Lue keskustelun säännöt.
Muistisairas työkaveri. Hankala tilanne.
22.10.2021 |
Onko kokemuksia tilanteesta, jossa kollegalla ei ole diagnoosia mutta muistisairauden oireet ovat kaikkien mielestä selvät?
Kokoajan pahenee. Esimiehelle on sanottu asiasta, hän on itsekin huomannut taantumisen. Työtehtävät eivät enää suju ilman muiden jatkuvaa neuvomista ja kysymyksiin vastaamista.
Esimies on luvannut hoitaa asiaa työterveyden kanssa, mutta hänet tuntien asia jää pöydälle koska on (ymmärrettävästi) hankala puututtavaksi.
Työkaverilla on lähisukulaisia joiden kanssa hän on tekemisissä viikottain. Oltiin kaikki jonkin aikaa siinä uskossa, että nämä sukulaiset huomaavat oireet ja ohjaavat tyypin hoitoon. Näin ei ole tapahtunut, ja sittemmin olen kuullut monilta että läheiset usein tietoisesti sivuuttavat oireet niin kauan kuin mahdollista. On tietenkin järkyttävää kohdata tärkeän ihmisen vakava sairaus.
Kaipaan vertaistukea. Tai ehkä jotain vinkkejä mitän voisin/voitaisiin työkavereina vielä tehdä.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kai itse sanoneet henkilölle asiasta? Mitä hän on vastannut?
No ei todellakaan olla eikä se meidän tehtävämme olekaan, vaan työterveyden.
Toki ollaan useaan otteeseen sanottu että etkö oikeasti muista miten tämä homma tehdään. Se on johtanut siihen, että työkaveri soittelee nykyään naapuriyksikköön kysyäkseen päivittäisiä ohjeita. On siis huomannut että me alamme ihmetellä muistamattomuutta. Mutta ei ole meidän hommaamme alkaa haastatella ja diagnosoida.
Ap
Siis ette oikeasti ole sanoneet henkilölle, että olette huolissanne hänestä ja onko hän itse huomannut ongelmia muistissa??
Ei, eikä todellakaan aiota. Ei ole työkavereiden aluetta tuo ollenkaan.
Ap
Teidän täytyy olla julkisella sektorilla töissä, koska tuollaista lapstossumaisuutta ei kyllä muualla sallittaisi. Mikään ei ole oma tehtävä, mitää vastuuta ei voi ottaa ja kaikki on aina jonkun muun tehtävä..
Kuule, ota kerrankin vähän vastuuta ja ihan työkaverisi takia sano asiasta..Niin me juurikin olemme tehneet, eikä sekään kellekään mukavaa ollut. Asia kuuluu esimiehen työtehtäviin jotka hän jättää hoitamatta. Se on nyt tässä se ongelma.
Olemme osamme tehneet mutta homma ei etene koska ON NIIN KIUSALLISTA, NIIN KIUSALLISTA ETTÄ.
Ap
Siis olette vai ette ole sanoneet suoraan, että pelkäätte hänellä olevan alkava muistisairaus? Ihminen ei itse välttämättä ymmärrä ja itsekin ihmettelee, mitä on tapahtunut. Joten todella tärkeää sanoa asia suoraan, kun itse asian huomaa.
Oletko oikeasti ihan käsi sydämellä sitä mieltä, että on työkavereiden tehtävä ilmoittaa kollegalle muistisairaudesta? Ei lääkärin joka asiaa tutkii ja tekee diagnoosin?
Emmehän me edes tiedä onko kyse muistisiraudesta, käytös nyt vaan täsmää siihen mitä yleisesti niistä tiedetään. Mutta ei, kyseessä ei ole aihe joka sopii kahvihuonekeskusteluun tai jonka voi joku keittiöpsykologi itse diagnosoida.
Ap
"Moi, Pirjo, valitettavasti mua pelottaa, että sulla saattaa on muistisairaus. Mun mielestä sun pitäis mennä heti lääkäriin. Olen tosi huolissani susta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kai itse sanoneet henkilölle asiasta? Mitä hän on vastannut?
No ei todellakaan olla eikä se meidän tehtävämme olekaan, vaan työterveyden.
Toki ollaan useaan otteeseen sanottu että etkö oikeasti muista miten tämä homma tehdään. Se on johtanut siihen, että työkaveri soittelee nykyään naapuriyksikköön kysyäkseen päivittäisiä ohjeita. On siis huomannut että me alamme ihmetellä muistamattomuutta. Mutta ei ole meidän hommaamme alkaa haastatella ja diagnosoida.
