Palan kohta loppuun, kukaan muu samassa jamassa?
Töissä odotetaan verta, hikeä ja kyyneleitä, venymistä ja ylityötunteja. Kannustimia ei ole, eikä palkkiota ylimääräisistä töistä, eikä edes aina sanota kiitos. Koko ajan vaaditaan parempaa sitä ja tätä, mikään ei riitä. Samaan aikaan, kun painan kuusipäiväistä viikkoa, pitäisi hoitaa lapsi täysin yksin. Vanhempani, jotka viettävät joululomaa töistä eivät voi tyttöä katsoa vaan vastaavat kiukkuisesti, että itsehän sen lapsen halusit hankkia. En todellakaan suunnitellut hoitavani lasta täysin yksin, ei kait kukaan.
Vanhempani viettävät kotona kahdestaan joululomaa eivätkä voi katsoa tyttöä vaan parhaassa tapauksessa 5-vuotias piirtää kokoushuoneessa, kun minä tiiminvetäjänä teen ylityötunteja, joista ei aina edes saa korvausta. Vapaa-ajallakin soitetaan ja vaaditaan lisää, odotetaan ihmeitä ja oletetaan, että automaattisesti omistan täysin elämäni firman tavoitteille. Tyttöni mielellään viettäisi aikaa isovanhempien kanssa, on melko vilkas, mutta todella hyväkäytöksinen ja suostuu tekemään mitä vain. Mielellään menisi mummon kanssa vaikka pankkiin jonottamaan, jos niin pyydettäisiin. Lapsi ei ole vaikea, siitä ei ole kyse. Ei vaan voida auttaa, kun ei huvita.
Joululahjatkin pitäisi ostaa, mutta olen töissä jouluaattoaamuun saakka. Stressaa, kun ei ehdi tehdä mitään! Median luoman kauneus- ja terveysihanteen mukaan pitäisi myös ehtiä liikkumaan, mutta kun näkee lastaan juuri iltapalan ja iltasadun verran niin ei siinä salille paljoa lähdetä. Ruokahalu on kyllä kadonnut ja paino pudonnut. Jos ei tarvitsisi tehdä lapselle ruokaa niin eläisin varmaan vedellä ja kahvilla. Kohta tulee varmaan mahahaava.
Kavereille ei oikein voi puhua, kun kaikilla on omat kiireiset elämät ja aikaavievät parisuhteensa. Suomessa on liian normaalia painaa hulluja työpäiviä ja sitten nyhjöttää kotona loppuaika. Kenellekään ei enää soiteta, toisia ei viitsi vaivata omilla ongelmilla, apua ei pyydetä eikä varsinkaan tarjota. Jos jollain on elämässä rankka ajanjakso niin katsotaan vaan pois päin ettei itselle tule paha mieli, kun täytyy kuunnella toisen valitusta. Kaikkien oletetaan pärjäävän yksin. Välillä tuntuu, kuin seinät kaatuisi päälle ja ei vaan fyysisesti enää jaksa tehdä mitään.
Henkisesti olen aivan poikki, välillä ajattelen sitä kuinka stressaantunut olen ja se vain pahentaa tilannetta. Yritän työntää sen pois mielestäni, koska ei yksinkertaisesti ole aikaa hidastaa tai surkutella tilannetta. Siksi avauduin nimettömänä tänne, jotta nyt voin jatkaa yksin puurtamista ja stressin alle murtumista. Joululomaa on tänä vuonna kaksi päivää. Sinä aikana tuskin pystyy rentoutumaan, kun työasiat on mielessä aivan koko ajan.
Ymmärtääkö siellä kukaan miltä minusta tuntuu?
