ILTAVIRKUT – Miten sopeudutte tähän yhteiskuntaan?

Onpa hyvä keskustelu pitkästä aikaa!

Voisin tähän tarinoida vaikka miten pitkän jutun mutta yritän jotenkin tiivistää.

Aina olen ollut iltavirkku, enemmänkin yövirkku ihan lapsesta saakka jo. Hyvä tuuri sinällään, kun opiskelin tarjoilijaksi ja pääsin baariin töihin muutamaksi vuodeksi jossa työvuorot oli aina 17-01/02, ei ikinä yhtään aamu-tai päivävuoroa. Opiskelu aikaan tosin oli lounasravintoloiden työssäoppimiset täyttä tuskaa, nukuin keskimäärin 3-4 tuntia yössä ja kärsin hirveistä migreeneistä koko sen harjottelun ajan ja olin itkuinen, väsynyt ja päivän jälkeen tuntui kun olisi kuumetta joka ilta ollut eli univaje oli paha. Onneksi siitä selvis sillä että tiesi sen kestävän vaan sen 2 kuukautta.

Usein oon saanut tutuilta aika rankkaa palautetta tästä elämänrytmistäni, harvat ymmärtää. Siks ehkä oonkin melko yksinäinen ja eristäytynyt kun ei vaan sovi tähän yhteiskuntaan vaikka yrittänyt oon, mutta nyt oon vaan hyväksynyt että parempi elää niin että voi hyvin eikä polta itseensä loppuun ja kun sen hyväksyy niin oon jopa nauttinut elämästä.

Baarityötä tehdessä parasta oli se oma aika öisin, ja vielä nykyäänkin vaikka olen työtön ihan omasta tahdosta. Laiskuudeltahan se saattaa kuulostaa mutta täällä onneks muillakin samanlaisia kokemuksia.

En voisi ikinä kuvitella pystyväni semmoseen 8-16 työhön, joten alani siinä mielessä ihan hyvin valitsin, etsinkin taas töitä baareista.

Joku täällä jo sanoikin siitä miten päivänvalo tavallaan ahdistaa, itseä se oikein etoo ja teen asioita (kuten kaupassa käynnit, siivoilu ja ruuanlaitto) vasta aikaisintaan 18 jälkeen illalla. Nautin illoista ja öistä, parasta aikaa ja olen parhaimmalla tuulella silloin.

Nykyään työttämänä heräilen aina vasta 15-16 aikaan jos ei ole asioita hoidettavana tai menoja/tapaamisia sovittuna, en vaan saa itseäni sen aikasemmin millään ylös kun valvon yöt. Tämä asia ei itseäni haittaa ollenkaan vaikka päivät menee "hukkaan" tavallaan, koska olen huomannut olevani onnellisin näin :)

Pakko vielä kertoa miten aluksi ärsytti ja sitten vaan huvitti tässä parin kuukauden aikana, kun huoltomiehet viikottain jotain pikkujuttuja käyneet asentelemassa täällä, asun siis kaupungin asunnossa.

Aina tulivat noin 8 aikaan aamulla, ensimmäisiä kertoja yritin hetkeksi herätä avaamaan oven ja istuskelin siinä sitten sohvalla odottaen että lopettavat hommansa ja menen takas nukkumaan, nukuinkin ihan vaatteet päällä sängyssä että ehdin juosta avaamaan oven heille ilman että ihan melkein alastomana sängystä hyppää :D mutta sitten en jaksanut enää ku kävivät siis viikottain, joten päätin heidän antaa tulla yleisavaimilla sisään ja kääriydyin peiton alle piiloon ihan unisena takaisin nukkumaan, eivät tainneet edes huomata että olin kotona :D tuli tämä vaan mieleen juurikin miten yhteiskunta vaan pyörii tässä aamurytmissään, huoltomiehet, lääkäriajat ja ihan kaikki. Aina kun pitää johonkin herätä ennen 12 niin tuskaa ja torkutusta vaan.

Anteeksi pitkästä viestistä ja jos oli jotenkin sekava, harvoin tänne mitään kirjottelen. Kerrankin semmoinen kunnon hyvä vertaistukiketju!

aamuvirkut eivät tajua, että iltavirkkujen aivot herää vasta klo.12 jälkeen.

