ILTAVIRKUT – Miten sopeudutte tähän yhteiskuntaan?

Kyllä aikaiset aamut on olleet aina tuskaa, nyt etätyöpäivinä voi nukkua melkein kahdeksaan, joka helpottaa hieman. Paras työvire on yleensä klo 13-17, jopa myöhempäänkin. Harmillisesti liukuma loppuu klo 17.

Kesäaikaan siirtyminen keväällä on kammottavaa. Joskus nuorempana olin niin sekaisin kun herätyskello soi, että yritin sängystä ylös seinän puolelta...

En kykene oikein mihinkään ennen yhdeksää. Teen jotain helppoa silloin, tsekkaan sähköpostin jne.

Vierailija kirjoitti:

En sopeutunut, tein 8-16 toimistotyötä. Nyt eläkkeellä nautin, että voin valvoa myöhään ja nukkua pitkään. Ei ole huolta, vaikkei nukuta vielä 11 aikaan illalla.

Eläkkeelle jäätyäni olen alkanut heräämään viideltä aamulla pirteänä. Arvaa ottaako päähän?

Lukion jälkeen on ollut ihanaa, kun tosi harvoin tarvitsee olla missään jo kahdeksalta. Jossain kesätöissä alkuun ehkä, mutta nykyään kokouksetkin alkaa yleensä aikaisintaan yhdeksältä.

Saan parhaiten ajattelua vaativia töitä tehtyä iltapäivästä. Aamupäivisin joku helppo rutiinihomma olisi hyvä.

Töissä meidän tiimissä (joustava työaika) on aamuvirkut klo 7 aloittajat ja iltavirkut ysin aikoihin töihin ryömivät. Joskus tekee sekin tiukkaa.

Virkistyn usein siinä klo 22-23. Yhtäkkiä onkin kaikkea puhuttavaa ja ajateltavaa:D

Olen siivooja ja työaikani on 06-14. Kysyin pomolta, voisiko töitä järjestellä niin, että tekisin 11-19 tai 12-20. Hän sanoi, että silloinhan työhön menisi koko päivä. Mutta hän silti harkitsee asiaa, mitä kyllä arvostan ja elän nyt toivossa. Jos ei töiden uudelleenjärjestely onnistu, ei se ole ongelma minulle. Olisi vaan kivempi nukkua pitkään aamuisin kuin päästä alkuiltapäivästä kotiin.

Osa-aikatyö ja harrastus.

Sitten myöhemmin harrastuksesta yritys ja osa-aikatyö (vähensin 1 krt/vk).

Tosin joskus pitää olla hyvin joustava ja tarkoitan sillä että pitää venyä paljon, kausittaista

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystäväni on ollut aina iltavirkku, nukkumaanmenoaika oli mieluiten klo 4:00, eikä kelloa voinut kääntää vaikka hän kuinka yritti. Kunnes hän muutti pois keskustasta rauhallisemmalla, hiljaisemmalle ja vähemmän valoisalle seudulle. Muutos tapahtui itsestään.

En oikein usko aamu- tai iltavirkkuuteen, kaikki on olosuhteista ja tavoista kiinni. Sori.

Tässä ei liene kyse ilta- tai aamuvirkkuudesta vaan mekatoniininerityksestä. Kun mainitsit tuon vähemmän valoisuuden, niin tunnistin sen että itse nukun paremmin iltavirkkuna täysin pimeässä.

Hyvä kolumni!

https://yle.fi/uutiset/3-12077672

Sain elää melkein kolme vuotta luontaisessa rytmissäni, kun lapseni syntyi ja osoittautui samanlaiseksi iltavirkuksi kuin minäkin. Nyt palasin töihin, mutta vaihdoin työpaikkaa sellaiseen, jossa saan tehdä pääosin hommia "automaattina", eikä minulla ole ns vastuuta, kunhan vain hoidan oman hommani.

Valmistaudun aamua varten illalla laittamalla _ihan kaiken_ valmiiksi aamua varten, ettei tarvitse kuin suorittaa. Ja herään mahdollisimman myöhään, varttia vaille seiska ja töissä olen kasilta, vaikka heitän lapsenkin päiväkotiin jonkinlaisen ajomatkan päähän. Yritän viikonloppuisin pitää jonkinlaista rytmiä yllä, herätyskelloa en kyllä laita soimaan!

