Kasvatusalan VAKAVA-koe 2022

Itselle tuntui C pysäkki olevan hyvinkin selkeä kun nimenomaan pyydettiin tutkimusmenetelmiä vertailemaan niin silloin vertaillaan niitä menetelmiä eikä vain digi ja paperikirjaa keskenään

Muistaako kukaan miten tuo C oli muotoiltu? Mitä vastasitte siihen? Mun pää löi tyhjää. Kerroin jotain että koe on puolueettomampi mutta siinä voi vaikuttaa ryhmien tasoerot.

Menetelmä-sana hämäsi, eli tarkoitettiinko opetusmenetelmiä vai tutkimusmenetelmiä.

Mie myös ymmärsin c-pysäkin niin, että piti vertailla kahta erilaista tutkimusmenetelmää toisiinsa ja sitten parannella sitä toista menetelmää että saatais entistä luotettavampia tutkimustuloksia. En vertaillut digi- ja paperista kirjaa toisiinsa. Viime vuonna tulokset tuli opintopolkuun 5.7 kun sain paikan ja tuloskirje tuli sähköpostiin 7.7.

Minustakin nimenomaan se C pysäkki oli kaikkein selkein.  Toki A oli haastatteluna helppo, mutta tehtävistä C oli helpoin. En ymmärrä, miten sen tehtävän on voinut väärinymmärtää.

C-kohdassa piti ensin kertoa tutkimusmentelmä 1:n hyvät ja huonot puolet, sen jälkeen tutkimusmenetelmä 2:n hyvät ja huonot puolet. Kääntöpuolella lisäksi, että miten parantaisit menetelmää 2.

En verrannut menetelmiä keskenään, enkä digikirjaopetusta ja tavallista keskenään.

Nyt tämän kaiken C-sekavuuden kohdalla heräsi pelko, että ymmärsinkö tehtävän sittenkään oikein, kun mielestäni se oli selkeästi näin.

No mikä se tutkimusmenetelmä oli kohdassa 1?

Tämän tehtävän on todella voinut ymmärtää hyvin monella tavalla.

Kuinka monella voi ennen yliopisto-opintoja olla hirveästi tietoa tutkimusmenetelmistä?

Todella huono kysymys.

Mä ymmärsin kyllä että tuossa piti myös vertailla ja kertoa hyviä ja huonoja puolia.

Esim kohdassa 1 sanottiin että opettaja kysyy luokalta mitä ne haluavat käyttää oppimiseen.

Kuinka suuri merkitys on sillä että kysyy.

Ja miksi opettajaa kysyy, onko se osallistavaa ja hyvää toimintaa. Toisaalta, luulisi osaavalla opettajalla olevan tietoa siitä millä tavalla hänen luokkansa oppii parhaiten.

Mun mielestä hyvin huonosti tehty kysymys.

Tuollaisessa nopeassa tilanteessa on turha käyttää aikaa noin pitkään kysymykseen.

Vierailija kirjoitti:

C-kohdassa piti ensin kertoa tutkimusmentelmä 1:n hyvät ja huonot puolet, sen jälkeen tutkimusmenetelmä 2:n hyvät ja huonot puolet. Kääntöpuolella lisäksi, että miten parantaisit menetelmää 2.

En verrannut menetelmiä keskenään, enkä digikirjaopetusta ja tavallista keskenään.

Nyt tämän kaiken C-sekavuuden kohdalla heräsi pelko, että ymmärsinkö tehtävän sittenkään oikein, kun mielestäni se oli selkeästi näin.

Juuri samat aatokset! Eli koen, että olen vastannut tehtävään oikein ja hyvin, mutta tämä C-sekavuus pääsee itsellänikin ihon alle ja epäilen omaa vastaustani.

Vierailija kirjoitti:

Pysäkki C:

Tavoitteena on selvittää tuottaako matikan opiskelu digitaalisen tai perinteisen kirjan avulla eri tuloksia. Vertaile menetelmien heikkouksia ja vahvuuksia.

