Lue keskustelun säännöt.
Miksi haluat olla parisuhteessa jossa et halua tehdä puolisosi kanssa mitään ja mikään ei ole yhteistä?
21.10.2021 |
Ihmettelen siis miestäni.
Itse olen jo päättänyt että ero tulee mutta miehelleni en sitä vielä ole sanonut.
Mietin vaan miksi joku haluaa parisuhteen jos ei halua tehdä puolisonsa kanssa mitään, viettää kotona vietetyn ajan toisessa huoneessa omissa oloissaan. Ei syödä yhdessä, ei käydä kaupassakaan tms.
Ainut mitä hän haluaisin on seksiä kerran viikossa. Olen päättänyt että en enää suostu koska hän ei halua mitään muuta.
Kun sanoin että pitääkin alkaa sitten viettää muiden miesten kanssa aikaa kun sinulla ei sitä minulle ole. Hän vastasi että miksi miesten, mikset voi olla kavereidesi kanssa?!
Eli ei halua erota muttei halua vaan mitään.
Mikä ihmeen järki tällaisessa on, en pysty ymmärtämään. Ihan turha olla suhteessa.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa pitää olla myös omaa aikaa ja omia juttuja. Kaikkea ei tarvitse tehdä yhdessä.
Totta kai, mutta rajansa kaikella. Ainakin itse miellän parisuhteen elämänkumppanuudeksi jossa puoliso on valittu sillä silmällä, että hänen kanssaan on kivempaa olla, tehdä ja kokea eli elää kuin yksin/kavereiden kanssa.
Sellainen ei ole mikään parisuhde jossa asioita tehdään yhdessä vain siksi, että on pakko (tai "hallitus" määrää) vaikka mieluummin olisi ihan missä tahansa muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yrittäkääs nyt hyvät naiset ymmärtää, että joillekin heteromiehille tärkeintä elämässä ovat - yllätys yllätys - toiset heteromiehet.
Näille miehille ystäviä ja kavereita voivat olla vain toiset heteromiehet, eivät todellakaan naiset, eivät varsinkaan omat puolisot. Nämä miehet viettävät kaikkein mieluiten vapaa-aikaansa toisten heteromiesten seurassa, eivät naisten eivätkä varsinkaan omien puolisoidensa seurassa.
Poikkeuksen tässä heteromiestyypissä tekevät omissa oloissaan viihtyvät tyypit, jotka eivät vietä aikaa puolisoidensa eivätkä myöskään toisten heteromiesten seurassa. Mutta myös heille toiset heteromiehet ovat tärkeä yleisö, joka otetaan huomioon tehdessä oman elämän ratkaisuja, kuten harkitessa mökin ostoa. Se halutaan tehdä mieluiten naisen kanssa, koska naisesta on siinä hyötyä ja mökin hommaaminen yksin saattaisi olla toisten heteromiesten mielestä luuserimaista, jopa homomaista!
Lopputulos tässä kuviossa naisten kannalta on se, että tämänkaltaiset heteromiehet eivät tarvitse naisia mihinkään muuhun kuin seksiin.
Yrittäkääpä siis hyvät naiset pysytellä kaukana tällaisista heteromiehistä, ihan oman onnellisuutenne vuoksi.
Kerrankin suoraa puhetta. Näinhän tämä asia on. Ja koska mies ei tarvitse minua muuhun kuin kodinhoitoon ja seksiin, eikä kumpikaan minua innosta niin pysyn myös kaukana miehistä. Ja jos seksiä joskus haluaisikin niin miehiä saa internetistä hyvin helposti. En tajua miksi me väkisin yritämme pakottaa naisia ja miehiä yhteen kun ne ei toisilleen sovi?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mutta Ap:n mies suunnitteleekin mökin ostoa. Siinähän sitä sitten olisi sitä yhteistä tekemistä kun laittavat mökistä ja pihasta yms... oman näköisensä yhdessä. Ap nyt vaan ei osaa nähdä syy-seuraus-suhteita.
