Vela kysyy: miksi raskaus on kuin joku salaisuus?
Miksi raskaudesta kertominen on niin suuri juttu? Mikä siinä on, että sitä pitää pantata ja sitten juhlallisesti julkistaa ensin lähipiirille ja myöhemmin ehkä ei-niin-läheisille-työkavereille?
Miksei voi vaan sanoa ihan muun keskustelun lomassa, että "Ai niin joo, tein positiivisen raskaustestin. Ei tänne nyt sitten paljon muuta uutta kuulu" ?
Tai miksi jotkut asiat ylipäätään on jotain ihme salaisuuksia. "Aion hakea opiskeleen sinne ja sinne. Tätä ei sit saa kertoa kenellekään".
Joku saa kyllä nyt selittää mistä tässä ilmiössä on kyse.
Kommentit (65)
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 10:30"]
Miksi raskaudesta kertominen on niin suuri juttu? Mikä siinä on, että sitä pitää pantata ja sitten juhlallisesti julkistaa ensin lähipiirille ja myöhemmin ehkä ei-niin-läheisille-työkavereille?
Miksei voi vaan sanoa ihan muun keskustelun lomassa, että "Ai niin joo, tein positiivisen raskaustestin. Ei tänne nyt sitten paljon muuta uutta kuulu" ?
Tai miksi jotkut asiat ylipäätään on jotain ihme salaisuuksia. "Aion hakea opiskeleen sinne ja sinne. Tätä ei sit saa kertoa kenellekään".
Joku saa kyllä nyt selittää mistä tässä ilmiössä on kyse.
[/quote]
Mulla on ollut ekassa ja kolmannessa raskaudessa puoleenväliin asti keskenmenon uhka. Kolmannessa itse asiassa loppuun asti, jouduin vkoll 16 onnettomuuteen, jonka seurauksena lapsivedet meni osittain, syntyi suuri vuotava hematooma jne. En olisi jaksanut selostaa koko pitäjälle, että joo, meidän vauva nyt kuolikin. Kuten ystäväni joutui tekemään kerrottuaan raskaudesta heti alussa, ja vauva olikin epämuodostunut ja kuoli kohtuun vkolla 14.
SIKSI.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 11:15"]
Mitäpä, jos normaalissa työterveystarkastuksessa kävisi ilmi, että sinulla on luukasvain, ja kätesi tarvitsee amputoida. Oireita ei ole ollut, mutta nyt tarvitsee toimia, pian. Palaisitko työpaikalle kertomaan ohimennen, että elämäsi tulee muuttumaan lopullisesti, joudut sopeutumaan moneen asiaan...
[/quote]
Kertoisin etukäteen. Vähän olisi kummallista ilmestyä töihin vaan yhtenä päivänä ilman kättä.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 11:24"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 11:15"]
Mitäpä, jos normaalissa työterveystarkastuksessa kävisi ilmi, että sinulla on luukasvain, ja kätesi tarvitsee amputoida. Oireita ei ole ollut, mutta nyt tarvitsee toimia, pian. Palaisitko työpaikalle kertomaan ohimennen, että elämäsi tulee muuttumaan lopullisesti, joudut sopeutumaan moneen asiaan...
[/quote]
Kertoisin etukäteen. Vähän olisi kummallista ilmestyä töihin vaan yhtenä päivänä ilman kättä.
[/quote]Kertoisin esimiehelleni, koska pitäisi alkaa miettimään muita töitä.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 10:57"][quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 10:54"]
Raskaus itsessään on suuri juttu, vaikkei se varmaan sellaiselle joka sitä ei ole kokenut, niin oikein aukene. Ihan ymmärrettävää. En minäkään osaa ajatella kuinka suurta on eroaminen aviopuolisostaan, kun en ole sellaista kokenut. Ajattelen vaan, että sitten hankkisin oman asunnon ja jatkaisin elämääni yksin. Joidenkin ihmisten pitää itse kokea asiat, ennenkuin osaa puoliksikaan kuvitella miltä tapahtuma toisesta tuntuu.
[/quote]
Entäs ne sitten jotka kertoo kaikesta elämässä sattuvasta avoimesti? Nekö ei sitten tunne mitään?
[/quote]
Ovat ainakin äärimmäisen rasittavia energiasyöppöjä, joita ei kiinnosta muiden jutut, eivätkä niitä edes kuuntele, vaan pulputtavat jatkuvasti omia tylsiä tarinoitaan tyyliin: "Meidän Jari söi viisi perunaa..."
Tuon raskauden salaamisen ymmärtän, vaikka olen itse lapseton, mutta miksi pitää salata lapsen sukupuoli, jos se on selvillä? Pari kertaa on käynyt niin, että vanhemmat ovat sanoneet, että tietävät sukupuolen, mutta eivät kerro. Pystyykö sen sukupuolen miten tarkasti toteamasn nykyaikana? Eli käykö miten usein niin, että tuleekin tyttö, vaikka odotettiin poikaa?