Laittaisinko lapseni eliittikouluun?
Laitanko lapseni pyrkimään ns. eliittikouluun? Onko kellään kokemusta, mielipiteitä? Eniten toiveena olisi motivoiva opetus ja hyvät kieltenopiskelumahdollisuudet. Mitä pääkaupunkiseudun kouluja voisitte suositella?
Kommentit (87)
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 17:08"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:34"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:22"]
kummassa joutuu helpommin kiusatuksi? Tavis- vai eliittikoulussa? Jos "köyhä" joutuu eliittikouluun niin ainakin arvelisin, että joutuu silmätikuksi. Lusäksi arvelisin ei-eliitin olevan solidaarisempaa kuin eliitin. Sillä miten sitä ihminen loppujen lopuksi rikastu? Haluamalla enemmän kuin muut ja polkemalla muut tarvittaessa alleen. Muutaman menestyneen miehen elämänkerran lukeminen on osoitranut, että eivät ole mitään kivoja kavereita. ja arvelisin, että eliittikoulussa on tuollaisia geenejä enemmän.
[/quote]
Perheeni (lasteni) kokemuksen mukaan kiusaamista on enemmän taviskoulussa. Siellä kun on aina niitä, joiden mielestä oppiminen ja osaaminen on noloa ja antaa luvan kiusata. Siellä opettajat ei puutu asiaan ja rehtori levittelee käsiään, että "kun näillä muilla on kotona vaikeaa, niin pitää ymmärtää". Ns. eliittikoulussa ollaan oppimassa ja se näkyy siinä, että osaaminen on toivottu asia, ei häpeä.
Eli ns. eliittikoulussa kysellä vanhempien sosioekonomista asemaa eikä siellä brassailla omaisuudella tai kyseenalaisteta kaveria, jonka vaatteet on kirppikseltä. Taviskoulussa puhutaan paljon enemmän rahasta, jota tosin ei pääosin ole, mutta jota saa sossusta.
[/quote]
No onpahan naivi näkemys. Ikäänkuin köyhä rupusakki kiusaisi ja häiriköisi. Opettajien, lääkäreiden ja juristien lapset olisivat sitten hyväkäytöksisiä ja kilttejä. Juuri tuo asenne mahdollistaa menestyvien koulukiusaajalasten toiminnan. Minua kiusasi aivan lukion loppuun saakka keskiluokkaisen perheen lapsi, joka menestyikin todella hyvin koulussa. Mihinkään hänen tekemisiinsä ei puututtu, koska "hänen vanhempansa ovat sitä ja tätä", "keskiarvo on niin hyvä" ja "hän on niin itsevarma ja määrätietoinen". Jouduin kestämään vuosia karmeaa koulukiusaamista, vielä kymmenen vuotta myöhemminkin käyn psykoterapiassa, sen vuoksi. Pisteenä I:n päälle se herranterttu sai vielä jonkinlaisen hymypoikastipendin lukiossa.
[/quote]
oli kait kyse "yleensä", ei yksittäisistä tapauksista
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 17:20"]
Eliittikouluissa kasvaa enemmän Alexander Stubb klooneja. Ylimielisiä, piilokiusaavia manipuloijia. Eivät ehkä anna fyysisesti turpaan enää myöhäisteini-iässä, mutta osaavat tehdä selväksi kuka on kuraa.
[/quote]
ja höpö höpö
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 01:35"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 01:24"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 01:15"]Siinä on puolensa... asiaa voi miettiä esim. siltä kannalta, onko lapsen järkevämpää olla luokkansa köyhin vai luokkansa rikkain... tämä on nimittäin kysymys, joka jossain vaiheessa tulee eteen.
Meillä on lapset ehkä niissä "eliittikouluissa", siis ouluissa joihin pääsee tiettyjen valintojen kautta / karsimalla ja kouluissa, jotka sijaitsevat ns. "paremmalla alueella". Mielestäni plussat pesevät miinukset, mutta molempia on:
+ Paremmat akateemiset mahdollisuudet
+ Lapsi pääsee muodostamaan (ehkä) jo nuorena menestyksen kannalta suotuisaa sosiaalista verkostoa
+ Suurin osa luokkakavereista ja vanhemmista on täyspäisiä, eli ei ihan suoranaisia sosiaalitapauksia tms. joukossa
+ Luokkakaverit osaavat pääsääntöisesti käyttäytyä
+ Yhteydenpito ym. sujuvat yleensä hyvin
- Luokkakaverit ovat osin pilalle hemmoteltuja ja tottuneet saamaan kaiken
- Luokkakavereilla oikeasti on kaikkea mahdollista (merkkivaatteet, älypuhelimet, tabletit, myöhemmin mopoautot ja autot ym.) ja lapsi kokee sen normina, eli "perustellusti" haluaa samaa
- Tietyt käytännöt ym. ovat muotoutuneet kalliiksi / elitistisiksi (juhlat, synttärit, luokkaretket, leirikoulut, opettajien lahjat)
[/quote]
Täyspäisyys ja sosiaalitapauksena oleminen ovat toisensa pois sulkevia vai?? Ei hyvää päivää :D Itse et taida olla ihan täyspäinen
[/quote]
Useimmissa tapauksissa kyllä ne sulkee pois toisensa. Poikkeus vahvistaa säännön.
