Lue keskustelun säännöt.
Palan kohta loppuun, kukaan muu samassa jamassa?
20.12.2014 |
Töissä odotetaan verta, hikeä ja kyyneleitä, venymistä ja ylityötunteja. Kannustimia ei ole, eikä palkkiota ylimääräisistä töistä, eikä edes aina sanota kiitos. Koko ajan vaaditaan parempaa sitä ja tätä, mikään ei riitä. Samaan aikaan, kun painan kuusipäiväistä viikkoa, pitäisi hoitaa lapsi täysin yksin. Vanhempani, jotka viettävät joululomaa töistä eivät voi tyttöä katsoa vaan vastaavat kiukkuisesti, että itsehän sen lapsen halusit hankkia. En todellakaan suunnitellut hoitavani lasta täysin yksin, ei kait kukaan.
Vanhempani viettävät kotona kahdestaan joululomaa eivätkä voi katsoa tyttöä vaan parhaassa tapauksessa 5-vuotias piirtää kokoushuoneessa, kun minä tiiminvetäjänä teen ylityötunteja, joista ei aina edes saa korvausta. Vapaa-ajallakin soitetaan ja vaaditaan lisää, odotetaan ihmeitä ja oletetaan, että automaattisesti omistan täysin elämäni firman tavoitteille. Tyttöni mielellään viettäisi aikaa isovanhempien kanssa, on melko vilkas, mutta todella hyväkäytöksinen ja suostuu tekemään mitä vain. Mielellään menisi mummon kanssa vaikka pankkiin jonottamaan, jos niin pyydettäisiin. Lapsi ei ole vaikea, siitä ei ole kyse. Ei vaan voida auttaa, kun ei huvita.
Joululahjatkin pitäisi ostaa, mutta olen töissä jouluaattoaamuun saakka. Stressaa, kun ei ehdi tehdä mitään! Median luoman kauneus- ja terveysihanteen mukaan pitäisi myös ehtiä liikkumaan, mutta kun näkee lastaan juuri iltapalan ja iltasadun verran niin ei siinä salille paljoa lähdetä. Ruokahalu on kyllä kadonnut ja paino pudonnut. Jos ei tarvitsisi tehdä lapselle ruokaa niin eläisin varmaan vedellä ja kahvilla. Kohta tulee varmaan mahahaava.
Kavereille ei oikein voi puhua, kun kaikilla on omat kiireiset elämät ja aikaavievät parisuhteensa. Suomessa on liian normaalia painaa hulluja työpäiviä ja sitten nyhjöttää kotona loppuaika. Kenellekään ei enää soiteta, toisia ei viitsi vaivata omilla ongelmilla, apua ei pyydetä eikä varsinkaan tarjota. Jos jollain on elämässä rankka ajanjakso niin katsotaan vaan pois päin ettei itselle tule paha mieli, kun täytyy kuunnella toisen valitusta. Kaikkien oletetaan pärjäävän yksin. Välillä tuntuu, kuin seinät kaatuisi päälle ja ei vaan fyysisesti enää jaksa tehdä mitään.
Henkisesti olen aivan poikki, välillä ajattelen sitä kuinka stressaantunut olen ja se vain pahentaa tilannetta. Yritän työntää sen pois mielestäni, koska ei yksinkertaisesti ole aikaa hidastaa tai surkutella tilannetta. Siksi avauduin nimettömänä tänne, jotta nyt voin jatkaa yksin puurtamista ja stressin alle murtumista. Joululomaa on tänä vuonna kaksi päivää. Sinä aikana tuskin pystyy rentoutumaan, kun työasiat on mielessä aivan koko ajan.
Ymmärtääkö siellä kukaan miltä minusta tuntuu?
Kommentit (156)
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:38"]
Työterveyteen ja äkkiä. Et voi jatkaa tuolla tavalla, jos haluat pitää työkykysi. Believe me. t. been there, done that, meni terveys - lopullisesti
[/quote]
Kuuluuko työterveyteen aina se, että pääsee juttelemaan jonkun kanssa? Vai tuleeko siitä lasku perässä? Ainakaan julkisella puolella en voi kuvitella, että koskaan saisi apua. Hain nuorena apua syömishäiriööni julkiselta puolelta ja minut käännytettiin jo puhelimessa. Oli iso askel edes soittaa 15-16 vuotiaana, mutta, että suoraan sanottiin, että ei voida auttaa ollenkaan, en sitten koskaan saanut apua, "paranin" omin voimin. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:51"]
Mutta kun tasa-arvo! Nainen pärjää aivan yhtä hyvin missä vain kuten mieskin!!!111!!