Ap
Siis ette oikeasti ole sanoneet henkilölle, että olette huolissanne hänestä ja onko hän itse huomannut ongelmia muistissa??
Ei, eikä todellakaan aiota. Ei ole työkavereiden aluetta tuo ollenkaan.
Ap
Teidän täytyy olla julkisella sektorilla töissä, koska tuollaista lapstossumaisuutta ei kyllä muualla sallittaisi. Mikään ei ole oma tehtävä, mitää vastuuta ei voi ottaa ja kaikki on aina jonkun muun tehtävä..
Kuule, ota kerrankin vähän vastuuta ja ihan työkaverisi takia sano asiasta..Niin me juurikin olemme tehneet, eikä sekään kellekään mukavaa ollut. Asia kuuluu esimiehen työtehtäviin jotka hän jättää hoitamatta. Se on nyt tässä se ongelma.
Olemme osamme tehneet mutta homma ei etene koska ON NIIN KIUSALLISTA, NIIN KIUSALLISTA ETTÄ.
Ap
Siis olette vai ette ole sanoneet suoraan, että pelkäätte hänellä olevan alkava muistisairaus? Ihminen ei itse välttämättä ymmärrä ja itsekin ihmettelee, mitä on tapahtunut. Joten todella tärkeää sanoa asia suoraan, kun itse asian huomaa.
Oletko oikeasti ihan käsi sydämellä sitä mieltä, että on työkavereiden tehtävä ilmoittaa kollegalle muistisairaudesta? Ei lääkärin joka asiaa tutkii ja tekee diagnoosin?
Emmehän me edes tiedä onko kyse muistisiraudesta, käytös nyt vaan täsmää siihen mitä yleisesti niistä tiedetään. Mutta ei, kyseessä ei ole aihe joka sopii kahvihuonekeskusteluun tai jonka voi joku keittiöpsykologi itse diagnosoida.
Ap
Entä jos se hammaslääkäri unohtaisi miten sitä poraa käytetään? Eikö silloin ole hammashoitajalla velvollisuus huomauttaa asiasta ja kehottaa hakeutumaan työterveyteen? Tai jos lentokoneen kapteeni unotaa miten konetta ohjataan, eikö perämiehen olisi syytä huomauttaa asiasta?
Tämäköhän takia koronatoimetkin on koko ajan myöhässä ja epäselkeät, jos tekemisen sijaan vaan pohditaan asian kuuluvan jollekin muulle..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kai itse sanoneet henkilölle asiasta? Mitä hän on vastannut?
No ei todellakaan olla eikä se meidän tehtävämme olekaan, vaan työterveyden.
Toki ollaan useaan otteeseen sanottu että etkö oikeasti muista miten tämä homma tehdään. Se on johtanut siihen, että työkaveri soittelee nykyään naapuriyksikköön kysyäkseen päivittäisiä ohjeita. On siis huomannut että me alamme ihmetellä muistamattomuutta. Mutta ei ole meidän hommaamme alkaa haastatella ja diagnosoida.
Ap
Siis ette oikeasti ole sanoneet henkilölle, että olette huolissanne hänestä ja onko hän itse huomannut ongelmia muistissa??
Ei, eikä todellakaan aiota. Ei ole työkavereiden aluetta tuo ollenkaan.
Ap
Teidän täytyy olla julkisella sektorilla töissä, koska tuollaista lapstossumaisuutta ei kyllä muualla sallittaisi. Mikään ei ole oma tehtävä, mitää vastuuta ei voi ottaa ja kaikki on aina jonkun muun tehtävä..
Kuule, ota kerrankin vähän vastuuta ja ihan työkaverisi takia sano asiasta..Niin me juurikin olemme tehneet, eikä sekään kellekään mukavaa ollut. Asia kuuluu esimiehen työtehtäviin jotka hän jättää hoitamatta. Se on nyt tässä se ongelma.
Olemme osamme tehneet mutta homma ei etene koska ON NIIN KIUSALLISTA, NIIN KIUSALLISTA ETTÄ.
Ap
Siis olette vai ette ole sanoneet suoraan, että pelkäätte hänellä olevan alkava muistisairaus? Ihminen ei itse välttämättä ymmärrä ja itsekin ihmettelee, mitä on tapahtunut. Joten todella tärkeää sanoa asia suoraan, kun itse asian huomaa.
