Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yritän ymmärtää, miksi Afrikan Tähti on rasistinen.

Vierailija
19.10.2021 |

En halua nyt kuulla mitään turhaa, ulkomaalaisvastaista ruikutusta, mutta en myöskään haukkuja siitä, että miten en muka tajua pelin rasistisuutta. En vielä tajua sitä, mutta yritän parhaillaan oppia ymmärtämään.

Tähän mennessä olen havainnut, että pelissä käytetään siirtomaa-aikaisia paikannimiä, ja pelin idea on viedä Afrikan Tähti "turvaan", eli pois afrikkalaisen väestön hallinnasta. Ymmärrän, että nämä ovat aika ikäviä taustatekijöitä, vaikken olekaan täysin varma siitä, onko näistä kumpikaan rasismia.

Siirtomaa-aikaisten paikannimien käyttö voi toisaalta kieliä piittaamattomuudesta maiden itsenäistymistä kohtaan, mutta toisaalta se voi myös olla vain kuvaus historiasta ja siitä, millainen maailma oli siirtomaa-aikana.

Myös Afrikan Tähden "turvaan" vieminen voi kuvata ennakkoasennetta siitä, että afrikkalaiset eivät ole "turvallisia" omistajia arvokkaalle omaisuudelle, mutta toisaalta en tiedä timantin taustoja tässä pelissä. Onko timantti jo louhittu ja hiottu, ja afrikkalaisen omistama? Vai onko timantti vielä piilossa jossain kaivoksessa, ja minun tehtäväni on louhia se esiin hiottavaksi ja myytäväksi? Olenko minä kuriiri, jonka työ on löytää varastettu timantti ja toimittaa se lainmukaiselle omistajalleen? Vai olenko minä pahis rosvo, joka ahneuksissaan varastaa timantin ja haluaa viedä saaliinsa "turvaan" kunniallisilta kansalaisilta ennen kuin he käräyttävät minut?

Entä onko pelissä jotain muuta rasistista sisältöä?

Toivon, että ketjua ei poisteta, koska yritys ymmärtää toisia on antirasistisista teoista suurin.

Kommentit (815)

Vierailija
661/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaveri kirjoitti seinällään hyvin : Viime päivien somessa käyty keskustelu afrikan tähdestä on taas pistänyt pohtimaan asioita. Kaikkihan lähti alunperin siitä että saksalainen vaihto-opiskelija luuli suomalaisten opiskelijoiden pukeutuneen orjiksi ja orjuuttajiksi. Myös afrikan tähden slave coast on saanut kritiikkiä. Tästä päästäänkin orjien historiaan. Mikä mielikuva monille tulee kun mainitaan sana orja ? No varmasti Pohjois-Amerikka, valkoiset orjien omistajat ja mustat orjat. Somessa vuosien mittaan lukemani sekä käymäni keskustelun perusteella harva tuntuu olevan tietoinen orjien historiasta kokonaisuudessaan: Afrikkalaisia orjia vietiin arvioidusti jopa enemmän arabimaihin kuin Pohjois-Amerikkaan. Länsimaat myös lopettivat ensimmäisinä orjuuden omasta tahdostaan, omin voimin sekä valmiina myös vuodattamaan omaa vertaan. Myös juurikin länsimaiden painostuksesta orjuus lopetettiin viimeisimpänä arabimaissa ja surullisen myöhään. Esimerkkeinä Qatarissa vuonna 1952, Omanissa vuonna 1970 ja Mauritaniassa vasta vuonna 1981. Myös arabien orjakauppa alkoi satoja vuosia aiemmin kuin atlantin. Sitten päästään syyhyn miksi ei mielestäni olisi ollut edes väärin jos nämä opiskelijat olisivat todella esittäneet orjia ja orjien omistajia (vaikka näin ei toki ollut) nimittäin valkoiset sekä kristityt muslimien orjat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Myös täältä suomesta vietiin lähinnä naisia ja lapsia joista jälkimmäisiä pidettiin erityisen arvokkaina. Jokainen orja on liikaa eikä sitä pidä vertailla ihonvärin perusteella mutta stereotypioita on hyvä ravistella ja muistuttaa että se kuva mustasta orjasta ja valkoisesta omistajasta on vain yksi osa koko orjuuden historiaa . Myös saa kuulla että valkoiset eivät voi päättää onko jostain asiasta mielensä pahoittaminen turhaa. (leteistä, peleistä yms) emmehän ole kokeneet samanlaista sortoa kuin muut historiassaan tai mehän olemme vain olleet orjuuttajan asemassa. Niinpä niin 😏

Sun kaverillasi on vähän liikaa aikaa.

Vierailija
662/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen käsittänyt jotain totaalisen väärin ja saatte lynkata jos niikseen on. Olen pelannut Afrikan tähteä lapsena 80-luvulla ja uudelleen 2000 luvulla muun muassa kummilasten kanssa. Peli on huikea seikkailu muiden joukossa ja siitä oppii Afrikan maantietoa. Samalla mielestäni oiva tilaisuus ottaa lasten kanssa puheeksi kolonialismin historia ja kertoa että peli on aikansa tuote. Miksi näillä spekseillä olisi tulkittava rasistiseksi? Tuskin kukaan peliä pelatessa miettii että menen Afrikkaan varastamaan luonnonvarat ja orjuuttamaan alkuperäisaasukkaat saati edes ajattelisi että se on enää tänä päivänä ok. Miten päälaellaan maailma ja ihmisten ajattelu (tai sen puute) voikaan tänä päivänä olla?

Kerrotko sä siis lapsillesi Afrikantähteä pelatessanne esim. Kuningas Leopoldin puuhista Kongossa? Tai orjakaupasta länsirannikolla? Oletko sä kertonut, että se oikea Afrikantähti vietiin Brittein hoviin kun he olivat ensiksi vallanneet alueet ja sitten systemaattisesti veivät alueelta luonnonvarat, eriarvoisti väestön ja jätti paikalliset köyhyyteen?

Toisaalta, miksi erityisesti tästä pitäisi kertoa yksityiskohtaisesti? Aika vähissä on maailmanhistoriassa tapaukset, missä alueen vallannut osapuoli tekisi sen hyvää hyvyyttään ja jakelisi ruusuja uusille alamaisilleen; lähes järjestään valtaaminen on tarkoittanut koko ihmiskunnan historiassa hävitystä ja kuolemaa vallatulle alueelle. Miksi juuri Kongo/Belgia nyt pitäisi nostaa kepin nokkaan?

Kyllähän me hyvin yksityiskohtaisesti tiedetään mitä juutalaisille tehtiin 2. maailmansodan aikana

tai mitä venäläiset kasakat teki meille isovihan aikana. Pitäsikö nämä asiat vain unohtaa ja keksiä joku kiva, 3. valtakuntaa tai Venäjän miehitystä ja kasakoita ihannoiva peli, jossa jätettäisiin kertomatta mitä kaikkea pahaa ne tekivät?