[/quote]
:D just joo
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 17:08"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:34"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:22"]
kummassa joutuu helpommin kiusatuksi? Tavis- vai eliittikoulussa? Jos "köyhä" joutuu eliittikouluun niin ainakin arvelisin, että joutuu silmätikuksi. Lusäksi arvelisin ei-eliitin olevan solidaarisempaa kuin eliitin. Sillä miten sitä ihminen loppujen lopuksi rikastu? Haluamalla enemmän kuin muut ja polkemalla muut tarvittaessa alleen. Muutaman menestyneen miehen elämänkerran lukeminen on osoitranut, että eivät ole mitään kivoja kavereita. ja arvelisin, että eliittikoulussa on tuollaisia geenejä enemmän.
[/quote]
Perheeni (lasteni) kokemuksen mukaan kiusaamista on enemmän taviskoulussa. Siellä kun on aina niitä, joiden mielestä oppiminen ja osaaminen on noloa ja antaa luvan kiusata. Siellä opettajat ei puutu asiaan ja rehtori levittelee käsiään, että "kun näillä muilla on kotona vaikeaa, niin pitää ymmärtää". Ns. eliittikoulussa ollaan oppimassa ja se näkyy siinä, että osaaminen on toivottu asia, ei häpeä.
Eli ns. eliittikoulussa kysellä vanhempien sosioekonomista asemaa eikä siellä brassailla omaisuudella tai kyseenalaisteta kaveria, jonka vaatteet on kirppikseltä. Taviskoulussa puhutaan paljon enemmän rahasta, jota tosin ei pääosin ole, mutta jota saa sossusta.
[/quote]
No onpahan naivi näkemys. Ikäänkuin köyhä rupusakki kiusaisi ja häiriköisi. Opettajien, lääkäreiden ja juristien lapset olisivat sitten hyväkäytöksisiä ja kilttejä. Juuri tuo asenne mahdollistaa menestyvien koulukiusaajalasten toiminnan. Minua kiusasi aivan lukion loppuun saakka keskiluokkaisen perheen lapsi, joka menestyikin todella hyvin koulussa. Mihinkään hänen tekemisiinsä ei puututtu, koska "hänen vanhempansa ovat sitä ja tätä", "keskiarvo on niin hyvä" ja "hän on niin itsevarma ja määrätietoinen". Jouduin kestämään vuosia karmeaa koulukiusaamista, vielä kymmenen vuotta myöhemminkin käyn psykoterapiassa, sen vuoksi. Pisteenä I:n päälle se herranterttu sai vielä jonkinlaisen hymypoikastipendin lukiossa.
[/quote]
oli kait kyse "yleensä", ei yksittäisistä tapauksista
[/quote]
No omien lastensa kokemuksesta tuossa lainatussa viestissä joku puhuu. Tässä tuli päinvastainen esimerkki.
SYK on hyvä koulu lapsille, jotka pitävät koulunkäynnistä. Kaksi lastani käy koulua. Ongelmatapauksia on vähän ja opettajat sekä ympäristö motivoivat koulunkäyntiin. Koulussa "on lupa" pärjätä ja mielestäni oppilaat motivoivat toisiaan parempiin suorituksiin. Vanhemmat oppivat vuosien saatossa tuntemaan toisensa ja ilmapiiri on hyvä.
Miinuksena voisin mainita pitkät matkat koulukaverien luo ja tietynlaisen " yltäkylläisyyden " oppilaiden keskuudessa. Opetus on kyllä loistavaa.