Oletko oikeasti ihan käsi sydämellä sitä mieltä, että on työkavereiden tehtävä ilmoittaa kollegalle muistisairaudesta? Ei lääkärin joka asiaa tutkii ja tekee diagnoosin?
Emmehän me edes tiedä onko kyse muistisiraudesta, käytös nyt vaan täsmää siihen mitä yleisesti niistä tiedetään. Mutta ei, kyseessä ei ole aihe joka sopii kahvihuonekeskusteluun tai jonka voi joku keittiöpsykologi itse diagnosoida.
Ap
"Moi, Pirjo, valitettavasti mua pelottaa, että sulla saattaa on muistisairaus. Mun mielestä sun pitäis mennä heti lääkäriin. Olen tosi huolissani susta."
Ja kun hän itse toteaa ettei ole muistisairas tai työterveys ei löydä muistitestissä huomautettavaa, minä olen työpaikkakiusaaja.
Tässä vielä Työterveyslaitoksen johtavan psykologin sanomaa aiheesta (joku linkitti tänne aiemmin):
”Sen selvittäminen, onko taustalla muistisairaus vai jokin muu syy, ei ole työkaverien vaan työterveyshuollon tehtävä. Jos henkilö ei hakeudu työterveyshuoltoon, esimies voi ottaa asian puheeksi hänen kanssaan. Keskustelua on luontevaa käydä työn ja siinä pärjäämisen kautta. Esimies voi kertoa omista havainnoistaan ja kysyä, onko toinen itse huomannut saman."
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kai itse sanoneet henkilölle asiasta? Mitä hän on vastannut?
No ei todellakaan olla eikä se meidän tehtävämme olekaan, vaan työterveyden.
Toki ollaan useaan otteeseen sanottu että etkö oikeasti muista miten tämä homma tehdään. Se on johtanut siihen, että työkaveri soittelee nykyään naapuriyksikköön kysyäkseen päivittäisiä ohjeita. On siis huomannut että me alamme ihmetellä muistamattomuutta. Mutta ei ole meidän hommaamme alkaa haastatella ja diagnosoida.
Ap
Siis ette oikeasti ole sanoneet henkilölle, että olette huolissanne hänestä ja onko hän itse huomannut ongelmia muistissa??
Ei, eikä todellakaan aiota. Ei ole työkavereiden aluetta tuo ollenkaan.
Ap
Teidän täytyy olla julkisella sektorilla töissä, koska tuollaista lapstossumaisuutta ei kyllä muualla sallittaisi. Mikään ei ole oma tehtävä, mitää vastuuta ei voi ottaa ja kaikki on aina jonkun muun tehtävä..
Kuule, ota kerrankin vähän vastuuta ja ihan työkaverisi takia sano asiasta..Niin me juurikin olemme tehneet, eikä sekään kellekään mukavaa ollut. Asia kuuluu esimiehen työtehtäviin jotka hän jättää hoitamatta. Se on nyt tässä se ongelma.
Olemme osamme tehneet mutta homma ei etene koska ON NIIN KIUSALLISTA, NIIN KIUSALLISTA ETTÄ.
Ap
Siis olette vai ette ole sanoneet suoraan, että pelkäätte hänellä olevan alkava muistisairaus? Ihminen ei itse välttämättä ymmärrä ja itsekin ihmettelee, mitä on tapahtunut. Joten todella tärkeää sanoa asia suoraan, kun itse asian huomaa.
Oletko oikeasti ihan käsi sydämellä sitä mieltä, että on työkavereiden tehtävä ilmoittaa kollegalle muistisairaudesta? Ei lääkärin joka asiaa tutkii ja tekee diagnoosin?
Emmehän me edes tiedä onko kyse muistisiraudesta, käytös nyt vaan täsmää siihen mitä yleisesti niistä tiedetään. Mutta ei, kyseessä ei ole aihe joka sopii kahvihuonekeskusteluun tai jonka voi joku keittiöpsykologi itse diagnosoida.
Ap
Entä jos se hammaslääkäri unohtaisi miten sitä poraa käytetään? Eikö silloin ole hammashoitajalla velvollisuus huomauttaa asiasta ja kehottaa hakeutumaan työterveyteen? Tai jos lentokoneen kapteeni unotaa miten konetta ohjataan, eikö perämiehen olisi syytä huomauttaa asiasta?