[/quote]
Työni teen paremmin kuin toimiston miehet. Minulla nyt vain sattuu olemaan lapsi, jos minä olisin lähtenyt kävelemään, mieluusti näkisin miehen pyörittämässä yh-arkea JA hoitamassa esimiestehtäviä. Varmasti olisi enemmän valittamista kuin naisilla, jotka lähes poikkeuksetta pyörittävät sen arjen kotona ja ne työhommat. Ap.
[/quote]
Kisakestävyys ja stressinsietokyky on tässä se, mikä toimistosi miehillä todennäköisesti kuitenkin on, mutta sinulta puuttuu. Naiset jäävät herkästi stressaamaan kaikkia mahdollisia nippelinappeleita, miehet ymmärtävät paremmin, että täydellisen vastakohta ei ole huono vaan hyvä. Ja siksi kasetti ei napsu heti poikki toisin kuin naisilla on tapana.
[/quote]
Ei vaan ne toimiston miehet ovat ulkoistaneet perhe-elämän sille omalle vaimolleen/ exälleen ja silti ne kehtaavat vetää sairaslomia niin, että työt kaatuvat ap:lle. Ap hoitaa omien töittensä lisäksi näiden toimiston miesten rästit sekä lapsensa. Tästä tässä on kysymys.
Turha tulla puhumaan kisakestävyydestä ja stressinsietokyvystä tänne AV:lle. Haluaisin nähdä, kestäisitkö ap:n housuissa kuukautta pitempään.
Oma exäni valitteli siitäkin, kun olisi pitänyt toisinaan olla vielä isänäkin omille jälkeläisilleen edes silloin tällöin. Hänen mielestään minulle vaimona kuului palkkatöiden lisäksi vielä kodin hoito ja lastenkasvatus. Ja palkaksi sain tästä pelkkää vittuilua ja hirveät haukkumiset. Taidat kuulua samaan mulkkujen kastiin.
Ohis
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:41"]
Se on vaan itse asetettava ne rajat. Työnantaja kyllä teettää sinulla kaikki mahdolliset työt mitä vaan suostut tekemään ja mieluiten tietysti suuren osan palkattomana vapaa-ajalla. Kokeilepa mitä tapahtuu, kun asetat itsellesi taka-rajan milloin viimeistään lähdet toimistolta kotiin ja pidät siitä myös kiinni. Annoit ymmärtää olevasi melkeinpä korvaamaton työpaikallasi. Jos näin on, niin eivät ne sinulle potkuja anna.
Niin, ja suu on osattava avata jos töitä on enemmän kuin työsopimuksessa ilmoitetussa työajassa ehtii tekemään. Itselläni on aina toiminut, kun olen vastaavassa tilanteessa ottanut asian puheeksi esimieheni kanssa. Se on esimiehen tehtävä järjestää työt niin, että niistä on mahdollista selviytyä.
[/quote]
Olen asemassani "korvaamaton", eli jos olisin poissa pidempään, paikalleni palkattaisiin joku muu enkä voisi enää tulla takaisin samaan asemaan. Menettäisin esimiesasemani ja sen mukana tulevat lisät. Olen avannut suuni, mutta vastaus on aina, että hommat täytyy saada hoidettua, oma esimieheni on hyvin saamaton, joten suuri osa hommista kaatuu minulle. Oma tiimini on todella ahkera, mutta töitä on PALJON, ja jonkun ne on hoidettava. Jos tiimini ei niitä hoida, minun on hoidettava, koska en voi sanoa pomolleni hommien olevan tekemättä. Vaikka lähden toimistolta tiettyyn aikaan mennessä, puhelin ja sähköposti piippaa pitkälle iltaan. Koska tiimiläiseni on ohjeistettu soittamaan minulle, teen töitä olin kotona tai toimistolla. Joskus niitä töitä on pakko tehdä kotona koska lapsi on haettava, mutta työt ei lopu.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:38"]
Työterveyteen ja äkkiä. Et voi jatkaa tuolla tavalla, jos haluat pitää työkykysi. Believe me. t. been there, done that, meni terveys - lopullisesti
[/quote]
Kuuluuko työterveyteen aina se, että pääsee juttelemaan jonkun kanssa? Vai tuleeko siitä lasku perässä? Ainakaan julkisella puolella en voi kuvitella, että koskaan saisi apua. Hain nuorena apua syömishäiriööni julkiselta puolelta ja minut käännytettiin jo puhelimessa. Oli iso askel edes soittaa 15-16 vuotiaana, mutta, että suoraan sanottiin, että ei voida auttaa ollenkaan, en sitten koskaan saanut apua, "paranin" omin voimin. Ap.
