Lue keskustelun säännöt.
Miksi alkoholia juovat eivät nauti samalla tavalla asioista kuin raittiit ihmiset?
27.10.2021 |
Raittiit ihmiset tekevät käsitöitä, hoitavat puutarhaa, ulkoilevat yms ja saavat näistä asioista suurta mielihyvää.
Vieressä alkoholia käyttävä ihminen ei voi käsittää, miten raitis ihminen jaksaa jatkuvasti tuollasta elämää ilman, että välillä ”nollaa” tai pitää hauskaa alkoholin kanssa.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis täh? Teen käsitöitä, hoidan puutarhaa, ulkoilen, urheilen, nautin kotitöistä, käyn harrastuksissa, käyn mieleisessä palkkatyössä, olen aktiivinen. Eikä suuni ole tuohesta, viini ja gintonic maistuu.
Joo, samoilla linjoilla. Mutta ihmiset ovat uskomattoman kapeakatseisia. Jos tapaa ihmisen, joka ei voi tehdä noita asioita, koska juo liikaa, kukaan muukaan alkoholia käyttävä ei voi tehdä. Itse nautin viineistä ja voin tällaisen nautiskeluhetken jälkeen vaikka lähteä reippaalle kävelylenkille, pelata lasten kanssa tms., ei tarvitse juoda sammumispisteeseen. Voi elämä.
Näinpä. Ja usein ajatellaan, että alkoholin nauttiminen on jotain nollaamista. Ei minulla ainakaan. Kun on ollut hyvä päivä tai viikko tai jotain muuta hyvää, niin se alkoholi ikään kuin kruunaa ja juhlistaa vielä lisää sitä hyvää fiilistä. Hyvän aterian päälle lasillinen hyvää jälkiruokaviiniä vaikka suklaapalan kanssa, ahhh.
No tämähän on juuri sitä mistä on kyse. Eli se alkoholi tekee hyvästä vielä parempaa. Toisin sanoen hyvä päivä/viikko/ateria on huonompaa ilman alkoholia. Täsmälleen tätä tarkoitan aloituksessa. Ap
No mut ei sitä tarvitse aina juhlistaa alkoholilla. Esim viikossa voi olla monta hyvää päivää, hetkeä, mitä vaan ja ei juhlista sillä alkoholilla. Jos vaikka tietää joutuvansa ajamaan autolla tai on lapsia vastuulla, niin ei silloin nautita sitä alkoholia. Eikä sitä silloin kaipaakaan ja fiilis on silti hyvä. Mutta jos ei ole autoilua tiedossa tai mitään vastuita, niin miksi ei juhlistaisi alkoholilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholi turruttaa tunteita ja siksihän sitä moni käyttääkin kun elämä selvinpäin tuntuu liian pahalta.
Samalla menee sitten ne hyvät fiilikset ja kaikki latistuu tasaiseksi eikä lopulta oikein mikään tunnu enää miltään vaan aivan sama kaikki.
Vierailija kirjoitti:
En voi vastata kuin omasta puolestani, mutta kun lopetin viikonloppunollaukset ja samalla alkoholinkäytön ihan kokonaan niin olen muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi liki kaikessa.
Enää ei kiinnosta siis selvinpäinkään ne asiat kuin aiemmin vaan elämäntapani on aivan toisenlainen ja monelta osin ajatus-ja arvomaailmanikin on muuttunut.
Oli oikeasti yllätys kuinka kokonaisvaltaisesti alkoholi voikaan vaikuttaa. Myrkky mikä myrkky.
Millä tavalla muuttunut?
Moni raitistuttuaan etsii uusia kavereita ja vapaa-ajan viettotapoja, koska samat jutut ja ihmiset ei enää maistu ilman humalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis täh? Teen käsitöitä, hoidan puutarhaa, ulkoilen, urheilen, nautin kotitöistä, käyn harrastuksissa, käyn mieleisessä palkkatyössä, olen aktiivinen. Eikä suuni ole tuohesta, viini ja gintonic maistuu.