Kommentit (156)
Hei Ap, Helsingissä/pääkaupunkiseudulla on takuulla mahdollisuus palkata lapsenvahti. MLL tai joku muu. Sinulla on taatusti varaa siihen. Voisit jopa hoitaa asian niin, että vanhemmillesi tulisi pari viikkoa ilman lapsenvahtihukia. Niin epäreilulta kuin se sinusta tuntuukin, he varmasti kokevat jo auttavansa paljon, ja kenties vaistoavat tyytymättömyytesi, ja loukkaantuvat. Joka tapauksessa, järjestä ainakin itsellesi omaa aikaa palkkaamalla lapsenvahti. Ota selvää heti!
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:41"]
Ahah, yksinhuoltajuus muodikasta...
Omien lasten kanssa, 13, 15 ja 17 vuotiaat, menee ihan hyvin. Mutta oli se ahdistavaa kun ne oli pieniä. Muistan kuinka hillitsin itseäni kunnes sain viimeisen nukkumaan ja menin parvekkeelle itkemään pelkoa ja ahdistusta. Miehestä, joka oli täysalkoholisti, ei ollut mitään apua. Soitti kyllä aina kun halusi haukkua mut. Muistan kyllä kuinka pienin oli vuoden ja lähdimme karkuun päihtynyttä eksää joka pisti kämpän palasiksi koska ei saanut hakattua meitä, ja kyllä löi lapsiakin.
Ei muakaan koskaan kukaan auttanut. Ihan itse olen selvinnyt.
Ap.lle, jos sinulla on mahdollisuus, vetäydy puolikkaalle. Vaikka pariksi kuukaudeksi. Sulla on paljon liikkuvia palasia ja ymmärrän että esimiestyö vie paljon aikaa. Muista nyt itseäsi ja mieti minkä neuvon antaisit itsellesi jos olisit 20 vuotta vanhempi.
[/quote]
Jos olisin 20 vuotta vanhempi, toivoisin, että minulla olisi vieläkin hyvä suhde lapseeni. Nyt pienen kanssa ei vaadita niin tuhottomasti, mutta pahin pelkoni on herätä 10 vuoden päästä ja huomata, etten tunne lastani ollenkaan. Jos voisin tehdä lyhyempää viikkoa edes pari kuukautta, olo olisi varmasti parempi. Se tosin tarkoittaisi, että paikalleni pitäisi palkata/nostaa uusi ihminen ja minulla ei olisi samaa asemaa johon palata.
Aika tylyjä kommentteja tullut parilta edelliseltä kirjoittajalta. Kuulostaa kyllä lapsen kannalta aika ikävältä, että viettää lauantaita äidin työpaikalla piirtämässä, kun äiti tekee töitä. Johtoporras ei käy katsomassa sua vanhainkodissa. Lapsi toivottavasti käy.
En tiedä omalla alallani ketään, joka EI TEKISI palkatonta työtä. Työ on antoisaa, mutta jos rahahakemus ei ole määräajassa valmis, seuraavana vuonna tulee kenkää (mikä voi tapahtua joka tapauksessa). Kun projektien rahat loppuvat, ne loppuvat. Jos hommat eivät ole valmiina, niin ei tule uutta rahoitusta.
Mulkkua jengiä taas av:lla, mutta se ei ole uutinen.
Ap siis yksinhuoltajan tekee pitkää päivää ja joku mulkkujen kuningas kehtaa selittää, että akat pois työelämästä ulisemasta.
Sinäkinkö, mulkku, olet ensin siittänyt pari lasta ja sitten jättnäyt naisen kontolle kaiken kun itse elät SINKKUELÄMÄÄ?
Tajuatko mulkku, että lapsen saantiin osallistuu kakis ihmistä ja jos se toinen vain häipyy mulkkuilemaan muualle se toinen on vastuussa siitä lapsestia yksin. Sinä mulkkujen kuningas et ikinä pärjäisi lapsen kanssa yksin ja vielä työelämässä.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:51"]
Mutta kun tasa-arvo! Nainen pärjää aivan yhtä hyvin missä vain kuten mieskin!!!111!!