[/quote]
Se millaisia palveluja työterveyshuoltoosi kuuluu, riippuu siitä kuinka laaja sopi.us työnantajallasi on. Mutta pääset kyllä ainakin lääkärin vastaanotolle, se kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:38"]
Työterveyteen ja äkkiä. Et voi jatkaa tuolla tavalla, jos haluat pitää työkykysi. Believe me. t. been there, done that, meni terveys - lopullisesti
[/quote]
Kuuluuko työterveyteen aina se, että pääsee juttelemaan jonkun kanssa? Vai tuleeko siitä lasku perässä? [/quote]
Etkös sinä ollut esimiestehtävissä, etkä tämän vertaa tiedä oman työpaikkasi työterveyshuollosta? Mitä jos alaisellasi olisi vastaava tilanne, et osaisi neuvoa häntä alkuunkaan? Huh huh...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:49"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:38"]
Työterveyteen ja äkkiä. Et voi jatkaa tuolla tavalla, jos haluat pitää työkykysi. Believe me. t. been there, done that, meni terveys - lopullisesti
[/quote]
Kuuluuko työterveyteen aina se, että pääsee juttelemaan jonkun kanssa? Vai tuleeko siitä lasku perässä? [/quote]
Etkös sinä ollut esimiestehtävissä, etkä tämän vertaa tiedä oman työpaikkasi työterveyshuollosta? Mitä jos alaisellasi olisi vastaava tilanne, et osaisi neuvoa häntä alkuunkaan? Huh huh...
[/quote]
Ei ole tullut vastaan. Minulla on myös esimies keneltä voisin kysyä. Olen tiiminjohtaja, en koko osaston pomo.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:43"][quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:38"]
Työterveyteen ja äkkiä. Et voi jatkaa tuolla tavalla, jos haluat pitää työkykysi. Believe me. t. been there, done that, meni terveys - lopullisesti
[/quote]
Kuuluuko työterveyteen aina se, että pääsee juttelemaan jonkun kanssa? Vai tuleeko siitä lasku perässä? Ainakaan julkisella puolella en voi kuvitella, että koskaan saisi apua. Hain nuorena apua syömishäiriööni julkiselta puolelta ja minut käännytettiin jo puhelimessa. Oli iso askel edes soittaa 15-16 vuotiaana, mutta, että suoraan sanottiin, että ei voida auttaa ollenkaan, en sitten koskaan saanut apua, "paranin" omin voimin. Ap.
[/quote]
Meillä ainakin on niin, että on kolme tapaamista työpsykologin kanssa. työterveyslääkäri voi tehdä lähetteen psykiatrian erikoislääkärille, jonka kanssa sovitaan sitten jatko. Joillakin paikkakunnilla voidaan ohjata oman alueen psykiatrian polille, jossa saa säännöllistä keskusteluapua ja huolehditaan mahdollisesta lääkityksestä. voidaan myös suositella terapiaa, jonka tietty sitten asiakas maksaa itse, mahdollisesti kela korvaa osan.
Älä nyt mieti noita maksuasioita, vaan mene sinne työterveyslääkärille asap ja kerro niin kuin asia on. Ne on sua varten ja niidenkin motiivi on saada pidettyä sut työkunnossa ja mikäli asioita pitää muuttaa, jotta voisit paremmin ja työkykysi pysyisi hyvänä, niin he ovat tukenasi siinä.
