Montako kertaa viikossa on normaalia käydä vanhemmillaan?
Meillä ei oo yhteistä vapaa-aikaa viikossa paljon puolison kanssa, ja kaikki se mitä olis tuntuu kuluvan puolison jatkuvaan vanhemmillaan käymiseen. Viikossa käy 3-4 päivänä ja kerrallaan useemman tunnin, joskus vaan kahvittelemassa. Mua syytetään sen perheen rikkojaks jos erehdyn sanoon että mun mielestä ei tarvis nähdä niin usein et saatais yhteistäkin aikaa. Onko normaalia?
Kommentit (86)
Voe mies parka on saanut naishirviön jota kukaan muu ei huolinut.
Vierailija kirjoitti:
Melkein joka päivä käydään lasten kanssa vähintään syömässä, viikonloppusin ollaan pitempäänkin. Ei jaksa himassa vääntää mitään safkaa, joten kaikki voittaa.
Laiskuri tekee just noin.
Vierailija kirjoitti:
Todella ihailtavaa tää Suomen kulttuuri. Vanhemmistaan pitää päästä mahdollisimman kauas eikä niitä saa nähdä kuin pari kertaa aikuiselämän aikana, toisen kerran hautajaisissa.
Miniähirviot luulosairauksineen pitävät huolen ettei mies pääse vanhempiensa luo mutta ite juoksevat alituiseen kotonaan eikä kerro siitä työssäoleville miehilleen mitään. Nähty sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Argh kirjoitti:
No miksi juuri se vanhemmilla käynti otetaan kohteeksi, eikä sitä salia, lenkkiä, tai kavereiden tapaamista? Koska se nyt vaan on niin hemmetin noloo napanuorassa roikkumista kun aikuinen ihminen on vanhempiensa kanssa usein tekemisissä?[/
Koska sali, lenkki tai kavereiden tapaaminen kohtuudella eivät yleensä ole parisuhdetta nakertavia. Ei olisi toisen vanhempienkaan näkeminen, kunhan se sopii molemmille.
Tässä nuorenparin olisi syytä nostaa kissa pöydälle, koska toisella osapuolella on kurja olo. Parisuhde on muuten pian kriisissä."Parisuhdetta nakertavia"?
Tämä suhde on jo kriisissä, koska nainen ei osaa viettää aikaa yksin.
Ei näy osaavan mieskään, mutta kumpi heistä juoksee mammaltaan hakemaan hyväksyntää?
Mikä onkaan sellainen parisuhde, jossa ei vietetä aikaa yhdessä?
Se on tuleva entinen suhde, rakas inseli.
Niinhän juuri sanoin? Et ymmärrä lukemaasi.
Jokainen määritelköön normaalinsa itse, mutta kun kysyit niin vastaukseni on ei ole normaalia jolleivat vanhemmat ole päivittäisen avun tarpeessa ja silloinkin se on liikaa, koska se syö ihmisen rikki.
Poikani asuu samassa kaupunginosassa, mutta ei me nähdä kuin sattumalta , puhelin on keksitty. Ennen parisuhdetta kävi vkl:na .
Ihmiset on erilaisia, mutta en minä jaksaisi tuntitolkulla harva se päivä seurustella edes lapseni kanssa vaikka hyvissä väleissä olemmekin.
Olen ollut suhteessa, jossa miehen harrastus vei kaikki viikonloput myös lapsen ollessa pieni. Mies on edelleen sama, harrastukset loppuneet ja lapsi aikuinen .Kyllä sen kanssa elää voi , mutta vanhemmat ei ole harrastus. On hienoa, että viihtyy ja pitää yhteyttä vanhempiinsa en ole sitä tuomitsemassa , päinvastoin. Jotenkin lähes päivittäinen kahvittelu ym.ei vain istu minun maailmaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos aloittaja olisi kysynyt onko ok, että mies käy kolme kertaa viikossakin kuntosalilla ja saattaa viipyä siellä pari tuntiakin kerrallaan, olisiko se ok ?
Tottahan toki se olisi ok! Sama, jos kävisi baarissa. Mutta jos käy vanhemmillaan, niin se on todella sairasta ja pitää saada loppumaan!
