Anteeks, mut mitä paukapäitä nää joidenkin miehet on?!
Ja muutkin perheenjäsenet... Siis ihan oikeesti surettaa lukee noita viestejä, missä jotkut kertoo, et ei taaskaan saanu YHTÄ AINUTTAKAAN lahjaa mieheltä/lapsilta yms. :( en vaan voi käsittää miten joku kehtaa vastaanottaa kasan lahjoja ilman minkäänlaista vastavuoroisuutta. Itestä tuntuis ainakin tosi pahalta, jos joku perheestä jäis kokonaan ilman muistamista jouluna? Vilpittömästi hyvää joulua teille kaikille, kenenkään ei tartte alistuu tollaseen!!
Kommentit (108)
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 02:19"]Minä en ole elinikänäni ostanut kellekään lahjaa. Joka vuosi varoitan etukäteen ja painotan, etten halua lahjoja. Aina niitä tyrkytetään ja sitten mulkoillaan, kun minä en taaskaan tuonut yhtäkään pakettia. Ihan perseestä koko traditio.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 06:30"]Mä en kyllä ole ajatellutkaan jääväni paitsioon jos en saa lahjaa jouluna tai muuna merkkipäivänä mieheltäni. Meille molemmille suurin mahdollinen lahja on omat lapset, ajanvietto heidän kanssaan ja nähdä heidän ilonsa saadessaan lahjoja, muuta ei kaivata. Joskus saatan ostaa miehelleni lahjan jos sattuu jotain kivaa vastaan jonka tiedän tekevän hänet iloiseksi. Samoin mieheni ostaa minulle joskus jotain jonka tietää tekevän minut iloiseksi. Eikä lahjojen osto meillä edellytä merkkipäivää tai muuta juhlaa vaan voimme ostaa lahjoja toisillemme ihan arkenakin. Yleensä ostamme "yhteisen" joululahjan meille, lahjan joka on yhdessä ennalta suunniteltu ja sovittu, sellaisen josta on iloa molemmille kuten kahdenkeskinen kylpyläreissu. Merkkipäivinä kuten hääpäivänä laitamme lapset mummolaan ja menemme romanttiselle illalliselle jossa nautimme vain ja ainoastaan toistemme jakamattomasta seurasta ja huomiosta, emme me silloinkaan mitään lahjoja kaipaa kun meillä on toisemme,
Ollaan vissiin sitten ihan omituisia kun emme kaipaa materiaa toistemme huomioimiseen :)
[/quote]
Meillä sama :). Ja hitto että minunkin vastaavia kokemuksia on alapeukutettu ja väitetty minua kateelliseksi :). Vaikka kyse on siitä, että ollaan toisistamme niin onnellisia, että ostetaan mielummin vaikka yhteinen hemmottelulahja meille, kun ei mitään materiaa kaivata.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 15:18"]Tässä ketjussa huomaa, miten suomalaisilla (erityisesti miehillä) on ihan normaalit, peruskäytöstavat hukassa. Muualla maailmassa, missä joulua vietetään, miehet kyllä huomioivat vaimojaan lahjoilla ja hemmotteluilla. Nyt tähän tietenkin säntää heti ainakin 20 av-mammaa riehumaan, etteivät mitään tarvitse ja kuinka riittää, että mies vie roskat ;).
Pistänpä taas kädet ristiin siitä, että minulla on mies, joka huomioi minua kauniillla sanoilla, eleillä sekä merkkipäivinä ja jouluina kivoilla lahjoilla. En saa lämpökerrastoja tai muuta, mitä tarvitsisin. Ne ostetaan silloin, kun tarvitaan. Lahjoiksi saan ihania juttuja, joilla mies tykkää hemmotella minua. Ja rakastan niitä! Koruja, kelloja, hajuvesiä, taidetta jne. Jotain pientä luksusta arkeen. Ja minä teen samoin hänelle. Näillä pienillä eleillä suhteemme kukoistaa yhä vuosikymmenten jälkeen.