Joo, samoilla linjoilla. Mutta ihmiset ovat uskomattoman kapeakatseisia. Jos tapaa ihmisen, joka ei voi tehdä noita asioita, koska juo liikaa, kukaan muukaan alkoholia käyttävä ei voi tehdä. Itse nautin viineistä ja voin tällaisen nautiskeluhetken jälkeen vaikka lähteä reippaalle kävelylenkille, pelata lasten kanssa tms., ei tarvitse juoda sammumispisteeseen. Voi elämä.
Näinpä. Ja usein ajatellaan, että alkoholin nauttiminen on jotain nollaamista. Ei minulla ainakaan. Kun on ollut hyvä päivä tai viikko tai jotain muuta hyvää, niin se alkoholi ikään kuin kruunaa ja juhlistaa vielä lisää sitä hyvää fiilistä. Hyvän aterian päälle lasillinen hyvää jälkiruokaviiniä vaikka suklaapalan kanssa, ahhh.
No tämähän on juuri sitä mistä on kyse. Eli se alkoholi tekee hyvästä vielä parempaa. Toisin sanoen hyvä päivä/viikko/ateria on huonompaa ilman alkoholia. Täsmälleen tätä tarkoitan aloituksessa. Ap
No mut ei sitä tarvitse aina juhlistaa alkoholilla. Esim viikossa voi olla monta hyvää päivää, hetkeä, mitä vaan ja ei juhlista sillä alkoholilla. Jos vaikka tietää joutuvansa ajamaan autolla tai on lapsia vastuulla, niin ei silloin nautita sitä alkoholia. Eikä sitä silloin kaipaakaan ja fiilis on silti hyvä. Mutta jos ei ole autoilua tiedossa tai mitään vastuita, niin miksi ei juhlistaisi alkoholilla?
Miksi juhlistaisi? No koska elämä maistuu joillekin paremmalta maistissa, kuten todettu.
Sitä on oppinut hallisemaan paineita että kännillä nollataan/unohdetaan hetkeksi murheet.
Sitten kun murheita jatkuvasti niin otetaan huyikka murheeseen.
Ja tietenkin hyvän ruuan kanssa kuuluu lasillinen viiniä, sivistysvaltiossa kun ollaan.
Kuin joku voi nauttia hyvästä pihvistä ilman lasillista punaviiniä??!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholin kuluttajalle raittiit juhlat ovat juhlat ilman alkoholia, eli juhlat ilman kivaa. Raittiille ihmiselle raittiit juhlat ovat ihan vain juhlat.
Oma ystävä- ja tuttavapiirini on varsin kuivahenkistä ja meillä on tapana tai oli tapana ennen korona-aikaa tavata kahviloissa ja ruokaravintoloissa täysin selvinpäin. Omien kavereitten seurassa jutunaiheita ja puhetta riittää pelkän kahvinkin voimalla ja osaamme keskustella asioista avoimesti ja rehellisesti ilman kaljaa ja viinaa. En usko alkoholin mitenkään parantavan keskustelun tasoa sillä pikemminkin olisi rasittavaa kuunnella jonkun humalaisen örinöitä.
Jos jolloin on ongelmia ihmissuhteisssa tai työelämässä, niin tuskinpa se kaljoittelu mitenkään auttaa asiaa. Taloudellisesti ajateltuna ne alkoholista ja tupakasta säästyneet rahat voi käyttää omiin harrastuksiinsa kuten musikkiin ja elokuviin tai sitä voi ostaa vähän parempaa ruokaa tai kalliimpia vaatteita mitä sitten itse sattuu pitämään tärkeänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi turruttaa tunteita ja siksihän sitä moni käyttääkin kun elämä selvinpäin tuntuu liian pahalta.
