Ennätysmäärä nuoria eläkkeelle

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 15:17"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 23:20"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 23:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 23:07"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 23:04"]

Olen kait "laiska vellihousu", koska mut on raiskattu kolmesti, käytetty vuosia seksuaalisesti hyväksi (sukulainen, lapsuudessa), mun paras ja ainoa kaveri on kuollut tapaturmaisesti, isä kuollut (hakkas äitiä 10v ennenku äiti sai tarpeeks voimia lopettaa koko suhteen, isällä oli narsistinen persoonallisuushäiriö-diagnoosi), ja nyt mun äiti joutuu pidemmäksi aikaa sairaalaan, ei mitään helppoja leikkauksia tiedossa. Diagnoosina mulla on mm. paniikkihäiriö ja syvä masennus, vähän harhojakin aina välillä. Skitsofrenia diagnisoitaisiin, mutten uskalla kertoa harhoista kenellekkään, koska sitten ne vievät minut pois. Sairauslomalla olen ollut viimeksi vuonna 2012, sen jälkeen en päivääkään poissa, vaikka joka ikinen päivä mietin eropapereiden hakemista. En jaksa. t. teini

[/quote]

Ehkäpä tämä tarina saisi aikuiset vähintään miettimään mitä suustaan päästelevät.

[/quote]

Moni näistä "lusmuista" on ihan akateemisia naisia. En tiedä miten tilanne paranisi.

[/quote]

Voi kuule, kyllä akateemisille naisillekin "sattuu ja tapahtuu". Lapsuudessa ja aikuisuudessa. Akateemisuus ei suojaa elämän kolhuilta, eikä tee tunteettomaksi.

[/quote]

Juuri sitä tarkoitin, höntti. Että kyse ei ole mistään alun perin laiskoista vaan ihmisille tapahtuu kaikenlaista. Esim. kuusi vuotta yliopistossa käyneen fantasia tuskin on päästä eläkkeelle kolmekymppisenä.

[/quote]

Älä sinä höntittele muita, vaan opettele ilmaisemaan itseäsi täsmällisesti niin, että muut saavat selvää siitä mitä yrität sanoa. Aika monta alapeukkua olet saanut....

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:33"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:59"]

Järjestää kuntoutusta. Itsellä ei ole masennus, vaan toinen diagnoosi. Kahdesti hain KELA:lta psykoterapiaa lääkärin suosituksella. Molemmat hakemukset hylättiin. Kahdesti hain kuntoutuskurssia lääkärin suosituksella, molemmat hakemukset hylätiin. Lääkkeisiin myönnettiin erityiskorvattavuus ja pysyvä työkyvyttömyyseläke myönnettiin. Että näin. Ja ylioppilaaksi kirjoitin ihan ok arvosanoin. Kaikkia ei edes yritetä kuntouttaa. Ihmettelen vain miksi.

[/quote]

Koska jotkut sairaudet eivät parane. Kuten esim bipolaarinen. Surullista, mutta totta, että kela laskee meidät ihmiset vain osaksi ratasta, ollaan hyväksi, kun voidaan tuottaa jotain yhteiskunnalle, jos ei, niin ollaan vain roskaa ja laitetaan laitumelle.
[/quote]On ihan selvä että jos ei voi antaa yhteiskunnalle täyttä panosta ei voi myöskään saada siltä täyttä panosta. Teidän kaltaistenne kanssa on se ongelma että te vaaditte yhteiskunnalta IHAN KAIKEN sillä perusteella, että teillä on tämä ongelma jonka vuoksi ettei voi osallistua normaalipanoksella mihinkään. Poliittisesti ja taloudellisesti siitä tulee yhteiskunnallinen ristiriita.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:13"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:07"]Naurettavaa porukkaa. On aivan oikeus ja kohtuus että nää saamattomat ihmiset velloo siinä omassa "pahassa olossaan" eivätkä sossurahojen kanssa tule koskaan saavuttamaan samaa onnellisuutta ja elintasoa kuin ihmiset, joilla on selkärankaa. Oikeasti sairaat toki eri asia. [/quote] Haluaisin todella tietää mikä sitten on mielestäsi oikeasti sairas? Et ilmeisesti ole koskaan sairastanut mitään masennusta tai muuta. Tuskin läheisesikään kun voit heittää tuollaisen mielipiteesi ilmoille