[/quote]
Työni teen paremmin kuin toimiston miehet. Minulla nyt vain sattuu olemaan lapsi, jos minä olisin lähtenyt kävelemään, mieluusti näkisin miehen pyörittämässä yh-arkea JA hoitamassa esimiestehtäviä. Varmasti olisi enemmän valittamista kuin naisilla, jotka lähes poikkeuksetta pyörittävät sen arjen kotona ja ne työhommat. Ap.
[/quote]
Kisakestävyys ja stressinsietokyky on tässä se, mikä toimistosi miehillä todennäköisesti kuitenkin on, mutta sinulta puuttuu. Naiset jäävät herkästi stressaamaan kaikkia mahdollisia nippelinappeleita, miehet ymmärtävät paremmin, että täydellisen vastakohta ei ole huono vaan hyvä. Ja siksi kasetti ei napsu heti poikki toisin kuin naisilla on tapana.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:38"]
Työterveyteen ja äkkiä. Et voi jatkaa tuolla tavalla, jos haluat pitää työkykysi. Believe me. t. been there, done that, meni terveys - lopullisesti
[/quote]
Kuuluuko työterveyteen aina se, että pääsee juttelemaan jonkun kanssa? Vai tuleeko siitä lasku perässä? Ainakaan julkisella puolella en voi kuvitella, että koskaan saisi apua. Hain nuorena apua syömishäiriööni julkiselta puolelta ja minut käännytettiin jo puhelimessa. Oli iso askel edes soittaa 15-16 vuotiaana, mutta, että suoraan sanottiin, että ei voida auttaa ollenkaan, en sitten koskaan saanut apua, "paranin" omin voimin. Ap.
[/quote]
Tämä on oleellinen kirjoitus. Tässä työkeskesyydessä on samoja piirteitä kuin syömishäiriössä. Monessa muussakin kirjoituksessa tulee ilmi, ettei syömishäiriö ole vielä ohi.
Minullakin on ollut kunnianhimoinen suhde omaan työhöni. Se saa uupumaan, kun kaikki pitää tehdä aina hyvin. Tämä tunne on lähtöisin omasta mielestä. Kaikissa töissä voi uupua.
Nyt olen opintovapaalla ja hoidan itseäni. Lepään ja olen rauhassa kotona. Saan ainakin työkierteen poikki. Mieheni sanoi aiemmin, että illalla voi ottaa vesilasin sängyn viereen ja aamulla laittaa sormen siihen. Jos siihen jää kuoppa, niin on korvaamaton.... Ei ole vielä jäänyt.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:51"]
Voi sinua! Asutko stadissa? Olen itsekin totaaliyh joten ymmärrän. Minulla on pitkä joululoma joten voisin ensi viikolla hoitaa tyttöäsi yhden päivän, jos se auttaa. Oma lapseni on myös lomalla. Voimia sinulle.
[/quote]
Voi ihana mikä tarjous! Helsingissä ollaan joo, tarttuisin tarjoukseesi, jos veljeni tyttöystävä ei olisi luvannut katsoa tyttöä, hänellä sattuu myös olemaan lomaa. Kiitos <3
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:19"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:10"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:06"]
Eihän tämä lohduta, mutta täällä on meitä muitakin. Mulla kaksi lasta ja vedän 12-15h työpäiviä. Välillä on oikeesti tuntunut siltä että tulen hulluksi, päässä napsahtaa jne. Odotan vaan koska kroppa pettää, mutta eipä sitäkään päivää näy. Jaksaa, jaksaa....
[/quote]
Odotan samaa. Muilla samalla toimistolla näyttää sairaslomapäiviä kertyvän, mutta ei täällä. Jos olisi edes fyysinen syy sairaslomalle niin saisi pari päivää vapaata. En ole pitänyt viiteen vuoteen yhtään sairaslomapäivää ja toisilla niitä tulee kuukausittain. Huoh..
