Lue keskustelun säännöt.
Tajuaako puheliaat ihmiset vievänsä tilaa muilta ihmisiltä?
20.10.2021 |
Hiljaisemmille aina jankutetaan että sano sinäkin jotain, mutta puheliaille ei sanota, että ole sinäkin hiljaa välillä. Jouduin äsken puhumaan tosi puheliaan ihmisen kanssa asiasta, joka piti tänään saada hoidettua. Kymmenen minuutin asiaan meni vajaa tunti, koska hän ei osannut sulkea suutaan. Ei edes vaikka aloin puhua päälle. Ja korvat ei tietenkään toimi silloin, kun oma suu käy. Puheliaat ihmiset, olkaa niin kilttejä ja opetelkaa huomioimaan muut ihmiset. Joskus voi jonkun asian jättää vaikka sanomatta ja kuunnella mitä muilla on sanottavaa.
Kommentit (194)
Eivät. Katsovat, että muut yrittävät viedä heiltä tilan. Joskus voimainkoetuksia, kun kaksi samanlaista paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät. Olen puhelias enkä haluaisi viedä tilaa keneltäkään. Haluaisin myös ystäviä. En voi käyttää adhd-lääkettä, sillä se lisää lihaskouristuksia, jotka jo muutenkin ovat traumojen takia ongelmani. Minulle on tehty myös pariinkin kertaan (omia vaatimuksiani) luonnehäiriötestit. En ole narsisti enkä mitään muutakan. Minulle ei ole lääkettä. Sanoisin että olen minä enkä tajua, kun innostun. En kuule myöskään sitä, kun ääneni kohoaa (volyymi). Keskeytän ihmisiä paljon. Mutta se menee niin, että aivoni tajuavat keskeyttämisen vasta sen jälkeen kun olen JO keskeyttänyt puheen. Ei auta kuin koko ajan pyydellä anteeksi.
Eivät tajua. Olen lopettanut ystävyyden kahteen pälpättäjään. Puhuivat itsestään koko ajan ja toinen juorusi myös ihmisistä jotka olivat hänen lähipiiriään. En hyväksy tuollaista, rauhallinen ja molemminpuolinen jutustelu antaa toisellekin arvoa. Jatkuva puhetulva on epäkohteliasta ja itsekästä, minua sellainen väsyttää ja ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen puhelias itse ja pyrin huomioimaan muita parhaani mukaan. Ajatukseni juoksee myös monesti paljon nopeammin, kun hiljaisemmalla/verkkaisemmalla, joka puolestaan turhauttaa minua, mutta toki en sitä tuo esille. Hyvää keskustelutaitoa/tilannetajua/käytöstapoja on molemmilta osapuolilta yrittää huomioida toisen erilaisuutta. Parasta yhteistyötä olen tehnyt jo eläkkeelle jääneen työparin kanssa, joka oli tyystin erilainen, kun itse olen. Hän pakotti minut hidastamaan tapaani olla vuorovaikutuksessa ja minä häntä nopeuttamaan omaansa. Hänen verkkaisuutensa takasi hyvän laadun työlle ja minun nopeuteni sen, että hommat eteni ja pysyttiin aikatauluissa. Minusta asiasta voi sanoa nätisti esim. sähköpostilla, jos muuten ei saa suunvuoroa. Sen sijaan, että taas haukutaan AV-palstalla nimettömänä ja asiaan ei tule muutosta, mutta saadaanpa haukkua selän takana. Tämmöiseksihän tämä Suomen maassa on mennyt politiikkaa myöten. Asiat polarisoidaan ja tärkeintä on saada toinen nolattua tai haukuttua sen sijaan, että asiasta oikeasti ja aidosti keskusteltaisiin. Aloittaja voi ottaa tästä koppia tai toki vain alkaa alapeukuttaa. Kiitos ja anteeksi.
Onpa törkeää väittää, että suulaalla juoksevat ajatukset nopeammin kuin muilla, jotka harkitsevat puheensa tarkkaan! Juuri tuollaiset itseriittoiset koko ajan äänessä olevat tyypit ovat painajainen esim. palavereissa. Hyvä, että tiedostaa ihmisten erilaisuuden. Keskustelukulttuurissamme olisi tosiaan paljon toivomisen varaa, ulkomailla oppilaitosten väittelykerhoissa opitaan taidot perustella omia mielipiteitä ja kuunnella vastapuolen näkemyksiä.
Suomalaisissa ihmisissä ärsyttää kun suuta ei uskalleta tai osata avata. Normaali keskustelu osalle on tosi hankalaa. Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät tajua!
Työpaikalla on yksi, joka puhuu ja puhuu kaikki taukojen ajat. Häntä ei kiinnosta muiden kuulumiset. Puhe ei lopu, vaikka joku yrittää jutella jonkun muun kanssa, siihen puhuu vaan isommalla äänellä päälle.
Kukahan uskaltaisi ottaa asian esille?
Vierailija kirjoitti:
Voi tajuta, ja tahallaan olla välittämättä mitättömistä hiirulaisista, jos se strategia on ennenkin toiminut.
"Voi tajuta, ja tahallaan olla välittämättä mitättömistä hiirulaisista, jos se strategia on ennenkin toiminut."