[/quote]

Olen sairastanut masennuksen ja tuhlasin siihen vuosia nuoruudestani. Parannuttuani mielipiteeni on vain vahvistunut. Ihailen täälläkin näitä kirjoittajia, jotka ovat tehneet elämälleen jotain eivätkä ole antaneet sairauden ottaa niskalenkkiä, voin samaistua.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 22:46"]

Eikös nämä ole niitä laman lapsia?

[/quote]

Kyllä, juuri niitä. Laman aikaan lopetettiin ja vähennettiin paljon lapsiperheisiin kohdistuvia asioita. Nyt se tulos nähdään. Minä olen lamanuori ja minulla on kierot hampaat, skolioosi selässä ja krooninen masennus. Kaikkiin noihin olisi voinut saada apua silloin, jos ei olisi ollut säästölinja. ongelmani ei olisi ollenkaan näin pahoja kuin nyt on. Olen eläkkeellä masennuksen vuoksi. En koskaan parane. Toinen ongelmani, skolioosi, on kuluttanut selkäni, joten en senkään vuoksi kykenisi töihin. Hampaat nyt on vain pelkkää pintaa, ei haittaa, mutta huvittavaa huomata, että niin monella ikäiselläni on sama juttu.

Tähän lamaan vinkiksi päättäjille: ei kannata säästää niin paljon lapsien asioissa. He ovat hiljaisia kärsijöitä, eivät paljoa protestoi. Mutta heistä kasvaa joskus aikuisia ja mitä parempi lapsuus on ollut, niin sitä parempia yhteiskunnan jäseniä he ovat. Jos on kaikki ollut lapsena kurjaa, niin ei se aikuisena muuksi muutu.

Mikä on täyden panoksen antaminen yhteiskunnalle? 

Sekö, että on kokopäivätöissä keskimäärin viisi päivää viikossa, eikä koskaan sairastu? Se, että ei kuluta mitään resursseja turhaan, ja puhaltaa yhteen hiileen sekä teoissaan että asenteellaan? 

Kuka muuten antaa eniten? Toisen panos on helppo vesittää vain kertomalla, että maksaa tätä enemmän veroja. Mutta entä jos se toinen nokittaa kertomalla, että tekee vapaaehtoistyötä JA luovuttaa verta? Toisen on sitten keksittävä, miten hän ei käytä julkista terveydenhuoltoa lainkaan ja ajaa vähäpäästöisellä autolla. Ja kilpailu jatkuu. 

Kilpailkaa te keskenänne. Koska minä olen jo hukannut vuosikymmenen elämästäni koen, ettei minulla ole juurikaan hävittävää enää. Teen niitä asioita, joista nautin (opiskelu on yksi niistä). Aikanaan pidin myös työnteosta, joten tiedän että pidän siitä tulevaisuudessakin. Se ehkä vähän pelottaa, että työnsaantini saattaa olla kapeakatseisen ja itsekeskeisen ihmisen käsissä, mutta täytyy asennoitua niin, että minä en silti ole huonompi kuin muut. 

71

Tuntuu että saamalla rahaa sossusta tai Kelasta joutuu osaksi jotain toimimatonta ryhmäsuhdetta Suomen kansan kanssa. Siinä mielessä rahallinen ja yhteiskunnallinen riippumattomuus ovat käteviä ettei tarvitse kuunnella nalkutusta uskollisilta veronmaksajilta, jotka pitävät tarkkaa kirjaa verorahoista(an). Paitsi jos kyseessä on poliitikon palkka - silloin ei tarvitse nousta barrikadeille. Koska onhan huonosti tehty työ parempi kuin ei työtä ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:38"]

On ihan selvä että jos ei voi antaa yhteiskunnalle täyttä panosta ei voi myöskään saada siltä täyttä panosta. Teidän kaltaistenne kanssa on se ongelma että te vaaditte yhteiskunnalta IHAN KAIKEN sillä perusteella, että teillä on tämä ongelma jonka vuoksi ettei voi osallistua normaalipanoksella mihinkään. Poliittisesti ja taloudellisesti siitä tulee yhteiskunnallinen ristiriita.