Hammashoitajan tai perämiehen on silloin ilmaistava huolensa esimiehelle joka ohjaa työntekijän ammattiavun piiriin. Ei alkaa sorkkia arkaa ja pelottavaakin asiaa omatoimisesti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantaja on vastuussa. Esimies harvoin on ainoa työnantajan edustaja. Usein esimiehelläkin on esimies, tai sitten organisaatiosta voi löytyä muita virallisia vastuunkantajia, jotka saavat palkkaa vastuun kantamisesta. On olemassa työsuojelua, työterveyttä, hallitusta, johtajaa, päällikköä, jne. Nämä tahot kiinnostuvat siitä, että esimiehenne ei hoida velvollisuuksiaan ja saavat lisäksi rattaat pyörimään mahdollisesti muistisairaan työkaverin auttamiseksi. Rohkeutta.
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja on vastuussa. Esimies harvoin on ainoa työnantajan edustaja. Usein esimiehelläkin on esimies, tai sitten organisaatiosta voi löytyä muita virallisia vastuunkantajia, jotka saavat palkkaa vastuun kantamisesta. On olemassa työsuojelua, työterveyttä, hallitusta, johtajaa, päällikköä, jne. Nämä tahot kiinnostuvat siitä, että esimiehenne ei hoida velvollisuuksiaan ja saavat lisäksi rattaat pyörimään mahdollisesti muistisairaan työkaverin auttamiseksi. Rohkeutta.
Kiitos. Ei kai tässä auta muu kuin ottaa yhteyttä esimiehen esimieheen tai luottamusmieheen. Ollaan riittävän kauan odoteltu että esimies itse kantaisi vastuunsa, mutta pakko alkaa hyväksyä faktat pikkuhiljaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan ymmärrän aloittajan pointin, mutta sitten kuitenkaan en. Kyllä ihmiset voivat välittää ja huolehtia toisistaan, ja puhua ihan suoraan toisilleen. Tulee mieleen lastenkasvatuksesta se vanha sanonta, että koko kylä kasvattaa lapset. Toisten mielestä muiden lapsille ei saa sanoa mitään, ettei vaan tule paha mieli, ei lapselle eikä vanhemmille...
Mihin on kadonnut sellainen yhteisöllisyys, jossa autetaan ja huolehditaan? Ei kuulu mun tehtäviini, on aika ikävä kommentti, kun kyseessä on vielä toisen terveys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kai itse sanoneet henkilölle asiasta? Mitä hän on vastannut?
No ei todellakaan olla eikä se meidän tehtävämme olekaan, vaan työterveyden.
Toki ollaan useaan otteeseen sanottu että etkö oikeasti muista miten tämä homma tehdään. Se on johtanut siihen, että työkaveri soittelee nykyään naapuriyksikköön kysyäkseen päivittäisiä ohjeita. On siis huomannut että me alamme ihmetellä muistamattomuutta. Mutta ei ole meidän hommaamme alkaa haastatella ja diagnosoida.
Ap
Siis ette oikeasti ole sanoneet henkilölle, että olette huolissanne hänestä ja onko hän itse huomannut ongelmia muistissa??
Ei, eikä todellakaan aiota. Ei ole työkavereiden aluetta tuo ollenkaan.
Ap
Teidän täytyy olla julkisella sektorilla töissä, koska tuollaista lapstossumaisuutta ei kyllä muualla sallittaisi. Mikään ei ole oma tehtävä, mitää vastuuta ei voi ottaa ja kaikki on aina jonkun muun tehtävä..
Kuule, ota kerrankin vähän vastuuta ja ihan työkaverisi takia sano asiasta..Niin me juurikin olemme tehneet, eikä sekään kellekään mukavaa ollut. Asia kuuluu esimiehen työtehtäviin jotka hän jättää hoitamatta. Se on nyt tässä se ongelma.
Olemme osamme tehneet mutta homma ei etene koska ON NIIN KIUSALLISTA, NIIN KIUSALLISTA ETTÄ.
Ap
Siis olette vai ette ole sanoneet suoraan, että pelkäätte hänellä olevan alkava muistisairaus? Ihminen ei itse välttämättä ymmärrä ja itsekin ihmettelee, mitä on tapahtunut. Joten todella tärkeää sanoa asia suoraan, kun itse asian huomaa.
Oletko oikeasti ihan käsi sydämellä sitä mieltä, että on työkavereiden tehtävä ilmoittaa kollegalle muistisairaudesta? Ei lääkärin joka asiaa tutkii ja tekee diagnoosin?
Emmehän me edes tiedä onko kyse muistisiraudesta, käytös nyt vaan täsmää siihen mitä yleisesti niistä tiedetään. Mutta ei, kyseessä ei ole aihe joka sopii kahvihuonekeskusteluun tai jonka voi joku keittiöpsykologi itse diagnosoida.