Vai että yhdessä laittaisivat pihaa? Eiköhän se mene niin, että mies häipyy kalaan. Sillä aikaa ap tiskaa aamiaiselta tulleet likaiset astiat. Kaataa perämetsästä puun ja oksii sen. Vie keittiöstä biojätteet kompostiin ja tyhjentää samalla huussin. Kaivaa perunat maasta ja pesee ne. Pilkkoo klapeista sytykepuita. Palaa metsään ja sahaa kaatamansa puun pölleiksi. Kuskaa niitä lähemmäs kottikärryillä otsa hiessä. Kitkee rikkaruohoja kukkapenkistä ja pilkkoo pöllejä klapikoneella. Sitten ruuanlaittoon ja sieltähän se mies jo palaakin. Ei saanut saalista, joten ei tarvitse ap:n ryhtyä perkuuhommiin. Syömisen jälkeen mies onkin jo valmis vetäytymään saunanlämmitykseen olutkorin kera. Ap kantaa kaivosta pesuvedet saunalle ja palaa keittiöön tiskien pariin.
Ole kiltti. Kirjoita kirja. Luen sen.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tässä keskustelussa on ollut monia parisuhteita, joissa ei ole yhteistä tekemistä, niin kyllä niitä toisenlaisia todellisuudessa onneksi on paljon enemmän. Kyllä siellä ravintoloissa näkee onnellisia ja keskustelevia pariskuntia, samoin näkee paljon käsi kädessä kulkevia pariskuntia kävelyllä yms. :)
Kauppakeskuksissa töissä olleena on tullut kyllä nähtyä paljon (liikaa) niitä pareja, jotka tekee jotain yhdessä, mutta se yhdessäolo on yhtä hlvetinperkelettä ja pelkkää -ttustanaa.
Muuten jopa huvittaisi se uho ja äyskintä, kun ollaan niin äijää/emäntää, mutta kun näillä usein on lapsia tuossa kuviossa niin sääliksi käy.
Ei muuten liene sattumaa, että näistä pariskunnista näkee jo päällepäin ja kaukaa ettei minkäänlainen hyvinvointi/terveellisyys ole heillä arvossa vaan elämäntavat on mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mutta Ap:n mies suunnitteleekin mökin ostoa. Siinähän sitä sitten olisi sitä yhteistä tekemistä kun laittavat mökistä ja pihasta yms... oman näköisensä yhdessä. Ap nyt vaan ei osaa nähdä syy-seuraus-suhteita.
Vai että yhdessä laittaisivat pihaa? Eiköhän se mene niin, että mies häipyy kalaan. Sillä aikaa ap tiskaa aamiaiselta tulleet likaiset astiat. Kaataa perämetsästä puun ja oksii sen. Vie keittiöstä biojätteet kompostiin ja tyhjentää samalla huussin. Kaivaa perunat maasta ja pesee ne. Pilkkoo klapeista sytykepuita. Palaa metsään ja sahaa kaatamansa puun pölleiksi. Kuskaa niitä lähemmäs kottikärryillä otsa hiessä. Kitkee rikkaruohoja kukkapenkistä ja pilkkoo pöllejä klapikoneella. Sitten ruuanlaittoon ja sieltähän se mies jo palaakin. Ei saanut saalista, joten ei tarvitse ap:n ryhtyä perkuuhommiin. Syömisen jälkeen mies onkin jo valmis vetäytymään saunanlämmitykseen olutkorin kera. Ap kantaa kaivosta pesuvedet saunalle ja palaa keittiöön tiskien pariin.
Kuulostaa, että kirjoittajalla on tästä omakohtaista kokemusta... Mikäli näin on, osanottomme.
Aivan upeaa kerrontaa ja niin todenmukainen kuvaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan olla mieheni kanssa koska hän on hyväpalkkainen.
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä parisuhteessa voi olla tuollaisia aikoja. Esim olen itse välillä noin, jopa vuoden putkeen. Silloin on vain kuormittava elämäntilanne, ehkä stressiä töissä tai muuten vain kaipaa omaa tilaa.
Niinkuin välillä on erilaisia kausia elämässä yleensä. Olen koko ajan silti rakastanut miestäni. Aina ei vaan jaksa.
Ei hitsi, jos meillä olisi noin, että toinen kaipaa jopa vuoden verran yhtä soittoa omaa tilaa ja aikaa, niin se kyllä järjestyisi, lopullisesti. Kakkua ei voi sekä syödä, että säilyttää. Jos haluaa noin paljon omaa aikaa ja tilaa, niin varmaan olisi viisasta asua erikseen tai erota kokonaan, eikä roikuttaa toista löysässä hirressä, milloin se puoliso ehkä saattaisi taas olla valmis tekemään yhdessä asioita.