[/quote]

Tämä on ihan selvä juttu. Mutta työmarkkinat ovat melko jyrkästi on/off. Pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia puolikuntoisille tehdä vähän työtä ja saada loppu toimeentulo vaikka eläkkeestä tai mistä hyvänsä. Että voisi antaa yhteiskunnalle edes sen pienen panoksen, minkä pystyy antamaan. Nyt se on pääsääntöisesti joko kaikki tai ei mitään. Työssäolevista revitään kaikki irti ja puolikuntoiset on syrjässä, vaikka varmasti heilläkin olisi jotain annettavaa.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 15:47"][quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 15:13"] Pullamössösukupolvi masentuu kun huomaa että elämässä ja etenkin töissä ei voi enää tehdä kuten itse haluaa ilman seurauksia. Jos jää ilmoittamatta pois töistä ei pidä yllättyä että saa varoituksen eikä palkkaa ko päivältä tule. Jos kiukuttelee muille muut vastaavat samalla mitalla. Tää porukka on pulassa kun mamma ja pappa ei enää ole silottelemassa vastoinkäymisiä ja auttamassa lastaan saamaan oman tahtonsa läpi. Lisäks nämä "aikuiset" dramatisoivat jokaisen pienen elämän vastoinkäymisen suureksi katastrofiksi josta ei voi selvitä. Nämä nuoret eläkeläiset ovat täysin terveitä ja työkykyisiä kunhan muuttavat omaa asennettaan. [/quote] No tulepas tänne muuttamaan minun asennettani kun psykologitkin joutuvat oikein kouluttautumaan sitä varten. Masentuneet ym. nimeomaan näkevät asiat vääristyneesti. Mutta se vaatikin jo taitoa että tätä näkökantaa voidaan muuttaa. Minä ainakin aistin viestistäsi väheksynnän ja vittuilun ja niin kuin itsekin sanoit niin vastaan samalla mitalla enkä liikuta persettäni. Enkä sano tätä ollakseni ilkeä vaan metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan toimii myös toisinpäin. Jos minua kohtaan ei löydy ymmärrystä niin miksi minun pitäisi ymmärtää muita. Toki sinä voit nostaa vielä isomman myräkän, mutta niin voin minäkin. [/quote]eli juurikin asenteen muuttaminen auttaa! Ainakin joillakin on ollut siihen halua ja tarmoa kun täällä on näitä esimerkkejäkin

[/quote] Miten sinä voit sanoa kenestäkään ettei tämä ole yrittänyt, vaikka kymmenen vuotta kuten itsekin. Selviytymistarina siitä yllättäen tulee sitten vasta myöhemmin kun on onnistunut. Eikä kukaan voi sanoa että se onnistuminen on ollut vain omasta tahdosta kiinni, mt-ongelmat ovat aaltoliikettä useinkin. Jos joku on onnistunut, hän on saattanut vain parantua tahdostaan riippumatta juuri silloin. Ja juuri silloin jaksanut tehdä jotain asioille.

Tai ehkäpä voisi ajatella että nämä "omalla tahdolla kuntoutuneet" eivät ole olleetkaan oikeasti niin sairaita, tai ovat olleet siellä masennuksen kourissa vain ihan omaa laiskuuttaan sittenkin. Ainakaan ei näy ymmärrystä löytyvän muille heiltäkään, vaikka pitäisi tietää kuinka vaikeaa se oikeasti on taistella, ja kuinka pienestä se lopulta on kiinni onnistuiko vai jäikö sinne.