Ap
"Moi, Pirjo, valitettavasti mua pelottaa, että sulla saattaa on muistisairaus. Mun mielestä sun pitäis mennä heti lääkäriin. Olen tosi huolissani susta."
Ja kun hän itse toteaa ettei ole muistisairas tai työterveys ei löydä muistitestissä huomautettavaa, minä olen työpaikkakiusaaja.
Tässä vielä Työterveyslaitoksen johtavan psykologin sanomaa aiheesta (joku linkitti tänne aiemmin):
”Sen selvittäminen, onko taustalla muistisairaus vai jokin muu syy, ei ole työkaverien vaan työterveyshuollon tehtävä. Jos henkilö ei hakeudu työterveyshuoltoon, esimies voi ottaa asian puheeksi hänen kanssaan. Keskustelua on luontevaa käydä työn ja siinä pärjäämisen kautta. Esimies voi kertoa omista havainnoistaan ja kysyä, onko toinen itse huomannut saman."
Ap
Sittenhän asia on selvitetty, kun asia on tutkittu! Et sinä asiaa selvitä, vaan kerrot hänelle epäilyn hänen sairaudestaan. Lääkäri toki tutkii ja tekee diagnoosin. Monella läheisellä diagnoosi on tullut aika myöhään, kun kukaan työkaveri tai läheinen ei ole viitsinyt sanoa asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kai itse sanoneet henkilölle asiasta? Mitä hän on vastannut?
No ei todellakaan olla eikä se meidän tehtävämme olekaan, vaan työterveyden.
Toki ollaan useaan otteeseen sanottu että etkö oikeasti muista miten tämä homma tehdään. Se on johtanut siihen, että työkaveri soittelee nykyään naapuriyksikköön kysyäkseen päivittäisiä ohjeita. On siis huomannut että me alamme ihmetellä muistamattomuutta. Mutta ei ole meidän hommaamme alkaa haastatella ja diagnosoida.
Ap
Siis ette oikeasti ole sanoneet henkilölle, että olette huolissanne hänestä ja onko hän itse huomannut ongelmia muistissa??
Ei, eikä todellakaan aiota. Ei ole työkavereiden aluetta tuo ollenkaan.
Ap
Teidän täytyy olla julkisella sektorilla töissä, koska tuollaista lapstossumaisuutta ei kyllä muualla sallittaisi. Mikään ei ole oma tehtävä, mitää vastuuta ei voi ottaa ja kaikki on aina jonkun muun tehtävä..
Kuule, ota kerrankin vähän vastuuta ja ihan työkaverisi takia sano asiasta..Niin me juurikin olemme tehneet, eikä sekään kellekään mukavaa ollut. Asia kuuluu esimiehen työtehtäviin jotka hän jättää hoitamatta. Se on nyt tässä se ongelma.
Olemme osamme tehneet mutta homma ei etene koska ON NIIN KIUSALLISTA, NIIN KIUSALLISTA ETTÄ.
Ap
Siis olette vai ette ole sanoneet suoraan, että pelkäätte hänellä olevan alkava muistisairaus? Ihminen ei itse välttämättä ymmärrä ja itsekin ihmettelee, mitä on tapahtunut. Joten todella tärkeää sanoa asia suoraan, kun itse asian huomaa.
Oletko oikeasti ihan käsi sydämellä sitä mieltä, että on työkavereiden tehtävä ilmoittaa kollegalle muistisairaudesta? Ei lääkärin joka asiaa tutkii ja tekee diagnoosin?
Emmehän me edes tiedä onko kyse muistisiraudesta, käytös nyt vaan täsmää siihen mitä yleisesti niistä tiedetään. Mutta ei, kyseessä ei ole aihe joka sopii kahvihuonekeskusteluun tai jonka voi joku keittiöpsykologi itse diagnosoida.
Ap
Entä jos se hammaslääkäri unohtaisi miten sitä poraa käytetään? Eikö silloin ole hammashoitajalla velvollisuus huomauttaa asiasta ja kehottaa hakeutumaan työterveyteen? Tai jos lentokoneen kapteeni unotaa miten konetta ohjataan, eikö perämiehen olisi syytä huomauttaa asiasta?
Hammashoitajan tai perämiehen on silloin ilmaistava huolensa esimiehelle joka ohjaa työntekijän ammattiavun piiriin. Ei alkaa sorkkia arkaa ja pelottavaakin asiaa omatoimisesti.