No ap:n tapauksessahan voi olla jopa niin, että vanhemmilla vietetyn ajan lisäksi aikaa menee just siellä salilla, lenkillä ja omien kavereidenkin tapaamisissa. Aika ikävä tilanne. Ja aina ei pysty omia menojaan järkkämään just silloin kun toinen on poissa, eli jos haluaa nähdä, on luovuttava omasta vapaa-ajan vietosta saadakseen yhteistä aikaa.
No miksi juuri se vanhemmilla käynti otetaan kohteeksi, eikä sitä salia, lenkkiä, tai kavereiden tapaamista? Koska se nyt vaan on niin hemmetin noloo napanuorassa roikkumista kun aikuinen ihminen on vanhempiensa kanssa usein tekemisissä?
No mun pointtihan just oli, että noista kertyy yhteensä sen verran kotoa poissaoloa, että aika yksin se puoliso siellä joutuu olemaan. Kun on monenlaisia menoja ja harrastuksia.
Aika paljon on useamman kerran viikossa ja TUNTIKAUSIA, eikö nyt tunti, puolitoistakin riitä, vaikka ruokailuun yhdessä ja jutusteluun ja ehkä kerran viikossa kenties saunaan jne?
Jos nyt vaikka kerran viikossa käy pitemmän kaavan mukaan ja jokaisena muuna päivänä soittaa ja kutsuu vielä vaikka omaankin kotiinsa syömään, niin ihan varmasti vanhemmat tuntevat itsensä huomioon otetuiksi ja rakastetuiksi/kunnioitetuiksi. Sinkkuihmiselle sama vaikka asuisi koko loppuelämänsä mamin ja papin luona, mutta ei tuollaista menoa kukaan jaksa, vaan etsii uuden ja läsnäolevan kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos aloittaja olisi kysynyt onko ok, että mies käy kolme kertaa viikossakin kuntosalilla ja saattaa viipyä siellä pari tuntiakin kerrallaan, olisiko se ok ?
Tottahan toki se olisi ok! Sama, jos kävisi baarissa. Mutta jos käy vanhemmillaan, niin se on todella sairasta ja pitää saada loppumaan!
No ap:n tapauksessahan voi olla jopa niin, että vanhemmilla vietetyn ajan lisäksi aikaa menee just siellä salilla, lenkillä ja omien kavereidenkin tapaamisissa. Aika ikävä tilanne. Ja aina ei pysty omia menojaan järkkämään just silloin kun toinen on poissa, eli jos haluaa nähdä, on luovuttava omasta vapaa-ajan vietosta saadakseen yhteistä aikaa.
No eikö se ongelma ole silloin siinä että AP:n mies ei halua viettää aikaa kotona eikä siinä missä hän aikaansa viettää?
Tässä on kyse siitä onko noin iso määrä ajanviettoa vanhempien luona/viikko normaalia, yleensäkin.
Turhaa tässä on ap:tä joksikin hirviöksi alkaa nimitellä, ei hän ole kertonut mistään hiertävistä asioista tai riidoista tai että mies pakenisi yhteiselämää.
Mammanpoika. Suhteellekin pitäsi osata antaa sitä yhteistä vapaa-aikaa, se on tärkeää. Jos mies pitäisi nämä asiat jossain balanssissa, niin olisi varmasti ok, vaikka kävisi silti vielä usein vanhemmillaankin. (Ei olisi esim. aina useaa tuntia kerrallaan ja joku päivä voi jättää väliinkin ja viettää aikaa puolison kanssa.) Voihan sitä vähän myös katsoa niin, että käy siellä vanhemmillaan enemmän silloin, kun puolisollakin on jotain muuta, niin ei ole pois yhteisestä ajasta.
Pari kertaa vuodessa, hautausmaalla.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos aloittaja olisi kysynyt onko ok, että mies käy kolme kertaa viikossakin kuntosalilla ja saattaa viipyä siellä pari tuntiakin kerrallaan, olisiko se ok ?