Miten sitä vaikkapa niskasta itseään kiinni ottamalla nukkuisi, että virkeyttä riittäisi siihen muuhun taisteluun, kuten vaikkapa että itse saisin käytyä kerran viikossa pesulla tai edes kaupassa hakemassa ruokaa, jotten olisi nälissäni? Tai että saisin siivottua ja vietyä roskat joskus eikä kämppä olisi täynnä niitä?

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:35"][quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 15:47"][quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 15:13"] Pullamössösukupolvi masentuu kun huomaa että elämässä ja etenkin töissä ei voi enää tehdä kuten itse haluaa ilman seurauksia. Jos jää ilmoittamatta pois töistä ei pidä yllättyä että saa varoituksen eikä palkkaa ko päivältä tule. Jos kiukuttelee muille muut vastaavat samalla mitalla. Tää porukka on pulassa kun mamma ja pappa ei enää ole silottelemassa vastoinkäymisiä ja auttamassa lastaan saamaan oman tahtonsa läpi. Lisäks nämä "aikuiset" dramatisoivat jokaisen pienen elämän vastoinkäymisen suureksi katastrofiksi josta ei voi selvitä. Nämä nuoret eläkeläiset ovat täysin terveitä ja työkykyisiä kunhan muuttavat omaa asennettaan. [/quote] No tulepas tänne muuttamaan minun asennettani kun psykologitkin joutuvat oikein kouluttautumaan sitä varten. Masentuneet ym. nimeomaan näkevät asiat vääristyneesti. Mutta se vaatikin jo taitoa että tätä näkökantaa voidaan muuttaa. Minä ainakin aistin viestistäsi väheksynnän ja vittuilun ja niin kuin itsekin sanoit niin vastaan samalla mitalla enkä liikuta persettäni. Enkä sano tätä ollakseni ilkeä vaan metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan toimii myös toisinpäin. Jos minua kohtaan ei löydy ymmärrystä niin miksi minun pitäisi ymmärtää muita. Toki sinä voit nostaa vielä isomman myräkän, mutta niin voin minäkin. [/quote]eli juurikin asenteen muuttaminen auttaa! Ainakin joillakin on ollut siihen halua ja tarmoa kun täällä on näitä esimerkkejäkin

[/quote]

Kyllä, asenteen muutaminen auttaa. Mutta halusinkin huomioida että myös muiden asenne voi joko auttaa siinä prosessissa tai sitten ei, jolloin olisi parempikin pitää suunsa kiinni. Tuskin kukaan ihminen erityisen motivoituneeksi tulee jos ympäristö mollaa naama norsunvituilla.
[/quote]Tässä nyt taas työnnetään muiden syyksi omaa masennusta tai ties mitä. Uskokaa nyt hyvät masentuneet että ulkopuoliset eivät ole syy. Tekosyy voivat toki olla mutta se on eri juttu

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:33"][quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 21:59"] Järjestää kuntoutusta. Itsellä ei ole masennus, vaan toinen diagnoosi. Kahdesti hain KELA:lta psykoterapiaa lääkärin suosituksella. Molemmat hakemukset hylättiin. Kahdesti hain kuntoutuskurssia lääkärin suosituksella, molemmat hakemukset hylätiin. Lääkkeisiin myönnettiin erityiskorvattavuus ja pysyvä työkyvyttömyyseläke myönnettiin. Että näin. Ja ylioppilaaksi kirjoitin ihan ok arvosanoin. Kaikkia ei edes yritetä kuntouttaa. Ihmettelen vain miksi. [/quote] Koska jotkut sairaudet eivät parane. Kuten esim bipolaarinen. Surullista, mutta totta, että kela laskee meidät ihmiset vain osaksi ratasta, ollaan hyväksi, kun voidaan tuottaa jotain yhteiskunnalle, jos ei, niin ollaan vain roskaa ja laitetaan laitumelle. [/quote]On ihan selvä että jos ei voi antaa yhteiskunnalle täyttä panosta ei voi myöskään saada siltä täyttä panosta. Teidän kaltaistenne kanssa on se ongelma että te vaaditte yhteiskunnalta IHAN KAIKEN sillä perusteella, että teillä on tämä ongelma jonka vuoksi ettei voi osallistua normaalipanoksella mihinkään. Poliittisesti ja taloudellisesti siitä tulee yhteiskunnallinen ristiriita.

