Käydään usein erään kaverin kanssa yhdessä kaupassa (kimppakyyti) ja tämä kaveri on nyt taloudellisissa vaikeuksissa, silti ostaa niin tyhmi...
Hän ei seuraa kilohintaa, ostaa hetken mielijohteesta, vieroksuu laputettuja tuotteita, ostaa valmiiksi leikattuja tai tuunattuna ateriakippoja/salaatteja, ostaa tiettyjä kalliita merkkejä jne. En viitsi aikuista ihmistä alkaa opastamaan, mutta oma 18 vuotias ymmärtää talouden päälle enemmän kuin tämä kaveri. Kuitenkin hän kertoo rahahuolistaan avoimesti ja mielelläni otan hänet kyytiin mukaan kun käyn kaupassa, helpottaakseni hänen elämää, mutta voi pojat että se rahan tuhlaaminen ruokakauppaan ihmetyttää.
Oletteko te huomanneet/oppineet kuinka tiukassa rahatilanteessa kannattaa toimia ja mitä kannattaa ostaa, vai ostatteko edelleen kalliita tuttuja tuotteita ja kärvistelette kassalla?
Harmi, että talousasioiden hallinta ei kuulu opetussuunnitelmaan, jokaisen vanhemman vastuulle jää opettaa omat lapset ja nuoret kuluttamaan järkevästi.
Kommentit (710)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.
Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!
Miten ihmeessä sulla jää juustosta hukkaan, jos ostat palana etkä siivutettuna?
Salaatti on kallista ja ravintoarvo on nolla, joten eihän sitä kannata edes ostaa.
Me ostetaan nykyään vaan siivitettuja juustoja. Ne ei kyllä ole niin paljoa höylättävää juustoa kalliimpia että kenenkään talous siihen kaatuisi. Kilohinnassa ei ole suurta eroa. Viipaleet menee kaikki. Höylättävästä menee yleensä se loppu roskiin kun homehtuu. Kukaan ei viitsi höylätä sitä loppua ja juusto jää käyttämättä. Eikä tarvita raastettakaan mihinkään niin vähää että loppua kukaan raastaisi. Niinpä ne siivutetut tulee meillä halvemmaksi. Ostetaan Arki siivuja.
Välillä toki ostan ison juuston jos on vaikka punalamppu ja ilta-ale. Silloin se monesti raastetaan ja tehdään vaikka pitsaa.Salaatin ostan samasta syystä valmiina salaattisekoituksena. Niin usein on jäänyt hävikkiin se yksittäinen salaatinloppu. Toki sitäkin välillä ostan jos tarjouksessa. Se sekoitus mitä ostan maksaa alle 2 euroa. (Rucolaa ym) Saman verran melkein maksaa se ruukku.
Valitsen usein myös kilohinnalta kalliimpaa mutta pienemmissä erissä myytäviä juttuja. Miksi ostan ison säkin jotakin vain siksi että on halvempi kilohinta? Jos tiedän että kaappiin jää loppu pyörimään niin älytöntä. Monesti myös hinta on halvempi vaikka onkin kalliimpi kilohinta kun ostaa vaan sen verran mitä tarvitsee. Pyrin ostamaan vaan tarpeeseen ja silloin ei tule hävikkiä niin paljoa.
Mekin ollaan 6 hengen talous mutta hävikkiä tulee kun ei mekään määräänsä enempää syödä.Jätä sinä salaatit kauppaan jos et käytä. Me käytetään leivän päälle ja salaattipohjiin. Eikä se nyt kyllä kovin kallistakaan ole.
Onpa ihmeellistä, että juustopalojen jämät heitetään roskikseen. Niistä saa esim. erittäin hyvän maun munakkaaseen tai juustokeiton tai mausteeksi kastikkeisiin. Itsellä rasia jääkaapissa johon juustojämät ja ne hyödynnetään kaikki, eivät ole ikinä homehtuneet. Olen yksinasuva leski eikä ikinä tule ruokahävikkiä, vaikka ei nuukasti tarvitse elääkään. Syötävää ruokaa jonka olen ostanut, en roskikseen heitä.
Ja ne juustot voi ihan syödäkin. Ei juuston syömiseen tarvita mitään ruokaa ympärille.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin toimii 80 % sääntö, jos sen verran käyttää rahaa ruokaan järkevästi (ja se ei aina tarkoita puuroa ja Xtraa!), saa loput 20 % tuhlattua vaikka siihen kaljaan, ja se mahtuu budjettiin. Neuvojat neuvovat ääripäätä ja neuvottavat usein edustavat toista ääripäätä.
Muistelenpa minäkin taivastelleeni mielessäni naapurin ostokäyttäytymistä, kun ensin päivät pitkät vingutaan rahapulaa (itsekin olin köyhä), ja sitten kun mennään yhdessä kauppaan, ostaa uuden (tarpeettoman) bodyn vauvalle ja kasvonaamion (kalliin) itselleen, ruokakoria en edes kuikuillut. Tekee mieli sanoa, että älä turhaan sitten valita.
