Montako kertaa viikossa on normaalia käydä vanhemmillaan?
Meillä ei oo yhteistä vapaa-aikaa viikossa paljon puolison kanssa, ja kaikki se mitä olis tuntuu kuluvan puolison jatkuvaan vanhemmillaan käymiseen. Viikossa käy 3-4 päivänä ja kerrallaan useemman tunnin, joskus vaan kahvittelemassa. Mua syytetään sen perheen rikkojaks jos erehdyn sanoon että mun mielestä ei tarvis nähdä niin usein et saatais yhteistäkin aikaa. Onko normaalia?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos aloittaja olisi kysynyt onko ok, että mies käy kolme kertaa viikossakin kuntosalilla ja saattaa viipyä siellä pari tuntiakin kerrallaan, olisiko se ok ?
Tottahan toki se olisi ok! Sama, jos kävisi baarissa. Mutta jos käy vanhemmillaan, niin se on todella sairasta ja pitää saada loppumaan!
No ap:n tapauksessahan voi olla jopa niin, että vanhemmilla vietetyn ajan lisäksi aikaa menee just siellä salilla, lenkillä ja omien kavereidenkin tapaamisissa. Aika ikävä tilanne. Ja aina ei pysty omia menojaan järkkämään just silloin kun toinen on poissa, eli jos haluaa nähdä, on luovuttava omasta vapaa-ajan vietosta saadakseen yhteistä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen ihminen? Ei tietysti oikeasti aikuiselle ole normaalia. Minä käyn muutaman kerran vuodessa. Emme tosin asu lähekkäin.
Entä jos asuisitkin kävelymatkan päässä vanhemmiltasi. Vai onko se etäisyyskin sitten nolo jos liian lähellä isukkia ja äiskää asuu?
Vierailija kirjoitti:
Mä käyn joka päivä 30 min- 4 tuntia. Teen heille ruuat, siivoan yms. Ovat meidän 4 lasta hoitaneet 1 kk lähtien. Nytkö minun pitäisi jättää heidät ilman hoitoa. Törkeää tällainen ajatus että vanhukset eivät ansaitse mitään. No tää on teillä itselläkin edessä. Olkaa sitten yksin kun ketään ei kiinnosta.
Lisään kun joku idiootti kuitenkin kuvittelee, että ollut hoidossa huvittelun takia. EI. Molemmilla oli pitkät työpäivät ja näistä tuloista hyötyi myös isovanhemmat.
Hyvä käydä, kun ovat vielä elossa. Haudalla käyminen ikävämpää.
Todella ihailtavaa tää Suomen kulttuuri. Vanhemmistaan pitää päästä mahdollisimman kauas eikä niitä saa nähdä kuin pari kertaa aikuiselämän aikana, toisen kerran hautajaisissa.
Ehkä ap:n mies voi jutella kotonaan sellaisista asioista, joista ei voi ap:n kanssa jutella.
Ehkä ap:lle ei voi kertoa kaikkia asioista eikä jutella monistakaan asioista.
Ehkä se on miehelle lepohetki käväistä kotonaan juttelemassa.
Jospa mies on stressaantunut ja uupunut kaveri, joka kokee rentouttavaksi käydä kotona.
Ja jos koti on hyvin lähellä, on aivan tavallista että siellä pistäytyy usein.
Onko teillä ap kaikki hyvin kotona? Olisko mies jotenkin kyllästynyt sinun valittamiseen tai aina samanlaisiin juttuihin, päivästä ja kuukaudesta toiseen.
Jospa mies käy juttelemassa ajankohtaisista asiosta ja muista asiallisista jutuista kotonaan.
Syitä on monta. Myös se, jos teillä kotona ei paljoa jutella keskenään, vaan kumpikin tekee vain omia juttujaan, kattelee telkkua tai on känyllä tai koneella netissä ja somessa.
Ja tosiaan, valittaisitko silloinkin, jos mies viettäisi tuon ajan harrastuksissaan kuten kuntosalilla tai juoksemassa tai pelaamassa jotain jollain hallilla?
Suomalaiseen tapaan ehkä kerran vuodessa tuntuu olevan se normi ..
Omia vanhempia näen pari kertaa vuodessa välimatkan takia. Miehen vanhempia yleensä pari kolme kertaa kuukaudessa koska asuvat lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se siellä siis tekee? Luulisi että aikuisella miehellä olisi muutakin tekemistä ja mielenkiinnon kohteita kuin vanhemmillaan ramppaaminen useasti viikossa. Vaikuttaa ettei napanuora ole vielä täysin katkennut.
Niin, millaisia ovat miehen päivät? Töissä vaikka klo 16.een asti, ja oitis isin ja äidin luo. Siellä klo 20:00 asti ja kenties juoksulenkki perään. Suihkuun ja iltapalaa, ja onkin jo nukkumaan menoaika.
Sama useamman kerran viikossa plus kaikki muut omat jutut siihen päälle, eli eipä tuossa mitään kotielämää kumppanin kanssa oikein ole.
Tässä on hyvä aihe!