Nykyään ollaan näissä jutuissa tosi hyvin jyvällä työterveyden puolella, osaavat kyllä auttaa kunhan olet rehellinen ja kerrot oikeasti, missä mennään. Niin ja vaitiolovelvollisia ovat tietenkin myös, kuten muuallakin terveydenhuollossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:41"]
Se on vaan itse asetettava ne rajat. Työnantaja kyllä teettää sinulla kaikki mahdolliset työt mitä vaan suostut tekemään ja mieluiten tietysti suuren osan palkattomana vapaa-ajalla. Kokeilepa mitä tapahtuu, kun asetat itsellesi taka-rajan milloin viimeistään lähdet toimistolta kotiin ja pidät siitä myös kiinni. Annoit ymmärtää olevasi melkeinpä korvaamaton työpaikallasi. Jos näin on, niin eivät ne sinulle potkuja anna.
Niin, ja suu on osattava avata jos töitä on enemmän kuin työsopimuksessa ilmoitetussa työajassa ehtii tekemään. Itselläni on aina toiminut, kun olen vastaavassa tilanteessa ottanut asian puheeksi esimieheni kanssa. Se on esimiehen tehtävä järjestää työt niin, että niistä on mahdollista selviytyä.
[/quote]
Olen asemassani "korvaamaton", eli jos olisin poissa pidempään, paikalleni palkattaisiin joku muu enkä voisi enää tulla takaisin samaan asemaan. Menettäisin esimiesasemani ja sen mukana tulevat lisät. Olen avannut suuni, mutta vastaus on aina, että hommat täytyy saada hoidettua, oma esimieheni on hyvin saamaton, joten suuri osa hommista kaatuu minulle. Oma tiimini on todella ahkera, mutta töitä on PALJON, ja jonkun ne on hoidettava. Jos tiimini ei niitä hoida, minun on hoidettava, koska en voi sanoa pomolleni hommien olevan tekemättä. Vaikka lähden toimistolta tiettyyn aikaan mennessä, puhelin ja sähköposti piippaa pitkälle iltaan. Koska tiimiläiseni on ohjeistettu soittamaan minulle, teen töitä olin kotona tai toimistolla. Joskus niitä töitä on pakko tehdä kotona koska lapsi on haettava, mutta työt ei lopu.
[/quote]
Yksi kysymys: miksi et voi sanoa hommien olevan tekemättä? Totta helvetissä voit. Miten ylempi johto tietää resursoida oikein, jos et kerro olennaista tietoa resurssivajeesta.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:46"]
Ei vaan ne toimiston miehet ovat ulkoistaneet perhe-elämän sille omalle vaimolleen/ exälleen ja silti ne kehtaavat vetää sairaslomia niin, että työt kaatuvat ap:lle. Ap hoitaa omien töittensä lisäksi näiden toimiston miesten rästit sekä lapsensa. Tästä tässä on kysymys.[/quote]
No höpön löpön taas. Jos AP:lla on perseileviä alaisia, on hänen hommansa varoittaa ja tarpeen vaatiessa irtisanoa ja palkata uusia työntekijöitä huonojen tilalle.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:46"]Turha tulla puhumaan kisakestävyydestä ja stressinsietokyvystä tänne AV:lle. Haluaisin nähdä, kestäisitkö ap:n housuissa kuukautta pitempään.[/quote]
Hauskasti tiedän oman työpaikaltani useita naisia, jotka minun ollesssani lomilla stressasivat muutaman typerän jutun kanssa pari kuukautta, jotka itse ratkoi lomilta palattuani parin tunnin selvitystyön pohjalta. Nämäkin naiset vain lopulta luottivat siihen, että minä hoidan homma, itse eivät olisi selviytyneet tällä asiantuntijatasolla naurettavan triviaalista pulmasta ilman että mies lopulta hoiti ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:56"][quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:41"]
Se on vaan itse asetettava ne rajat. Työnantaja kyllä teettää sinulla kaikki mahdolliset työt mitä vaan suostut tekemään ja mieluiten tietysti suuren osan palkattomana vapaa-ajalla. Kokeilepa mitä tapahtuu, kun asetat itsellesi taka-rajan milloin viimeistään lähdet toimistolta kotiin ja pidät siitä myös kiinni. Annoit ymmärtää olevasi melkeinpä korvaamaton työpaikallasi. Jos näin on, niin eivät ne sinulle potkuja anna.
Niin, ja suu on osattava avata jos töitä on enemmän kuin työsopimuksessa ilmoitetussa työajassa ehtii tekemään. Itselläni on aina toiminut, kun olen vastaavassa tilanteessa ottanut asian puheeksi esimieheni kanssa. Se on esimiehen tehtävä järjestää työt niin, että niistä on mahdollista selviytyä.