Samalla menee sitten ne hyvät fiilikset ja kaikki latistuu tasaiseksi eikä lopulta oikein mikään tunnu enää miltään vaan aivan sama kaikki.
eikä saa mitään tehdyksi , kaikki pyörii juomisen ympärillä .
Vierailija kirjoitti:
En voi vastata kuin omasta puolestani, mutta kun lopetin viikonloppunollaukset ja samalla alkoholinkäytön ihan kokonaan niin olen muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi liki kaikessa.
Enää ei kiinnosta siis selvinpäinkään ne asiat kuin aiemmin vaan elämäntapani on aivan toisenlainen ja monelta osin ajatus-ja arvomaailmanikin on muuttunut.
Oli oikeasti yllätys kuinka kokonaisvaltaisesti alkoholi voikaan vaikuttaa. Myrkky mikä myrkky.
Ymmärrän jos alkoholia on aina tarvinnut johonkin "nollaukseen" niin silloin se näyttelee liian suurta osaa elämässä. Mutta suurin osa alkoholia käyttävistä ei mitään erityisesti "nollaile" vaan ottaa muutaman ilman että se vaikuttaa muuhun elämään mitään suuntaan tai toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puritaani Pakana kirjoitti:
Oma ystävä- ja tuttavapiirini on varsin kuivahenkistä ja meillä on tapana tai oli tapana ennen korona-aikaa tavata kahviloissa ja ruokaravintoloissa täysin selvinpäin. Omien kavereitten seurassa jutunaiheita ja puhetta riittää pelkän kahvinkin voimalla ja osaamme keskustella asioista avoimesti ja rehellisesti ilman kaljaa ja viinaa. En usko alkoholin mitenkään parantavan keskustelun tasoa sillä pikemminkin olisi rasittavaa kuunnella jonkun humalaisen örinöitä.
Jos jolloin on ongelmia ihmissuhteisssa tai työelämässä, niin tuskinpa se kaljoittelu mitenkään auttaa asiaa. Taloudellisesti ajateltuna ne alkoholista ja tupakasta säästyneet rahat voi käyttää omiin harrastuksiinsa kuten musikkiin ja elokuviin tai sitä voi ostaa vähän parempaa ruokaa tai kalliimpia vaatteita mitä sitten itse sattuu pitämään tärkeänä.
Missä ja miten teidän kaltaisia ihmisiä löytää ja miten teihin voisi tutustua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi vastata kuin omasta puolestani, mutta kun lopetin viikonloppunollaukset ja samalla alkoholinkäytön ihan kokonaan niin olen muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi liki kaikessa.
Enää ei kiinnosta siis selvinpäinkään ne asiat kuin aiemmin vaan elämäntapani on aivan toisenlainen ja monelta osin ajatus-ja arvomaailmanikin on muuttunut.
Oli oikeasti yllätys kuinka kokonaisvaltaisesti alkoholi voikaan vaikuttaa. Myrkky mikä myrkky.
Millä tavalla muuttunut?
Moni raitistuttuaan etsii uusia kavereita ja vapaa-ajan viettotapoja, koska samat jutut ja ihmiset ei enää maistu ilman humalaa.
No nuo vanhat kaverit itseltäkin jäi jotka edelleen jatkaa viikonloppunollauksiaan. Samalla muuttui sitten muuten oma miesmakukin niin, että jos olisin parisuhteessa elänyt niin olisi taatusti tullut ero koska en olisi itse enää jakanut samaa arvo- ja ajatusmaailmaa kuin ennen.
Itselläni muuttui siis isoja asioita ja pikkujuttuja, mutta esimerkiksi voisin mainita vaikka sen ettei mulle enää maistunut makea vaikka aiemmin olin aivan järkky sokerihiiri. Samoin alkoi vaan ällöttää kaikki pikaruoka vaikka ennen normiviikonloppuun kuului joko pizzan/kebabin tilaaminen ja sohvalla lööbailu. Eikä enää tee mieli edes hampurilaisia..