1. Kysytään oppilailta kummalla haluavat opiskella ja kummassa oppii paremmin

2. Kaksi eri opettajaa opettaa eri menetelmillä kahta eri luokkaa ja lopuksi mitataan kokeella tulos.

Toinen osa: miten kehittäisit kohtaa 2

Ykkösessä etu on kyselyn tekemisen helppous. Haittana on laatu: oppimistuloksia ei saa luotettavasti selville kysymällä, etenkään etukäteen.

Kakkosesta saa laadukkaamman tutkimuksen tekemällä lähtötasotestin ja lopputestin ja vertaamalla näiden tuloksia. Haittana on tulosten tulkittavuus: kahden luokan otoksessa oppilaiden taustat ja myös opettajan opettamistyyli voivat vaikuttaa.

Kohtaa 2 voi kehittää käyttämällä samaa opettajaa ja samaa luokkaa. Opetetaan kertolasku paperikirjalla ja jakolasku digikirjalla.

Uusille urille kirjoitti:

Mie myös ymmärsin c-pysäkin niin, että piti vertailla kahta erilaista tutkimusmenetelmää toisiinsa ja sitten parannella sitä toista menetelmää että saatais entistä luotettavampia tutkimustuloksia. En vertaillut digi- ja paperista kirjaa toisiinsa. Viime vuonna tulokset tuli opintopolkuun 5.7 kun sain paikan ja tuloskirje tuli sähköpostiin 7.7.

Etkö ottanut paikkaa vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysäkki C:

Tavoitteena on selvittää tuottaako matikan opiskelu digitaalisen tai perinteisen kirjan avulla eri tuloksia. Vertaile menetelmien heikkouksia ja vahvuuksia.

1. Kysytään oppilailta kummalla haluavat opiskella ja kummassa oppii paremmin

2. Kaksi eri opettajaa opettaa eri menetelmillä kahta eri luokkaa ja lopuksi mitataan kokeella tulos.

Toinen osa: miten kehittäisit kohtaa 2

Ykkösessä etu on kyselyn tekemisen helppous. Haittana on laatu: oppimistuloksia ei saa luotettavasti selville kysymällä, etenkään etukäteen.

Kakkosesta saa laadukkaamman tutkimuksen tekemällä lähtötasotestin ja lopputestin ja vertaamalla näiden tuloksia. Haittana on tulosten tulkittavuus: kahden luokan otoksessa oppilaiden taustat ja myös opettajan opettamistyyli voivat vaikuttaa.

Kohtaa 2 voi kehittää käyttämällä samaa opettajaa ja samaa luokkaa. Opetetaan kertolasku paperikirjalla ja jakolasku digikirjalla.

Huh. Minä vastasin tähän tyyliin. Puhuin alku- ja väli ja lopputesteistä.

Ja tutkimisen hankaluudesta.

Siitä miten vaikea on tulkita tulosta.

Toisaalta mainitsin että se että opettaja kysyy on hyvä asia ( osallistuminen), toisaalta se ei ehkä sinänsä pelkästään riitä sillä kysyttäessä oppilas saattaa valita saman vastauksen kun kaveri eikä ajattele itseään.

Eikä siinä kerrottu miten kysely tehtiin. Että pitäisi olla jonkunlainen suljettu äänestys.

Toisaalta hieman kyseenalaistin pelkkää kysymistä, koska voisi kuvitella että opettaja tietää mikä on hänen luokalle hyvä ja toimiva tapa.

Ja toisaalta menin varmaan aiheen ohi kun pohdin miksi pitää olla vaan kaksi opetustapaa, joka itsessään aika suppeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysäkki C:

Tavoitteena on selvittää tuottaako matikan opiskelu digitaalisen tai perinteisen kirjan avulla eri tuloksia. Vertaile menetelmien heikkouksia ja vahvuuksia.