[/quote]
Olen asemassani "korvaamaton", eli jos olisin poissa pidempään, paikalleni palkattaisiin joku muu enkä voisi enää tulla takaisin samaan asemaan. Menettäisin esimiesasemani ja sen mukana tulevat lisät. Olen avannut suuni, mutta vastaus on aina, että hommat täytyy saada hoidettua, oma esimieheni on hyvin saamaton, joten suuri osa hommista kaatuu minulle. Oma tiimini on todella ahkera, mutta töitä on PALJON, ja jonkun ne on hoidettava. Jos tiimini ei niitä hoida, minun on hoidettava, koska en voi sanoa pomolleni hommien olevan tekemättä. Vaikka lähden toimistolta tiettyyn aikaan mennessä, puhelin ja sähköposti piippaa pitkälle iltaan. Koska tiimiläiseni on ohjeistettu soittamaan minulle, teen töitä olin kotona tai toimistolla. Joskus niitä töitä on pakko tehdä kotona koska lapsi on haettava, mutta työt ei lopu.
[/quote]
Yksi kysymys: miksi et voi sanoa hommien olevan tekemättä? Totta helvetissä voit. Miten ylempi johto tietää resursoida oikein, jos et kerro olennaista tietoa resurssivajeesta.
[/quote]
Ja jos oma esimiehesi on saamaton, puhu hänen esimiehelleen.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:49"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:38"]
Työterveyteen ja äkkiä. Et voi jatkaa tuolla tavalla, jos haluat pitää työkykysi. Believe me. t. been there, done that, meni terveys - lopullisesti
[/quote]
Kuuluuko työterveyteen aina se, että pääsee juttelemaan jonkun kanssa? Vai tuleeko siitä lasku perässä? [/quote]
Etkös sinä ollut esimiestehtävissä, etkä tämän vertaa tiedä oman työpaikkasi työterveyshuollosta? Mitä jos alaisellasi olisi vastaava tilanne, et osaisi neuvoa häntä alkuunkaan? Huh huh...
[/quote]
Ei tiimin vetäjä ole mikään esimies vaikka hänelle onkin delegoitu jokin työtehtävä. Ap pitää vain huolta, että työryhmä tekee annetut tehtävät ja jos näin ei tapahdu, hän joutuu paikkaamaan omalla työpanoksellaan puuttuvan osuuden.
Ap:llakin on esimies, joka hoitaa nämä asiat.
Ap, kai kuulut liittoon? Mikäli kuulut, otapa liittosi lakimieheen yhteyttä ja selvitä hänen kanssaan, mitkä ovat sinun oikeutesi ja velvollisuutesi töissä. Vaikuttaa siltä, että sinun oikeuksiasi on poljettu härskisti tietämättömyytesi vuoksi. Sinulle on todennäköisesti myös kasattu työtehtäviä, joita et loppujen lopuksi ole velvollinen tekemään, et ainakaan ilman korva usta.
6-päiväinen työviikko kuulostaa ihan hurjalta. Et ilmeisesti tiiminvetäjänä ole sellaisessa esimiesasemassa, jossa sinulle ei kuulu ylityökorvaukset. Veikkaan, että tuossa on rikottu ylityötuntirajoja ihan kirkkaasti. Sinulle kuuluu siitä asianmukainen korvaus. Samoin sinulla pitää olla myös oikeus asianmukaiseen lepoon.
Burn out on ihan hyvä syy hakeutua sairauslomalle. Tee se heti arjen tultua. Jokaisella työpaikalla on erilaiset työterveyspalvelut, ota selvää, millaisia palveluja työpaikkasi tarjoaa.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas olisi hyvä aihe lehteen. Siis tämä, mistä nyt puhutaan. Mutta ei, on keveämpää repiä lööppejä kelluvista rusinoista.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:56"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:46"]
Ei vaan ne toimiston miehet ovat ulkoistaneet perhe-elämän sille omalle vaimolleen/ exälleen ja silti ne kehtaavat vetää sairaslomia niin, että työt kaatuvat ap:lle. Ap hoitaa omien töittensä lisäksi näiden toimiston miesten rästit sekä lapsensa. Tästä tässä on kysymys.[/quote] No höpön löpön taas. Jos AP:lla on perseileviä alaisia, on hänen hommansa varoittaa ja tarpeen vaatiessa irtisanoa ja palkata uusia työntekijöitä huonojen tilalle.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:46"]Turha tulla puhumaan kisakestävyydestä ja stressinsietokyvystä tänne AV:lle. Haluaisin nähdä, kestäisitkö ap:n housuissa kuukautta pitempään.[/quote]
Hauskasti tiedän oman työpaikaltani useita naisia, jotka minun ollesssani lomilla stressasivat muutaman typerän jutun kanssa pari kuukautta, jotka itse ratkoi lomilta palattuani parin tunnin selvitystyön pohjalta. Nämäkin naiset vain lopulta luottivat siihen, että minä hoidan homma, itse eivät olisi selviytyneet tällä asiantuntijatasolla naurettavan triviaalista pulmasta ilman että mies lopulta hoiti ne.