Kyse ei siis ole siitä, että olisimme materialisteja, vaan ihan simppelisti kyse on toisen arvostamisesta ja huomioimisesta. Noiden lahjojen anto ei sulje pois sitä, että huomioimme toisemme myös arjessa, esim. tuomalla aamiaisen sänkyyn tai puhdistamalla toisen auton lumesta, että on kiva lähteä ajelemaan.
[/quote]
Ette ole ääripään materialisteja, mutta materialistisempi, kuin minä :). Minulla yksi hajuvesi säilyy 7-10 vuotta, käytän samoja lempikoruja päivästä toiseen ja vaihdan vain harvoin toisiin ja silloinkin vain erityisjuhlissa. Käytän samoja vaatteita jopa 10-vuotta, olen aika vaatimaton ja nuuka tavaran suhteen. Mielummin vähemmän, kuin enemmän, koska jos on liikaa, on se kaikki turhaa tavaraa joka lojuu vain tiellä. Mielummin ihan vain muutama kiva juttu, joita vaihdella. Olen ilmeisesti aika omituinen?
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 01:33"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 01:31"]
Kerran jonkun paukapään vaimo kertoi täällä kuinka lapset olivat hätääntyneet, kun pukki ei tuonut äidille yhtään lahjaa.
[/quote]
On munkin vanhempi lapsi ihmetellyt. Siksi ostankin itselleni tästedes lahjoja. t.2
[/quote] Osta mielellään miehesi luottokortilla tai pankkitunnuksilla :)
Ehkä tämä minun omituisuus johtuu siitä, että minulla on lastensuojelutaustaa. Ja kun on onnistunut kaikista todennäköisyyksistä huolimatta löytämään aitoa, vilpitöntä, syvää rakkautta ja todella hyvän parisuhteen, niin jo pelkästään tämä asia tekee niin onnelliseksi, ettei mikään materia voi siihen vaikuttaa suuntaan taikka toiseen. Olen oppinut iloitsemaan niin naurettavan pienistä asioista, että se naurattaa välistä itseänikin. Ja kun saa onnen aineettomista asioista, ei raha pysty onneen vaikuttamaan :). Olen onnellinen, vaikka rahaa ei juuri olisi ja vaikka en edes söisi kunnolla joka päivä!
Se on säästävyyttä ja joulu on lasten juhla. Lahjat ovat lapsille. Ei kypsä aikuinen lahjoja tarvitse.
T: 11cm mies
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 03:18"][quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 03:16"]
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 02:51"][quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 01:35"] Moukkamaista pitää vaimoaan/äitiään/tytärtään jonain kodinkoneena. Tekisi mieli laittaa anonyymina lohduttava suklaalevy ilman lahjoja jääneille naisille. Siinäpähän ukot miettisivät mustasukkaisena että kuka sen lähetti. [/quote] Jos tällainen toteutuu, oon messissä! [/quote] mä myös!
[/quote]
Jahac, mites me lähdetään rakentamaan tätä? Ei pelkkää puhetta tänä loppuvuonna. Tehdään noista naisista onnellisia, jotka jäivät ilman lahjaa. Miten lähdetään nyt liikkeelle? :)
[/quote]
etenikö tää sitten mitenkään?
Minä en saanut mieheltän joululahjaa. Olin muutaman päivän todella surullinen ja käyttäydyin ehkä marttyyrimäisesti, niin mies toi sitten amarylliksen. Oli ihan kiva, ainakin parempi kuin hyasintti
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 02:18"]Minä en saanut mieheltän joululahjaa. Olin muutaman päivän todella surullinen ja käyttäydyin ehkä marttyyrimäisesti, niin mies toi sitten amarylliksen. Oli ihan kiva, ainakin parempi kuin hyasintti
[/quote]
hyvä että tajusi kuitenkin lopulta
Ei fiksuja miehiä kiinnosta pinnalliset ämmät jotka on materian perään
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 02:29"]Ei fiksuja miehiä kiinnosta pinnalliset ämmät jotka on materian perään
[/quote]
en kyllä aisti tässä keskustelussa mitään ihan "suunnatonta materianhimoa"...