Ap
Tämä oli paras esimerkki! Perämies ilmassa huomaa lentäjän muistin prakaavan, mutta ei sano asiasta mitään, kun esimiehen tehtävä on sanoa. Sitten kone yllättäen tippuu, kun lentäjä unohtaa jonkun oleellisen asian. Mutta minähän en mitään sano, kun esimiehen homma...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun diagnoosia ei oke, teette tiedä, onko kyseessä oikeasti muistisairaus vai esimerkiksi työn, vaikean elämäntilanteen tai muun sairauden tai läheisen sairauden aiheuttamasta stressistä johtuva keskittymiskyvyttömyys/masennus/burnout/unihäiriö/muistihäiriö. Ne kaikki aiheuttavat saman tapaisia ja joskus varsin rajuja oireita.
Teillä ei myöskään ole mitään oikeutta tietää näistä asioista - mutta esimies voi tietää ja se voi vaikuttaa siihen, miksi hän ei tunnu ekevän asialle ”mitään”.
Sen sijaan teidän kyräily ja selän takana keittiödiagnosointi todennäköisesti pahentaa tilannetta.
Jos ihminen ei kykene enää selviämään työstään muuta kuin kuormittamalla jatkuvasti kollegoita, vaikka ennen selvisi itsenäisesti, asia kyllä kuuluu kollegoillekin jollain tasolla. Jos ei kykene selviämään työstään, jää sairaslomalle. On itsekästä olla töissä ja teeskennellä että kaikki on ok ja samalla piinata muita.
Lakatkaa ap auttamasta sitä kollegaanne. Vaivasi häntä mikä hyvänsä, hänen etunsa on päästä hoitoon, ja jos hän ei ole sinne itse tajunnut mennä, ainoa tapa hoitaa asia on antaa tilanteen eskaloitua siihen pisteeseen, että se on väistämätöntä. Kun kerran olette jo esimiehelle puhuneet ja hän ei reagoi.
Ns. kova rakkaus on tosi usein oikeasti se paras tie. Ei pidä olla mahdollistaja. Ei pidä olla se, joka kantaa sairaalloisen lihavalle herkkuja, tai peittelee toisen työssäsuoriutumisongelmia.
Ollaan pyritty toimimaan juuri näin, vaikka se onkin yllättävän hankalaa kun kukaan ei halua vaikuttaa töykeältä.
Nyt työkaveri on tosiaan alkanut soitella päivittäin naapuriyksikköön apua kyselläkseen. Edellisviikolla yksi kys. yksikön työntekijä nykäisi minua hihasta, ja kysyi että onko Pirkolla kaikki kunnossa kun siltä tulee tosi kummallisia puheluita.
Ap
Jättäkää jo Pike rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja on vastuussa. Esimies harvoin on ainoa työnantajan edustaja. Usein esimiehelläkin on esimies, tai sitten organisaatiosta voi löytyä muita virallisia vastuunkantajia, jotka saavat palkkaa vastuun kantamisesta. On olemassa työsuojelua, työterveyttä, hallitusta, johtajaa, päällikköä, jne. Nämä tahot kiinnostuvat siitä, että esimiehenne ei hoida velvollisuuksiaan ja saavat lisäksi rattaat pyörimään mahdollisesti muistisairaan työkaverin auttamiseksi. Rohkeutta.
Ja tämän takia rahaa palaa julkisella sektorilla, kun kukaan ei kykene edes toisen ihmisen mahdollisesta sairaudesta sanomaan, vaan tähänkin täytyy olla päällikkö ja esimies ja joku protokolla ja ohje ja ilmoitusjärjestelmä.. Ja sitten ihmetellään, miksi yksityinen puoli kykenee tekemään edullisemmin ja saa vielä voitonkin..
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän aloittajan pointin, mutta sitten kuitenkaan en. Kyllä ihmiset voivat välittää ja huolehtia toisistaan, ja puhua ihan suoraan toisilleen. Tulee mieleen lastenkasvatuksesta se vanha sanonta, että koko kylä kasvattaa lapset. Toisten mielestä muiden lapsille ei saa sanoa mitään, ettei vaan tule paha mieli, ei lapselle eikä vanhemmille...
Mihin on kadonnut sellainen yhteisöllisyys, jossa autetaan ja huolehditaan? Ei kuulu mun tehtäviini, on aika ikävä kommentti, kun kyseessä on vielä toisen terveys.