Ja miten tämä kommentti liittyy afrikantähteen, mikä ei ihannoi yhtään mitään. Perustuu tavalliseen 1950-luvun kuvastoon. Siinä ei ole pelaajien etnisyyttä mainittu, ei kolonialismia ja jalokivikin liikkuu afrikan sisällä. Kerrotko että miten nuo sinun ehdottamasi kasakoita ihannoivat pelit liittyvät afrikan tähteen? Ei ainakaan meidän versioissa ihannoida ketään.

Ilmeisesti sulla on erittäin hatara yleissivistys, ja siksi ne kolonialismia ihanoivat nyanssit pelissä jää huomaamatta. Siinä pelissä etsitään Afrikan tähteä (The great star of Africa), joka on nykyisin esillä Tower of Londonissa, osana Britannian Kruunun jaokivikokoelmaa, minne se päätyi kolonialismin seurauksena lukuisien muiden jalokivien ja arvokkaiden luonnonvarojen seurauksena silloin, kun eurooppalaiset seikkailivat aseiden ja sotilaiden avustamana ympäri Afrikkaa niitä etsimässä.

Kolonialismissa ei ollut mitään väärää. Hyödytti Afrikkaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
663/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri kirjoitti seinällään hyvin : Viime päivien somessa käyty keskustelu afrikan tähdestä on taas pistänyt pohtimaan asioita. Kaikkihan lähti alunperin siitä että saksalainen vaihto-opiskelija luuli suomalaisten opiskelijoiden pukeutuneen orjiksi ja orjuuttajiksi. Myös afrikan tähden slave coast on saanut kritiikkiä. Tästä päästäänkin orjien historiaan. Mikä mielikuva monille tulee kun mainitaan sana orja ? No varmasti Pohjois-Amerikka, valkoiset orjien omistajat ja mustat orjat. Somessa vuosien mittaan lukemani sekä käymäni keskustelun perusteella harva tuntuu olevan tietoinen orjien historiasta kokonaisuudessaan: Afrikkalaisia orjia vietiin arvioidusti jopa enemmän arabimaihin kuin Pohjois-Amerikkaan. Länsimaat myös lopettivat ensimmäisinä orjuuden omasta tahdostaan, omin voimin sekä valmiina myös vuodattamaan omaa vertaan. Myös juurikin länsimaiden painostuksesta orjuus lopetettiin viimeisimpänä arabimaissa ja surullisen myöhään. Esimerkkeinä Qatarissa vuonna 1952, Omanissa vuonna 1970 ja Mauritaniassa vasta vuonna 1981. Myös arabien orjakauppa alkoi satoja vuosia aiemmin kuin atlantin. Sitten päästään syyhyn miksi ei mielestäni olisi ollut edes väärin jos nämä opiskelijat olisivat todella esittäneet orjia ja orjien omistajia (vaikka näin ei toki ollut) nimittäin valkoiset sekä kristityt muslimien orjat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Myös täältä suomesta vietiin lähinnä naisia ja lapsia joista jälkimmäisiä pidettiin erityisen arvokkaina. Jokainen orja on liikaa eikä sitä pidä vertailla ihonvärin perusteella mutta stereotypioita on hyvä ravistella ja muistuttaa että se kuva mustasta orjasta ja valkoisesta omistajasta on vain yksi osa koko orjuuden historiaa . Myös saa kuulla että valkoiset eivät voi päättää onko jostain asiasta mielensä pahoittaminen turhaa. (leteistä, peleistä yms) emmehän ole kokeneet samanlaista sortoa kuin muut historiassaan tai mehän olemme vain olleet orjuuttajan asemassa. Niinpä niin 😏

Sun kaverillasi on vähän liikaa aikaa.

Niin, herättää sussa ihan liikaa kateutta, kun joku on jopa opiskellut, tuntee historiaa, ja on älykäs. Onhan se kyvyttömälle äärivassarille kova paikka. Vasemmistolaisuushan perustuu vain ja ainoastaan kateuteen ja ponnistaa ihmisten omasta kyvyttömyydestä. 

- eri

Vierailija
664/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen käsittänyt jotain totaalisen väärin ja saatte lynkata jos niikseen on. Olen pelannut Afrikan tähteä lapsena 80-luvulla ja uudelleen 2000 luvulla muun muassa kummilasten kanssa. Peli on huikea seikkailu muiden joukossa ja siitä oppii Afrikan maantietoa. Samalla mielestäni oiva tilaisuus ottaa lasten kanssa puheeksi kolonialismin historia ja kertoa että peli on aikansa tuote. Miksi näillä spekseillä olisi tulkittava rasistiseksi? Tuskin kukaan peliä pelatessa miettii että menen Afrikkaan varastamaan luonnonvarat ja orjuuttamaan alkuperäisaasukkaat saati edes ajattelisi että se on enää tänä päivänä ok. Miten päälaellaan maailma ja ihmisten ajattelu (tai sen puute) voikaan tänä päivänä olla?

Kerrotko sä siis lapsillesi Afrikantähteä pelatessanne esim. Kuningas Leopoldin puuhista Kongossa? Tai orjakaupasta länsirannikolla? Oletko sä kertonut, että se oikea Afrikantähti vietiin Brittein hoviin kun he olivat ensiksi vallanneet alueet ja sitten systemaattisesti veivät alueelta luonnonvarat, eriarvoisti väestön ja jätti paikalliset köyhyyteen?

Toisaalta, miksi erityisesti tästä pitäisi kertoa yksityiskohtaisesti? Aika vähissä on maailmanhistoriassa tapaukset, missä alueen vallannut osapuoli tekisi sen hyvää hyvyyttään ja jakelisi ruusuja uusille alamaisilleen; lähes järjestään valtaaminen on tarkoittanut koko ihmiskunnan historiassa hävitystä ja kuolemaa vallatulle alueelle. Miksi juuri Kongo/Belgia nyt pitäisi nostaa kepin nokkaan?

Kyllähän me hyvin yksityiskohtaisesti tiedetään mitä juutalaisille tehtiin 2. maailmansodan aikana

tai mitä venäläiset kasakat teki meille isovihan aikana. Pitäsikö nämä asiat vain unohtaa ja keksiä joku kiva, 3. valtakuntaa tai Venäjän miehitystä ja kasakoita ihannoiva peli, jossa jätettäisiin kertomatta mitä kaikkea pahaa ne tekivät?

Ja miten tämä kommentti liittyy afrikantähteen, mikä ei ihannoi yhtään mitään. Perustuu tavalliseen 1950-luvun kuvastoon. Siinä ei ole pelaajien etnisyyttä mainittu, ei kolonialismia ja jalokivikin liikkuu afrikan sisällä. Kerrotko että miten nuo sinun ehdottamasi kasakoita ihannoivat pelit liittyvät afrikan tähteen? Ei ainakaan meidän versioissa ihannoida ketään.