Toit hyvin esiin moottoriturpien egoismin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllähän se vit...aa kun ei saa suunvuoroa kun toinen puhuu koko ajan suu vaahdossa ja ääni vain nousee kun yrittää väliin sanoa jotain ... ja aina samat 30 vuotta vanhat jutut moneen kertaan
Vierailija kirjoitti:
Eivät. Olen puhelias enkä haluaisi viedä tilaa keneltäkään. Haluaisin myös ystäviä. En voi käyttää adhd-lääkettä, sillä se lisää lihaskouristuksia, jotka jo muutenkin ovat traumojen takia ongelmani. Minulle on tehty myös pariinkin kertaan (omia vaatimuksiani) luonnehäiriötestit. En ole narsisti enkä mitään muutakan. Minulle ei ole lääkettä. Sanoisin että olen minä enkä tajua, kun innostun. En kuule myöskään sitä, kun ääneni kohoaa (volyymi). Keskeytän ihmisiä paljon. Mutta se menee niin, että aivoni tajuavat keskeyttämisen vasta sen jälkeen kun olen JO keskeyttänyt puheen. Ei auta kuin koko ajan pyydellä anteeksi.
Aivot, tuo mystinen entiteetti joka vain touhuaa itsekseen irrallaan muusta ihmisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
höpöttäjät kun kotiutuu lääkäristä selittää olipa huono lääkäri ei se mitään sanonut. tätini oli tuonlainen joudun kysymään lääkäriltä tilannetta. samaten kelassa jos mitäkin koijari selittäjää ja mulle mulle kuuluu valittajaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisissa ihmisissä ärsyttää kun suuta ei uskalleta tai osata avata. Normaali keskustelu osalle on tosi hankalaa. Miksi?
"Normaali keskustelu"? Kun puhuja puhuu itsestään/muista/esim. jostain tubettajasta tai jostain julkimosta? Tai sitten puhuu tositeeveesarjoista niitä ruotien tai jostain salkkari-ikuisuussarjan tyypistä? No, itsestänsä puhuminen ei ole keskustelua. Toisista puhuminen on usein vaivaannuttavaa, koska se on juoruamisluonteista usein ja sitten keittiöpsykologisoidaan ja veivataan ja ihmetellään jonkun henkilökohtaisen elämän piiriin kuuluvia asioita. Ei ole kyse osaamisesta tai uskaltamisesta, jos ei ota osaa, vaikka puheenvuoroja saisikin. Ei vaan kiinnosta. Ja jotenkin joidenkin julkkisten/tähtien/tms. palvominen ja ihaileminen tuntuu jotenkin vähän typerältä. Ja edellisten tekemisten ja tekemättäjättämisten veivaaminen ja arvostelu (hyvä/huono). Kun maailmassa on niin paljon mielenkiintoisia asioita ja ilmiöitä. Hiljaisempi kun ottaa puheenaiheeksi vaikka jonkun teknologiainnovaation viimeaikaisen menestyksen/tieteellisen hienon askeleen jonkin sen piirissä olevasta tms., niin äkkiä osaa ne puheliaatkin olla hetken hiljaa. Siihen asti sekunteja, kunnes vaihtaa puheenaiheet takaisin alussamainittuihin. Joo, on se ihme, kun keskustelu ei "hiljaiselta" virtaa uusista salkkarikäänteistä tai eilisillan tanssitähtösten hameenheilautuksista jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kerään ympärilleni vain suulaita ihmisiä? En ole ujo ja hiljainen, vaan ihan tavallisen puhelias, jos joskus vain satun ihmisen seuraan, joka myös osaa keskustella.
Teen itsenäistä työtä, työkavereita on, mutta nähdään lyhyitä aikoja, eikä mun elämässä muutenkaan ole paljon ihmisiä. Kaipaan usein juttuseuraa, mutta aina ne sovitut tai sattumalta kohtaamiset päätyy siihen, että toinen kaakattaa tauotta ja itse en saa suunvuoroa, mun puhuminen keskeytetään ja puhutaan päälle. Sama juttu, oli se toinen mies tai nainen. Ja en ole hidas jaarittelija.
Jos joskus siltä superpuheliaalta saakin suunvuoron, niin ei ne pysty keskittymään siihen mitä toinen sanoo. Kai siellä päässä pyörii vaan ne omat jutut, joiden sanomista ei malta odottaa ja siksi se toisen asia menee ihan ohi. Just juttelin tällaisen kanssa, jolta tulee tauotonta tekstiä, mutta jollain ihmeellä sain sanottua oman repliikkini väliin, mutta ei hän kyllä ymmärtänyt ollenkaan kuulemaansa. Kun minä puhuin aidoista, niin hän ymmärsi aidanseipäistä. En jaksanut edes oikaista.
Näillä on myös se tapa, että kun ne omat pälpätykset on saatu pälpätettyä, niin sitten on jo tosi kiire tekemään jotain tosi tärkeää, ei ole enää aikaa jäädä kuuntelemaan sen toisen kuulumisia.
Juu, tuo ensimmäinen kommentti oli aika hauska. Mistä sitä tietää miten nopeaan ajatteluun se hiljainen pystyy, koska hänellä ei ole tapana ajatella ääneen? :D Puhelias taas antaa koko ajan todisteita ajattelunsa nopeudesta. Itse hiljaisena ajattelijana olen aika monesti todennut, että pääsihän se pälpättäjäkin lopulta 'perille'. ;)