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että vaikuttaa siltä, että puolisosi vanhemmat eivät ole valmiita irtautumaan hänestä. Hänen vanhemmissaan on kyllä vikaa, mikäli terveitä ovat.
Meillä täysikäisinä annettiin ymmärtää, että noin 21-v vuotiaana olet omillasi. Toki tukea sain, kun sitä tarvitsin.
Yhteyttä pidettiin liki viikottain, vaikka asuin toisessa kaupungissa.
Vanhempieni ehtoopuolella asuttiin jo samassa kaupungissa ja autoin päivittävissä asioissa tarpeen mukaan.
Olen heille kiitollinen, että sain elää omaa elämääni sittemmin mieheni ja lapsien kanssa.
Ei ole normaalia. Kuntosalilla käymisen ymmärtäisin, mikäli se on ok sinulle ja puolisollesi.
No perheethän ovat erilaisia. Toisissa on läheiset suhteet, välitetään toisistaan ja viihdytään yhdessä. Toisissa perheissä ei. Se mikä toisesta on normaalia ja tuntuu sopivalta on toiselle kauhistus.
Itse pyrin tapaamaan vanhempiani 2 x kk. Alkavat olla jo vanhoja ja kovasti kaipaavat seuraa (erityisesti korona lisännyt yksinäisyyden tunnetta). Välimatkaa 35km. Varmaan tiivistän jossain vaiheessa 1 x viikkoon. Tiheämmin ei pysty.
Vierailija kirjoitti:
Todella ihailtavaa tää Suomen kulttuuri. Vanhemmistaan pitää päästä mahdollisimman kauas eikä niitä saa nähdä kuin pari kertaa aikuiselämän aikana, toisen kerran hautajaisissa.
Niinkö luit? Kerran viikossa on jo aika hyvä määrä käydä vanhemmillaan, samassa kaupungissa/lähellä. Ja kerta kuukaudessa nyt ainakin, jos on satojen kilometrien välimatka. Puhelimet sun muut vempeleet on myös keksitty, jutella voi siis omalta kotisohvaltakin käsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos aloittaja olisi kysynyt onko ok, että mies käy kolme kertaa viikossakin kuntosalilla ja saattaa viipyä siellä pari tuntiakin kerrallaan, olisiko se ok ?
Tottahan toki se olisi ok! Sama, jos kävisi baarissa. Mutta jos käy vanhemmillaan, niin se on todella sairasta ja pitää saada loppumaan!
No ap:n tapauksessahan voi olla jopa niin, että vanhemmilla vietetyn ajan lisäksi aikaa menee just siellä salilla, lenkillä ja omien kavereidenkin tapaamisissa. Aika ikävä tilanne. Ja aina ei pysty omia menojaan järkkämään just silloin kun toinen on poissa, eli jos haluaa nähdä, on luovuttava omasta vapaa-ajan vietosta saadakseen yhteistä aikaa.
No miksi juuri se vanhemmilla käynti otetaan kohteeksi, eikä sitä salia, lenkkiä, tai kavereiden tapaamista? Koska se nyt vaan on niin hemmetin noloo napanuorassa roikkumista kun aikuinen ihminen on vanhempiensa kanssa usein tekemisissä?
Nuorena kävin sunnuntaisin syömässä, vanhempana näin muutaman kerran vuodessa. En ole koskaan ollut ns. mammanpoika etc.
Mihin te jotkut tarvitsette niin paljon "yhteistä aikaa"? Mielestäni on erittäin hyvä juttu viettää paljon aikaa erillään kumppanista.
Normaalia olisi ehkä kerran kuussa, tai ainakin kysellä vointia. Mutta helpompaa vastata jälkeläiset on käyneet kotona 1-4 kertaa kymmenessä vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ihailtavaa tää Suomen kulttuuri. Vanhemmistaan pitää päästä mahdollisimman kauas eikä niitä saa nähdä kuin pari kertaa aikuiselämän aikana, toisen kerran hautajaisissa.
Niinkö luit? Kerran viikossa on jo aika hyvä määrä käydä vanhemmillaan, samassa kaupungissa/lähellä. Ja kerta kuukaudessa nyt ainakin, jos on satojen kilometrien välimatka. Puhelimet sun muut vempeleet on myös keksitty, jutella voi siis omalta kotisohvaltakin käsin.
No juuri näin on havaittavissa tästä yleisestä ilmapiiristä ja tästäkin viestistä, että mitä harvemmin vanhempiaan näkee niin sen parempi. Jostain syystä.
Vaikka joka päivä. Jos nimittäin osaa lukea ihmistä, huomaa kyllä milloin ei ole toivottu vieras. Usein kai on niin, etteivät isät ikävöi niinkään poikiaan vaan enempi tyttäriään ja äidit taas ikävöivät enemmän poikiaan?
Niin, kotonako pitäisi vaan olla eikä saisi missään käydä. Miksi tämä vanhemmilla käynti on otettu nyt kiikariin, onko tää sitä että aikuinen ihminen ei Suomessa saisi nähdä vanhempiaan kuin sen kerran tai pari vuodessa tai muuten roikkuu jossain napanuorassa vielä.