[/quote]
Mene jo pois. Ketään ei kiinnosta. Kuvittelet olevasi joku supermies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho onpas täällä käyty keskustelua! Näiden kirjoitusten myötä olen alkanut ajattelemaan, että ehkä syömishäiriötaustallani on jotain tekemistä sen kanssa miksi poltan itseni piippuun töissä. Olen huomannut syömishäiriön oireilevan taas, mutta en niin pahasti etten sitä saisi pidettyä kurissa.
Kai se on myönnettävä että tässä on vielä monta vuosikymmentä työntekoa edessä ja kukaan ei todellakaan ole niin korvaamaton, että pitää sairastuttaa itsensä. Minun täytyy vain myöntää itselleni, että työ ei ole kaikista tärkein ja pärjään ihan hyvin vähän vähemmän vaativassakin työssä, se on vaan kovin vaikeaa, kun ei halua luovuttaa vaan aina pitäisi pystyä parempaan. Huolestuttavaa kuinka moni näyttää olevan samassa tilanteessa. Huolestuttavaa kuinka moni on ajettu loppuun työssään.
Työn ei kuulu olla elämässä tärkeintä, mutta kun on hyvä työssään, saa paljon vastuuta, nauttii työnteosta ja ylennyksistä, sen unohtaa todella helposti. Kun ajaa itsensä kierteeseen, jossa koko ajan pitää tehdä enemmän töitä niin on todella helppo alkaa pitää itseään korvaamattomana ja pitää siitä, että ihmiset pyytävät apua ja antavat luottamustehtäviä. Siinä nopeasti unohtaa mikä on normaalia ja että yhden ihmisen vastuulla ei voi olla kaikki.
Ap.
Harmi, kun joku jankkaaja-aspergeri aina tappaa hyvät keskustelut. :(
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:58"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:56"][quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:47"][quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:41"] Se on vaan itse asetettava ne rajat. Työnantaja kyllä teettää sinulla kaikki mahdolliset työt mitä vaan suostut tekemään ja mieluiten tietysti suuren osan palkattomana vapaa-ajalla. Kokeilepa mitä tapahtuu, kun asetat itsellesi taka-rajan milloin viimeistään lähdet toimistolta kotiin ja pidät siitä myös kiinni. Annoit ymmärtää olevasi melkeinpä korvaamaton työpaikallasi. Jos näin on, niin eivät ne sinulle potkuja anna. Niin, ja suu on osattava avata jos töitä on enemmän kuin työsopimuksessa ilmoitetussa työajassa ehtii tekemään. Itselläni on aina toiminut, kun olen vastaavassa tilanteessa ottanut asian puheeksi esimieheni kanssa. Se on esimiehen tehtävä järjestää työt niin, että niistä on mahdollista selviytyä. [/quote] Olen asemassani "korvaamaton", eli jos olisin poissa pidempään, paikalleni palkattaisiin joku muu enkä voisi enää tulla takaisin samaan asemaan. Menettäisin esimiesasemani ja sen mukana tulevat lisät. Olen avannut suuni, mutta vastaus on aina, että hommat täytyy saada hoidettua, oma esimieheni on hyvin saamaton, joten suuri osa hommista kaatuu minulle. Oma tiimini on todella ahkera, mutta töitä on PALJON, ja jonkun ne on hoidettava. Jos tiimini ei niitä hoida, minun on hoidettava, koska en voi sanoa pomolleni hommien olevan tekemättä. Vaikka lähden toimistolta tiettyyn aikaan mennessä, puhelin ja sähköposti piippaa pitkälle iltaan. Koska tiimiläiseni on ohjeistettu soittamaan minulle, teen töitä olin kotona tai toimistolla. Joskus niitä töitä on pakko tehdä kotona koska lapsi on haettava, mutta työt ei lopu. [/quote] Yksi kysymys: miksi et voi sanoa hommien olevan tekemättä? Totta helvetissä voit. Miten ylempi johto tietää resursoida oikein, jos et kerro olennaista tietoa resurssivajeesta. [/quote] Ja jos oma esimiehesi on saamaton, puhu hänen esimiehelleen.