Aloituksessa oli, että 3-4 päivänä viikossa kerrallaan useamman tunnin. Ei 3 kertaa viikossa n. 2 tuntia (eli pari tuntia) kerrallaan... Tuo mainitsemasi määrä voisi olla nykytilanteeseen jo huima vähennys ja ap:lle ja miehelle jäisi näin jo paljon enemmän yhteistä aikaa. (Varsinkin jo mies pikkaisen koittaisi ajoittaa käyntejä myös aikaan, jolloin puolisollakin on menoa.)
Oletko ap varma että mies oikeasti käy vanhemmillaan, eikä ole joku sivusuhde kyseessä?
Jättäkää jo rauhaan isät äidit ja hankkikaa elämä. Ei tarvii ravata kuin viralliset liputuspäivät vanhemilla. Me olaan hommamme jo tehty!
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää jo rauhaan isät äidit ja hankkikaa elämä. Ei tarvii ravata kuin viralliset liputuspäivät vanhemilla. Me olaan hommamme jo tehty!
No näin :D Mä olen huono äiti, kun mun aikuinen lapsonen ei tule käymään muulloin kun pyydän syömään. Syötyä on kova kiire pois. Ruokaa pitää laittaa myös kunnolla mukaansa.
Soitot mulle koskevat vain rahan lainausta tai "oisko sulla ylimääräistä"?....
Ja joo, mä käsittelen tätä ihan huumorilla, koska ei tässä iässä enää ota elämää niin vakavasti. Jokainen tyylillään, minusta ei ole pakko tykätä.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen määritelköön normaalinsa itse, mutta kun kysyit niin vastaukseni on ei ole normaalia jolleivat vanhemmat ole päivittäisen avun tarpeessa ja silloinkin se on liikaa, koska se syö ihmisen rikki.
Poikani asuu samassa kaupunginosassa, mutta ei me nähdä kuin sattumalta , puhelin on keksitty. Ennen parisuhdetta kävi vkl:na .
Ihmiset on erilaisia, mutta en minä jaksaisi tuntitolkulla harva se päivä seurustella edes lapseni kanssa vaikka hyvissä väleissä olemmekin.
Olen ollut suhteessa, jossa miehen harrastus vei kaikki viikonloput myös lapsen ollessa pieni. Mies on edelleen sama, harrastukset loppuneet ja lapsi aikuinen .Kyllä sen kanssa elää voi , mutta vanhemmat ei ole harrastus. On hienoa, että viihtyy ja pitää yhteyttä vanhempiinsa en ole sitä tuomitsemassa , päinvastoin. Jotenkin lähes päivittäinen kahvittelu ym.ei vain istu minun maailmaani.
Ja sitten taas me teemme työtäkin isäni kanssa yhdessä ja yhteinen yritys toimii mainiosti. Aluksi vähän epäilin, kun ollaan molemmat samanlaisia jääräpäitä. Mutta paremmin kuin hyvin on mennyt.
Joka päivä useamman tunnin ja ellen käy niin soitan ja voinpa soittaa vaikka olisin käynytkin, ja olen joskus yötäkin
Kunnon mies käy vanhempiensa luona vaan narsisti sika nainen estää tämän.
Vierailija kirjoitti:
Mammanpoika. Suhteellekin pitäsi osata antaa sitä yhteistä vapaa-aikaa, se on tärkeää. Jos mies pitäisi nämä asiat jossain balanssissa, niin olisi varmasti ok, vaikka kävisi silti vielä usein vanhemmillaankin. (Ei olisi esim. aina useaa tuntia kerrallaan ja joku päivä voi jättää väliinkin ja viettää aikaa puolison kanssa.) Voihan sitä vähän myös katsoa niin, että käy siellä vanhemmillaan enemmän silloin, kun puolisollakin on jotain muuta, niin ei ole pois yhteisestä ajasta.
Ehkä nainen ei anna suhteeseen sitä mitä mies tarvitsee, olen tämänkin kuullut. Nykynainen voi olla aika itsekäs ja ylimielinen.
On hyvä käydä vaikka päivittäin, jos iäkkäät vanhemmat tarvitsevat apua. Jos sen sijaan käy vanhemmillaan siksi, että ei jaksa kumppaninsa kanssa olla, suhde kannattaa ihan suosiolla lopettaa.