Ja kyllä, pavut ovat hyvää ruokaa kenelle vain, jolle ne maistuvat.
Pavut, linssit ja herneet ovat mitä parhainta ruoantekoainesta. Nuorempana näitä saattoi syödä nyt iäkkäämpänä ei vatsa niitä enää siedä oikein ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.
Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!
Miten ihmeessä sulla jää juustosta hukkaan, jos ostat palana etkä siivutettuna?
Salaatti on kallista ja ravintoarvo on nolla, joten eihän sitä kannata edes ostaa.
Me ostetaan nykyään vaan siivitettuja juustoja. Ne ei kyllä ole niin paljoa höylättävää juustoa kalliimpia että kenenkään talous siihen kaatuisi. Kilohinnassa ei ole suurta eroa. Viipaleet menee kaikki. Höylättävästä menee yleensä se loppu roskiin kun homehtuu. Kukaan ei viitsi höylätä sitä loppua ja juusto jää käyttämättä. Eikä tarvita raastettakaan mihinkään niin vähää että loppua kukaan raastaisi. Niinpä ne siivutetut tulee meillä halvemmaksi. Ostetaan Arki siivuja.
Välillä toki ostan ison juuston jos on vaikka punalamppu ja ilta-ale. Silloin se monesti raastetaan ja tehdään vaikka pitsaa.Salaatin ostan samasta syystä valmiina salaattisekoituksena. Niin usein on jäänyt hävikkiin se yksittäinen salaatinloppu. Toki sitäkin välillä ostan jos tarjouksessa. Se sekoitus mitä ostan maksaa alle 2 euroa. (Rucolaa ym) Saman verran melkein maksaa se ruukku.
Valitsen usein myös kilohinnalta kalliimpaa mutta pienemmissä erissä myytäviä juttuja. Miksi ostan ison säkin jotakin vain siksi että on halvempi kilohinta? Jos tiedän että kaappiin jää loppu pyörimään niin älytöntä. Monesti myös hinta on halvempi vaikka onkin kalliimpi kilohinta kun ostaa vaan sen verran mitä tarvitsee. Pyrin ostamaan vaan tarpeeseen ja silloin ei tule hävikkiä niin paljoa.
Mekin ollaan 6 hengen talous mutta hävikkiä tulee kun ei mekään määräänsä enempää syödä.Jätä sinä salaatit kauppaan jos et käytä. Me käytetään leivän päälle ja salaattipohjiin. Eikä se nyt kyllä kovin kallistakaan ole.
Onpa ihmeellistä, että juustopalojen jämät heitetään roskikseen. Niistä saa esim. erittäin hyvän maun munakkaaseen tai juustokeiton tai mausteeksi kastikkeisiin. Itsellä rasia jääkaapissa johon juustojämät ja ne hyödynnetään kaikki, eivät ole ikinä homehtuneet. Olen yksinasuva leski eikä ikinä tule ruokahävikkiä, vaikka ei nuukasti tarvitse elääkään. Syötävää ruokaa jonka olen ostanut, en roskikseen heitä.
Ja ne juustot voi ihan syödäkin. Ei juuston syömiseen tarvita mitään ruokaa ympärille.
Tottakai voi syödä jos eivät ole kovettuneet koviksi kannikoiksi, joskus ihan kivikoviksi. Silloin on parempi ehkä sulatella ne munakkaisiin ja juustokeittoon ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.
Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!
Miten ihmeessä sulla jää juustosta hukkaan, jos ostat palana etkä siivutettuna?
Salaatti on kallista ja ravintoarvo on nolla, joten eihän sitä kannata edes ostaa.
Me ostetaan nykyään vaan siivitettuja juustoja. Ne ei kyllä ole niin paljoa höylättävää juustoa kalliimpia että kenenkään talous siihen kaatuisi. Kilohinnassa ei ole suurta eroa. Viipaleet menee kaikki. Höylättävästä menee yleensä se loppu roskiin kun homehtuu. Kukaan ei viitsi höylätä sitä loppua ja juusto jää käyttämättä. Eikä tarvita raastettakaan mihinkään niin vähää että loppua kukaan raastaisi. Niinpä ne siivutetut tulee meillä halvemmaksi. Ostetaan Arki siivuja.
Välillä toki ostan ison juuston jos on vaikka punalamppu ja ilta-ale. Silloin se monesti raastetaan ja tehdään vaikka pitsaa.Salaatin ostan samasta syystä valmiina salaattisekoituksena. Niin usein on jäänyt hävikkiin se yksittäinen salaatinloppu. Toki sitäkin välillä ostan jos tarjouksessa. Se sekoitus mitä ostan maksaa alle 2 euroa. (Rucolaa ym) Saman verran melkein maksaa se ruukku.