Ilmeisesti sulla on erittäin hatara yleissivistys, ja siksi ne kolonialismia ihanoivat nyanssit pelissä jää huomaamatta. Siinä pelissä etsitään Afrikan tähteä (The great star of Africa), joka on nykyisin esillä Tower of Londonissa, osana Britannian Kruunun jaokivikokoelmaa, minne se päätyi kolonialismin seurauksena lukuisien muiden jalokivien ja arvokkaiden luonnonvarojen seurauksena silloin, kun eurooppalaiset seikkailivat aseiden ja sotilaiden avustamana ympäri Afrikkaa niitä etsimässä.

Joo kieltämättä, kun sitä alle 10 v lapsena pelasin niin ei riittänyt yleissivistys tuohon. En kyllä osaa vaatia tuota yleisivistystä myöskään omilta 6 ja 8 v lapsiltani, kun sitä pelaavat. Se on heille ihan vaan peli,missä koitetaan päihittää sisarus. Samalla toki oppivat paikkoja ja Afrikan maanosan muodon.

Voi miten viisaita lapsia muilla onkaan jos miettivät kaikkea tuollaista pelatessaan. Omatkaan lapset eivät mieti kolonalistisia nyansseja pelatessaan, vaan haluavat ihan vaan saada sen timantin ennen muita. Itse en ole koskaan edes kiinnittänyt huomiota esimerkiksi pelin kuvitukseen ja miettinyt mitään stereotypioita ja sortoa. Hyi minä.

Kiva kuulla, että en ole ainoa tyhmien lapsien äiti.

Vierailija
665/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri kirjoitti seinällään hyvin : Viime päivien somessa käyty keskustelu afrikan tähdestä on taas pistänyt pohtimaan asioita. Kaikkihan lähti alunperin siitä että saksalainen vaihto-opiskelija luuli suomalaisten opiskelijoiden pukeutuneen orjiksi ja orjuuttajiksi. Myös afrikan tähden slave coast on saanut kritiikkiä. Tästä päästäänkin orjien historiaan. Mikä mielikuva monille tulee kun mainitaan sana orja ? No varmasti Pohjois-Amerikka, valkoiset orjien omistajat ja mustat orjat. Somessa vuosien mittaan lukemani sekä käymäni keskustelun perusteella harva tuntuu olevan tietoinen orjien historiasta kokonaisuudessaan: Afrikkalaisia orjia vietiin arvioidusti jopa enemmän arabimaihin kuin Pohjois-Amerikkaan. Länsimaat myös lopettivat ensimmäisinä orjuuden omasta tahdostaan, omin voimin sekä valmiina myös vuodattamaan omaa vertaan. Myös juurikin länsimaiden painostuksesta orjuus lopetettiin viimeisimpänä arabimaissa ja surullisen myöhään. Esimerkkeinä Qatarissa vuonna 1952, Omanissa vuonna 1970 ja Mauritaniassa vasta vuonna 1981. Myös arabien orjakauppa alkoi satoja vuosia aiemmin kuin atlantin. Sitten päästään syyhyn miksi ei mielestäni olisi ollut edes väärin jos nämä opiskelijat olisivat todella esittäneet orjia ja orjien omistajia (vaikka näin ei toki ollut) nimittäin valkoiset sekä kristityt muslimien orjat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Myös täältä suomesta vietiin lähinnä naisia ja lapsia joista jälkimmäisiä pidettiin erityisen arvokkaina. Jokainen orja on liikaa eikä sitä pidä vertailla ihonvärin perusteella mutta stereotypioita on hyvä ravistella ja muistuttaa että se kuva mustasta orjasta ja valkoisesta omistajasta on vain yksi osa koko orjuuden historiaa . Myös saa kuulla että valkoiset eivät voi päättää onko jostain asiasta mielensä pahoittaminen turhaa. (leteistä, peleistä yms) emmehän ole kokeneet samanlaista sortoa kuin muut historiassaan tai mehän olemme vain olleet orjuuttajan asemassa. Niinpä niin 😏

Sun kaverillasi on vähän liikaa aikaa.

Niin, herättää sussa ihan liikaa kateutta, kun joku on jopa opiskellut, tuntee historiaa, ja on älykäs. Onhan se kyvyttömälle äärivassarille kova paikka. Vasemmistolaisuushan perustuu vain ja ainoastaan kateuteen ja ponnistaa ihmisten omasta kyvyttömyydestä. 

- eri

Tuollaisen vuodatuksen kyllä pystyy kirjoittamaan kuka tahansa. Mutta kuka julkaisee tuollaisia omalla seinällään? Ihmisillä on käynnissä nyt joku ihmeen kisa, että kuka onkaan nyt vastuuntuntoisin ja kuka osaa ajatella älykkäimmästä näkökulmasta tätä kohua, jonka lähteenä on 50-luvulla tehty lautapeli. Viikon päästä ei kiinnosta enää ketään.

Vierailija
666/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pelannut Afrikan tähteä itse ja omien lasteni kanssa. Näihin päiviin mennessä en ole sekuntiakaan ajatellut että peli olisi jollain tavalla rasistinen tai sortaisi jotain kansanosaa. Se on vain peli, joka sijoittuu 50-luvun Afrikkaan ja minulle se pelilauta on vain kartta, jossa liikutaan erivärisillä nappuloilla, jotka eivät edusta mitään rotua tai kansakuntaa, ne ovat vain nappuloita. En ole osannut yhdistää mitään poliittisia tai historiallisia tapahtumia nimen omaan tuohon peliin. Ehkä olen niitä surkeimpia tapauksia, jotka tietämättömyyttään levittävät rasismia pelaamalla lasten kanssa tuollaisia pelejä. Pidän kyllä itseäni hyvin suvaitsevaisena ja historiaa kohtuullisen hyvin tietävänä maailmaa nähneenä ihmisenä, joka näkee ihmiset saman arvoisina eikä tuomitse yksilöiden perusteella koko kansaa tai muuta vastaavaa. En aio jatkossakaan kertoa lapsille veritimanteista tai orjista peliä pelatessa, nauttikoot he vain jännityksestä mitä seuraavassa oudonnimisessä paikassa paljastuu kun lappu käännetään. Opetellaan sitten historiaa ja eri kansakuntien väärinkäytöksiä ja sortamisia myöhemmin koulussa ja niihin liittyvissä keskusteluissa kotona.

En ole ikinä tutkinut pelilaudan kuvitusta syvällisemmin, edes pelatessa, mutta luulen että monelle sopii tuo 50-luvun romantisoitu kuva varmaan paremmin kuin nykymielikuva Afrikasta. Itse en ole siellä käynyt ja mielikuva muodostuu TV:n ja lehtien kautta, eli nälänhätää, köyhyyttä, kuivuutta, väkivaltaa, heimosotia, lapsisotilaita, merirosvoja, diktaattoreita, pakolaisleirejä, salametsästystä ja savannilomia. Viimeistä lukuunottamatta en haluaisi niitä piirrettävän pelilaudalleni.