[/quote]

Minä siis puhuin ihmisistä yleensä, että kaikki me ollaan kelalle vain pelkkää dataa: "hyvät ja huonot". Sinäkin. En siis ole itse bipo tms. Mutta katsonut sivusta erään sellaisen elämää. Ja usko tai älä, hän todella yrittää ja kykeneekin työhön, mutta villimmän kauden alkaessa asiat menee todella huonosti, kuten myös pahojen masennuskausien alkaessa. Jos löytyisi työnantaja, jolla olisi ymmärrys ja kärsivällisyys noissa kohdissa, niin kyllä tästä sairaastakin hyvä työntekijä tulisi. Nyt on mahdollista tehdä vain pätkiä töitä. 

Eli sikäli osittain olen kanssasi samaa mieltä ja yhteiskunnan kannalta ymmärrän kelan kannan, mutta on se silti julmaa ihmiselle, joka on syytön sairastumiseensa ja joka oikeasti haluaisi antaa panoksensa.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 18:04"]

http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1420179850294 Vuonna 2013 nuoria alle 35-vuotiaita jäi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle enemmän kuin koskaan, jopa yli 5 päivässä. Yleisin sairaus oli masennus. Miksi niin moni nuori masentuu niin vakavasti vai ovatko nykynuoret vain laiskoja vellihousuja. Mitä tälle ongelmalle pitäisi tehdä, koska nuori eläkeläinen tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

[/quote]

Yksi suurimmista syistä on se, että ei ole töitä - oman alan duuni joka vielä vakituinen on kuin lottovoitto tämän päivän suomessa. Koulutuksiin ei pääse kun niihin tungetaan ja otetaan vaan kaikki mamut ja virolaiset. Pätkätyöläisen helvetti saa ihan jokaisen pään väsymään - juuri kun olet aloittanut uudessa pätkässä alat jo tressata että mitä sitten 4 kk päästä ja uuden paikan etsiminen alkaa jo 2 kk ennen - jatkuva helvetti eikä hetken rauhaa vaan elää ilman jatkuvaa stressiä. Kenen tahansa pää hajoaa tällaisesta - siihen päälle helvetinmoiset velat ja tieto että ei saa ikinä sitä elämää mitä kaikki muut onnellisena näyttää elävän

Mitä te oikein odotatte kun valitatte että olette vain rattaita koneistossa? Me kaikki ollaan rattaita koneistossa. Ihmisiä maailmassa, ei sen kummempaa. Palvoako teitä pitäisi vai mitä ettei teille tule ahdistusta siitä että olette "vain" ihmisiä??!!

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 17:05"]

Mitä te oikein odotatte kun valitatte että olette vain rattaita koneistossa? Me kaikki ollaan rattaita koneistossa. Ihmisiä maailmassa, ei sen kummempaa. Palvoako teitä pitäisi vai mitä ettei teille tule ahdistusta siitä että olette "vain" ihmisiä??!!

[/quote]

Mistä/kenelle sinä oikein puhut? 

Minua kiinnostaisi nämä mainitsemasi työt ! En kysy pilkalla mutta olen itse yrittänyt löytää työtä jota voisi tehdä kotona sen sijaan että istuisi jättimäisissä avokonttoreissa. Ei ole vaan tullut tuollaisia töitä vastaan.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 16:11"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 22:40"]Kuinkahan moni noista nuorista feikkaa hullua päästäkseen elämään yhteiskunnan siivellä loppuelämäkseen? [/quote] neuvotko keinot niin mäkin voisin yrittää. Ikää tosinnjo 40v.