Valitsen usein myös kilohinnalta kalliimpaa mutta pienemmissä erissä myytäviä juttuja. Miksi ostan ison säkin jotakin vain siksi että on halvempi kilohinta? Jos tiedän että kaappiin jää loppu pyörimään niin älytöntä. Monesti myös hinta on halvempi vaikka onkin kalliimpi kilohinta kun ostaa vaan sen verran mitä tarvitsee. Pyrin ostamaan vaan tarpeeseen ja silloin ei tule hävikkiä niin paljoa.
Mekin ollaan 6 hengen talous mutta hävikkiä tulee kun ei mekään määräänsä enempää syödä.Jätä sinä salaatit kauppaan jos et käytä. Me käytetään leivän päälle ja salaattipohjiin. Eikä se nyt kyllä kovin kallistakaan ole.
Onpa ihmeellistä, että juustopalojen jämät heitetään roskikseen. Niistä saa esim. erittäin hyvän maun munakkaaseen tai juustokeiton tai mausteeksi kastikkeisiin. Itsellä rasia jääkaapissa johon juustojämät ja ne hyödynnetään kaikki, eivät ole ikinä homehtuneet. Olen yksinasuva leski eikä ikinä tule ruokahävikkiä, vaikka ei nuukasti tarvitse elääkään. Syötävää ruokaa jonka olen ostanut, en roskikseen heitä.
Ei homehdu meilläkään juustot kun kaappi on siisti. Jos säilyttää jääkaapissa homeisia tuotteita, se home kyllä tarttuu juustoonkin. Sitten se homehtuu nopeasti. Joten neuvoni näille juuston homehtumista pelkääville on että pitäkää jääkaappi puhtaana.
Minulla myös tällainen tuttava. On nyt pitkällä sairaslomalla ja rahaa tulee vähän. Silti se kuluttamisen impulsiivisuus on ihan käsittämätöntä.
Hän saattaa "rahapäivänä" käydä vaikka apteekissa ja mukaan tarttuu pakollisten lääkkeiden lisäksi erilaisia rasvoja ja pesuaineita, uusi kuumemittari, kaikenlaisia vitamiineja (jotka jäävät syömättä), useampia pakkauksia rennietä ym. itsehoitolääkkeitä varastoon vaikka niille ei olisi sillä hetkellä tarvetta. Ja sitte loppulasku on helposti yli 100€, kun ostetaan vaan kaappeihin kaikkea. Jostain perus Citymarketista mukaan saattaa lähteä uusi silitysrauta, lajitelma kenkälankkeja ja rasvakeitin. Ruuat eivät ole myöskään halvimpia vaan ostaa mitä haluaa silloin , kun on rahaa. Sitten suurimman osan kuukaudesta ei ole rahaa edes siihen jauhelihapakettiin. Veronpalautuksilla osti viulun (ei ole ikinä soittanut mitään soitinta eikä soita vieläkään).
Olen yrittänyt puhua fiksusta rahankäytöstä tuloksetta. Itseä lähinnä jurppii, kun sitten rahattomana valitetaan kaikkien tukien riittämättömyydestä. Vaikka oikeasti ne tuet riittäisivät ihan hyvin, jos ei ostaisi kaikkea turhaa ja miettisi vähän kaupassa mitä tarvii.
Minä päätin puolittaa kauppalaskuni ja onnistuin siinä. Ennen meni nelihenkisessä perheessämme kuussa 500€ ruokaan ja taloustarvikkeisiin, nyt selviämme alle 250€ kk. Lapset on teinejä ja koirakin löytyy. Ei se mahdotonta ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen köyhä ja elämäni on muutenkin kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Tiedän, että fiksuinta olisi ostaa vain halvinta xtran kuraa ja elää puurolla, mutta silloin luopuisin siitä vähäisestäkin nautinnosta mitä hyvistä raaka-aineista valmistettu ruoka tuo elämääni. En tietenkään voi ostaa aina kalleinta ja parasta, mutta en voi myöskään kuvitella eläväni aina vain sen mukaan mikä on muiden mielestä järkevintä. Elämäntilanteeni ei tule koskaan muuttumaan tästä paremmaksi pysyvän työkyvyttömyyden takia, joten muutamien kymppien säästäminen kuukaudessa ei johtaisi mihinkään suureen onneen. Törsään rahani siihen mikä saa sillä hetkellä elämän tuntumaan hieman siedettävämmältä.
Minäkin olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
Sijoitan joka kuukausi 30 € rahastoon.
Viimeksi kun katsoin miten rahastolla menee, oli siellä yli 8000 €. Se on minulle iso raha. Olin hyvin yllättynyt ja iloinen rahaston tilanteesta.Törsään kyllä arjessakin, mutta niin pienissä asioissa, että ne eivät kaada taloutta.
Ostan esimerkiksi kilohinnaltaan kallista suklaata pienen palan ja jätän sen suuren kilohinnaltaan edullisen suklaan ostamatta. Kertaostoksena se pieni kalliin kilohinnan suklaa on edullisempi kuin suuri pienen kilohinnan suklaa.
En halua säästää syömällä pahaa suklaata. Mieluummin syön patempaa vähemmän ja harvemmin.Saanko udella millaisella summalla aloitit sijoittamisen ja milloin että olet päässyt tuohon tilanteeseen kuukausittaisella 30eurolla?