Enkä ole hurahtanut kuitenkaan miksikään vegaaniksi tai terveysintoilijaksi eli sellainen ei tätä selitä. Samoin on muuttunut pukeutumistyyli eikä entinen sisustuskaan ollut enää mieleen.
Nykyisin olen myös taas kiinnostunut monistakin niistä asioista jotka tuolloin "hummailuaikoina" ei kiinnostaneet mutta joista tykkäsin jo nuorempana. Osin olen siis palannut tavallaan kuin omaksi itsekseni. Vaikea selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on kyllä ihan mielenkiintoista miettiä näitä. Eikä se välttämättä ole vastakkainasettelua.
Itselläni on elämässäni ollut oikeastaan molempia ap:n kuvaamia jaksoja.
Yhdessä vaiheessa parinkympin loppupuolella ollessani alkoholi oli tosi kiinteä osa kaikkea sitä, mistä nautin elämässä. Illanistujaiset ystävillä? Hyvä punaviini tuliaisiksi. Sunnuntaibrunssi? Kuohuviinilasi toki seuraksi. Sauna? Ja pienpanimo-olut. Mökkiloma ja päivät laduilla? Illalla sitten kuumaa punssia ja rommitoteja. Työmatka? Illalla tietty yksille ravintolaan. Ihana päivä kaupungilla? Ja mojito keskellä päivää terassilla. Itse tehty ihana salaatti-illallinen? Ja lasi kylmää rieslingiä seuraksi.
Minulla ei ollut alkoholiongelmaa. Riskikäytön rajat eivät missään nimessä ylittyneet koskaan. Tai niin ainakin ajattelin, kun olin kuitenkin ihan erilainen ihminen kuin laitapuolen kulkijat.
Rupesin vain jossain kohtaa miettimään, että saatan juoda alkoholia 3-4 kertaa viikossa ja niillä kaikilla kerroilla on mielessäni tolkuttoman suuri merkitys. Saatoin tehdä jotain vain sen vuoksi, että sen jälkeen olisi sopiva hetki juoda jokin alkoholijuoma seurassa. Jos minulle selvisi, että en voisikaan kyseisessä tilaisuudessa nauttia alkoholia, olin suhteettoman pettynyt ja koko tilaisuus tuntui tylsältä. Jotenkin minulle oli aivan totta se, että mikään ei ollut niin hyvää, etteikö se olisi parempaa viinilasin jälkeen.
Ymmärsin nopeasti, että minulla on kyllä ihan perinteinen alkoholistin palkintojärjestelmä päässäni, vaikka nyt ei mikään ääritapaus. Aloitin itseni vieroittamisen erityisesti sellaisesta palkintojuomisesta, että teen jotain itselleni epämieluisaa jotta saa sen jälkeen nauttia alkoholia. Halusin irrottaa alkoholin siltä jalustalta, jolle olin sen nostanut.
Olen ollut lähes täysin ilman alkoholia jo vuosia. Minulla ei lähde käsistä, jos nautin viinilasin muutaman kerran vuodessa. Se ei kuitenkaan tuo samaa nostetta kuin ennen. Tulkitsen tämän niin, että minulla ei ole akuuttia riippuvuutta, joten palkinto ei ole niin koukuttava kuin riippuvuuden aikana. Vaikea kuitenkin sanoa, että kuinka monta lasia kuukaudessa tarvittaisiin, jotta tapa palaisi. En aio kokeilla. Nyt aidosti melkein kaikki on minusta parhainta selvin päin. Yksikin alkoholiannos aiheuttaa väsyneen ja turran olon, ja koen itseni vähän ärtyneeksi jo pian sen jälkeen. Säästän sen kokemuksen enää vain tilanteisiin, joihin tuollainen olo sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä teen paljon käsitöitä (sukkia, lapasia, peittoja, neuletakkeja), askartelen, leivon, kokkailen, luen kirjoja. Enkä mä silti absolutisti ole. Mä osaan neuloa tai virkata vaikka ottaisin esim. viiniä pullollisen. :D
Joillain alkoholi kuuluu mukaan myös perus arkiseen puuhasteluun, eikä pullo viiniäkään tunnu vielä missään.