Minusta on suurta itsekkyyttä, että kahlitaan puoliso omien tuntemuksien vangiksi olettaen, että toinen odottaa kiltisti vuodenkin tilanteen selkeytymistä. Omaa tilaa ja aikaa saa ottamalla sitä silloin tällöin, mutta joskus pitää tehdä kompromisseja. Siis jos se parisuhde merkitsee jotain ja haluaa sen jatkuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaisella oli tuollainen mies, jolla läppä lensi vain kavereiden kanssa, vaimolle ja lapsille oli tarjolla yksitavuista urahtelua. Eroonhan se päättyi, kuten sen miehen edellinenkin avioliitto. Myöhemmin kuoli sitten yksin kotonaan, taisi ehtiä jo haistakin ennen kuin kukaan kerkesi kaipaamaan. Edes ne kaverit.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me miehen kanssa tehdään asioita yhdessä. Katsotaan sarjoja ja leffoja, ulkoillaan, pyöräillään, retkeillään, käydään jääkiekkopeleissä, matkustellaan, tehdään ruokaa, käydään leffassa/syömässä/baarissa. Mitä milloinkin.
Ja varmasti myös viihdytte toistenne seurassa ja samalla juttelette. Hyvä niin.
Apn tilanne on toinen. Että jos - jos - hän saa miehen pakotettua esim leffaan niin melkeinpä olisi ollut viisainta mennä yksin ilman sitä perässä veettävää.
Voihan sitä kuitenkin jonkun iloisen potretin ottaa ja jakaa someen.
Ja toisaalta säilyy myös katu-uskottavuus kun ei ole säälittävä sinkku kuten tämän kirjoittaja joka erosi aptä vastaavasta tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No todella oudolta kuulostaa sun mies. Me lenkkeillä, käydään syömässä ravintoloissa, käydään leffassa, katsomassa teatteria, siellä kaupassakin käydään yhdessä;). Ja kotonakin katsellaan telkkaria yhdessä, mä miehen kainalossa. Pussaillaan ja halitaan paljon.
Tuollaista suhteessa pitäisi olla. Tai sitten ei suhdetta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
niin miksi juuri miesten kanssa pitäisi viettää aikaa?
Miksei samantien voi olla miesten kanssa, jos sen "puolison" kanssa kyse on pelkästä kimppakämppäilystä? Eihän tuollainen ap:n kuvaama suhde ole mikään parisuhde, ei edes kaverisuhde, koska kavereiden kanssa kuitenkin yleensä jopa vietetään aikaa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolessa vuodessa on menty tähän.
Silti puhuu mökin ostoista sun muista ettei selkeesti suunnittele itse eroa.No siksi sanoin että miesten kanssa koska haluaisin oikean parisuhteen. Ei tässä ole mitään mieltä. Ap
Osa miehistä ei vaan ymmärrä, että parisuhde ei pysy olemassa ilman sitä arkipanostusta. Yllättävän moni kuvittelee, että kun kerran on hynttyyt lyöty yhteen, sen jälkeen voikin taas tulla ja mennä kuten itse tykkää ottamatta sitä kumppania huomioon. Tuossa tapauksessa sanoisin, että vaihtamalla paranee.
Tämä on tietenkin ihan selvää.
Mutta minä ihmettelen että miksi nämä miehet ollenkaan ryhtyy parisuhteeseen?
Jos eivät siis halua viettää aikaa yhdessä.
Älkääkä tulko sanomaan ettei kaikkea tarvi tehdä yhdessä ja omaakin aikaa pitää olla.
KYLLÄ TOTTAKAI.
Mutta nyt puhutaan niistä miehistä, jotka eivät OLLENKAAN halua tehdä mitään yhdessä.
Luulisi että olisi helpompi olla yksin ja vaikka sitten ostaa se seksi , jos se on ainoa mitä kumppaniltaan haluaa.
Siis kysymys kuuluu:
Miksi ne miehet ryhtyvät parisuhteeseen, jotka eivät halua viettää yhtään aikaa kumppaninsa kanssa.