[/quote]
Mä olin neljä vuotta sitten loppuunpalamisen takia sairaslomalla ja siitäkin sain ison ja pitkäkestoisen koston työpaikan puolelta kun palasin takaisin. Nyt olin ensimmäistä kertaa sairaslomalla yli kahteen vuoteen ja pelkään mitä tapahtuu kun menen takaisin töihin.
Viisi vuotta olen hakenut uutta työpaikkaa ja pyrkinyt kouluun opiskelemaan uutta alaa, mutta mihinkään en ole päässyt. Tää on ihan sairasta touhua =/
[/quote]
Jep, tämä. Ymmärrän, että kun joku on sairaslomalla niin hommat kaatuvat muille (tiedän, koska teen myös näitä ylimääräisiä hommia), mutta ei kukaan halua sairaslomalle. Aivan sairasta kostaa jollekin asiaasta, jota ei ole itse todellakaan aiheutettu. Tsemppiä sinne! Jaksa vaan yrittää niin toivottavasti löydät jotain! Ap
[/quote]
Kiitos tsempistä ja sulle myös paljon voimia!
Sun täytyy lakata tekemästä liikaa töitä. Meillä on lainsäädäntö, käytä sitä! Sulta menee tyttäresi lapsuus vauhdilla ohi. Ajattele nyt vain ja ainoastaan itseäsi ja laita heti stoppi ylitöille. Tuoko joku kukkia sun haudalle? Mä haluaisin välillä nukkua lumihankeen, vaikka mulla on mies ja normaalit työajat. Sulla on täysi oikeus väsyä ja jarruttaa ja levätä!
Ymmärrän sinua. Olen samassa tilanteessa. Näännyn työpaineen alls ja yritän samalla pitää avioliiton kasassa ja olla lasteni elämässä. Olen esimies eli teen jatkuvaa ylityötä ilman korvausta ja ja vastaan osin paskojen alaisten laiskottelusta ja saamattomuudesta. Valtiolla kun ollaan niin ei näistä eroonkaan pääse. Osa tekee hulluna hommaa, osa ei mitään, ja palkka juoksee kaikille.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:24"]
Elämän ehtoopuolella on sitten kiva muistella, että onneksi tein niin paljon töitä. Eiku.
[/quote]
Kyllä sitä mietitään jo nyt. Mutta kaikki vaihtoehdot on käyty päässä läpi miljoonaan kertaan. Työttömyys on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto kun uutta työpaikkaa ei vaan irtoa mistään ja se ei innosta, vaikka silloin kyllä aikaa olisikin vaikka jaettavaksi asti.
Nro 6
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:51"]
Mutta kun tasa-arvo! Nainen pärjää aivan yhtä hyvin missä vain kuten mieskin!!!111!!
[/quote]
Työni teen paremmin kuin toimiston miehet. Minulla nyt vain sattuu olemaan lapsi, jos minä olisin lähtenyt kävelemään, mieluusti näkisin miehen pyörittämässä yh-arkea JA hoitamassa esimiestehtäviä. Varmasti olisi enemmän valittamista kuin naisilla, jotka lähes poikkeuksetta pyörittävät sen arjen kotona ja ne työhommat. Ap.
[/quote]
Kisakestävyys ja stressinsietokyky on tässä se, mikä toimistosi miehillä todennäköisesti kuitenkin on, mutta sinulta puuttuu. Naiset jäävät herkästi stressaamaan kaikkia mahdollisia nippelinappeleita, miehet ymmärtävät paremmin, että täydellisen vastakohta ei ole huono vaan hyvä. Ja siksi kasetti ei napsu heti poikki toisin kuin naisilla on tapana.
[/quote]
Ja tämä seksistinen ajattelutapa on se miksi naisen euro ei ole euron ja miksi kaikkialla on lasikatot vastassa. Ja miksi miehiltä ei odoteta kotona mitään koska nehän hoitaa työt ja kun nainen tekee uraa ja hoitaa perheen ja uskaltaa kerran sanoa, että on vähän rankkaa, niin heti ollaan ottamassa vastuuta pois.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:56"]
Mulkkua jengiä taas av:lla, mutta se ei ole uutinen.