Meillä lapset on käyneet koulua, jonne pitää erikseen pyrkiä eli jo lähtötaso on erilainen kuin muissa alueen kouluissa. Hyvä puoli oli se, että oppilaat olivat pääosin motivoituneita, häirikköjä ei käytännössä ollut (välitön poistaminen luokasta ns. klinikalle erityisopettajan hoiviin ja yhteydenotto kotiin) ja tärkein kaikista: tästä koulusta jatketaan edelleen opiskelemaan, ei jäädä välivuosille. Lisäksi kiinteä luokkayhteisö kantaa aikuisenakin, pojan kanssa samassa yliopistossa ja jopa samalla "opintolinjalla" jatkaa 4 muuta kaveria
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:34"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:22"]
kummassa joutuu helpommin kiusatuksi? Tavis- vai eliittikoulussa? Jos "köyhä" joutuu eliittikouluun niin ainakin arvelisin, että joutuu silmätikuksi. Lusäksi arvelisin ei-eliitin olevan solidaarisempaa kuin eliitin. Sillä miten sitä ihminen loppujen lopuksi rikastu? Haluamalla enemmän kuin muut ja polkemalla muut tarvittaessa alleen. Muutaman menestyneen miehen elämänkerran lukeminen on osoitranut, että eivät ole mitään kivoja kavereita. ja arvelisin, että eliittikoulussa on tuollaisia geenejä enemmän.
[/quote]
Perheeni (lasteni) kokemuksen mukaan kiusaamista on enemmän taviskoulussa. Siellä kun on aina niitä, joiden mielestä oppiminen ja osaaminen on noloa ja antaa luvan kiusata. Siellä opettajat ei puutu asiaan ja rehtori levittelee käsiään, että "kun näillä muilla on kotona vaikeaa, niin pitää ymmärtää". Ns. eliittikoulussa ollaan oppimassa ja se näkyy siinä, että osaaminen on toivottu asia, ei häpeä.
Eli ns. eliittikoulussa kysellä vanhempien sosioekonomista asemaa eikä siellä brassailla omaisuudella tai kyseenalaisteta kaveria, jonka vaatteet on kirppikseltä. Taviskoulussa puhutaan paljon enemmän rahasta, jota tosin ei pääosin ole, mutta jota saa sossusta.
[/quote]
Meillä on aivan erilainen kokemus eräästä pääkaupunkiseudun 'eliittikoulusta'. Tuossa yläkoulussa oli todella raakaa kiusaamista, johon koulun johto ei puuttunut. Ottaessamme kiusaamistapauksia esille, koulun edustajat ryhtyivät mustamaalaamaan perhettämme. Kiusaajat perheineen aloittivat sodan meitä vastaan. Yksi perhe teki mm. rikos ilmoituksen minusta, kiusatun äidistä, koska koki minun loukanneen hänen poikansa kunniaa, kun olin ottanut koulussa kiusaamisen esille. Ihan sairasta toimintaa. En ole missään muualla kohdannut niin epäasiallista käyttäytymistä kuin tuossa koulussa (muutama opettaja, kiusaajat, kiusaajien perheet).
"Eliittikoulussa" osataan kiusata ihan samalla tavalla. Oppilaat levottomia ja kiroillakin osaavat. Enkä niitä pöytätapojakaan niin kehuisi, toivottavasti se englantilainen ravintola on jo unohtajut tämän eliittikoulun "ns"luokan vierailun.
"03.01.2015 klo 17:07"]
Taviskoulussa kiusataan enemmän, lasten käytös on yleisesti levotonta ja huonoa (kiroilu, pöytätavat). Ns. eliittikoulussa on rauhallisempaa. Jos on sosiaalisesti taitava ja saa samoja tavaroita ja vaatteita kuin muutkin, elämä on mukavampaa. Tosin, jos perheessä on huonosti rahaa, eliittikouluissa voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, vaikka materian takia ei tule yleensä kiusatuksi. Sekä oma kokemus että lasten.
[/quote]
Mitä paremmintoimeentulevasta perheestä lapsi tulee, sitä todennäköisemmin hän kuvittelee olevansa parempi muita. Sillä osa hyvintoimeentulevista vanhemmista on tällaisia öykkäreitä, jotka opettavat lapselleenkin asenteen halveksia sellaisia, joilla ei mene ihan niin hyvin kuin itsellä. Kouluyhteiöissä, missä arvosanat ja menestys on korostuneesti esillä, oppilaiden välinen kilpailukin voi olla kovaa, jos arvomaailma on vääristynyt. Sellaisissa yhteisöissä hierarkiat ovat tärkeitä ja kiusaamista mm. vähättelyn muodossa esiintyy.Mitä älykkäämmät lapset ja nuoret, sitä taitavampia ollaan myös kiusaamisessa. Koulun ilmapiiri on tärkeä lapsen kasvulle ja kehitykselle, ei "eliittikoulu" ole sen suhteen aina tosiaankaan parhaimmistoa. Myös tällaisissa kouluissa opettajat saattavat kokea kovaakin kiusaamista ja uhkailua ylemmyydentuntoisten vanhempien taholta.