1. Kysytään oppilailta kummalla haluavat opiskella ja kummassa oppii paremmin

2. Kaksi eri opettajaa opettaa eri menetelmillä kahta eri luokkaa ja lopuksi mitataan kokeella tulos.

Toinen osa: miten kehittäisit kohtaa 2

Ykkösessä etu on kyselyn tekemisen helppous. Haittana on laatu: oppimistuloksia ei saa luotettavasti selville kysymällä, etenkään etukäteen.

Kakkosesta saa laadukkaamman tutkimuksen tekemällä lähtötasotestin ja lopputestin ja vertaamalla näiden tuloksia. Haittana on tulosten tulkittavuus: kahden luokan otoksessa oppilaiden taustat ja myös opettajan opettamistyyli voivat vaikuttaa.

Kohtaa 2 voi kehittää käyttämällä samaa opettajaa ja samaa luokkaa. Opetetaan kertolasku paperikirjalla ja jakolasku digikirjalla.

Huh. Minä vastasin tähän tyyliin. Puhuin alku- ja väli ja lopputesteistä.

Ja tutkimisen hankaluudesta.

Siitä miten vaikea on tulkita tulosta.

Toisaalta mainitsin että se että opettaja kysyy on hyvä asia ( osallistuminen), toisaalta se ei ehkä sinänsä pelkästään riitä sillä kysyttäessä oppilas saattaa valita saman vastauksen kun kaveri eikä ajattele itseään.

Eikä siinä kerrottu miten kysely tehtiin. Että pitäisi olla jonkunlainen suljettu äänestys.

Toisaalta hieman kyseenalaistin pelkkää kysymistä, koska voisi kuvitella että opettaja tietää mikä on hänen luokalle hyvä ja toimiva tapa.

Ja toisaalta menin varmaan aiheen ohi kun pohdin miksi pitää olla vaan kaksi opetustapaa, joka itsessään aika suppeaa.

En usko, että tähän tarvitsi mitään osallistamisia ympätä, kun kyseessä oli metodologinen kysymys.

Tuskin ylimääräisen höpöttämisestä miinusta tulee, mutta jos olisit rakentanut vastauksesi pelkästään vain kahden tavan ihmettelyyn, olisit jäänyt muutamaan pisteeseen.

Itse en päässyt toiseen vaiheeseen. Oliko kolmas pysäkki siis kirjallinen tehtävä ja muut pysäkit suullisia? Hankala varmaan pisteyttää kun luulisi etteivät odota mitään 'oikeita' vastauksia vasta opiskelemaan tulevilta vaan enemmänkin katsovat, millainen hakija on haastattelutilanteessa.

Otin paikan vastaan mutta muuton takia pitää hakea uudelleen lähemmäs😊

Toisaalta kysyminen on menetelmä.

Uusille urille kirjoitti:

Otin paikan vastaan mutta muuton takia pitää hakea uudelleen lähemmäs😊

Eikä pidä. Miksi et hakenut siirtoa?

Päärynä kirjoitti:

Onko täällä muita, jotka ovat hakeneet

a) opokoulutuksiin (mihin hakukohteisiin ja missä kiintiöissä kilpailet?)

b) siten, että osallistuivat soveltuvuuskokeeseen Joensuussa?

Hain Jyväskylän ohjausalan maisteriin sekä Joensuun opinto- ja uraohjaajan maisteriin (2v) ja kandi+maisteri (3+2v). Pohjalla kasvatustieteiden kandi, eli en oo ensikertalainen ja maisterihaussa meen A(?) ryhmään, kun en ole suorittanut kuitenkaan maisteria vielä.

Se D pysäkki oli siinä mielessä erikoinen et kysyttiin just vakan ja lo:n nökökulmasta eikä mikään piste oikeen tuntunu liittyvän opoon. Onneks D pysäkillä kuitenki osasin mielestäni vastata hyvin, kun oon jo kuitenki vuoden ehtiny tekemään vaka open työtä.