[/quote]
Resurssivaje on tiedossa. Esimiehelläni ei ole ylemmän johdon lupaa palkata lisää työntekijöitä. Hommat on tehtävä tai kaikilta johdon portailta tulee noottia. Näillä siis mennään... Ap
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:59"]
Mene jo pois. Ketään ei kiinnosta. Kuvittelet olevasi joku supermies.
[/quote]
Ihan normaali mies olen. Sehän tässä hauskaa onkin, että normaali mies tuntuu usein vastaavan kymmentä naista :D
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 21:03"]
Resurssivaje on tiedossa. Esimiehelläni ei ole ylemmän johdon lupaa palkata lisää työntekijöitä. Hommat on tehtävä tai kaikilta johdon portailta tulee noottia. Näillä siis mennään... Ap
[/quote]
Antaa tulla noottia? Kannattaa katsella muita työpaikkoja, jos ei johtoa kiinnosta.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:58"]
Ei tiimin vetäjä ole mikään esimies vaikka hänelle onkin delegoitu jokin työtehtävä. Ap pitää vain huolta, että työryhmä tekee annetut tehtävät ja jos näin ei tapahdu, hän joutuu paikkaamaan omalla työpanoksellaan puuttuvan osuuden.
Ap:llakin on esimies, joka hoitaa nämä asiat.
Ap, kai kuulut liittoon? Mikäli kuulut, otapa liittosi lakimieheen yhteyttä ja selvitä hänen kanssaan, mitkä ovat sinun oikeutesi ja velvollisuutesi töissä. Vaikuttaa siltä, että sinun oikeuksiasi on poljettu härskisti tietämättömyytesi vuoksi. Sinulle on todennäköisesti myös kasattu työtehtäviä, joita et loppujen lopuksi ole velvollinen tekemään, et ainakaan ilman korva usta.
6-päiväinen työviikko kuulostaa ihan hurjalta. Et ilmeisesti tiiminvetäjänä ole sellaisessa esimiesasemassa, jossa sinulle ei kuulu ylityökorvaukset. Veikkaan, että tuossa on rikottu ylityötuntirajoja ihan kirkkaasti. Sinulle kuuluu siitä asianmukainen korvaus. Samoin sinulla pitää olla myös oikeus asianmukaiseen lepoon.
Burn out on ihan hyvä syy hakeutua sairauslomalle. Tee se heti arjen tultua. Jokaisella työpaikalla on erilaiset työterveyspalvelut, ota selvää, millaisia palveluja työpaikkasi tarjoaa.
Tsemppiä!
[/quote]
Kiitos! Kyllä tässä poljetaan kaikkien oikeuksia ja teen muidenkin hommia, sellaisia jotka ei minulle kuulu. Siispä uskon myös, että työterveyspalvelumme eivät ole parhaa mahdolliset. Otan heti pyhien jälkeen yhteyttä johonkin. Paljon kauempaa en jaksa samalla linjalla.
Se on vaan itse asetettava ne rajat. Työnantaja kyllä teettää sinulla kaikki mahdolliset työt mitä vaan suostut tekemään ja mieluiten tietysti suuren osan palkattomana vapaa-ajalla. Kokeilepa mitä tapahtuu, kun asetat itsellesi taka-rajan milloin viimeistään lähdet toimistolta kotiin ja pidät siitä myös kiinni. Annoit ymmärtää olevasi melkeinpä korvaamaton työpaikallasi. Jos näin on, niin eivät ne sinulle potkuja anna.
Niin, ja suu on osattava avata jos töitä on enemmän kuin työsopimuksessa ilmoitetussa työajassa ehtii tekemään. Itselläni on aina toiminut, kun olen vastaavassa tilanteessa ottanut asian puheeksi esimieheni kanssa. Se on esimiehen tehtävä järjestää työt niin, että niistä on mahdollista selviytyä.