Ap siis yksinhuoltajan tekee pitkää päivää ja joku mulkkujen kuningas kehtaa selittää, että akat pois työelämästä ulisemasta.
Sinäkinkö, mulkku, olet ensin siittänyt pari lasta ja sitten jättnäyt naisen kontolle kaiken kun itse elät SINKKUELÄMÄÄ?
Tajuatko mulkku, että lapsen saantiin osallistuu kakis ihmistä ja jos se toinen vain häipyy mulkkuilemaan muualle se toinen on vastuussa siitä lapsestia yksin. Sinä mulkkujen kuningas et ikinä pärjäisi lapsen kanssa yksin ja vielä työelämässä.
[/quote]
Täällä nyt syrjäytyneet aina yrittävät tilaisuuden tullen pilkata työssäkäyviä toivoen, että elämässään menestyvätkin tuntisivat olevan samanlaisia tarpeettomia ihmisiä kuin nämä pilkkaajatkin.
Lisäksi täällä on aina koulujen päättäjäispäivinä vähän levotonta, kun 11-vuotiailla jonneilla ei ole oikeita ystäviä, joiden seurassa viettää lisääntynyttä vapaa-aikaansa. :(
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:48"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:40"]
Parempin kun pysytte akat pois työelämästä. Ei tota teidän kriiseilyänne jaksa kukaan täyspäinen.
Onneksi teollisuudessa, jossa oikeasti on kiire ja kustannuspaineet, ei naisia juuri olekaan. Siksi meillä on muutama elinkelpoinen firma vielä. Kunnat ja valtio, joissa naiset työskentelevät, on jo ajettu kuralle.
[/quote]
Tätä minäkin ihmettelen kun vinkuvat, että pitäisi johtajan pallille päästä nyt ja heti ja sitten kun jostain virastosta joku suojatyöpaikka järjestetään niin olleen "palamassa loppuun".
Kuvitelkaa nainen suuryhtiön toimarina jos ei jonkun kelan tiiminvetäjänä jaksa! Teollisuudessa sun niskaan hengittää myös asiakkaat. Jokainen kauppa voi peruuntua silmänräpäyksessä. Virastossa valtio lappaa velkarahaa sisään tasaisen tappavaa tahtia, joten sun ei tartte huolehtia siitä yhtään. Senkun jaksat täyttää niitä lappuja mappikaupalla niin veronmaksaja kuittaa.
[/quote]
Mä olen kylläkin töissä jossain ihan muualla kuin virastossa. Ja mikäs se onkaan se ala miltä on eniten lähtenyt töitä mm. viimeisen vuoden aikana? No teollisuushan se. Miehistäkö sekin johtuu?
Nro 6
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:51"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:48"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:40"]
Parempin kun pysytte akat pois työelämästä. Ei tota teidän kriiseilyänne jaksa kukaan täyspäinen.
Onneksi teollisuudessa, jossa oikeasti on kiire ja kustannuspaineet, ei naisia juuri olekaan. Siksi meillä on muutama elinkelpoinen firma vielä. Kunnat ja valtio, joissa naiset työskentelevät, on jo ajettu kuralle.
[/quote]
Tätä minäkin ihmettelen kun vinkuvat, että pitäisi johtajan pallille päästä nyt ja heti ja sitten kun jostain virastosta joku suojatyöpaikka järjestetään niin olleen "palamassa loppuun".
Kuvitelkaa nainen suuryhtiön toimarina jos ei jonkun kelan tiiminvetäjänä jaksa! Teollisuudessa sun niskaan hengittää myös asiakkaat. Jokainen kauppa voi peruuntua silmänräpäyksessä. Virastossa valtio lappaa velkarahaa sisään tasaisen tappavaa tahtia, joten sun ei tartte huolehtia siitä yhtään. Senkun jaksat täyttää niitä lappuja mappikaupalla niin veronmaksaja kuittaa.