Mitä paremmintoimeentulevasta perheestä lapsi tulee, sitä todennäköisemmin hän kuvittelee olevansa parempi muita. Sillä osa hyvintoimeentulevista vanhemmista on tällaisia öykkäreitä, jotka opettavat lapselleenkin asenteen halveksia sellaisia, joilla ei mene ihan niin hyvin kuin itsellä. Kouluyhteiöissä, missä arvosanat ja menestys on korostuneesti esillä, oppilaiden välinen kilpailukin voi olla kovaa, jos arvomaailma on vääristynyt. Sellaisissa yhteisöissä hierarkiat ovat tärkeitä ja kiusaamista mm. vähättelyn muodossa esiintyy.Mitä älykkäämmät lapset ja nuoret, sitä taitavampia ollaan myös kiusaamisessa. Koulun ilmapiiri on tärkeä lapsen kasvulle ja kehitykselle, ei "eliittikoulu" ole sen suhteen aina tosiaankaan parhaimmistoa. Myös tällaisissa kouluissa opettajat saattavat kokea kovaakin kiusaamista ja uhkailua ylemmyydentuntoisten vanhempien taholta.
Ratakadun Norssin vuosia sitten käyneenä voisin kommentoida, että toki ns. eliittikouluissa on puolensa, mutta eivät ne välttämättä eroa suuresti alueen muista lukioista/kouluista. Eroa ehkä dramatisoidaan liikaa. Opetuksen taso ei välttämättä ole sen kummempi (Norssi on auskultointikoulu, joten se tietty vaikuttaa opetukseen). Monien aineiden perusteet ja perusasiat pidetään itsestäänselvyyksinä (perusteet käsitellään nopeasti, jos ollenkaan), joten korkean keskiarvon lukioissa lähtötaso opiskeltavissa aineissa on huonompia lukioita korkeampi. Tässä ehkä suurin ero opetuksen "laadussa", sillä aikaa syventyä aiheeseen on enemmän, kun lähtötasokin on korkeammalla. Jos et ole ymmärtänyt perusteita, tiput helposti kärryiltä. Opiskelijan täytyy olla motivoitunut ja älykäs (tai sisukas puurtaja, kuten minä), muuten ei pärjää.
Ehkä ilmapiiri on erilainen: motivoivampi, kannustavampi ja siellä pystyy aidosti onnistumaan ryhmäpaineen alaisena. Ryhmäpaineella tietty myös huonotkin puolet.. Oma lukion keskiarvo taisi olla 9,1 ja olin keskiverto-opiskelija. Monella lukion päättötodistuksen keskiarvo huiteli 9,8 ja 10 välillä. Kirjoitin E:n paperit. Bileitä ja perinteitä oli paljon, mikä paransi yhteishenkeä ja jätti kivoja muistoja. En koe, että muut opiskelijat olisivat olleet elitistisiä (rikkaista perheistä), vaan ihan tavallisia ihmisiä ympäri pk-seutua. Koulussa ei esiintynyt kiusaamista. Toki kuppikuntia syntyi, mutta asiallisesti suhtauduttiin kaikkiin.
Vaikka näitä ns. eliittikouluja perustellaan usein hyväksi pohjaksi yliopisto-opinnoille, ei vuosikurssiltamme läheskään kaikki lähteneet yliopistoon. Moni vietti lukion jälkeen 2-5 välivuotta reissaten, ollen töissä, tehden vapaaehtoistyötä, kuka mitäkin. Vuosikurssiltani on tullut lääkäreitä, juristeja, kauppatieteiden maistereita, insinöörejä (sekä diplomi- että AMK), valtiotieteilijöitä, luokanopettajia, tutkijoita, lentäjä, tradenomeja, sosionomeja, toimittaja, sairaanhoitajia, palomies, kätilö, visualisti, parturi-kampaajia, vaateartesaani, optikko ja niin edelleen. Eli ihan kaiken tasoisia tutkintoja. Loppujen lopuksihan se on vain tuo tulevaisuuden ammatti, jolla on väliä. Ei kukaan niitä Yo-papereita kysele..
Suomessa ei ole eliittikouluja. Suomessa on vain paremman maineen omaavia, erityispainoitteisia kouluja sekä huonomman maineen omaavia ns. lähiökouluja, mutta ei, ei varsinaisia eliittikouluja. Jos täällä olisi todellisia eliittikouluja, av-mammalaisella tuskin olisi varaa lastaan sellaiseen laittaa.