[/quote]

Älä hyvä ihminen suunnittele tuollaista! Itse olen joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle fyysisen sairauden vuoksi. Elämä on vähävaraisena kitkuttelua päivästä toiseen ja ystävätkin kaikkosivat kun myönsin olevani huonossa hapessa. Joskus tuntuu että olen taakka yhteiskunnalle. Kuka ihmeessä haluaa vapaaehtoisesti tuollaisen osan itselleen? Tämä ei todellakaan ole mitään vapaaherrattaren elämää kun joutuu laskemaan senttejä eikä pääse käymään kahvilassa kuin kerran vuodessa jne.

Työkyvyttömyyseläkeläisenä olet automaattisesti toisen luokan kansalainen tavisten silmissä.

Itse olen vuosimallia 1980 eli todellakin olen lamalapsi. Hampaitani rassattiin ja oiottiin koko peruskoulun ajan niin, että vähempikin olisi varmaan riittänyt. Tästä toki olen nykyään kiitollinen. Skolioosi on sodan jälkeisessä Suomessa ollut tila joka on lapsilta aina korjattu. Vannomaan en toki mene. Itsellä jäi 90-luvun lamasta sellaiset pelot lainoja ja työttömyyttä kohtaan, että olen yrittänyt koko 2000-luvun säästää kuin pieni orava. 1990-luvun laman aikana purettiin kyllä silloinen hyvinvointivaltio mutta kyllä nämä loppujen lopuksi ovat yksilötasojuttuja. Mun vanhemmat rakensi taloa ja tekivät kumpikin yhteensä ainakin nelkää työtä samaan aikaan. Riitelivät toki mutta eivät ryypänneet. Kas kun luovuttaminen kovan paikan edessä ei auta ketään. Joskus onvaan pakko jaksaa.

Moni on saanut heikot eväät kotoonsa mutta kyllä 1980-luvulla syntyneillä kaikilla on ollut aika hyvin kultalusikka äitiyspakkauksessa mukana. Jos olet 30-kymppinen ja rappiolla niin se on useimmissa ( ei kaikissa) tapauksissa ihan omaa aikaansaannosta.

Tosin nyt meillä on omlut viimeisen seitsemän vuoden ajan hallitus joka on ajanut typeryydellään tämän maan aikamoiseen railoon. Mutta nytkin on vain VALITTAVA ELÄMÄ, VALITTAVA ROHKEUS JA VALITTAVA ULISPÄÄSY. Jos ei ole toivoa ei ole tulevaisuutta. Nyt ei ole suomalaisille varaa synkistellä vaan TOIVOA JA TOIMIA :)

Ulispääsy = ulospääsy :D

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 17:05"]

Mitä te oikein odotatte kun valitatte että olette vain rattaita koneistossa? Me kaikki ollaan rattaita koneistossa. Ihmisiä maailmassa, ei sen kummempaa. Palvoako teitä pitäisi vai mitä ettei teille tule ahdistusta siitä että olette "vain" ihmisiä??!!

[/quote]

Vähän yhtä huuli pyöreänä luen. halutaan eläke, ettei tarvi olla työkkärin ahdistelemana ja saa keskittyä rauhassa miettimään itseään.

Sitten osa porukasta tekee 40 vuotta raskasta työtä ja maksaa näiden elämänmiettijöiden eläkkeen ja vaikka ovat väsyneitä, ei siinä ole aikaa pahemmin pyöriä navan ympärillä, miten voisin kasvaa ihmisenä oikeanlaiseksi ja unohtaa sen trauman, kun äiti tukisti minua kerran.

Miksi te ette tee sellaista työtä mistä pidätte?

Ihmettelen syvästi, miten nuori ihminen voi olla niin masentunut , ettei sitä depressiota voi hoitaa! Suurin osa tavallisista masennuksista on ihan hvyällä hoidolla parantuvia. Veikkaan tämä nuori eläkettä nauttiva kansanosa on todella moniongelmaisia ja se masennus on vain päädiagnoosi. En usko, että pelkällä depressio diagnoosilla "pääsee" eläkkeelle. Luulenpa, että mukana ovat lisänä persoonallisuushäiriöt ja päihteidenväärinkäyttö.