Ei AP , mutta tätä pitkään ihmetellyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa pitää olla myös omaa aikaa ja omia juttuja. Kaikkea ei tarvitse tehdä yhdessä.
Totta kai, mutta rajansa kaikella. Ainakin itse miellän parisuhteen elämänkumppanuudeksi jossa puoliso on valittu sillä silmällä, että hänen kanssaan on kivempaa olla, tehdä ja kokea eli elää kuin yksin/kavereiden kanssa.
Sellainen ei ole mikään parisuhde jossa asioita tehdään yhdessä vain siksi, että on pakko (tai "hallitus" määrää) vaikka mieluummin olisi ihan missä tahansa muualla.
Itsellenikin parisuhde on käytännössä vielä yksi askel ystävyydestä ylöspäin. Se ihminen on itselleni niin tärkeä ja läheinen, että haluan jakaa elämäni tämän kanssa. En ymmärrä ollenkaan näitä jotka naureskelee että ei se puoliso ole mikään kaveri ja sillä on täysin omat jutut. Me päädyttiin mieheni kanssa yhteen koska meillä oli alusta asti kivaa yhdessä ja tykätään samoista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolessa vuodessa on menty tähän.
Silti puhuu mökin ostoista sun muista ettei selkeesti suunnittele itse eroa.No siksi sanoin että miesten kanssa koska haluaisin oikean parisuhteen. Ei tässä ole mitään mieltä. Ap
Ajattelee että sut on kertaalleen vietelty, ja enää ei tartte yrittää, et ole enää mihinkään menossa. Siinä on suuren osan parisuhteiden surma, että ajatellaan ettei oman vaimon kanssa tartte enää mihinkään treffeille mennä.
Ei kenenkään parisuhde selviä jos sitä ei lainkaan vietetä yhdessä aikaa ja tehdä koskaan mitään kivoja juttuja.
Tähän minäkin olen miesten osalta törmännyt tosi usein. Se viettely on se tärkein, sen jälkeen kun asutaan yhdessä, mennään kihloihin, mennään naimisiin ymv. sitoutumista tapahtuu, homma loppuu siihen, koska hei, tehtävä suoritettu: nainen kiikissä. Eräs mies totesi minulle täysin päin naamaa, että kun on nyt kihloissa, voi ryhtyä keskittymään itseensä enemmän.
Näillehän aina tulee yllärinä, että naiselle ei riitä se, että on nyt tullut kerran "valloitetuksi" ja saakin olla miehen pokaali, joka jätetään pölyttymään jonnekin.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla pariskunnalla on sama leffamaku, samat harrastukset yms. niin että oikeasti puuhataan koko vapaa-aika yhdessä. Leffassa käydään yksin, harrastuksissa on harrastuskaverit.
Kyllä se yhteinen aika jotain kokkausta, pihatöitä yms. tekemistä yhdessä. Syömistä yhdessä. Nukkumista yhdessä ja toisen vierestä heräämistä. Seksiä.
Olisi todella ahdistavaa, jos pitäisi koko työn ulkopuolinen aika olla vaimon välittömässä läheisyydessä tekemässä jotain yhdessä. Normaalina iltana sapuskan jälkeen mennään tekemään omia juttuja.
Vaimo parka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alottakaa joku yhteinen harrastus tai mielenkiinnonkohde, jonka parissa vietätte laatuaikaa? Keksi ja ehdota teille yhteisiä menoja? Sama tulee todennäköisesti toistumaan seuraavassa suhteessa, jos tuon takia eroat, koska monet miehet elävät noin.
Mitä se yhteisten menojen keksiminen auttaa?
Mennään leffaan: aulassa mies kyttää puhelinta, elokuvan aikana ei tietenkään puhuta ja leffan jälkeen saa miehestä hyvällä tuurilla irti "oli ihan ok leffa".
Mennään syömään: saatetaan mutista jotain menua katsellessa ja ruokaa maistellessa, ehkä kommentoidaan jotain ravintolassa näkyy asiaa/esinettä/ihmistä.
Mennään kävelylle: mies viipottaa vähintään 10 metriä edelläni, mutisee ehkä kuinka hän ei osaa kävellä hitaasti (5km/h).