Nykymaailmassa on vain nin pirun vaikea elää, kun joku loukkaantuu aina jostakin ja postaa sen someen ja homma lähtee taas lapasesta. On vääränlaisia kampauksia tai vääränmallisia joulutorttuja, joku Hesalainen on kehdannut käyttää neljän tuulen hattua tai lasten yksisarviselle on värjätty sateenkaaritukka. Omalla maalaisjärjellä täällä ei oikein enää parjää.

Yliopisto toki teki väärin valitessaan teemaa ja unohtamalla maanosan historian ja ajattelemalla peliä vain pelinä. Nyky yhteiskunnassa näin ei varmaan enää voi toimia. Teemajuttuja voidaa jatkossa harrastaa ainoastaan ympäristöissä missä viesti voidaan täysin kontrolloida asiantuntijoiden toimesta. Vappuna, halloweeninä yms. joku pukeutuu aina väärin ja taas on some pullollaan.

Huomaatko, että myös oma Afrikka-kuvasi on varsin rajoittunut? On eksoottinen Afrikka, jossa voi seikkailla, ja kurjuuden riivaama Afrikka, jota länsimaiden tulee auttaa? Syytät nykymaailman monimutkaisuutta siitä, että olet liian laiska ottamaan asioista tarkemmin selvää. Monet afrikkalaistaustaiset ihmiset joutuvat jatkuvasti vastaamaan samoihin kysymyksiin savimajoista ja leijonista, vaikka melko todennäköisesti esimerkiksi opiskelijastatuksella Suomeen tulleella afrikkalaisella ei ole kummastakaan kokemusta. Maailman muuttuessa globaalimmaksi joudumme yhä useammin tekemisiin eri puolilta maailmaa kotoisin olevien ihmisten kanssa, halusimme sitä tai emme, ja tätä auttaa molemminpuolinen kunnioitus ja asioista selvän ottaminen.

Aivan stereotypioita afrikasta on, mutta onko suomalainen lautapeli aiheuttanut ne? No ei varmasti. Pysytään siis asiassa.

Aiheessa pysytään. Lautapeli ei ole yksinään syyllinen haitallisten stereotypioiden syntyyn, mutta se ylläpitää niitä. Tämän ovat useat asiantuntijat todenneet tähänkin kohuun liittyvissä lausunnoistaan.

Mitkä "asiantuntijat"? Millainen vakavasti otettava asiantuntija antaa lausuntoja LAUTAPELISTÄ stereotypioiden synnyttäjänä? 

Esimerkiksi historian tai kulttuurin tutkija, etnologi tai antropologi. Pelit ovat osa kulttuuria siinä missä kirjat tai vaikka elokuvatkin. Et selvästi tunne kovin hyvin, mitä kaikkia aloja yliopistoissa on. Ota selvää asioista ennen kuin tulet meuhkaamaan.

Olen kuullut sellaisenkin huhun, että yksi lausuntoja antanut asiantuntija olisi nimeltään Keijo Kaarisade.

Alkaa jopa vaikuttaa mahdolliselta, että koko juttu on Keijo Kaarisateen masinoima. Onhan tämä niin parodiaa.

Tavoite kyllä hyvin saavutettu, eli intersektionaaliset woke-typerykset saatettu laajasti naurunalaisiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
667/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri kirjoitti seinällään hyvin : Viime päivien somessa käyty keskustelu afrikan tähdestä on taas pistänyt pohtimaan asioita. Kaikkihan lähti alunperin siitä että saksalainen vaihto-opiskelija luuli suomalaisten opiskelijoiden pukeutuneen orjiksi ja orjuuttajiksi. Myös afrikan tähden slave coast on saanut kritiikkiä. Tästä päästäänkin orjien historiaan. Mikä mielikuva monille tulee kun mainitaan sana orja ? No varmasti Pohjois-Amerikka, valkoiset orjien omistajat ja mustat orjat. Somessa vuosien mittaan lukemani sekä käymäni keskustelun perusteella harva tuntuu olevan tietoinen orjien historiasta kokonaisuudessaan: Afrikkalaisia orjia vietiin arvioidusti jopa enemmän arabimaihin kuin Pohjois-Amerikkaan. Länsimaat myös lopettivat ensimmäisinä orjuuden omasta tahdostaan, omin voimin sekä valmiina myös vuodattamaan omaa vertaan. Myös juurikin länsimaiden painostuksesta orjuus lopetettiin viimeisimpänä arabimaissa ja surullisen myöhään. Esimerkkeinä Qatarissa vuonna 1952, Omanissa vuonna 1970 ja Mauritaniassa vasta vuonna 1981. Myös arabien orjakauppa alkoi satoja vuosia aiemmin kuin atlantin. Sitten päästään syyhyn miksi ei mielestäni olisi ollut edes väärin jos nämä opiskelijat olisivat todella esittäneet orjia ja orjien omistajia (vaikka näin ei toki ollut) nimittäin valkoiset sekä kristityt muslimien orjat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Myös täältä suomesta vietiin lähinnä naisia ja lapsia joista jälkimmäisiä pidettiin erityisen arvokkaina. Jokainen orja on liikaa eikä sitä pidä vertailla ihonvärin perusteella mutta stereotypioita on hyvä ravistella ja muistuttaa että se kuva mustasta orjasta ja valkoisesta omistajasta on vain yksi osa koko orjuuden historiaa . Myös saa kuulla että valkoiset eivät voi päättää onko jostain asiasta mielensä pahoittaminen turhaa. (leteistä, peleistä yms) emmehän ole kokeneet samanlaista sortoa kuin muut historiassaan tai mehän olemme vain olleet orjuuttajan asemassa. Niinpä niin 😏

Sun kaverillasi on vähän liikaa aikaa.

Niin, herättää sussa ihan liikaa kateutta, kun joku on jopa opiskellut, tuntee historiaa, ja on älykäs. Onhan se kyvyttömälle äärivassarille kova paikka. Vasemmistolaisuushan perustuu vain ja ainoastaan kateuteen ja ponnistaa ihmisten omasta kyvyttömyydestä. 

- eri

Tuollaisen vuodatuksen kyllä pystyy kirjoittamaan kuka tahansa. Mutta kuka julkaisee tuollaisia omalla seinällään? Ihmisillä on käynnissä nyt joku ihmeen kisa, että kuka onkaan nyt vastuuntuntoisin ja kuka osaa ajatella älykkäimmästä näkökulmasta tätä kohua, jonka lähteenä on 50-luvulla tehty lautapeli. Viikon päästä ei kiinnosta enää ketään.

Ihan järkevää tekstiähän se oli. Monta pointtia, jotka kannattaa jatkuvasti pitää mielessä. Keskeisesti se, että mustien ja wokejen vinkuna orjakaupasta on naurettavaa.