Miksi pitää olettaa ties mitä? Ei mulla kuulu viinipullo arkiseen puuhasteluun, mutta JOS otan viiniä niin mä voin silti neuloa tai virkata. Ei ne sulje toisiaan pois. Siihen viinin määrään ja sen vaikuttamiseen vaikuttaa myös juojan paino ja aika missä se viini juodaan. Jos mä ylipainoisena ihmisenä juon kuuden tunnin aikana pullollisen viiniä, niin ei siinä kyllä mitään hurjaa känniä saa aikaiseksi. Haloo nyt taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi vastata kuin omasta puolestani, mutta kun lopetin viikonloppunollaukset ja samalla alkoholinkäytön ihan kokonaan niin olen muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi liki kaikessa.
Enää ei kiinnosta siis selvinpäinkään ne asiat kuin aiemmin vaan elämäntapani on aivan toisenlainen ja monelta osin ajatus-ja arvomaailmanikin on muuttunut.
Oli oikeasti yllätys kuinka kokonaisvaltaisesti alkoholi voikaan vaikuttaa. Myrkky mikä myrkky.
Ymmärrän jos alkoholia on aina tarvinnut johonkin "nollaukseen" niin silloin se näyttelee liian suurta osaa elämässä. Mutta suurin osa alkoholia käyttävistä ei mitään erityisesti "nollaile" vaan ottaa muutaman ilman että se vaikuttaa muuhun elämään mitään suuntaan tai toiseen.
No tuo viikonloppunollaus tarkoittaa ihan sitä normaalia viikonloppuviihteilyä/kupittelua/baareilua/unameit mitä iso osa suomalaista harrastaa. Ilonpitoa baarissa porukalla.
Ei siis mitään kaatokänniä kotona kalsareissaan kun elämä on niin pskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi vastata kuin omasta puolestani, mutta kun lopetin viikonloppunollaukset ja samalla alkoholinkäytön ihan kokonaan niin olen muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi liki kaikessa.
Enää ei kiinnosta siis selvinpäinkään ne asiat kuin aiemmin vaan elämäntapani on aivan toisenlainen ja monelta osin ajatus-ja arvomaailmanikin on muuttunut.
Oli oikeasti yllätys kuinka kokonaisvaltaisesti alkoholi voikaan vaikuttaa. Myrkky mikä myrkky.
Millä tavalla muuttunut?
Moni raitistuttuaan etsii uusia kavereita ja vapaa-ajan viettotapoja, koska samat jutut ja ihmiset ei enää maistu ilman humalaa.
No nuo vanhat kaverit itseltäkin jäi jotka edelleen jatkaa viikonloppunollauksiaan. Samalla muuttui sitten muuten oma miesmakukin niin, että jos olisin parisuhteessa elänyt niin olisi taatusti tullut ero koska en olisi itse enää jakanut samaa arvo- ja ajatusmaailmaa kuin ennen.
Itselläni muuttui siis isoja asioita ja pikkujuttuja, mutta esimerkiksi voisin mainita vaikka sen ettei mulle enää maistunut makea vaikka aiemmin olin aivan järkky sokerihiiri. Samoin alkoi vaan ällöttää kaikki pikaruoka vaikka ennen normiviikonloppuun kuului joko pizzan/kebabin tilaaminen ja sohvalla lööbailu. Eikä enää tee mieli edes hampurilaisia..
Enkä ole hurahtanut kuitenkaan miksikään vegaaniksi tai terveysintoilijaksi eli sellainen ei tätä selitä. Samoin on muuttunut pukeutumistyyli eikä entinen sisustuskaan ollut enää mieleen.