Olen äärimmäisen iltavirkku, eikä asia ole muuttunut neljäänkymmeneen vuoteen. Pärjäsin töissä joten kuten nukkumalla viikonloput pitkään ja ottamalla silloin tällöin nukahtamislääkkeitä. Yleensä unet olivat työviikkoina noin 5 tunnin pituiset.

Aikaiset vaihdevuodet pahensivat yövirkkuutta ja nukahtaminen on todella vaikeaa. Käyn töissä nykyään 3-5 tunnin yöunilla ja se on erittäin raskasta. Toivottavasti hormonikorvaushoito auttaa valvomiseen pikaisesti.

Teen töitä tietokoneella itsenäisesti, eikä minun olisi mikään pakko tehdä töitä klo 9-17. Jos saisin valita, tekisin töitä klo 11-19.

Minun tekisi mieleni valvottaa aamuvirkkuja aamukolmeen ja sanoa heille, että etkö vain ole nukkunut tarpeeksi? Aamukolmeltahan saa parhaiten asioita tehtyä.

On hankalaa, kun itse on energisimmillään, tehokkaimmillaan ja luovimmillaan iltaisin ja öisin. Minua harmittaa, että esimerkiksi kaikki erikoislikkeet, kirppikset ym. menevät arkisinkin  kiinni jo klo 18. Olisipa joku liike, joka avaisi vasta iltapäivällä ja olisi auki edes klo 20 saakka! Netissä voi sentään hoitaa asioita melko lailla ajasta ja paikasta riippumatta, varsinkin jos riittää että hoitaa niitä botin kanssa.

Hankin lapsia. Lähes koskaan ei saa nukkua aamuisin. Alkoi väsyttää niin paljon, että pystyn välillä menemään ajoissa nukkumaan.

Aamu herätykset töihin väsyttää. Otan usein päikkärit kun pääsen töistä. Lomilla on parasta kun saa nukkua pitkään.

melatoniinilla.

Joskus olin vuorotyössä jossa varhaimmillaan piti aloittaa 5-deltä. Kyllä itseään pysty hiukan tsemppaamaan, mutta on sitten vähän pakolla mentävä nukkumaan ajoissa. Mutta onhan se persiistä. 

Mä valitsin työni ja osin myös muun elämäni rytmin mukaan. Olen tutkijana yliopistolla ja vapaaehtoisesti lapseton. Tällä tavalla saan nukkua kun nukuttaa ja maailma ei vituta joka aamu kun herää puhkiväsyneenä kun ei ole saanut illalla unta ja pitää herätä kouluun/kesätöihin. Aikuisiälläni olen tehnyt päivätöitä lähinnä kahden kesätyön ja kahden harjoittelujakson verran ja se riitti... Lapsettomuuden valitsemiseen on muitakin syitä mutta kyllä tämä nukkumisasia on yksi painavampia, aivan mahdoton ajatus että pitäisi 10-15 v kitua päivärytmissä lapsen päiväkoti- ja kouluaikataulujen takia.

Että joo, vois sanoa että on vaikuttanut elämääni... Itsekin olen monesti ihmetellyt sitä miksi ihmiset ei kapinoi enemmän ns virastoaikaa vastaan. Koko 8-16 -kuvion voisi minusta hyvin siirtää klo 10-18, koulut, päiväkodit jne samalla. Kuinka iso osa lapsistakaan sitten spontaanisti herää klo 6-7 aikaan jos saavat elää myöhemmässäkin rytmissä? Mä ainakin voisin hyvin kuvitella itselleni tuon jonkun keskustelijan tilanteen että ensin vääntää itsensä väkisin ylös monta tuntia liian aikaisin ja sitten pitäisi vielä samarytminen lapsikin herättää. Ei kiitos...