Vierailija
668/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylellä hieno artikkeli tämän lapsellisen tietämättömän typerän ja riidanhaluisen p*skanheiton keskellä. Ihmisaistä on tullut lumihiutaleita jotka pöyristyvät kaikesta keskustelusta silloin kun se koskettaa itseä. Afrikan tähden liittymistä kolonialistiseen ja rasistiseen perinteeseen on tutkittu Suomessa jjo 1990-luvulla. Pelin tekijä ymmärsi itsekin että peli toistaa niitä. 

Afrikan tähden loi 19-vuotias Tarzan-kirjojen fani kolonialismin kulta-aikana – miten peliin pitäisi nyt suhtautua?

Keskustelu Afrikan tähti -pelin kolonialismista on viime päivinä ryöpsähtänyt käyntiin. Tutkijat pitävät keskustelua hyvänä asiana mutta näkevät myös, että peliä voi hyvin pelata, kun ymmärtää sen olevan aikansa tuote.

(...)

Tutkija Olli Löytty Turun yliopistosta kertoo osallistuneensa keskusteluun Afrikan tähden kolonialistisuudesta jo 1990-luvun lopulla. Tuolloin hän sai Kari Mannerlalta pelin de luxe -version postissa, ja mukana oli saatekirje. Siinä Mannerla kertoo Löytyn mukaan olleensa pelin tekoaikaan vielä Tarzan-kirjailija Edgar Rice Burroughsin "uhri" ja että perehtyminen Afrikan historiaan oli sittemmin osoittanut hänen kuvansa olleen kovin romanttinen. Mannerla kuoli vuonna 2006.

(...)

Olli Löytty sanoo, ettei ymmärrä, miksi jotkut ihmiset ajattelevat, että jos asioita kritisoidaan, se tarkoittaisi, että ne halutaan kokonaan kieltää.

– Kulttuurihistoriaa ei voi eikä pidä deletoida. Peli on mahtava mahdollisuus käydä keskustelua siitä, millaisena maailma on joskus nähty.

https://yle.fi/uutiset/3-12150800

Onpa hyvä, että otit esille tämän taannoisen artikkelin! Mielestäni on kiinnostavaa pohtia, miksi asiasta ei tuolloin noussut kohua. Tämä on omaa spekulaatiotani, mutta arvelisin syyksi sitä, että saksalaisen vaihto-opiskelijan esittämänä näkemys osui johonkin kipupisteeseen. Suomessa ollaan hyvin herkkiä ulkopuolisten arvostelulle. Toki myös vaihto-opiskelijan kärkkäät vaatimukset pelin kieltämisen suhteen ovat herättäneet tunteita. Mielestäni yksittäisen, käytännössä tuntemattoman henkilön tviitistä on tehty tarpeettoman iso numero. Ei peliä olla kieltämässä, eihän edes ole olemassa tämän mahdollistavaa lakipykälää, eikä ketään olla erottamassa yliopistosta. Jostain syystä keskustelupalstoilla kuitenkin toimitaan ikään kuin tällaisia prosesseja olisi juuri nytkin käynnissä.

Siis tämä saksalainen vaihtari nimenomaan on vaatinut pelin myynnin kieltämistä ja kaiken Afrikan tähden pelaamisen lopettamista. Hän sanoi näin Iltalehden haastattelussa maanantaina.

Kyllä, olen lukenut tviitit ja Iltalehden jutun. Miksi ihmeessä kuvittelet, että jonkun saksalaisen nobodyn vaatimuksilla olisi mitään merkitystä? Koko ajan esitetään somessa ja lehdissä kaikenlaisia vaatimuksia ilman, että niistä seuraa mitään sen kummempaa.

Eihän niillä pitäisikään olla merkitystä! Koko saksalaisen nobody jutut olisi pitänyt jättää omaan arvoonsa. Mutta sen sijaan niistä kirjoitetaan Iltalehdessä, Helsingin yliopisto järjestää kriisiapua ja kolmipäiväisen antira*ismikoulutuksen, lehdet kirjoittavat juttuja joissa peli leimataan kolonialistiseksi ja ras*stiseksi, ja fuksiaisiin osallistuneita opiskelijoita syytetään r*sisteiksi. Koko keskustelu on aivan naurettava.

Riippuu varmaankin näkökulmasta, kuka on ollut naurettava ja kuka ei. Joka tapauksessa valitettava lopputulos on, että kohu todisti Suomessa esiintyvän rakenteellisen rasismin eli sen, mistä vaihto-opiskelija alun perinkin kirjoitti. PS-nuoret ovat lähettäneet yliopistolle Afrikan tähti -pelin. Keskustelupalstoilla solvataan vaihto-opiskelijaa sekä asiaa kommentoinutta Fatim Diarraa törkeän rasistiseen sävyyn. Somessa levitetään disinformaatiota, jonka mukaan Helsingin yliopisto on puhutellut opiskelijoita ja jopa erottamassa heitä. Mielestäni vaihto-opiskelijan tviitit, mukaan lukien vastaus häntä oikaisseelle professorille, ovat asiattomia, mutta eipä ole ihan nappiin mennyt asian käsittely vastapuolellakaan.

Mitä tulee pelin kolonialismiin ja rasismiin, tästä on saatu kommentit asiantuntijoilta. Asia on ollut tiedossa jo kauan ennen kuin vaihtari otti sen esille. Kyse on ennen kaikkea kontekstista. Se, että joku pelaa peliä kotonaan, tuskin on mikään ongelma, mutta pelin valinta teemaksi yliopiston järjestämään tapahtumaan on kyllä virhearviointi.

Kyse oli ainejärjestön tapahtumasta, jonka järjestäjiä ovat opiskelijat. Yhtä hyvin voisi kyseenalaistaa minkäänlaisten teematapahtumien järjestämisen, koska ne on aina kulttuurin tuote. Jos pukeutuu prinsessaksi, uusintaa vanhoillisia sukupuolirooleja. Loputon suo tuo tie on.

Opiskelijat edustavat ulospäin yliopistoa, jossa opiskelevat, ja myös opiskelijoiden järjestämissä tapahtumissa tulee toimia yliopiston arvojen mukaisesti. Ihan samalla tavalla on otettu julkiseen käsittelyyn viestinnän opiskelijoiden sovinistinen ja seksistinen kohtelu. Tästä on kirjoitettu paljonkin viime viikkoina.

Vertauksesi on sikäli osuva, että jos mainitut viestinnän opiskelijat olisi määrätty fuksiaisissa pukeutumaan prinsessoiksi tai vaikka strippareiksi, olisi asiasta todennäköisesti tullut sanomista.

Keijo Kaarisade, sinäkö siellä? Hyvin vedät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
669/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää. 

Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.

Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen vanhaan oli.

Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.

Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.

Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.