Lähdetään lätkämatsiin: mies pyytää yhtäkkiä "Maken" myös mukaan, kun ei ole nähnyt tätä pitkään aikaan.
Mennään terassille: mies juttelee innokkaasti naapuripöydän seurueen kanssa, ei minun.
Lähdetään ajelulle: yrityksistä huolimatta en saa vastausta/kommenttia mihinkään mitä sanon. Joku soittaa ja sitten mies saa puhua taas sydämensä kyllyydestä.
Mitä muuta tekemistä minun pitäisi vielä järjestää?
T:se kylpylässä käynyt
Eroa. Eihän tuo mies välitä sinusta pätkääkään, etkä varmana halua lapsillesi samanlaista parisuhdetta kuin itselläsi on? Tyttärelle välinpitämätön mies ja pojasta yhtä toope kuin isänsä?
Tuskin sinua kuolinvuoteella ilahduttaa, että jaksoinpas kitistää siinä hirvittävässä parisuhteessa toopen mmiehen kanssa, joka rakastaa "Makea" ja naapuripöydän seurueita minua enemmän. Olipa hyvä, että annoin lapsillekin tällaisen mallin mieheni kanssa.
Nosta kytkintä ja tee se äkkiä. Paras äiti on onnellinen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alottakaa joku yhteinen harrastus tai mielenkiinnonkohde, jonka parissa vietätte laatuaikaa? Keksi ja ehdota teille yhteisiä menoja? Sama tulee todennäköisesti toistumaan seuraavassa suhteessa, jos tuon takia eroat, koska monet miehet elävät noin.
Mitä se yhteisten menojen keksiminen auttaa?
Mennään leffaan: aulassa mies kyttää puhelinta, elokuvan aikana ei tietenkään puhuta ja leffan jälkeen saa miehestä hyvällä tuurilla irti "oli ihan ok leffa".
Mennään syömään: saatetaan mutista jotain menua katsellessa ja ruokaa maistellessa, ehkä kommentoidaan jotain ravintolassa näkyy asiaa/esinettä/ihmistä.
Mennään kävelylle: mies viipottaa vähintään 10 metriä edelläni, mutisee ehkä kuinka hän ei osaa kävellä hitaasti (5km/h).
Lähdetään lätkämatsiin: mies pyytää yhtäkkiä "Maken" myös mukaan, kun ei ole nähnyt tätä pitkään aikaan.
Mennään terassille: mies juttelee innokkaasti naapuripöydän seurueen kanssa, ei minun.
Lähdetään ajelulle: yrityksistä huolimatta en saa vastausta/kommenttia mihinkään mitä sanon. Joku soittaa ja sitten mies saa puhua taas sydämensä kyllyydestä.
Mitä muuta tekemistä minun pitäisi vielä järjestää?
T:se kylpylässä käynyt
Eroa. Katselisitko hetkeäkään kaveria, sukulaista tai ketään muutakaan joka kohtelisi sinua noin? Miten ihmeessä olette edes päätyneet yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset miehet kuvittelee naisen äidikseen ja näitä on paljon. Eivät tiedä eroa äidin ja tyttökaverin/vaimon välillä. Itsestäänselvyys jota ei tarvitse huomioida, kaikkihan on hyvin, kun mies kuitenkin samassa osoitteessa asuu. Miehen logiikkaa jota en ole koskaan ymmärtänyt. Äiti=piika, kokki, siivooja = tyttökaveri=vaimo.
Ei se aina mene noin. Minun isäni kykeni sijoittamaan tuohon yhtälöön erisuuruusmerkinkin. Halusi muuttaa tyttöystävänsä kanssa alakertaan kun mummu lähti sieltä vanhainkotiin, perhe olisi jatkanut eloaan yläkerrassa. Hänestä se oli ihan kuningasajatus.
Jep. Mun isä kihlautui salarakkaansa kanssa, kun oli vielä naimisissa äitini kanssa. Olisi kuulemma pitänyt jatkaa näin ja oli aivan hirvittävän tuohtunut, kun äitini halusi avioeron.
Vierailija kirjoitti:
No, minulle riittää pelkkä seksi.
mies
Sama juttu.
mies #2
Koiralenkillä tulee oikein onnellisen näköinen pariskunta vastaan. He käyvät yhdessä aina päiväkävelyllä.