Eli voin hörhöillä yhteiskunnan vaatimuksien takia, kukonlaulun aikaan pirteänä ylhäällä mutta aivot on aivan "unessa".

On inhottavaa, kun aivot ja keho on eri aikaan hereillä.

Sitten pakkonukkumaanmeno klo 10 ja aivot on pirteimmillään! Yritä siinä sitten nukkua, kun aivot raksuttaa täysillä ja saat luovuudenpuuskia. Äkkäät yht'äkkiä jonkun työhösi liittyvän oivalluksen ja pomppaat tiekkarille ja ala hommiin. Parhaat ideat tulee yleensä ilta-aikaan.

Lähdet yöaikaan lenkille ja energiaa riittää puolta enemmän kuin aamulenkillä, jolla yrität piristää itseäsi skarpiksi työtä varten, mikä on turhaa hommaa ja alentaa jopa vastustuskykyäsi, eli tuntuu kuin flunssat tarttuisivat herkemmin, kun ajoitat kuntoilun aamuun.

Huh sitä tunnetta, kun väkisin kiskot itsesi aamulla ylös ja hortoilet koko päivän aivosumussa, syöt liikaa ja epäterveellisesti univajeen takia, pyörit sängyssä kun aivokapasiteettisi on energisimmillään.

Koronaetätyöt on ollut helpotus. Eli olen laihtunut, energinen ja pirteä. Olo on ihan erilainen.

ihmisissä herää sitkeässä se käsitys, että aamuvirkut ovat "hyveellisiä" kunnon ihmisiä ja yökyöpelit ovat jotenkin hämäräperäisiä ja epäluotettavia ja harrastavat yön pimeydessä asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Kun raahautuu nuuntuneena työpaikalle, pussit silmien alla, saa työkaverilta hyväntahtoisen "v*tuilun", että oliko rankka yö.

Sen olen huomannut ystäväpiirissä, että me yökyöpelit olemme ehkä keskimääräistä luovempia.

Voisipa ylemmyydentuntoisille aamuvirkuille toteuttaa vaikka kuukauden mittaisen simulaation iltavirkun elämästä.

Aamuvirkku menee nukkumaan vaikka klo 21.30 ja nukahtaa klo 22 aikoihin. Kello 2.30 aamuyöllä tullaan repimään pois sängystä, nyt täytyy lähteä töihin! Sikeimmän unen keskeltä herätetty aamuvirkku taistelee itsensä ylös ja ulos. Silmiä särkee ja sydän hakkaa, mutta ei auta. Juuri kun aamuvirkku alkaisi olla hereillä ja tehokas, työpäivä loppuu klo 9 aamulla. Siitä pitäisi sitten lähteä kotiin ruokaa laittamaan ja lenkille. Tuskailevalle aamuvirkulle voisi joku tulla klo 15 sanomaan, että senkun menet nyt nukkumaan niin jaksat huomenna! Aamuvirkkukaan ei kuitenkaan saa unta kuin aikaisintaan 21.30, vaikka menisi kuudelta sänkyyn pyörimään. No, seuraavana aamuna herätys pärisee taas 2.30 aamulla. Tällaisia 4-5 tunnin unia täysin oman rytmin vastaisesti kuukausi niin katsotaan kuka on työkykyinen, virkeä ja tehokas. Loppuisi se neuvojen jakeleminen. Suunnilleen tältä oma elämäni nukahtamisvaikeuksisena iltavirkkuna tuntuu.

Höpöhöpö. On tutkittu asia, että luovat ihmiset valvovat ja saavat inspiraationsakin yleensä illalla tai yöllä. Itse olen liike-elämässä suht menestynyt ja todellakin öiseen aikaan ovat ne ideat joista on sitten tullut kannattavaa liiketoimintaa, syntyneet. Halveksumatta ns. duunariporukkaa, mutta niille sopii tai on pakko sopia se että työt alkavat klo 6-9.00 välillä ja siksi eivät edes voi olla iltavirkkuja, otan osaa. Itse voin onnekseni päättää milloin teen työtä, samoin työntekijöilläni on se vapaus, mutta ei heistä ainakaan ennen 8 ole työn touhussa kuin ehkä ne keillä on pieniä lapsia, eli pääsevät töihin lepäämään ja siksi tulevat ajoissa. 