En saanut minäkään mieheltäni yhtään mitään vaikka vihjailin jo kuukauden etukäteen kuinka hajuvesi on ihan lopussa. Miehelle ostin melkein satasen hajuveden ja toisella satkulla vaatteita. Iloisella mielellä tuo lahjansa avaa eikä näytä vaivaavan mieltä ollenkaan se ettei minulle ostanut mitään. 12 vuotta jo menty samaan malliin. Tosin kahtena ensimmäisenä jouluna sain lahjat. Lapset ovat todenneet että äiti on ollut tosi tuhma kun ei pukki tuo äidille yhtäkään lahjaa. Tähän mies vaan nauraa.
Kiitos viestistäsi. Olen erään paukapään vaimo, jonka äitikin on jo kuollut (oikestaan ainoa, joka koskaan antoi minulle lahjoja). Enkä alistukaan enää katsomaan vierestä kun muut availevat lahjojaan, vaan ostan tästedes itselleni lahjan tai jopa lahjoja, ja paketoin kauniisti. Niin jouluna kuin synttäreinäkin.
Kerran jonkun paukapään vaimo kertoi täällä kuinka lapset olivat hätääntyneet, kun pukki ei tuonut äidille yhtään lahjaa.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 01:31"]
Kerran jonkun paukapään vaimo kertoi täällä kuinka lapset olivat hätääntyneet, kun pukki ei tuonut äidille yhtään lahjaa.
[/quote]
On munkin vanhempi lapsi ihmetellyt. Siksi ostankin itselleni tästedes lahjoja. t.2
Moukkamaista pitää vaimoaan/äitiään/tytärtään jonain kodinkoneena. Tekisi mieli laittaa anonyymina lohduttava suklaalevy ilman lahjoja jääneille naisille. Siinäpähän ukot miettisivät mustasukkaisena että kuka sen lähetti.
Trolleja nämä lahjoja saamattomat ovat kaikki!
Mun suvussa vanhemman ikäpolven sukulaiset ovat vielä kasvaneet sen mukaan, että normaaleihin käytöstapoihin ei kuulu vaan lahjojen vaihtaminen perheenkin ulkopuolella vaan myös saaduista lahjoista kiittäminen henkilökohtaisesti soittamalla tai lähettämällä käsinkirjoitettu kiitos-kortti.
Meillä joulukukat ja suklaat vietiin aina kaikille tuttavapiiriin kuuluville vanhuksille. Myös paremmin toimeentulevat kaikissa maissa ovat perinteisesti antaneet lahjoja juhlapäivinä köyhemmille, esim. kotiapulaisille, palvelijoille tai muille vastaaville henkilöille.
Nämä tavat ovat aivan kansainvälisiä ja edustavat normaalien ihmisten käytöstapoja ja meillä näitä on noudatettu mun ikäpolveen asti, mutta nyt olen havainnut että on noita nuoriakin meidän suvussa, jotka ovat aina saaneet lapsina lahjoja kaikilta meiltä sukulaisilta, mutta eivät ole ikinä oppineet edes kiittämään lahjoista saati että nyt aikuisinakaan mitenkään huomioisivat sukulaisia edes suurina merkkipäivinä.
Pakko sanoa että tulee vähän sellainen fiilis, että he kuuluvat johonkin toiseen alempaan ja sivistymättömämpään sosiaaliluokkaan, juntteihin.
Ilmiötä että oma mies ja lapset yhdinperheessä eivät "tajua" antaa perheenäidille joulu- ja syntymäpäivälahjaa on mulle täysin tuntematon (ja järkyttävä) ilmiö, mutta uskon sen olevan totta ja myös tuota nykysuomalaisten junttiutumista.
Kyllä kyse on siis ihmisten sosiaalisten taitojen ja älyn puutteesta.