Nykyisin olen myös taas kiinnostunut monistakin niistä asioista jotka tuolloin "hummailuaikoina" ei kiinnostaneet mutta joista tykkäsin jo nuorempana. Osin olen siis palannut tavallaan kuin omaksi itsekseni. Vaikea selittää.
Samoja kokemuksia. Vaikea käsittää, että olen jossain kohtaa pitänyt ihan mahdollisena tapana viettää viikonloppua sellaista että makaa iltapäivään asti tahmaisessa ja pölyisessä kämpässä yöpaidassa ja katselee sälekaihdinten välistä, kun aurinko kääntyy jo laskemaan. Samaan aikaan kun televiossa pyörii joku bimbo-reality jota kukaan ei oikeasti halua edes katsoa mutta ei jaksa muuhunkaan keskittyä. Ja iltaa kohti aletaan valua suihkuun että saa jotkut edustavammat vaatteet päälle jotta päästään taas istumaan iltaa eli juomaan.
Siis minä olin nuorena innokas lintuharrastaja, ja olin keväisin spottauspaikoilla jo silloin kun aurinko alkoi nousta. Myöhemmin aloin harrastaa hevosia, ja silloinkin päivät alkoi ihan kukonlaulun aikaan. Minulle on ollut ihan tajunnan räjäyttävä ilo, kun olen palannut omaksi itsekseni, joka herää lauantaina virkeänä kello 6 ja on jo silloin ulkona reippailemassa, kun maailma vasta heräilee.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholin kuluttajalle raittiit juhlat ovat juhlat ilman alkoholia, eli juhlat ilman kivaa. Raittiille ihmiselle raittiit juhlat ovat ihan vain juhlat.
Mä olen alkoholin kuluttaja, mutta voin olla myös selvinpäin juhlissa. Mullekin juhlat ilman alkoholia on ihan vain juhlat. Ei meillä esim. ristiäisissä tai rippijuhlissa ole tapana nauttia alkoholia eikä sitä edes ole tarjolla ja miksi pitäisikään olla?
Työpaikan pikkujouluihinkin olen menossa autolla ja selvinpäin. Pikkujoulut on toisella paikkakunnalla enkä mä jaksa sitä, että on jonkun toisen ihmisen kyydin varassa. Käyn osallistumassa aktiviteettiin ja sen jälkeen ruokailuun, lähden kotiin kun muut jatkavat baariin. On menoakin seuraavana päivänä.
Mä en tajua tuota ajattelua, että se on joko tai. Jos juot pisarankaan alkoholia, niin ei muka osaa pitää hauskaa selvinpäin, alkoholi kuuluu arkeen ja juhlaan, mitään ei osata tehdä ilman alkoholia ja alkoholi on ongelma. Ei tule teille raivoajille mieleen, että alkoholia voi käyttää myös kohtuudella ja joskus alkoholia juova osaa olla myös selvinpäin. Myös siellä juhlissa. En mä ainakaan tarvitse alkoholia nollaamiseen. Siihen mä tarvitsen ihan vapaa-aikaa töistä. Mä voin vapaalla lähteä vaikka luontoon kävelemään.
t:Se joka osaa neuloa vaikka joisi viiniä
En olisi ikinä tunnustanut kenellekään, että mielestäni raittiit ihmiset ovat tylsiä ja hauska ilman viinaa on teeskentelyä. Alkoholi kuului juhliin, muutto- ja pihatalkoisiin, mökkeilyyn, treffeille yms.
Käyttömäärät kuitenkin kohtuulliset eikä kukaan olisi päällepäin arvannut, että suhteeni alkoholiin on sairas.
Narsistipsykopaattien aivot tarvii enemmän stimulaatiota. Siksi he tykkäävät olla kännissä.
Koska viina vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin tämä on täysin turha puheenaihe.
Ei pakosti, koska minusta samaan nautintotasoon voi päästä alkoholilla tai ilman. Jossain tilanteessa alkoholi voi olla tilannetta parantava tekijä tai alkoholilla ei siinä tilanteessa olisi merkitystä.