Lehtipuhaltimien käyttäjät ovat juuri niitä vähän yksinkertaisia työntekijöitä huoltoyhtiöissä, jotka saattavat aloittaa ennen kuutta aamulla ja ovat ihan ihmeissään , ai miten niin nukkuuko vielä joku tähän aikaan eikä haluakaan lähteä jo klo 15- töistä. Kävin asiasta nimittäin keskustelemassa tällaisen imbesillin kanssa ja tajusin että menee ihan hukkaan, tyhmä mikä tyhmä. Eli johtopäätös on ,aikaisin nousevat ovat vähän yksinkertaisia koska kuvittelevan kaikkien muidenkin haluavan pilata elämänsä aikaisella aamulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi iltavirkut, joita on käsittääkseni yli puolet suomalaisista, ei aktiivisesti aja yhteiskunnan muuttamista heille (tai kaikille) sopivaan rytmiin? Vai onko aamuvirkut selviytyneet elämässä paremmin johtaviin asemiin eivätkä halua tehdä muutosta?

Ei meitä ihan niin paljon taida olla. 

Aamuvirkut suhtautuvat iltavirkkuihin usein epäilevästi, pitävät laiskana ja saamattomana. Onhan näitä tässäkin ketjussa muutama. Monet myös uskovat, että ihmisen on terveellisempi herätä aikaisin ja mennä aikaisiin nukkumaan. Paras oli joku tyyppi, joka sanoi menevänsä nukkumaan klo 21, vaikka uni tulee vasta joskus puolenyön aikaan. On vaan terveellisempää maata se aika sängyssä!

Ja kyllä, johtavissa asemissa on juuri niitä aamuvirkkuja, jotka jaksavat herätä mahdollisimman aikaisin töihin, moni herää jo 5 aikaan ja on toimistolla ennen kaikkia muita. Tämä nähdään ahkeruutena ja työhön sitoutumisena. 

Valitettavasti on vaikea saada ylennystä, jos on aamulla aina nukahtamaisillaan. Monet tärkeät asiat toimistoissa tehdään aamuvirkkujen ehdoilla eli joskus 8-12. Jos vain juo kahvia ja tuijottaa tyhjin silmin eteensä, toiset saavat sen kuvan ettei ole kovin ahkera työntekijä, tai ei ole fiksu. Sitten 12 jälkeen se työtahti piristyy ja saa ehkä enemmän aikaan kuin toiset, mutta mielikuva on se että on huonompi muita. 

Suuressa määrin tämä, paitsi että itsellä ei oikeastaan koskaan tule 08.00-16.00 rytmissä toimistolla vaihetta, jossa olisin todella skarppi, koska joudun toimistolle ehtiäkseni heräämään niin paljon luontaista rytmiäni aiemmin, että unet jäävät vähiin. Eikä rytmini poikkeama edes ole suuri, yleensä kyllä nukahdan silloinkin, kun saan itse määrittää rytmini, yhden ja kahden välillä yöllä.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän virkku minä olen? Herään ilman kelloa puol 7 aikaan, viikonloppuisin saatan nukkua kasiin. Yleensä olen sängyssä viimeistään kympiltä ja jos oikein myöhään venyy niin 23. Töistä minua ei kuitenkaan löydä ennen 9.30. Tykkään aamulla rauhassa lukea uutisia ja juoda kahvia. Olen joskus tehnyt 8-16 työaikaa ja se oli ihan hirveää, kun aamut oli yhtä kiireessä sekoilua.

Aamuvirkku. Tai sitten päivävirkku, aiemmin tänä vuonna YLE:llähän kerrottiin sellaisiakin olevan. Samalla lailla kuin on olemasssa ektroverttien ja introverttien välimuoto ambevertti. Ja pystyisihän näitä aamu-iltavirkku-akselilla (samoin kuin ekstro-introvertti) varmaan jaottelemaan ihmisiä vielä enemmän erilaisiin ryhmiin, mutta lieneekö tarpeellista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän virkku minä olen? Herään ilman kelloa puol 7 aikaan, viikonloppuisin saatan nukkua kasiin. Yleensä olen sängyssä viimeistään kympiltä ja jos oikein myöhään venyy niin 23. Töistä minua ei kuitenkaan löydä ennen 9.30. Tykkään aamulla rauhassa lukea uutisia ja juoda kahvia. Olen joskus tehnyt 8-16 työaikaa ja se oli ihan hirveää, kun aamut oli yhtä kiireessä sekoilua.