[/quote]
Mutta kun tasa-arvo! Nainen pärjää aivan yhtä hyvin missä vain kuten mieskin!!!111!!
[/quote]
Paremmin. Nainen hoitaa lapset ja kodinkin siinä sivussa, kun mies on 8h työpäivän jälkeen jo puolikuollut ja nukahtaa sohvalle kaljapullo toisessa kädessä ja muna toisessa.
Tunnen sympatiaa ap.olin 10v sitten samassa tilanteessa kuin sinä, sillä erotuksella että olin lapseton sinkku ja silloin oli "oikeutettua" repiä kaikki irti selkänahasta mitä vaan voi. Aloitin tehdä otona yhtä projektia. Ainoa vaan että se otoilu tapahtui sen jälkeen kun työt oli tehty. Klo neljä aloin siis uuden työn ja istuin toimistossa klo seitsemään-kahdeksaan joka ilta. 2 kk sitä jaksoin ja sitten tuli stoppi... Terveys alkoi reistailla, itkin ja olin väsynyt. Työt kasaantuivat kun en kerennyt hoitaa hommia 12 tunnin päivien aikana ( viikonloput pidin vapaata, siitä sentään pidin kiinni ). Onneksi mulla ei ollut lapsia siinä tilanteessa.
No, nyt kymmenen tuntia myöhemmin olen tehnyt 70-tuntisia viikkoja. Olen opiskellut työn ohessa ( se toki vapaaehtoista) ja töissä on ollut kiirettä... Lomautuksia, mutta töitä niin että hommia ei ehdi tehdä kun on ollut pakko olla pois n.päivä viikossa. Tuossa rumbassa on ollut kaksi pientä lasta ja luojan kiitos osallistuva mies... Silti tuollaiset 70-tunnin työviikot on täysin epäinhimillisiä.
2 viikkoa sitten tuli täysi stoppi... Potkut töistä.. Nyt on aikaa :( mutta uusi stressi... Mistä töitä tässä tilanteessa kun paikat on kiven alla :|
Mutta ap, ala pitää puoliasi ja etsiä jo pikkuhiljaa uusia töitä! Pahinta mitä sulle voi käydä on se että saat potkut.. Ja tuskin sua ollaan ensimmäisenä irtisanomassa. Ihmisellä on vain yksi elämä ja sulla on yksi lapsi josta pitää huolta!! Kohta menetät terveyden tuolla tahdilla... Ei se ole sen arvoista! Tsemppiä!!!
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:56"]
Mulkkua jengiä taas av:lla, mutta se ei ole uutinen.
Ap siis yksinhuoltajan tekee pitkää päivää ja joku mulkkujen kuningas kehtaa selittää, että akat pois työelämästä ulisemasta.
Sinäkinkö, mulkku, olet ensin siittänyt pari lasta ja sitten jättnäyt naisen kontolle kaiken kun itse elät SINKKUELÄMÄÄ?
Tajuatko mulkku, että lapsen saantiin osallistuu kakis ihmistä ja jos se toinen vain häipyy mulkkuilemaan muualle se toinen on vastuussa siitä lapsestia yksin. Sinä mulkkujen kuningas et ikinä pärjäisi lapsen kanssa yksin ja vielä työelämässä.
[/quote]
Täällä nyt syrjäytyneet aina yrittävät tilaisuuden tullen pilkata työssäkäyviä toivoen, että elämässään menestyvätkin tuntisivat olevan samanlaisia tarpeettomia ihmisiä kuin nämä pilkkaajatkin.