Tarkalleen en muista milloin aloitin, mutta kyllä siitä vuosia on aikaa. Isoja aloitussummia ei ollut, sillä ei minulla mitään sääntöjä ollut aloittaessani.
Toki onnea on ollut matkassa. Etenkin nyt koronaepidemian aikana tuotto on ollut osalla rahaston kohteista merkittävää, parhaimmillaan satoja prosentteja. Jotkut ovat menneet miinuksella, Mutta keskimäärin rahasto on Ihan reilusti voiton puolella.
Voi olla että kohta tullaan alas niin kovaa vauhtia, että ainakin osa rahoista kannattaa nyt ottaa omaan käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.
Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!
Miten ihmeessä sulla jää juustosta hukkaan, jos ostat palana etkä siivutettuna?
Salaatti on kallista ja ravintoarvo on nolla, joten eihän sitä kannata edes ostaa.
Eri mutta yksinasuja minäkin.
Kokonainen isompi juustopala ehtii mennä huonoksi, kuivua tai homehtua ennenkuin sen ehtii syömään loppuun. Yksinasuvana harvemmin tulee ostettua myöskään leipää, koska niitäkään ei ehdi syömään. Eli silloin joskus kun sattuu se leipähimo niin ostaa muutamat käntynpalat paistopisteestä ja sen määrän juustoa mitä niihin saa uppoamaan.Nuo valmissalaatit kanssa, ne on usein sekoituksia missä on monenlaisia kasviksia, se on taas niin ja näin kannattaako kaikki ostaa erikseen jos ei just seuraavina päivinä ehdi hyödyntämään. Itse harvemmin ostan valmissekoituksia kun salaatit/vihannekset on muutenkin mitä enimmäkseen syön, mutta tilanteissa joissa ei ole järkevää ostaa kassillista rehuja tuo valmispussi toimii ihan hyvin hätäratkaisuna.
Ei juuston syömiseen leipää tarvitse.
Touché.
Totta, tosin tässä kontekstissa arvelin puhuttavan ns. ”arkijuustosta” juurikin tuossa käyttötarkoituksessa. Herkkujuustot joita syödään sellaisenaan (syökö joku perus oltermannia paloina?) on taas vähän eri asia, ne nyt ainakin ostetaan pienissä pakkauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tutkittu, että köyhyys "tyhmentää" ja heikentää harkintantakykyä. Kun ihmisellä on rahahuolista aiheutuvaa stressiä ja elämä tuntuu selviytymistaistelulta päivästä toiseen, eivät voimavarat riitä tulevaisuuden suunnitteluun. Haetaan nopeaa nautintoa päihteistä, otetaan pikavippejä, tehdään impulsiivisia ostoksia.
Ilmiötä on kuvattu esimerkiksi tässä kolumnissa:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002674802.html?share=056d5914ab5b1f4119…
Höpö höpö, toi ei ole mikään tutkimus, pelkkä mielipide.
Enemmistö opiskelijoista, jotka on tosi köyhiä, ei ryhdy pikavippaavaksi narkiksi vain siksi, että rahat on loppu.
Osa ihmisistä on aina köyhiä, tuloista riippumatta kaikki menee eikä riitäkään. Uusavuttomuutta.
Kuten ne einekset masentuneella, eikö se tajua että huono syöminen masentaa kenet tahansa. Jos on jo masentunut, pitäisi syödä tosi terveellisesti. Mikä onnistuu halvalla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa.
Et selvästikään ymmärrä masennusta. On todella vaikea uskoa terveellisen ruoan tuovan mitään helpotusta kun ihan kaikki tuntuu täysin toivottomalta. Vaikeasti masentuneelle voi tuntua ihan ylivoimaisen raskaalta käydä edes suihkussa tai pestä hampaat. Ei silloin jaksa suunnitella terveellistä ateriaa, kierrellä kaupassa poimimassa ainekset, ja vielä käyttää aikaa ja energiaa sen valmistamiseen. Kyse ei ole viitsimisestä, vaan sairaudesta joka vie toimintakyvyn, toivon, mielenkiinnon, ja kyvyn kokea mielihyvää. Einesruoka on kuitenkin syömättömyyttä parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.
Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!
Miten ihmeessä sulla jää juustosta hukkaan, jos ostat palana etkä siivutettuna?
Salaatti on kallista ja ravintoarvo on nolla, joten eihän sitä kannata edes ostaa.
Me ostetaan nykyään vaan siivitettuja juustoja. Ne ei kyllä ole niin paljoa höylättävää juustoa kalliimpia että kenenkään talous siihen kaatuisi. Kilohinnassa ei ole suurta eroa. Viipaleet menee kaikki. Höylättävästä menee yleensä se loppu roskiin kun homehtuu. Kukaan ei viitsi höylätä sitä loppua ja juusto jää käyttämättä. Eikä tarvita raastettakaan mihinkään niin vähää että loppua kukaan raastaisi. Niinpä ne siivutetut tulee meillä halvemmaksi. Ostetaan Arki siivuja.