Aamuvirkku. Tai sitten päivävirkku, aiemmin tänä vuonna YLE:llähän kerrottiin sellaisiakin olevan. Samalla lailla kuin on olemasssa ektroverttien ja introverttien välimuoto ambevertti. Ja pystyisihän näitä aamu-iltavirkku-akselilla (samoin kuin ekstro-introvertti) varmaan jaottelemaan ihmisiä vielä enemmän erilaisiin ryhmiin, mutta lieneekö tarpeellista. 

Siis *ambivertti* oli tarkoitukseni kirjoittaa.

Aiemmin työaika oli kiinteä 7-16 ja loppusyksystä alkoi olla vaikeuksia herätä ennen työpäivän alkua. Jos vaikka töihin ehtikin, eivät aivot olleet vielä valmiit tuottavaan työhön. Muutama vuosi sitten työaikajärjestelmä muuttui liukuvaan ja se oli mulle hyvä muutos. Kummasti auttaa se pari tuntia aamuissa, kun töihin tarvitsee mennä vasta ysiksi. Tehokkaimmat työtunnit osuvat minulla iltapäivään ja alkuiltaan ja siksi monasti teen töitä kello 19. asti. Saldotunnit plussalla.

Vierailija kirjoitti:

ihmisissä herää sitkeässä se käsitys, että aamuvirkut ovat "hyveellisiä" kunnon ihmisiä ja yökyöpelit ovat jotenkin hämäräperäisiä ja epäluotettavia ja harrastavat yön pimeydessä asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Kun raahautuu nuuntuneena työpaikalle, pussit silmien alla, saa työkaverilta hyväntahtoisen "v*tuilun", että oliko rankka yö.

Sen olen huomannut ystäväpiirissä, että me yökyöpelit olemme ehkä keskimääräistä luovempia.

Maatalousyhteiskunnassa piti herätä ennen sianpieremää.

Huonosti, helvetin huonosti. Herätys 6, ovesta ulos 6.50. Töissä pitää olla 7.50. Nukun aina itselle liian vähän, en pysty nukahtamaan ennen 23.

Vierailija kirjoitti:

Nyt pärjään paremmin,  kun olen työtön ja lapsi on jo teini joka osaa itse herätä kouluun.

Siivoan, leivon, käyn kävelyllä ym klo 22-2.  jolloin olen virkeimmilläni ja  käyn nukkumaan lähemmäs aamuyötä,  herätyskello soi sitten klo 11 että en nuku koko päivää.

Toivottavasti et asu kerrostalossa jos imuroit klo 2.00 yöllä..

Hemmetin huonosti. Olen kuin kännissä, kömpelö ja  ja ärtynyt kun kello soi kuudelta.

Jostain syystä ihmiset kuvittelee että me yökukkujat teemme jotain hurjaa öisin, biletämme tai harrastamme villiä seksiä.  Monikaan ei ymmärrä miksi virkkaan ja katson telkkaa YÖLLÄ, miksen tee sitä päivällä?

Lapsena sain aina huudot,  kun  nousin yöllä leikkimään. Jos 90-luvulla olisi ollut yhtä tarkkoja opettajia kuin nykyisin olisi takuulla huolestuttu että mitäs teillä siellä kotona tapahtuu kun nuokut ekat tunnit ja silmänaluset on pikimustat. 

Huonosti. En voi muuta sanoa.

Olin töissä vartijana, yöhommissa.

Mun mies on iltavirkku ja IT-alalla se ei ole ongelma. Työajat on joustavat ja ennen koronaa mies meni usein töihin vasta lounaalle. Välillä saattoivat käydä salilla ja saunassa siinä viiden, kuuden maissa ja mies jatkoi siitä vielä hommia, kun taas aiemmin aamulla tulleet lähtivät kotiin. 

Jostain syystä mökillä on miehen rytmi pysynyt yleensä vähän paremmin ruodussa. Siis siihen tapaan, että nukkumaan joskus 24-01 maissa ja herätys 8-9. En tiedä onko se luonnon helmassa oleminen, mikä vaikuttaa. 

Pakon edessä miehen saa kyllä kiskottua aamulla sängystä ylös, jos on vaikka lento edessä. Ja silloin kun oli vielä työmatkoja, niin kyllä hän matkojen ajan pysyi siinä rytmissä, että työt alkoi yhdeksältä. 