Laita vaan. Ainakin SYK on hyvä. Paras anti eliittikouluissa on parempi oppilasaines. Motivoituneet ja fiksut kaverit motivoivat opiskelemaan, ja opettajilla on aikaa opettaa, kun ei tarvitse käyttää aikaa ongelmaoppilaiden kaitsemiseen.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 01:08"]Suomessa ei ole eliittikouluja. Suomessa on vain paremman maineen omaavia, erityispainoitteisia kouluja sekä huonomman maineen omaavia ns. lähiökouluja, mutta ei, ei varsinaisia eliittikouluja. Jos täällä olisi todellisia eliittikouluja, av-mammalaisella tuskin olisi varaa lastaan sellaiseen laittaa.
[/quote]
Tietenkin tässä tarkoitin eliittikoulua Suomen mittakaavassa. Huomaa ns.
Tuo eliittikoulu on tosiaan vähän harhaanjohtava nimitys. Ei kai täällä muita eliittikouluja ole kuin tuo kansainvälinen, jossa lukukausimaksu on kymppitonnin luokkaa?
Itse olen käynyt Sykin ja tykkäsin kovasti. Hyvä valikoima kieliä ja motivoituneet opiskelijat. Oma lapsi on saksalaisessa koulussa, sekin on aivan loistava. Siellä oppii saksan erinomaisesti ja muutenkin oppilaat tuntuvat olevan hyvää akateemista tasoa.
Molemmissa kouluissa toimii myös koulun oma musiikkiopisto, jonka puitteissa on kätevä ylläpitää musiikkiharrastuta. Sykistä pitää vielä mainita, että koska koululla on oma uimahalli, siellä saa 10 vuoden aikana aika hyvän uintitaidon ja tekniikka tulee haltuun.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 01:09"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 01:08"]Suomessa ei ole eliittikouluja. Suomessa on vain paremman maineen omaavia, erityispainoitteisia kouluja sekä huonomman maineen omaavia ns. lähiökouluja, mutta ei, ei varsinaisia eliittikouluja. Jos täällä olisi todellisia eliittikouluja, av-mammalaisella tuskin olisi varaa lastaan sellaiseen laittaa.
[/quote]
Tietenkin tässä tarkoitin eliittikoulua Suomen mittakaavassa. Huomaa ns.
[/quote]
Suomessa ei ole "ns" eliittikoulujakaan. Suomessa on ns. parempia kouluja. Eliitti on aivan liian voimakas sana tällaisessa merkityksessä käytettäväksi.
Siinä on puolensa... asiaa voi miettiä esim. siltä kannalta, onko lapsen järkevämpää olla luokkansa köyhin vai luokkansa rikkain... tämä on nimittäin kysymys, joka jossain vaiheessa tulee eteen.
Meillä on lapset ehkä niissä "eliittikouluissa", siis ouluissa joihin pääsee tiettyjen valintojen kautta / karsimalla ja kouluissa, jotka sijaitsevat ns. "paremmalla alueella". Mielestäni plussat pesevät miinukset, mutta molempia on:
+ Paremmat akateemiset mahdollisuudet
+ Lapsi pääsee muodostamaan (ehkä) jo nuorena menestyksen kannalta suotuisaa sosiaalista verkostoa
+ Suurin osa luokkakavereista ja vanhemmista on täyspäisiä, eli ei ihan suoranaisia sosiaalitapauksia tms. joukossa
+ Luokkakaverit osaavat pääsääntöisesti käyttäytyä
+ Yhteydenpito ym. sujuvat yleensä hyvin
- Luokkakaverit ovat osin pilalle hemmoteltuja ja tottuneet saamaan kaiken
- Luokkakavereilla oikeasti on kaikkea mahdollista (merkkivaatteet, älypuhelimet, tabletit, myöhemmin mopoautot ja autot ym.) ja lapsi kokee sen normina, eli "perustellusti" haluaa samaa
- Tietyt käytännöt ym. ovat muotoutuneet kalliiksi / elitistisiksi (juhlat, synttärit, luokkaretket, leirikoulut, opettajien lahjat)
Älä "laita" lasta pyrkimään minnekään, jos hän ei itse halua. Ressussa olen itse ja tykkään kyllä, fiksuja kanssaopiskelijoita ja hyviä opettajia. Kielivalikoimaakin kyllä löytyy.
Eliittikouluissa kasvaa enemmän Alexander Stubb klooneja. Ylimielisiä, piilokiusaavia manipuloijia. Eivät ehkä anna fyysisesti turpaan enää myöhäisteini-iässä, mutta osaavat tehdä selväksi kuka on kuraa.