Vierailija
670/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaveri kirjoitti seinällään hyvin : Viime päivien somessa käyty keskustelu afrikan tähdestä on taas pistänyt pohtimaan asioita. Kaikkihan lähti alunperin siitä että saksalainen vaihto-opiskelija luuli suomalaisten opiskelijoiden pukeutuneen orjiksi ja orjuuttajiksi. Myös afrikan tähden slave coast on saanut kritiikkiä. Tästä päästäänkin orjien historiaan. Mikä mielikuva monille tulee kun mainitaan sana orja ? No varmasti Pohjois-Amerikka, valkoiset orjien omistajat ja mustat orjat. Somessa vuosien mittaan lukemani sekä käymäni keskustelun perusteella harva tuntuu olevan tietoinen orjien historiasta kokonaisuudessaan: Afrikkalaisia orjia vietiin arvioidusti jopa enemmän arabimaihin kuin Pohjois-Amerikkaan. Länsimaat myös lopettivat ensimmäisinä orjuuden omasta tahdostaan, omin voimin sekä valmiina myös vuodattamaan omaa vertaan. Myös juurikin länsimaiden painostuksesta orjuus lopetettiin viimeisimpänä arabimaissa ja surullisen myöhään. Esimerkkeinä Qatarissa vuonna 1952, Omanissa vuonna 1970 ja Mauritaniassa vasta vuonna 1981. Myös arabien orjakauppa alkoi satoja vuosia aiemmin kuin atlantin. Sitten päästään syyhyn miksi ei mielestäni olisi ollut edes väärin jos nämä opiskelijat olisivat todella esittäneet orjia ja orjien omistajia (vaikka näin ei toki ollut) nimittäin valkoiset sekä kristityt muslimien orjat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Myös täältä suomesta vietiin lähinnä naisia ja lapsia joista jälkimmäisiä pidettiin erityisen arvokkaina. Jokainen orja on liikaa eikä sitä pidä vertailla ihonvärin perusteella mutta stereotypioita on hyvä ravistella ja muistuttaa että se kuva mustasta orjasta ja valkoisesta omistajasta on vain yksi osa koko orjuuden historiaa . Myös saa kuulla että valkoiset eivät voi päättää onko jostain asiasta mielensä pahoittaminen turhaa. (leteistä, peleistä yms) emmehän ole kokeneet samanlaista sortoa kuin muut historiassaan tai mehän olemme vain olleet orjuuttajan asemassa. Niinpä niin 😏

Hänkin halusi sitten osansa tästä kohusta. Todella huomionkipeätä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
671/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pelannut Afrikan tähteä itse ja omien lasteni kanssa. Näihin päiviin mennessä en ole sekuntiakaan ajatellut että peli olisi jollain tavalla rasistinen tai sortaisi jotain kansanosaa. Se on vain peli, joka sijoittuu 50-luvun Afrikkaan ja minulle se pelilauta on vain kartta, jossa liikutaan erivärisillä nappuloilla, jotka eivät edusta mitään rotua tai kansakuntaa, ne ovat vain nappuloita. En ole osannut yhdistää mitään poliittisia tai historiallisia tapahtumia nimen omaan tuohon peliin. Ehkä olen niitä surkeimpia tapauksia, jotka tietämättömyyttään levittävät rasismia pelaamalla lasten kanssa tuollaisia pelejä. Pidän kyllä itseäni hyvin suvaitsevaisena ja historiaa kohtuullisen hyvin tietävänä maailmaa nähneenä ihmisenä, joka näkee ihmiset saman arvoisina eikä tuomitse yksilöiden perusteella koko kansaa tai muuta vastaavaa. En aio jatkossakaan kertoa lapsille veritimanteista tai orjista peliä pelatessa, nauttikoot he vain jännityksestä mitä seuraavassa oudonnimisessä paikassa paljastuu kun lappu käännetään. Opetellaan sitten historiaa ja eri kansakuntien väärinkäytöksiä ja sortamisia myöhemmin koulussa ja niihin liittyvissä keskusteluissa kotona.

En ole ikinä tutkinut pelilaudan kuvitusta syvällisemmin, edes pelatessa, mutta luulen että monelle sopii tuo 50-luvun romantisoitu kuva varmaan paremmin kuin nykymielikuva Afrikasta. Itse en ole siellä käynyt ja mielikuva muodostuu TV:n ja lehtien kautta, eli nälänhätää, köyhyyttä, kuivuutta, väkivaltaa, heimosotia, lapsisotilaita, merirosvoja, diktaattoreita, pakolaisleirejä, salametsästystä ja savannilomia. Viimeistä lukuunottamatta en haluaisi niitä piirrettävän pelilaudalleni.

Nykymaailmassa on vain nin pirun vaikea elää, kun joku loukkaantuu aina jostakin ja postaa sen someen ja homma lähtee taas lapasesta. On vääränlaisia kampauksia tai vääränmallisia joulutorttuja, joku Hesalainen on kehdannut käyttää neljän tuulen hattua tai lasten yksisarviselle on värjätty sateenkaaritukka. Omalla maalaisjärjellä täällä ei oikein enää parjää.

Yliopisto toki teki väärin valitessaan teemaa ja unohtamalla maanosan historian ja ajattelemalla peliä vain pelinä. Nyky yhteiskunnassa näin ei varmaan enää voi toimia. Teemajuttuja voidaa jatkossa harrastaa ainoastaan ympäristöissä missä viesti voidaan täysin kontrolloida asiantuntijoiden toimesta. Vappuna, halloweeninä yms. joku pukeutuu aina väärin ja taas on some pullollaan.

Huomaatko, että myös oma Afrikka-kuvasi on varsin rajoittunut? On eksoottinen Afrikka, jossa voi seikkailla, ja kurjuuden riivaama Afrikka, jota länsimaiden tulee auttaa? Syytät nykymaailman monimutkaisuutta siitä, että olet liian laiska ottamaan asioista tarkemmin selvää. Monet afrikkalaistaustaiset ihmiset joutuvat jatkuvasti vastaamaan samoihin kysymyksiin savimajoista ja leijonista, vaikka melko todennäköisesti esimerkiksi opiskelijastatuksella Suomeen tulleella afrikkalaisella ei ole kummastakaan kokemusta. Maailman muuttuessa globaalimmaksi joudumme yhä useammin tekemisiin eri puolilta maailmaa kotoisin olevien ihmisten kanssa, halusimme sitä tai emme, ja tätä auttaa molemminpuolinen kunnioitus ja asioista selvän ottaminen.

Aivan stereotypioita afrikasta on, mutta onko suomalainen lautapeli aiheuttanut ne? No ei varmasti. Pysytään siis asiassa.

Aiheessa pysytään. Lautapeli ei ole yksinään syyllinen haitallisten stereotypioiden syntyyn, mutta se ylläpitää niitä. Tämän ovat useat asiantuntijat todenneet tähänkin kohuun liittyvissä lausunnoistaan.

Mitkä "asiantuntijat"? Millainen vakavasti otettava asiantuntija antaa lausuntoja LAUTAPELISTÄ stereotypioiden synnyttäjänä? 