Tästä viivästyneestä unirytmistä ei kärsi pelkästään se ihminen itse, vaan myös perhe. Silloin kun lapsemme oli pieni, niin saattoi mennä useita päiviä että mies oli lähtenyt töihin ennen kuin lapsi heräsi ja tuli kotiin vasta kun lapsi oli nukkumassa. Ja sitten taas sellaisina aikoina kun olen itse ollut työelämässä ja on ollut aamuvuoroa, niin enhän minä ole nähnyt miestä kotona kuin silloin, kun aamulla herään ja mies nukkuu siinä vieressä. Iltavuororytmissä näin miestä enemmän, kun oltiin edes jonkin verran samaan aikaan hereillä ja kotosalla. 

IT-alalla on usein vapaat työajat. Toki välillä on jotain palavereita, joiden aikaan pitää olla hereillä. Kun tiimi on kolmella eri mantereella ja välillä pitää saada kaikki palaveriin, niin silloin voi joutua heräämään aikaisin. Aina ne palaverit on jollekin hankalaan aikaan, aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Mutta kun voi tehdä etätöitä, se ei niin haittaa. 

Jotenkin kuvittelisi että nyt koronan myötä kun etätyö on yleistynyt, tulisi myös lisää joustoa näihin työaikoihin. Eihän siinä ole järkeä, että kaikki pakotetaan samaan muottiin. Varsinkin jos on asiakkaita tai työkavereita muilla aikavyöhykkeillä, voi olla ihan hyväkin että osa porukasta on töissä myöhempään ja paremmin saatavilla kaikenlaiseen kanssakäymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Olen vahvasti sitä mieltä, että iltavirkuille tämä kostautuu aika pahasti, kun pitää jatkuvasti elää epäluonnollisessa rytmissä. Terveysongelmia, lyhempi elinikä... Ja samalla esim. yhteiskunta ei saa täyttä potentiaalia iltavirkkujen aivoista.

Ette te ole ainoa ryhmä. Ihan sama se on niillä, jotka tekevät yövuoroja, vaikkei se sovi heille. 

Mutta ehkä sinullakin olisi mahdollisuus hakeutua ilta- tai yötöihin. Paha juttu vaan, jos nimenomaan halusit kouluttautua alalle, jossa tehdään vain perinteisiä päivävuoroja. 

Vierailija kirjoitti:

En sopeutunut, tein 8-16 toimistotyötä. Nyt eläkkeellä nautin, että voin valvoa myöhään ja nukkua pitkään. Ei ole huolta, vaikkei nukuta vielä 11 aikaan illalla.

Minä teen myös toimistotyötä. Työaika on liukuva, aamulla klo 7-9 on liukuma. Pyrin aloittamaan aikasin, että pääsen aikasin kotiinkin. En ole sopeutunut, mutta saan nukuttua unilääkkeillä, niitä on nyt tullut syötyä kymmenisen vuotta. Toki työterveyden kanssa niiden käyttöä seurataan, mutta eivät hekään ole parempaa ratkaisua keksineet. Koronan siunaus oli mahdollisuus etätyöhön joka otettiin pysyväksi käytännöksi. Nyt voin nousta kuuden sijaan kahdeksalta ja silti päästä vapaalle järkevään aikaan, ja se tuntuu jo luksukselta. Työmatkani kestää siis 45 minuuttia jos toimistolle menee. Unilääkkeistä huolimatta loppuviikosta väsytti niin, että nukuin pe-la yönä helposti 12 tuntia ja la-su yönä vielä 10 tuntia päälle. Pidän kuitenkin työstäni, enkä ole oikein keksinyt mitään mitä mieluummin tekisin jotta saisi elää omassa rytmissään.

Vierailija kirjoitti:

En sopeudu. Työelämässä olen kohta 15 vuotta yrittänyt opetella, mutta olen vain aina se laiskuri joka ei pääse aamulla sängystä ylös, ja ylös päästessään tuijottaa työpaikalla silmät ristissä pari ensimmäistä tuntia seinää, kun aivot ei vaan suostu heräämän. Koska pari tuntia työajasta on hyvin tehotonta, käy niin etten ehdi tekemään kaikkea työtä työaikana ja joudun tekemään loput ylityönä.