Välillä toki ostan ison juuston jos on vaikka punalamppu ja ilta-ale. Silloin se monesti raastetaan ja tehdään vaikka pitsaa.Salaatin ostan samasta syystä valmiina salaattisekoituksena. Niin usein on jäänyt hävikkiin se yksittäinen salaatinloppu. Toki sitäkin välillä ostan jos tarjouksessa. Se sekoitus mitä ostan maksaa alle 2 euroa. (Rucolaa ym) Saman verran melkein maksaa se ruukku.
Valitsen usein myös kilohinnalta kalliimpaa mutta pienemmissä erissä myytäviä juttuja. Miksi ostan ison säkin jotakin vain siksi että on halvempi kilohinta? Jos tiedän että kaappiin jää loppu pyörimään niin älytöntä. Monesti myös hinta on halvempi vaikka onkin kalliimpi kilohinta kun ostaa vaan sen verran mitä tarvitsee. Pyrin ostamaan vaan tarpeeseen ja silloin ei tule hävikkiä niin paljoa.
Mekin ollaan 6 hengen talous mutta hävikkiä tulee kun ei mekään määräänsä enempää syödä.Jätä sinä salaatit kauppaan jos et käytä. Me käytetään leivän päälle ja salaattipohjiin. Eikä se nyt kyllä kovin kallistakaan ole.
Onpa ihmeellistä, että juustopalojen jämät heitetään roskikseen. Niistä saa esim. erittäin hyvän maun munakkaaseen tai juustokeiton tai mausteeksi kastikkeisiin. Itsellä rasia jääkaapissa johon juustojämät ja ne hyödynnetään kaikki, eivät ole ikinä homehtuneet. Olen yksinasuva leski eikä ikinä tule ruokahävikkiä, vaikka ei nuukasti tarvitse elääkään. Syötävää ruokaa jonka olen ostanut, en roskikseen heitä.
Ja ne juustot voi ihan syödäkin. Ei juuston syömiseen tarvita mitään ruokaa ympärille.
Miten musta nyt tuntuu, että ihmiset luulevat niitä juuston leikkaamattomaan pintaan kertyviä suoloja homeeksi? Siis sitä valkoista jauhemaista tavaraa. Vai ihan oikeastiko teillä juusto homehtuu? Tulee valkoista tai vihertävää "karvaista" kasvustoa, pilkkuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.
Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!
Miten ihmeessä sulla jää juustosta hukkaan, jos ostat palana etkä siivutettuna?
Salaatti on kallista ja ravintoarvo on nolla, joten eihän sitä kannata edes ostaa.
Eri mutta yksinasuja minäkin.
Kokonainen isompi juustopala ehtii mennä huonoksi, kuivua tai homehtua ennenkuin sen ehtii syömään loppuun. Yksinasuvana harvemmin tulee ostettua myöskään leipää, koska niitäkään ei ehdi syömään. Eli silloin joskus kun sattuu se leipähimo niin ostaa muutamat käntynpalat paistopisteestä ja sen määrän juustoa mitä niihin saa uppoamaan.Nuo valmissalaatit kanssa, ne on usein sekoituksia missä on monenlaisia kasviksia, se on taas niin ja näin kannattaako kaikki ostaa erikseen jos ei just seuraavina päivinä ehdi hyödyntämään. Itse harvemmin ostan valmissekoituksia kun salaatit/vihannekset on muutenkin mitä enimmäkseen syön, mutta tilanteissa joissa ei ole järkevää ostaa kassillista rehuja tuo valmispussi toimii ihan hyvin hätäratkaisuna.
Ei juuston syömiseen leipää tarvitse.
Touché.
Totta, tosin tässä kontekstissa arvelin puhuttavan ns. ”arkijuustosta” juurikin tuossa käyttötarkoituksessa. Herkkujuustot joita syödään sellaisenaan (syökö joku perus oltermannia paloina?) on taas vähän eri asia, ne nyt ainakin ostetaan pienissä pakkauksissa.
Juusto kuin juusto, sitä voi syödä ilman leipää, ihan paloina.
Vierailija kirjoitti:
no,sanonpa vaan,yksinasujana. On halvempaa ostaa vaikka valmiiksi siivutettua juustoa,kuin isoa könttää. Ei jää hukkaan mitään. Samoin valmis salaattipussi,ei jää roskia roskiin. No kalja toki,en juo itse,siihen en sano mitään. Mutta sma noi punalappuset. Ei yksiasuja voi kauheasti niitäkään ostaa,ei ne kestä pakastaa. Ainakaan kauaa siis.
Esim kaali on halpaa,mutta kun se painaa 5kiloa yksi kaali,ei jaksa vetää viittä päivää kaalia!
