Lue keskustelun säännöt.
Mikä on ihanin muisto lapsuudestanne, jonka muistatte vieläkin?
03.01.2015 |
Vastapainoksi ikäville muistoille!
Minulla on lapsuudesta monta ihanaa muistoa, mutta päällimmäisenä mieleen tulee junamatka äidin kanssa. Mentiin lomamatkalle ihan vain kahdestaan, vanhemmat sisarukset jäi isän kanssa kotiin. Oli jännittävää olla junassa, makoilin penkillä pää äidin sylissä ja äiti silitti minun hiuksiani. Välillä syötiin omenaa, ja äidin kädet tuoksuivat Nivealta. Olin ehkä 4-vuotias, se onnen tunne on jäänyt mieleen.
Kommentit (31)
Kesäiltojen veneretket perheen ja mummin kanssa Helsingin Lauttasaaren satamasta. Menimme luodoille uimaan ja piknikille ja katselimme kuumailmapallojen lentoa taivaalla. Muistan aina yhä kuuman kallion jalkojen alla, meriveden tuoksun ja lokkien äänet sekä tietysti mummin tekemät eväsleivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka kouluvuonna kevään ensimmäinen kaunis aurinkoinen päivä. Aurinko paistoi ikkunasta sisälle ja jo lämmitti. Tuli olo että kesä tulee kyllä.
Aina kun äiti sai olla kotona illat ja yöt. Hänellä oli vuorotyö. Silloin oli turvallinen olo. Rakas äiti-kulta, lapsuuteni aurinko. Siunattu hänen muistonsa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ulkopelit: maanvallotus, kuka pelkää mustaa miestä, 10 tikkua laudalla, hippa jne 😊
Kirkonrotta! :) Ja se että lapsena liikuttiin ja oltiin tosi reippaassa kunnossa. Se on myös ihana muisto.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen koulupäivä.
Hassua ehkä, mutta tykkäsin siitä kun koulu alkoi. Oli kiva nähdä luokkakavereita kesän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saatiin siskon kanssa puokkiin pullo punaista Jaffaa, harvinaista herkkua.
Vähän sama. Hoitajamme vei veljeni ja minut hänen äitinsä työpaikalle, yleiseen saunaan, polkupyörällä kaupungin toiselle laidalle. Minä istuin sellaisella lastenistuimella mikä oli ohjaustangossa (sellaisia ei enää olekaan) ja velipoika tarakalla. Saimme keltaista Jaffaa pullollisen puoliksi, ensimmäinen limppari! Muutenkin Ullaa lämmöllä olen aina muistanut, oli enemmän "äiti" kuin oma äitini.
Toinen ihana muisto Ullasta 62 vuotta sitten. Veljeni muovinen leluhevonen oli jotenkin jumittunut seinän ja kerrossänkyjemme jalan väliin ja Ulla yritti kiskoa sitä pois. Keksimme lorun: Ulla ähki ja puhki ja puhisi ja pani. Ilman mitää seksuaalista sävytteisyyttä, olinhan vasta 5 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatiin siskon kanssa puokkiin pullo punaista Jaffaa, harvinaista herkkua.
Vähän sama. Hoitajamme vei veljeni ja minut hänen äitinsä työpaikalle, yleiseen saunaan, polkupyörällä kaupungin toiselle laidalle. Minä istuin sellaisella lastenistuimella mikä oli ohjaustangossa (sellaisia ei enää olekaan) ja velipoika tarakalla. Saimme keltaista Jaffaa pullollisen puoliksi, ensimmäinen limppari! Muutenkin Ullaa lämmöllä olen aina muistanut, oli enemmän "äiti" kuin oma äitini.
Toinen ihana muisto Ullasta 62 vuotta sitten. Veljeni muovinen leluhevonen oli jotenkin jumittunut seinän ja kerrossänkyjemme jalan väliin ja Ulla yritti kiskoa sitä pois. Keksimme lorun: Ulla ähki ja puhki ja puhisi ja pani. Ilman mitää seksuaalista sävytteisyyttä, olinhan vasta 5 v.
Jatkan: muistan, että tuolla "saunareisulla" kävimme myös matkan varrella olleessa äitini kaupassa. Se olikin ainoa kerta, kun kävin k.o. liikkeessä. Jotenkin aistin, että emme olleet tervetulleita, tulimme häiritsemään.
Sori, tämä ei ollut niin ihana muisto, mutta tulipahan mieleen, kun rupesin muistelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puihin kiipeily ja majojen rakentaminen. Metsäpoluilla kävely, lammella soutelu. Joulujen tunnelma. Iltakävelyt koko perheen kesken. Tähtitaivas. Nuotion tekeminen metsään. Kaakaon juominen ja vesiväreillä maalaaminen. Lautapelien pelaaminen. Lumilinnojen tekeminen. Lukeminen. Television katselu yhdessä.
Nuuhkin ja hipelöin siskopuoleni pillua toistuvasti esiteininä. Olisi pitänyt maistaa! Tuoksu oli kuin italialaisen keittiön gourmet, aaah...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat mummulat, eikä se rajoittunut lapsuuteen. Ensimmäinen isovanhemmista kuoli kun olin 33.
Tarkoitin tuolla jännittyneisyydellä siis positiivista innostuneisuutta, ettei meinaa nahoissaan pysyä. Me mennään Lintsille, jeeeeeeeeeee!