Olemme huolehtineet. Olemme tukeneet, neuvoneet, tehneet asioita hänelle helpoiksi ja pyrkineet saamaan hänet avun piiriin.
Fakta nyt vaan on se, ettei toisen työkaverin henkilökohtainen terveysasia kuulu minun tai muidenkaan kollegoiden työtehtäviin, ja erittäin hyvä niin. Muistisairaus ei ole asia jota hoitavat työkaverit vaan lääkärit. Asia on niin yksinkertainen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ESIMERKKI: https://miunpalvelut.fi/siunsote/yhteydenotto-sosiaalihuoltoon-avun-tar…;
"Tehdään toisesta henkilöstä ilman tunnistautumista
Voidaan tehdä tarvittaessa nimettömänä
Voidaan tehdä toisen henkilön suostumuksella tai ilman suostumusta (lomakkeella kysytään erikseen suostumuksesta)"
Sosiaalihuolto ei arvioi ihmisen terveyttä.
Tämä on uskomattomin ketju pitkään aikaan. Ap epäilee työkaverilla olevan vaikea itsehuomaamaton sairaus, eikä saa sanaa suustaan, että kertoisi epäilyistään, jotta toinen saisi hoitoa. Täytyy sanoa, että aika julma työkaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän aloittajan pointin, mutta sitten kuitenkaan en. Kyllä ihmiset voivat välittää ja huolehtia toisistaan, ja puhua ihan suoraan toisilleen. Tulee mieleen lastenkasvatuksesta se vanha sanonta, että koko kylä kasvattaa lapset. Toisten mielestä muiden lapsille ei saa sanoa mitään, ettei vaan tule paha mieli, ei lapselle eikä vanhemmille...
Mihin on kadonnut sellainen yhteisöllisyys, jossa autetaan ja huolehditaan? Ei kuulu mun tehtäviini, on aika ikävä kommentti, kun kyseessä on vielä toisen terveys.
Olemme huolehtineet. Olemme tukeneet, neuvoneet, tehneet asioita hänelle helpoiksi ja pyrkineet saamaan hänet avun piiriin.
Fakta nyt vaan on se, ettei toisen työkaverin henkilökohtainen terveysasia kuulu minun tai muidenkaan kollegoiden työtehtäviin, ja erittäin hyvä niin. Muistisairaus ei ole asia jota hoitavat työkaverit vaan lääkärit. Asia on niin yksinkertainen.
Ap
Edelleenkin, oletteko suoraan sanoneet, että pelkäätte hänellä olevan alkava sairaus? Kun se suoraan sanominen nimenomaan muistisairaudessa on se oleellinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kai itse sanoneet henkilölle asiasta? Mitä hän on vastannut?
No ei todellakaan olla eikä se meidän tehtävämme olekaan, vaan työterveyden.
Toki ollaan useaan otteeseen sanottu että etkö oikeasti muista miten tämä homma tehdään. Se on johtanut siihen, että työkaveri soittelee nykyään naapuriyksikköön kysyäkseen päivittäisiä ohjeita. On siis huomannut että me alamme ihmetellä muistamattomuutta. Mutta ei ole meidän hommaamme alkaa haastatella ja diagnosoida.
Ap
Siis ette oikeasti ole sanoneet henkilölle, että olette huolissanne hänestä ja onko hän itse huomannut ongelmia muistissa??
Ei, eikä todellakaan aiota. Ei ole työkavereiden aluetta tuo ollenkaan.
Ap
Teidän täytyy olla julkisella sektorilla töissä, koska tuollaista lapstossumaisuutta ei kyllä muualla sallittaisi. Mikään ei ole oma tehtävä, mitää vastuuta ei voi ottaa ja kaikki on aina jonkun muun tehtävä..
Kuule, ota kerrankin vähän vastuuta ja ihan työkaverisi takia sano asiasta..Niin me juurikin olemme tehneet, eikä sekään kellekään mukavaa ollut. Asia kuuluu esimiehen työtehtäviin jotka hän jättää hoitamatta. Se on nyt tässä se ongelma.
Olemme osamme tehneet mutta homma ei etene koska ON NIIN KIUSALLISTA, NIIN KIUSALLISTA ETTÄ.
Ap
Siis olette vai ette ole sanoneet suoraan, että pelkäätte hänellä olevan alkava muistisairaus? Ihminen ei itse välttämättä ymmärrä ja itsekin ihmettelee, mitä on tapahtunut. Joten todella tärkeää sanoa asia suoraan, kun itse asian huomaa.