Tämä on niin totta. Itselläni oli n.30v sitten tapana ostaa pieniä pakkauksia esimerkiksi lihaa koska siihen oli varaa (tänä päivänä esim 2,50€ jauhelihapkt 400g). Kilohintoja oli turha seurata koska ei koskaan ollut varaa ostaa kerralla kiloa tai edes kunnolla sitä puolikasta. Juustoja oli turha ostaa kilon paketteina kun siitä olisi puolet ehtinyt homehtua (ei ollut pakastinta silloin), oli ostettava paljon kalliimpaa pienessä pakkauksessa. Eurot rahapussissa saneli sen mitä milloinkin ostin eikä se kilohinta hyllyn reunassa. Tätä on hyvätuloisen mahdoton ymmärtää, ellei ole itse kokenut. Nyt on pakastin ja rahaa enemmän ja seuraan kilohintoja joskus.
Viimeistään opiskelijana opin mitä ruoka maksaa ja että pitää budjetoida. Nykyään jos ostan kallimpa siihen on hyvä syy. Se voi olla se jugurtti missä on vähemmän sokeria. Se perunamuusi joka on tehty suomessa eikä ulkomailla. Sipsipussi jonka pakkaus voi kierättää eikä polttaa. Syitä on monia mutta harvoin käy niin että ostan tuotteen koska siinä on kiva kiiltävä pakkaus tai se oli lähimpänä hyllyllä. Ja silloin kun rahasta on pulaa niin kyykkään ja ostan sitä halvinta, sokerimäärä ei ole siinä kohtaa tärkeä.
Mutta kyllä kaveripiirissä on vieläkin niitä jotka ei katso, ei mieti eikä suunnittele. Tuntuu että monillä on vääriä luuloja ruuasta. Kesti kauan opettaa mun miestä mikä on parasta ennen ja viimeisen myyntipäivän ero. Muita ihmetyksiä oli että punalaputettua tuotetta voi esim pakastaa, iso juusto palaa voi vaikka raastaa ja pakastaa seuraavaa makaroonilaatikkoa varten, aineksia voi vielä valmistaa ruuaksi vaikka ne olisi päivän vanhoja (tässä toki järki tärkeä) jne.
Harmittaa kyllä niiden puolesta jossa kotona ei ole opetettu miten voi tehdä arkiruokaa, miten kaupassa vertailaan hintoja jne. Ymmärrän kuitenkin sen että kaikkea ei myöskään voi ulkoistaa varhaiskasvatuksen ja kouluun. Ja onhan meillä jo kouluissa arkiruuan tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vegaanit voivat ostaa papuja, jotka ovat superhalpoja ja terveellisiä.
Paljon halvempia kuin kananmunat itse asiassa.
Ja siis kyllä ei-vegaanitkin voivat ostaa papuja.
Kananmunassa on kaikkia muita ihmisen tarvitsemia ravintoaineita paitsi c-vitamiinia. Pavut eivät kyllä pääse ravintosisällössä lähellekkään kananmunia. Rahan laittaminen papuihin on silkkaa rahantuhlausta.
En ole vegaani enkä edes vegetaristi, mutta kanamunalle olen allerginen, joten valintani on pavut. Puolen kilon paketista kuivattuja papuja saa liottamisen ja keittämisen jälkeen ison kattilallisen papuja. Niitä voi syödä sellaisenaan, lisätä patoihin tai keittoihin tai muhentaa muiden ainesten kanssa kelpo pihvitaikinaksi ja paistaa terveellisiä, ravintoarvoltaan korkeatasoisia, herkullisia ja edullisia pihvejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen köyhä ja elämäni on muutenkin kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Tiedän, että fiksuinta olisi ostaa vain halvinta xtran kuraa ja elää puurolla, mutta silloin luopuisin siitä vähäisestäkin nautinnosta mitä hyvistä raaka-aineista valmistettu ruoka tuo elämääni. En tietenkään voi ostaa aina kalleinta ja parasta, mutta en voi myöskään kuvitella eläväni aina vain sen mukaan mikä on muiden mielestä järkevintä. Elämäntilanteeni ei tule koskaan muuttumaan tästä paremmaksi pysyvän työkyvyttömyyden takia, joten muutamien kymppien säästäminen kuukaudessa ei johtaisi mihinkään suureen onneen. Törsään rahani siihen mikä saa sillä hetkellä elämän tuntumaan hieman siedettävämmältä.
Minäkin olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
Sijoitan joka kuukausi 30 € rahastoon.
Viimeksi kun katsoin miten rahastolla menee, oli siellä yli 8000 €. Se on minulle iso raha. Olin hyvin yllättynyt ja iloinen rahaston tilanteesta.Törsään kyllä arjessakin, mutta niin pienissä asioissa, että ne eivät kaada taloutta.
Ostan esimerkiksi kilohinnaltaan kallista suklaata pienen palan ja jätän sen suuren kilohinnaltaan edullisen suklaan ostamatta. Kertaostoksena se pieni kalliin kilohinnan suklaa on edullisempi kuin suuri pienen kilohinnan suklaa.