Opiskelen tällä hetkellä ja juuri siirryin monimuotototeutuksen puolelle, että voin jatkaa etäopiskelua. Olen parahimmillani 10 jälkeen, en ennen. Jos on vapaapäivä niin en saa mitään aikaiseksi ennen 10, muuta kuin aamukahvin. Aamupalankin saan vasta 10 tehtyä vaikka olen herännyt 8 aikaan. Onneksi tulevalla alalla ollaan aika myönteisiä etätyöskentelyyn ja se tuleekin olemaan tärkeä kriteeri sitten kun valmistun ja menen töihin. Minulla on yksi lapsi ja kun hän aloitti päiväkodin niin kysyin heti mikä on myöhäisin aika milloin hänet voisi tuoda paikalle, ettei menetä kaikkea kivaa. Vien siis hänet joka päivä 9 aikaan paikalle ja se sopii meille kyllä niin buenosti. Lapsi herää yleensä 8 aikaan ja se on mulle ihan siedettävä aika, olen huomannut että vartinkin aikaisemmin jos herää niin tekee tiukkaa nousta ylös. Lapsen myötä mun oma rytmi hieman aikaistui luonnollisesti, ennen nukuin ysiin ja heräsin viimeistään 10, nykyään en nuku yli 9 vaikka saisi.

Huonosti. Anteeksi jo etukäteen kiroilu, mutta v*tuttaa aivan saatanasti, kun en saa itseäni MILLÄÄN kammettua ylös sängystä heti ensimmäisen herätyksen jälkeen aamulla. Yleensä siis ensimmäinen herätys on 7:45 (eli ei edes älyttömän aikaisin). Usein puoliunessa suljen herätyksen ja nukahdan uudelleen ilman mitään muistikuvaa asiasta. Toinen kello on sitten soimassa 8:00 toisella puolella huonetta, jotta mun on aivan pakko nousta sieltä sängystä. Tänään nousin pitkästä aikaa ensimmäisen herätyksen jälkeen ja pää tuntui siltä kuin lekalla olisi lyöty. Aamupalaa ei saa alas, ajatukset takkuaa. Uskon vakaasti, että tällaisella surkealla nukkumisella on suurempi negatiivinen vaikutus terveyteen kuin esimerkiksi epäterveellisellä ruokavaliolla tai vähäisellä liikunnalla. Lisäksi väsyneenä nimenomaan sortuu usein epäterveellisiin valintoihin, kun ei vain jaksa panostaa.

Oma luontainen rytmini olisi sellainen klo 3-4 yöllä nukkumaan ja klo 11-12 ylös. Kun saan elää tuollaisella rytmillä, olen parhaimmillani. Joskus lomilla rytmi on muuttunut sellaiseksi, että nukahdan 7-8 aikaan aamulla ja herään neljältä iltapäivällä. Olen huomannut tuollaisen rytmin olevan ehkä jo vähän liian myöhäinen minulle, sillä tuostakin rytmistä tulee vähän tokkurainen ja epämukava olo. Täydellistä siis olisi, jos saisi rytmitettyä elämän siten, että herään aina noin 11-12 päivällä.

Ärsyttävää iltavirkkuudessa on myös se, että aamuvirkut tuntuvat pitävän laiskana vätyksenä, kuten täällä onkin jo moneen otteeseen todettu. Olen toimelias ja ahkera tyyppi, saan oikein paljon aikaiseksi nimenomaan 21-02 välillä, jolloin aamuvirkut ovat nukkumassa tai valmistautumassa nukkumaan. Ei meillä iltavirkuilla ole sen vähempää aktiivisia tunteja päivässä kuin aikaisin aamulla heräävälläkään! Periaatteessa omasta näkökulmastani iltakymmeneltä koisiva tyyppi makaa laiskana sängyssään, kun itse vielä työskentelen ahkerasti. En tosin oikeasti ajattele noin, koska en ole idiootti; tajuan, että se aamuvirkku taas ahertaa aamutunnit, jolloin mä nukun.

Vierailija kirjoitti:

Hemmetin huonosti. Olen kuin kännissä, kömpelö ja  ja ärtynyt kun kello soi kuudelta.

Jostain syystä ihmiset kuvittelee että me yökukkujat teemme jotain hurjaa öisin, biletämme tai harrastamme villiä seksiä.  Monikaan ei ymmärrä miksi virkkaan ja katson telkkaa YÖLLÄ, miksen tee sitä päivällä?

Lapsena sain aina huudot,  kun  nousin yöllä leikkimään. Jos 90-luvulla olisi ollut yhtä tarkkoja opettajia kuin nykyisin olisi takuulla huolestuttu että mitäs teillä siellä kotona tapahtuu kun nuokut ekat tunnit ja silmänaluset on pikimustat. 