Esimerkiksi historian tai kulttuurin tutkija, etnologi tai antropologi. Pelit ovat osa kulttuuria siinä missä kirjat tai vaikka elokuvatkin. Et selvästi tunne kovin hyvin, mitä kaikkia aloja yliopistoissa on. Ota selvää asioista ennen kuin tulet meuhkaamaan.

Ota itse selvää. Koko meuhkaus lähti virheellisestä väitteestä, että pelissä häviäjät joutuu orjaksi tai tapahtumassa pukeuduttiin orjiksi ja niiden omistajiksi. Lisäksi epäasiallisesti levitettiin kuvaa opiskelijoista.

Mene mieluummin paheksumaan, kuinka Kalastajatorpalla on siirtomaasaliksi nimetty juhlatila, jossa on siirtomaateemaista kuva-aihettakin. Siellä herrasväki viettää kivoja siirtomaajuhlia kaikessa rauhassa.

Tiedän, mistä asiassa on kyse. Olen seurannut kohun kehittymistä hyvin tarkasti. Kohu alkoi väärinkäsityksestä, ja alkuperäisen tviitin kirjoittaja käyttäytyi asiattomasti tullessaan oikaistuksi. Tämä ei kuitenkaan mitätöi itse asiaa: pelin sisältämiä kyseenalaisia teemoja ja sitä, onko peliä soveliasta hyödyntää viihdetarkoituksessa yliopiston tapahtumassa. Helsingin yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä, ja uskottavuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikessa toiminnassa huomioidaan ne arvot, joita yliopisto on sitoutunut noudattamaan.

Kalastajatorpan siirtomaasalista ja herrasväen juhlista tällaisissa puitteissa olen toki samaa mieltä kanssasi. Energiani riittää kyllä useammankin asian paheksumiseen samanaikaisesti.

Nimenomaan, Helsingin yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Siksi sen tulisi puolustaa tiedettä, faktoja, sananvapautta, mielipiteen vapautta ja kriittistä ajattelua. Yliopiston uskottavuus on tällä hetkellä pahasti koetuksella.

Vierailija
672/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista, mutta minulle on edelleen hämärän peitossa, että minkä tässä pelissä nähdään olevan rasistista. Tiedän, että siihen on joku syy, ei tyhjästä tällaista kohua syntyisi. Pelissä on kolonialistinen konteksti, mutta miksi kolonialistinen konteksti on rasistinen? Vai mistä on kyse?

En ole facebookissa enkä twitterissä, niin en tiedä, mistä löytäisin tämän rasismin selventäviä argumentteja.

Turhanpäiväisen provoaloituksen teit. Ei sun tarvi yrittää ymmärtää, kun et varmaan edes halua ymmärtää. Haluat pelkästään provoilla. Ne, jotka haluavat ymmärtää, ovat ymmärtäneet asian jo aikoja sitten. Jatka vaan siellä persukuplassasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
673/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää. 

Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.

Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen vanhaan oli.

Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.

Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.

Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.

Ei viittaa kolonialismiin? Timanttien etsiminen Afrikasta nimenomaan on kolonialismia, mitä muutakaan se olisi? Ja jos tämä ei ole kolonialismia, mikä on?

Kolonialistisessa kuvastossa Afrikka on täynnä luonnonvaroja, joita rohkeat seikkailijat ja löytöretkeilijät etsivät.

Vierailija
674/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri kirjoitti seinällään hyvin : Viime päivien somessa käyty keskustelu afrikan tähdestä on taas pistänyt pohtimaan asioita. Kaikkihan lähti alunperin siitä että saksalainen vaihto-opiskelija luuli suomalaisten opiskelijoiden pukeutuneen orjiksi ja orjuuttajiksi. Myös afrikan tähden slave coast on saanut kritiikkiä. Tästä päästäänkin orjien historiaan. Mikä mielikuva monille tulee kun mainitaan sana orja ? No varmasti Pohjois-Amerikka, valkoiset orjien omistajat ja mustat orjat. Somessa vuosien mittaan lukemani sekä käymäni keskustelun perusteella harva tuntuu olevan tietoinen orjien historiasta kokonaisuudessaan: Afrikkalaisia orjia vietiin arvioidusti jopa enemmän arabimaihin kuin Pohjois-Amerikkaan. Länsimaat myös lopettivat ensimmäisinä orjuuden omasta tahdostaan, omin voimin sekä valmiina myös vuodattamaan omaa vertaan. Myös juurikin länsimaiden painostuksesta orjuus lopetettiin viimeisimpänä arabimaissa ja surullisen myöhään. Esimerkkeinä Qatarissa vuonna 1952, Omanissa vuonna 1970 ja Mauritaniassa vasta vuonna 1981. Myös arabien orjakauppa alkoi satoja vuosia aiemmin kuin atlantin. Sitten päästään syyhyn miksi ei mielestäni olisi ollut edes väärin jos nämä opiskelijat olisivat todella esittäneet orjia ja orjien omistajia (vaikka näin ei toki ollut) nimittäin valkoiset sekä kristityt muslimien orjat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Myös täältä suomesta vietiin lähinnä naisia ja lapsia joista jälkimmäisiä pidettiin erityisen arvokkaina. Jokainen orja on liikaa eikä sitä pidä vertailla ihonvärin perusteella mutta stereotypioita on hyvä ravistella ja muistuttaa että se kuva mustasta orjasta ja valkoisesta omistajasta on vain yksi osa koko orjuuden historiaa . Myös saa kuulla että valkoiset eivät voi päättää onko jostain asiasta mielensä pahoittaminen turhaa. (leteistä, peleistä yms) emmehän ole kokeneet samanlaista sortoa kuin muut historiassaan tai mehän olemme vain olleet orjuuttajan asemassa. Niinpä niin 😏

Hänkin halusi sitten osansa tästä kohusta. Todella huomionkipeätä.

Ja kun ei argumentoitavaa löydy niin tässä on tulos. Oikeasti hyvä että tuostakin historian osuudesta tiedotetaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
675/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen käsittänyt jotain totaalisen väärin ja saatte lynkata jos niikseen on. Olen pelannut Afrikan tähteä lapsena 80-luvulla ja uudelleen 2000 luvulla muun muassa kummilasten kanssa. Peli on huikea seikkailu muiden joukossa ja siitä oppii Afrikan maantietoa. Samalla mielestäni oiva tilaisuus ottaa lasten kanssa puheeksi kolonialismin historia ja kertoa että peli on aikansa tuote. Miksi näillä spekseillä olisi tulkittava rasistiseksi? Tuskin kukaan peliä pelatessa miettii että menen Afrikkaan varastamaan luonnonvarat ja orjuuttamaan alkuperäisaasukkaat saati edes ajattelisi että se on enää tänä päivänä ok. Miten päälaellaan maailma ja ihmisten ajattelu (tai sen puute) voikaan tänä päivänä olla?