En halua säästää syömällä pahaa suklaata. Mieluummin syön patempaa vähemmän ja harvemmin.Saanko udella millaisella summalla aloitit sijoittamisen ja milloin että olet päässyt tuohon tilanteeseen kuukausittaisella 30eurolla?
Tarkalleen en muista milloin aloitin, mutta kyllä siitä vuosia on aikaa. Isoja aloitussummia ei ollut, sillä ei minulla mitään sääntöjä ollut aloittaessani.
Toki onnea on ollut matkassa. Etenkin nyt koronaepidemian aikana tuotto on ollut osalla rahaston kohteista merkittävää, parhaimmillaan satoja prosentteja. Jotkut ovat menneet miinuksella, Mutta keskimäärin rahasto on Ihan reilusti voiton puolella.
Voi olla että kohta tullaan alas niin kovaa vauhtia, että ainakin osa rahoista kannattaa nyt ottaa omaan käyttöön.
Kannattaa huomioida, että voitot on verotettavaa pääomatuloa. Eli älä syö kaikkea vaan hoida verot ensin ettei tuu mätkyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tutkittu, että köyhyys "tyhmentää" ja heikentää harkintantakykyä. Kun ihmisellä on rahahuolista aiheutuvaa stressiä ja elämä tuntuu selviytymistaistelulta päivästä toiseen, eivät voimavarat riitä tulevaisuuden suunnitteluun. Haetaan nopeaa nautintoa päihteistä, otetaan pikavippejä, tehdään impulsiivisia ostoksia.
Ilmiötä on kuvattu esimerkiksi tässä kolumnissa:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002674802.html?share=056d5914ab5b1f4119…
Höpö höpö, toi ei ole mikään tutkimus, pelkkä mielipide.
Enemmistö opiskelijoista, jotka on tosi köyhiä, ei ryhdy pikavippaavaksi narkiksi vain siksi, että rahat on loppu.
Osa ihmisistä on aina köyhiä, tuloista riippumatta kaikki menee eikä riitäkään. Uusavuttomuutta.
Kuten ne einekset masentuneella, eikö se tajua että huono syöminen masentaa kenet tahansa. Jos on jo masentunut, pitäisi syödä tosi terveellisesti. Mikä onnistuu halvalla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa.
Et selvästikään ymmärrä masennusta. On todella vaikea uskoa terveellisen ruoan tuovan mitään helpotusta kun ihan kaikki tuntuu täysin toivottomalta. Vaikeasti masentuneelle voi tuntua ihan ylivoimaisen raskaalta käydä edes suihkussa tai pestä hampaat. Ei silloin jaksa suunnitella terveellistä ateriaa, kierrellä kaupassa poimimassa ainekset, ja vielä käyttää aikaa ja energiaa sen valmistamiseen. Kyse ei ole viitsimisestä, vaan sairaudesta joka vie toimintakyvyn, toivon, mielenkiinnon, ja kyvyn kokea mielihyvää. Einesruoka on kuitenkin syömättömyyttä parempi vaihtoehto.
Ohiksena tähän totean, että on monia erinomaisia einesruokia. Ihmettelen tätä einesruuan pitkäaikaista demonisointia. Ja kyllä, osaan itsekin tehdä maksapihvejä ja pinaattikeittoa, mutta mulle on luksusta laittaa arkipäivinä perheelle kiireessä valmisruokia tai sitten teen ison satsin kerralla ja sitä syödään pari päivää. Mutta en nyrpistä nenääni eineksillekään. Viikonloppuna voi sitten kokkailla rauhassa.
Ja edelliseen viestiin ymmärrän itsekin, että vaikeasti masentuneella menee varmasti päänsisäisten asioiden selvittämisessä paljon energiaa ja voimavaroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tutkittu, että köyhyys "tyhmentää" ja heikentää harkintantakykyä. Kun ihmisellä on rahahuolista aiheutuvaa stressiä ja elämä tuntuu selviytymistaistelulta päivästä toiseen, eivät voimavarat riitä tulevaisuuden suunnitteluun. Haetaan nopeaa nautintoa päihteistä, otetaan pikavippejä, tehdään impulsiivisia ostoksia.
Ilmiötä on kuvattu esimerkiksi tässä kolumnissa:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002674802.html?share=056d5914ab5b1f4119…
Höpö höpö, toi ei ole mikään tutkimus, pelkkä mielipide.
Enemmistö opiskelijoista, jotka on tosi köyhiä, ei ryhdy pikavippaavaksi narkiksi vain siksi, että rahat on loppu.
Osa ihmisistä on aina köyhiä, tuloista riippumatta kaikki menee eikä riitäkään. Uusavuttomuutta.
Kuten ne einekset masentuneella, eikö se tajua että huono syöminen masentaa kenet tahansa. Jos on jo masentunut, pitäisi syödä tosi terveellisesti. Mikä onnistuu halvalla, kun viitsii nähdä vähän vaivaa.