Minä myös olin jo lapsena juuri tuollainen! Yritin aina houkutella huoneen toisella laidalla nukkuvaa siskoani leikkimään. Leikittiin sitten pimeässä ties mitä mörköjä ja kummituksia ja hihiteltiin. Piti vain leikkiä hiljaa, ettei vanhemmat huomanneet.

Olen asiantuntijatöissä ja teemme kaikki periaatteessa työmme missä haluamme ja milloin haluamme. Aamuvirkkuna itse kärsin iltavirkuista työtovereista. Teen itse työt yleensä välillä 5-13 jos saan päättää, mutta usein joudun pilkkomaan päivää iltakokouksiin tai muutoin iltaisin tai iltapäivisin säätämisiin kun muut vasta heräilevät.

Ja kyllä ne iltavirkutkin aamukokouksiin joustavat joten väliäkö tuolla.

Itseäni aamuvirkkuna ahdistaa kun olen niin mummo etten pysy hereillä arkisin kello kahdeksan jälkeen. Tämä ilta oli poikkeus kun koira ripuli eteisen maton..

Miksi aamuvirkkuus lähinnä ärsyttää ihmisiä? Itse olen oppinut toki sen, etten mainitse asiasta enää kellekään monen aikaan liikun ja missä kun muutoin niin kovasti ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Olen työssä, missä etätyö on ollut lähtökohtaisesti sallittua jo ennen koronaa, ja ellei ole jotain tiettyjä palavereja (mitä on harvoin) niin työaika on täysin liukuva. Menen konttorille yleensä puoliltapäivin (jos menen) ja teen töitä 4 tuntia. Sitten illalla kun virkistyy, teen loput työt, monesti pikkutunneille.

Työ enimmäkseen itseohjautuvaa, ja esimiehetkin ymmärtää että turhaan tulen puoliunessa ysiltä töihin juomaan litratolkulla kahvia ennen kuin olen työkykyinen. Luvan kanssa saan tehdä siihen aikaan kun itselle sopii, kunhan työt tulee tehtyä.

Jotkut ihmiset tekevät niitä oikeita töitä joilla teidät elätetään. Kuten vaikka 5 vuoroa tehtaassa josta Oy Suomi Ab saa vientituloja. Meille on ihan sama koska konttorirotat jaksavat papereita pyöritellä kunhan pyörittelevät. 

Vierailija kirjoitti:

Vastaus on, etten onnistu ssopeutumaan Työtön ja uneton valitettavasti. Aikainen päivärytmi keikahtaa aina, kun väsyn.

Joo, itsellä ongelma, että se unirytmi menee aina sekaisin.

"Valtakunnan ongelma" on yleisesti kellojen siirto talvi- tai kesäaikaan, kuinka paljon se aiheuttaa terveydellisiä ongelmia.

Mutta kuvitelkaa sitten meidän yökyöpelien ongelmia. Me joudutaan heräämään muutamien tuntien yöunien jälkeen unenpöppörössä. Työpäivän jälkeen seuraa usein ne "oikeat" yöunet, eli puksutellaan höyhensaarilla muutama/useampi tunti.

Jos me todella sinnitellään puoliunessa loppupäivä ja alkuilta, kun ollaan esim. valvottu edellinen yö ja ollaan todella kuolemanväsyneitä, me nukahdetaan joskus klo 24.00 ja herätään klo 7.00 aamulla. Ollaan iloisia, että ollaan saavutettu ihanne nukkumarytmi, niin kuin "tolkunihmiset". Päätämme pysyä tuossa rytmissä. Tuo rytmi kestää korkeintaan viikon. Kun ollaan nukuttu ja virkistytty jonkun verran, niin eikös se unirytmi alkaa kuin vaivihkaan hivuttautua entiselle paikalleen. Eli ihan kuin väkisin, meistä riippumatta, se unirytmi muuttuu ja uni tulee silmään vasta klo 3 yöllä, jos silloinkaan.

"kellojen siirtäminen" josta normi-ihmiset valittaa eräänä kidutuksen muotona, on meille jatkuvasti toistuva ongelma, jo lapsesta lähtien. Lisänä päälle nalkutus yökukkumisesta.

Siis, normi-ihmiset purnaa jostai 2 kertaa vuodessa tapahtuvasta kellojen siirrosta, kuinka sopeutuminen "uuteen aikaan" rapistaa terveyttä ja on hirmu raskasta sopeutua... Entäs me yökyöpelit, joille nuo ongelmat on jatkuvia?