Nyt etätöissä helpotti huomattavasti, tein työtä enemmän oman rytmin mukaisesti (9-17), enkä työpaikan rytmillä (7-15). Ei ole tarvinut tehdä ylitöitä, olen jaksanut viikonloppuna tehdä kaikkea kivaa, eikä viikonloput ole mennyt univelkojen nukkumisessa. Pahaksi takaiskuksi juuri nyt on meneillään työpaikalle paluu, jota vastaan olen sotinut viimeiseen asti.

Olen aika fiksu ja luova. Olen parhaimmillani 18-24 välisenä aikana, yhteiskunnalle ja työnantajalle melkoinen tappio, kun tämä hetki ei osu työaikaan.

Työnantaja vaihtoon! Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Tai vähintäänkin menet työterveyteen valittamaan unettomuudesta, kun et saa nukkua ja nukut sitten töissä kaksi ensimmäistä tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on iltavirkku ja IT-alalla se ei ole ongelma. Työajat on joustavat ja ennen koronaa mies meni usein töihin vasta lounaalle. Välillä saattoivat käydä salilla ja saunassa siinä viiden, kuuden maissa ja mies jatkoi siitä vielä hommia, kun taas aiemmin aamulla tulleet lähtivät kotiin. 

Jostain syystä mökillä on miehen rytmi pysynyt yleensä vähän paremmin ruodussa. Siis siihen tapaan, että nukkumaan joskus 24-01 maissa ja herätys 8-9. En tiedä onko se luonnon helmassa oleminen, mikä vaikuttaa. 

Pakon edessä miehen saa kyllä kiskottua aamulla sängystä ylös, jos on vaikka lento edessä. Ja silloin kun oli vielä työmatkoja, niin kyllä hän matkojen ajan pysyi siinä rytmissä, että työt alkoi yhdeksältä. 

Tästä viivästyneestä unirytmistä ei kärsi pelkästään se ihminen itse, vaan myös perhe. Silloin kun lapsemme oli pieni, niin saattoi mennä useita päiviä että mies oli lähtenyt töihin ennen kuin lapsi heräsi ja tuli kotiin vasta kun lapsi oli nukkumassa. Ja sitten taas sellaisina aikoina kun olen itse ollut työelämässä ja on ollut aamuvuoroa, niin enhän minä ole nähnyt miestä kotona kuin silloin, kun aamulla herään ja mies nukkuu siinä vieressä. Iltavuororytmissä näin miestä enemmän, kun oltiin edes jonkin verran samaan aikaan hereillä ja kotosalla. 

IT-alalla on usein vapaat työajat. Toki välillä on jotain palavereita, joiden aikaan pitää olla hereillä. Kun tiimi on kolmella eri mantereella ja välillä pitää saada kaikki palaveriin, niin silloin voi joutua heräämään aikaisin. Aina ne palaverit on jollekin hankalaan aikaan, aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Mutta kun voi tehdä etätöitä, se ei niin haittaa. 

Jotenkin kuvittelisi että nyt koronan myötä kun etätyö on yleistynyt, tulisi myös lisää joustoa näihin työaikoihin. Eihän siinä ole järkeä, että kaikki pakotetaan samaan muottiin. Varsinkin jos on asiakkaita tai työkavereita muilla aikavyöhykkeillä, voi olla ihan hyväkin että osa porukasta on töissä myöhempään ja paremmin saatavilla kaikenlaiseen kanssakäymiseen.

Tuttua. Mun mies on unirytmiltään lähinnä vampyyri. Tekee myös IT-hommia ja lähes kaiken etänä. Minäkin olen iltavirkku, mutta en läheskään samanlainen yökukkuja silti. Samalla tavalla mun mies pystyy kyllä vääntäytymään ylös kun on tarve, mutta tarpeen pitää olla oikea; työasia, matka, tms. Se että minä haluaisin tehdä meille ruokaa ei ole riittävä syy. Huono puoli on se, että elämme hyvin erillistä elämää, käymme harvoin yhdessä missään. Mies myös olisi valmis esim. pihahommiin vasta kun minä haluan jo rauhoittua viettämään iltaa. Vaatii siis aika paljon molemminpuolista joustoa, ja töitä on tehty jotta olemme saaneet aikataulut sovitettua niin ettei kumpikaan kärsi kohtuuttomasti ja pystymme hoitamaan tarpeelliset asiat yhdessä.