Et selvästikään ymmärrä masennusta. On todella vaikea uskoa terveellisen ruoan tuovan mitään helpotusta kun ihan kaikki tuntuu täysin toivottomalta. Vaikeasti masentuneelle voi tuntua ihan ylivoimaisen raskaalta käydä edes suihkussa tai pestä hampaat. Ei silloin jaksa suunnitella terveellistä ateriaa, kierrellä kaupassa poimimassa ainekset, ja vielä käyttää aikaa ja energiaa sen valmistamiseen. Kyse ei ole viitsimisestä, vaan sairaudesta joka vie toimintakyvyn, toivon, mielenkiinnon, ja kyvyn kokea mielihyvää. Einesruoka on kuitenkin syömättömyyttä parempi vaihtoehto.
Kyllä olen. Kyse on juuri viitsimisestä, siitä että päästää itsensä liian helpolla. Mun masennus uusii aika äkkiä, jos alan syödä huonosti. Ne hedelmät ja vihannekset on ihan lääkkeen veroisia, se pitäisi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen köyhä ja elämäni on muutenkin kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Tiedän, että fiksuinta olisi ostaa vain halvinta xtran kuraa ja elää puurolla, mutta silloin luopuisin siitä vähäisestäkin nautinnosta mitä hyvistä raaka-aineista valmistettu ruoka tuo elämääni. En tietenkään voi ostaa aina kalleinta ja parasta, mutta en voi myöskään kuvitella eläväni aina vain sen mukaan mikä on muiden mielestä järkevintä. Elämäntilanteeni ei tule koskaan muuttumaan tästä paremmaksi pysyvän työkyvyttömyyden takia, joten muutamien kymppien säästäminen kuukaudessa ei johtaisi mihinkään suureen onneen. Törsään rahani siihen mikä saa sillä hetkellä elämän tuntumaan hieman siedettävämmältä.
Ai että fiksuinta olisi ostaa kuraa ja elää puurolla?? Et taida olla ihan fiksu.
Nämä on niitä hienoja neuvoja joita köyhille ladellaan, että osta vain halvinta, ja syö puuroa kun se on halpaa ja pitää nälän poissa. Ei kukaan oikeesti kuvittele noiden olevan ravinnon kannalta fiksuja vaihtoehtoja, mutta ei neuvojat välitäkään köyhien terveydestä. Ainoastaan rahankäyttöön puututaan ja kauhistellaan jos keittojuureksista ja kasvisliemestä tehty keitto ei kelpaa päivän ainoaksi lämpimäksi ruoaksi.
Jos olet vegaani ja haluat tehdä hyvän ja ravitsevan keittoruoan, etsi reseptejä aasialaisista maista. Lisää sekaan hitunen ranskalaista sipulikeittoa ja italialialaisia tomaatteja. Tuolloin olet jo pitkällä, eikä hinta hirvitä.
Jos et ole vegaani, voit lisätä keittoon myös lihaa, vaikka kanan jauhelihaa tai naudan. Kana tulee halvemmaksi ja vihannespainotteisessa keitossa eroa e juurikaan huomaa. Kana antaa hiukan erilaisen makuprofiilin kuin nauta. Kalakeitonkin voi tehdä vihannespainotteisena, mutta silloin kannattaa tehdä se kalaliemi itse eli joutuu hetkeksi töihin, kun kalaliemi vaatii hiukan aikaa, jotta siitä saa hyvän, kalan perkuujätteistä, jotka ovat käytännössä ilmaisia.
Saman huomannut. Kyllä vähävaraisuus on monesti (ei aina!) yhteydessä huonoihin taloustaitoihin. Rahankäyttö jotenkin impulsiivista, ei ole sellaista suunnitelmallisuutta tai kokonaisuuden tajua (esim., että kilohinnaltaan halvemman ison pakkauksen ostaminen on pitkässä juoksussa järkevämpää kuin pienen ja "halvan" pakkauksen ostaminen). Tupakoidaan tai käytetään alkoa - ihan järjetöntä rahan käryttämistä ilmaan ja vielä terveysongelmat kaupan päälle. Tuki-/palkkapäivänä juhlitaan rahan saamista ja käydään shoppailemassa/grillillä syömässä - taas lyhytnäköistä, niillä rahoilla saisi ruoat viikoksi.
Havahduin näihin myös kun käytin ystävääni kaupassa viime viikolla. Ystävällä tosi huono taloustilanne (on aina, mutta tällä hetkellä poikkeuksellisen huono kun tuli joku ylimääräinen isompi lasku), joten lupasin käyttää häntä ruokaostoksilla ja maksaa ne sellaisena kerta-apuna. Ihan samoja huomiota tein hänen ostoksistaan kuin ap kaverinsa ostoksista. Sillä samalla rahalla, millä hän sai 2 muovikassillista ruokaa, minä olisin valikoinut varmasti 3 kassillisen verran riittoisampaa ja laadukkaampaa tavaraa. Ystäväni myös tupakoi. Mutta miten näistä pystyisi läheiselleen huomauttamaan? En minä ainakaan osaa, enkä halua loukata.
Ei juuston syömiseen leipää tarvitse.