Gluteeniton syöminen ei sitä kuitenkaan edellytä.

Oonko outo, mutta mulle on aivan sama, mitä kukakin syö tai ylipäätänsä rahansa laittaa, kunhan en joudu turhuuksien maksumieheksi.

Vierailija kirjoitti:

Toiset uskaltavat elää, toiset säästävät makkaroissakin.

Ei ole uskalluksesta kiinni vaan rahavaroista. Hyvähän siinä on kokoomuspossun lesoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset uskaltavat elää, toiset säästävät makkaroissakin.

Ei ole uskalluksesta kiinni vaan rahavaroista. Hyvähän siinä on kokoomuspossun lesoilla.

Ei nyt tehdä tästäkin ketjusta jotain väsynyttä politiikkavääntöä

Minulla on kaveri joka on nyt melkein vuoden ollut tilanteessa että luottotietojen meno on aivan joka kuukautinen uhka, jatkuvasti laskut myöhässä, puhelin liittymä suljettuna.. hän käy vakituisessa kokopäivä työssä, mutta talouden hallinta on aivan retuperällä. Ei ole kykenevä pienimpäänkään muutokseen, tämän huomasin kun kävimme kaupassa yhdessä, ihan silmää räpäyttämättä ostoskärryyn latasi pari laatikkoa olutta, presidentti kahvia, valmisaterioita, kolme askia röökiä, karkkia, sipsiä, servettejä, kertakäyttö astioita jne.. Sitten vielä Alkon kautta. En ihmettele enää yhtään kun rahat ei riitä.

Työssäkäyävänä ja entisenä köyhänä pihistelyn kurjuus on hyvin mielessä ja auttaisin mielelläni vähävaraista kaveriani esimerkiksi maksamalla joskus hänen kauppaostoksensa kun käydään yhdessä kaupassa. Vaan ostoskäyttäytyminen on juuri tällaista kun ketjussa kuvattu, koriin eksyy näitä kalliita jäätelöitä, erikoisoluita, parempia lihoja, valmissalaatteja, limppareita ynnä muuta mitä en raaski itsekään työssäkäyvänä ihmisenä ostaa kuin joskus erityistilanteessa. En sano etteikö köyhä saisi koskaan ostaa mitään kivaa ja nauttia elämästä, mutta tuntuu hullunkuriselta "auttaa" vähävaraista ostamalla hänelle tavaraa mitä en raaski itsekään omassa arjessani ostella. 

Minä en ole ikinä köyhänä ymmärtänyt vähävaraisten tupakointia tai alkoa. Hyvän ruuan sentään ymmärrän, ruokaa tarvitsee kaikki ja on kivaa jos se joskus maistuu mielekkäältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset uskaltavat elää, toiset säästävät makkaroissakin.

Ei ole uskalluksesta kiinni vaan rahavaroista. Hyvähän siinä on kokoomuspossun lesoilla.

Ei köyhien kannata Suomessa säästää. Siitä vaan rangaistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset uskaltavat elää, toiset säästävät makkaroissakin.

Ei ole uskalluksesta kiinni vaan rahavaroista. Hyvähän siinä on kokoomuspossun lesoilla.

Ei köyhien kannata Suomessa säästää. Siitä vaan rangaistaan.

Kannattaa elää yli varojensa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.

Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!

Miten ihmeessä sulla jää juustosta hukkaan, jos ostat palana etkä siivutettuna?

Salaatti on kallista ja ravintoarvo on nolla, joten eihän sitä kannata edes ostaa.

Ravintoarvo nolla? Miksi vöität tuollaista?

Jäävuorisalaatissa on todella huonot ravintoarvot, lähinnä vettä. Mutta jos ostat esim. salaattisekoituksen, jossa on vaikkapa pinaattia ja lehtikaalia niin ravintoarvot ovat kyllä hyviä.

T.eri

Itse uskon, että rahankäyttötapaa selittää enemmän temperamentti kuin varallisuustaso. On pitkälti kyse siitä, mikä ihmistä ohjaa, uusien kokemusten tärkeys vai turvallisuuden tunne. Impulsiivisilla ja elämyshakuisilla ihmisillä raha pysyy huonommin käsissä - oli varallisuustaso mikä hyvänsä. Nautinnot antavat enemmän kuin oman selustan varmistaminen, ja toiminta määräytyy enemmän hetkellisten impulssien ja mielihalujen kuin asioiden organisoinnin ja suunnittelun kautta. Näillä ihmisillä tuntuu olevan rahaa aina vähemmän kuin tarkasti budjettinsa suunnittelevilla.

Estynyt, järjestelmällinen ja turvallisuushakuinen temperamenttityyppi taas minimoi yleensä riskit tilanteessa kuin tilanteessa, sillä tällainen ihminen voi huonosti, jos jokin asia - kuten rahojen riittäminen - ei ole kontrollissa. Luultavasti tällainen ihminen kiristää kukkaron nyörejä taloudellisen tilanteen heikentyessä.

Toki usein varmasti on myös niin, että osalla ihmisistä vähävaraisuus selittyy tekijöillä, joihin liittyy myös elämänhallinnan ongelmia. Sillon myös taloudenhallinta kärsii temperamentista riippumatta. Oikeasti on ollut kuitenkin mielenkiintoista havainnoida eri ihmisten rahankäyttötapoja erilaisissa taloustilanteissa; ne näyttävät pysyvän yllättävän samanlaisina. Tuhlaajat tekevät paljon heräteostoksia ja turvautuvat pakollisissa hankinnoissa osamaksuihin töissä käydessäänkin, ja tunnolliset rahankäyttät suunnittelevat menojaan ja välttävät velkaa viimeiseen asti - taloustilanteesta riippumatta.