Vierailija kirjoitti:

Hain Jyväskylän ohjausalan maisteriin sekä Joensuun opinto- ja uraohjaajan maisteriin (2v) ja kandi+maisteri (3+2v). Pohjalla kasvatustieteiden kandi, eli en oo ensikertalainen ja maisterihaussa meen A(?) ryhmään, kun en ole suorittanut kuitenkaan maisteria vielä.

Se D pysäkki oli siinä mielessä erikoinen et kysyttiin just vakan ja lo:n nökökulmasta eikä mikään piste oikeen tuntunu liittyvän opoon. Onneks D pysäkillä kuitenki osasin mielestäni vastata hyvin, kun oon jo kuitenki vuoden ehtiny tekemään vaka open työtä.

Itse hain samoin. Niukasti jäin Joensuun maisterivaiheen soveltuvuuskokeesta, mutta pääsin miltei samalla marginaalilla soveltuvuuskokeeseen. Jyväskylän opo-koulutukseen minulla ei ole mitään mahdollisuuksia, vaan jostakin tulisi kehittää paremmat arvosanat (perusopinnot vanhat ja aineopintojen arvosanan kummallinen painotus huononsi kokonaisarvosanaa).

Itse mainitsin D:ssä, että haen ensisijaisesti opoksi ja vastaan kuin olisin yläasteen opo.

Päärynä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hain Jyväskylän ohjausalan maisteriin sekä Joensuun opinto- ja uraohjaajan maisteriin (2v) ja kandi+maisteri (3+2v). Pohjalla kasvatustieteiden kandi, eli en oo ensikertalainen ja maisterihaussa meen A(?) ryhmään, kun en ole suorittanut kuitenkaan maisteria vielä.

Se D pysäkki oli siinä mielessä erikoinen et kysyttiin just vakan ja lo:n nökökulmasta eikä mikään piste oikeen tuntunu liittyvän opoon. Onneks D pysäkillä kuitenki osasin mielestäni vastata hyvin, kun oon jo kuitenki vuoden ehtiny tekemään vaka open työtä.

Itse hain samoin. Niukasti jäin Joensuun maisterivaiheen soveltuvuuskokeesta, mutta pääsin miltei samalla marginaalilla soveltuvuuskokeeseen. Jyväskylän opo-koulutukseen minulla ei ole mitään mahdollisuuksia, vaan jostakin tulisi kehittää paremmat arvosanat (perusopinnot vanhat ja aineopintojen arvosanan kummallinen painotus huononsi kokonaisarvosanaa).

Itse mainitsin D:ssä, että haen ensisijaisesti opoksi ja vastaan kuin olisin yläasteen opo.

Siis Vakavan kautta pääsin soveltuvuuskokeeseen.

Mitä veikkaatte milloin tulokset julkastaan?

En malta minäkään odottaa tuloksia. Jotenkin tuntuu, että hyvin meni, mutta koska en hakenut ihan tosissani ja olen jo +30v perheellinen työelämässä, niin tulisi todella isot muutokset, jos heittäydynkin yhtäkkiä opiskelemaan. Mieli tekisi, mutta rahatilanne ja arjen pyöritys arveluttaa. Haluaisin pidemmän harkinta-ajan tulosten jälkeen. Siinähän taisi olla vain viikko aikaa päättää, että ottaako paikan vastaan.

Nyt olen varovaisesti alkanut miettiä, että jos ottaisin, niin mitä sitten. En kuitenkaan oikein uskalla heittäytyä suunnittelemaan tulevaisuutta ja tehdä töissä järjestelyjä tms. koska en ole varma, että saanko paikkaa. Töissä taas on tilanne sellainen, että en ole viitsinyt koko hakuprosessista kertoa, paikalleni oli muitakin tulossa ja työni ei ole vakituinen, sitä vaan ketjutetaan vuodesta toiseen.

Joten yhdyn minäkin siihen, että tulisipa jo pikaisesti ne tulokset.