Oletko oikeasti ihan käsi sydämellä sitä mieltä, että on työkavereiden tehtävä ilmoittaa kollegalle muistisairaudesta? Ei lääkärin joka asiaa tutkii ja tekee diagnoosin?
Emmehän me edes tiedä onko kyse muistisiraudesta, käytös nyt vaan täsmää siihen mitä yleisesti niistä tiedetään. Mutta ei, kyseessä ei ole aihe joka sopii kahvihuonekeskusteluun tai jonka voi joku keittiöpsykologi itse diagnosoida.
Ap
"Moi, Pirjo, valitettavasti mua pelottaa, että sulla saattaa on muistisairaus. Mun mielestä sun pitäis mennä heti lääkäriin. Olen tosi huolissani susta."
Ja kun hän itse toteaa ettei ole muistisairas tai työterveys ei löydä muistitestissä huomautettavaa, minä olen työpaikkakiusaaja.
Tässä vielä Työterveyslaitoksen johtavan psykologin sanomaa aiheesta (joku linkitti tänne aiemmin):
”Sen selvittäminen, onko taustalla muistisairaus vai jokin muu syy, ei ole työkaverien vaan työterveyshuollon tehtävä. Jos henkilö ei hakeudu työterveyshuoltoon, esimies voi ottaa asian puheeksi hänen kanssaan. Keskustelua on luontevaa käydä työn ja siinä pärjäämisen kautta. Esimies voi kertoa omista havainnoistaan ja kysyä, onko toinen itse huomannut saman."
Ap
Sittenhän asia on selvitetty, kun asia on tutkittu! Et sinä asiaa selvitä, vaan kerrot hänelle epäilyn hänen sairaudestaan. Lääkäri toki tutkii ja tekee diagnoosin. Monella läheisellä diagnoosi on tullut aika myöhään, kun kukaan työkaveri tai läheinen ei ole viitsinyt sanoa asiasta.
Ei ole tutkittu, koska esimies ei ole ohjannut työterveyteen kuten hänen kuuluisi tehdä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän aloittajan pointin, mutta sitten kuitenkaan en. Kyllä ihmiset voivat välittää ja huolehtia toisistaan, ja puhua ihan suoraan toisilleen. Tulee mieleen lastenkasvatuksesta se vanha sanonta, että koko kylä kasvattaa lapset. Toisten mielestä muiden lapsille ei saa sanoa mitään, ettei vaan tule paha mieli, ei lapselle eikä vanhemmille...
Mihin on kadonnut sellainen yhteisöllisyys, jossa autetaan ja huolehditaan? Ei kuulu mun tehtäviini, on aika ikävä kommentti, kun kyseessä on vielä toisen terveys.
Olemme huolehtineet. Olemme tukeneet, neuvoneet, tehneet asioita hänelle helpoiksi ja pyrkineet saamaan hänet avun piiriin.
Fakta nyt vaan on se, ettei toisen työkaverin henkilökohtainen terveysasia kuulu minun tai muidenkaan kollegoiden työtehtäviin, ja erittäin hyvä niin. Muistisairaus ei ole asia jota hoitavat työkaverit vaan lääkärit. Asia on niin yksinkertainen.
Ap
Edelleenkin, oletteko suoraan sanoneet, että pelkäätte hänellä olevan alkava sairaus? Kun se suoraan sanominen nimenomaan muistisairaudessa on se oleellinen asia.
Olen moneen otteeseen vastannut että emme ole, eikä tietenkään niin tehdäkään. Me emme ole lääkäreitä tai muutenkaan ihmisiä joille hänen terveysasiansa kuuluvat.
Ap
Oletteko varmoja, ettei työkaveri ole jo käynyt työterveydessä? Nuo kun on henkilökohtaisia terveystietoja niin eipä niistä teille kerrota, että nyt se työkaveri on käynyt lääkärillä. Ei munkaan kollegat tiedä, koska käyn työterveydessä lääkärissä. HR:kin tietää vain että joku on käyttänyt työterveyttä mutta eivät tiedä kuka tai miksi ellei käynnistä ole sitten tullut saikkua.
Ihan hyvin voi sanoa työkaverille, että vaikutat aika kuormittuneelta ja tehtävien hoitaminen ei suju entiseen malliin, kannattaisikohan käydä työterveydessä juttelemassa siitä?
Työterveyden tehtävä on tehdä diagnoosi ja päättää, onko kysymys muistisairaudesta, burnoutista tai jostain muusta. Sinä ilmaiset ainoastaan huolesi hänestä, et tee diagnoosia.