Lisäksi täällä on aina koulujen päättäjäispäivinä vähän levotonta, kun 11-vuotiailla jonneilla ei ole oikeita ystäviä, joiden seurassa viettää lisääntynyttä vapaa-aikaansa. :(
[/quote]
Kun asennoituu niin, että joka kolmannen kommentin voi ohittaa sen enempiä miettimättä niin silloin täältä saa joskus hyviäkin vinkkejä! Aina löytyy joku jolla on niin paha olla itsellä, että ei saa suustaan ulos muuta kuin negatiivista asiaa.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:51"]
Mutta kun tasa-arvo! Nainen pärjää aivan yhtä hyvin missä vain kuten mieskin!!!111!!
[/quote]
Työni teen paremmin kuin toimiston miehet. Minulla nyt vain sattuu olemaan lapsi, jos minä olisin lähtenyt kävelemään, mieluusti näkisin miehen pyörittämässä yh-arkea JA hoitamassa esimiestehtäviä. Varmasti olisi enemmän valittamista kuin naisilla, jotka lähes poikkeuksetta pyörittävät sen arjen kotona ja ne työhommat. Ap.
[/quote]
Kisakestävyys ja stressinsietokyky on tässä se, mikä toimistosi miehillä todennäköisesti kuitenkin on, mutta sinulta puuttuu. Naiset jäävät herkästi stressaamaan kaikkia mahdollisia nippelinappeleita, miehet ymmärtävät paremmin, että täydellisen vastakohta ei ole huono vaan hyvä. Ja siksi kasetti ei napsu heti poikki toisin kuin naisilla on tapana.
[/quote]
Ja tämä seksistinen ajattelutapa on se miksi naisen euro ei ole euron ja miksi kaikkialla on lasikatot vastassa. Ja miksi miehiltä ei odoteta kotona mitään koska nehän hoitaa työt ja kun nainen tekee uraa ja hoitaa perheen ja uskaltaa kerran sanoa, että on vähän rankkaa, niin heti ollaan ottamassa vastuuta pois.
[/quote]
Naisen euro on euro. Miehet tekevät vaativampia ja vaarallisempia hommia + enemmän ylitöitä, joten kuuluukin, että he tienaavat enemmän. Lasikatto-itkuvirret eivät auta, jos naiset käyttäisivät valittamiseen ja itkemiseen kuluvan energian työntekoon ja itsensä kehittämiseen, voisivat he tienata aivan yhtä hyvin kuin miehet.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:51"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:48"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 19:40"]
Parempin kun pysytte akat pois työelämästä. Ei tota teidän kriiseilyänne jaksa kukaan täyspäinen.
Onneksi teollisuudessa, jossa oikeasti on kiire ja kustannuspaineet, ei naisia juuri olekaan. Siksi meillä on muutama elinkelpoinen firma vielä. Kunnat ja valtio, joissa naiset työskentelevät, on jo ajettu kuralle.
[/quote]
Tätä minäkin ihmettelen kun vinkuvat, että pitäisi johtajan pallille päästä nyt ja heti ja sitten kun jostain virastosta joku suojatyöpaikka järjestetään niin olleen "palamassa loppuun".
Kuvitelkaa nainen suuryhtiön toimarina jos ei jonkun kelan tiiminvetäjänä jaksa! Teollisuudessa sun niskaan hengittää myös asiakkaat. Jokainen kauppa voi peruuntua silmänräpäyksessä. Virastossa valtio lappaa velkarahaa sisään tasaisen tappavaa tahtia, joten sun ei tartte huolehtia siitä yhtään. Senkun jaksat täyttää niitä lappuja mappikaupalla niin veronmaksaja kuittaa.
[/quote]
Mutta kun tasa-arvo! Nainen pärjää aivan yhtä hyvin missä vain kuten mieskin!!!111!!
[/quote]
Työni teen paremmin kuin toimiston miehet. Minulla nyt vain sattuu olemaan lapsi, jos minä olisin lähtenyt kävelemään, mieluusti näkisin miehen pyörittämässä yh-arkea JA hoitamassa esimiestehtäviä. Varmasti olisi enemmän valittamista kuin naisilla, jotka lähes poikkeuksetta pyörittävät sen arjen kotona ja ne työhommat. Ap.