Kerrotko sä siis lapsillesi Afrikantähteä pelatessanne esim. Kuningas Leopoldin puuhista Kongossa? Tai orjakaupasta länsirannikolla? Oletko sä kertonut, että se oikea Afrikantähti vietiin Brittein hoviin kun he olivat ensiksi vallanneet alueet ja sitten systemaattisesti veivät alueelta luonnonvarat, eriarvoisti väestön ja jätti paikalliset köyhyyteen?

Toisaalta, miksi erityisesti tästä pitäisi kertoa yksityiskohtaisesti? Aika vähissä on maailmanhistoriassa tapaukset, missä alueen vallannut osapuoli tekisi sen hyvää hyvyyttään ja jakelisi ruusuja uusille alamaisilleen; lähes järjestään valtaaminen on tarkoittanut koko ihmiskunnan historiassa hävitystä ja kuolemaa vallatulle alueelle. Miksi juuri Kongo/Belgia nyt pitäisi nostaa kepin nokkaan?

Kyllähän me hyvin yksityiskohtaisesti tiedetään mitä juutalaisille tehtiin 2. maailmansodan aikana

tai mitä venäläiset kasakat teki meille isovihan aikana. Pitäsikö nämä asiat vain unohtaa ja keksiä joku kiva, 3. valtakuntaa tai Venäjän miehitystä ja kasakoita ihannoiva peli, jossa jätettäisiin kertomatta mitä kaikkea pahaa ne tekivät?

Ja miten tämä kommentti liittyy afrikantähteen, mikä ei ihannoi yhtään mitään. Perustuu tavalliseen 1950-luvun kuvastoon. Siinä ei ole pelaajien etnisyyttä mainittu, ei kolonialismia ja jalokivikin liikkuu afrikan sisällä. Kerrotko että miten nuo sinun ehdottamasi kasakoita ihannoivat pelit liittyvät afrikan tähteen? Ei ainakaan meidän versioissa ihannoida ketään.

Ilmeisesti sulla on erittäin hatara yleissivistys, ja siksi ne kolonialismia ihanoivat nyanssit pelissä jää huomaamatta. Siinä pelissä etsitään Afrikan tähteä (The great star of Africa), joka on nykyisin esillä Tower of Londonissa, osana Britannian Kruunun jaokivikokoelmaa, minne se päätyi kolonialismin seurauksena lukuisien muiden jalokivien ja arvokkaiden luonnonvarojen seurauksena silloin, kun eurooppalaiset seikkailivat aseiden ja sotilaiden avustamana ympäri Afrikkaa niitä etsimässä.

Joo kieltämättä, kun sitä alle 10 v lapsena pelasin niin ei riittänyt yleissivistys tuohon. En kyllä osaa vaatia tuota yleisivistystä myöskään omilta 6 ja 8 v lapsiltani, kun sitä pelaavat. Se on heille ihan vaan peli,missä koitetaan päihittää sisarus. Samalla toki oppivat paikkoja ja Afrikan maanosan muodon.

Voi miten viisaita lapsia muilla onkaan jos miettivät kaikkea tuollaista pelatessaan. Omatkaan lapset eivät mieti kolonalistisia nyansseja pelatessaan, vaan haluavat ihan vaan saada sen timantin ennen muita. Itse en ole koskaan edes kiinnittänyt huomiota esimerkiksi pelin kuvitukseen ja miettinyt mitään stereotypioita ja sortoa. Hyi minä.

Kiva kuulla, että en ole ainoa tyhmien lapsien äiti.

Olet normaali. Sitten on näitä, jotka kasvattavat lapsistaan pikkupioneereja, jotka ilmiantavat vanhempansa tapettaviksi gulagissa väärästä ajatuksesta. 

Vierailija
676/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oi voi... the one and only KEIJO!

Huippukeijotus, ei voi muuta sanoa.

Vierailija
677/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pelannut Afrikan tähteä itse ja omien lasteni kanssa. Näihin päiviin mennessä en ole sekuntiakaan ajatellut että peli olisi jollain tavalla rasistinen tai sortaisi jotain kansanosaa. Se on vain peli, joka sijoittuu 50-luvun Afrikkaan ja minulle se pelilauta on vain kartta, jossa liikutaan erivärisillä nappuloilla, jotka eivät edusta mitään rotua tai kansakuntaa, ne ovat vain nappuloita. En ole osannut yhdistää mitään poliittisia tai historiallisia tapahtumia nimen omaan tuohon peliin. Ehkä olen niitä surkeimpia tapauksia, jotka tietämättömyyttään levittävät rasismia pelaamalla lasten kanssa tuollaisia pelejä. Pidän kyllä itseäni hyvin suvaitsevaisena ja historiaa kohtuullisen hyvin tietävänä maailmaa nähneenä ihmisenä, joka näkee ihmiset saman arvoisina eikä tuomitse yksilöiden perusteella koko kansaa tai muuta vastaavaa. En aio jatkossakaan kertoa lapsille veritimanteista tai orjista peliä pelatessa, nauttikoot he vain jännityksestä mitä seuraavassa oudonnimisessä paikassa paljastuu kun lappu käännetään. Opetellaan sitten historiaa ja eri kansakuntien väärinkäytöksiä ja sortamisia myöhemmin koulussa ja niihin liittyvissä keskusteluissa kotona.

En ole ikinä tutkinut pelilaudan kuvitusta syvällisemmin, edes pelatessa, mutta luulen että monelle sopii tuo 50-luvun romantisoitu kuva varmaan paremmin kuin nykymielikuva Afrikasta. Itse en ole siellä käynyt ja mielikuva muodostuu TV:n ja lehtien kautta, eli nälänhätää, köyhyyttä, kuivuutta, väkivaltaa, heimosotia, lapsisotilaita, merirosvoja, diktaattoreita, pakolaisleirejä, salametsästystä ja savannilomia. Viimeistä lukuunottamatta en haluaisi niitä piirrettävän pelilaudalleni.

Nykymaailmassa on vain nin pirun vaikea elää, kun joku loukkaantuu aina jostakin ja postaa sen someen ja homma lähtee taas lapasesta. On vääränlaisia kampauksia tai vääränmallisia joulutorttuja, joku Hesalainen on kehdannut käyttää neljän tuulen hattua tai lasten yksisarviselle on värjätty sateenkaaritukka. Omalla maalaisjärjellä täällä ei oikein enää parjää.

Yliopisto toki teki väärin valitessaan teemaa ja unohtamalla maanosan historian ja ajattelemalla peliä vain pelinä. Nyky yhteiskunnassa näin ei varmaan enää voi toimia. Teemajuttuja voidaa jatkossa harrastaa ainoastaan ympäristöissä missä viesti voidaan täysin kontrolloida asiantuntijoiden toimesta. Vappuna, halloweeninä yms. joku pukeutuu aina väärin ja taas on some pullollaan.

Huomaatko, että myös oma Afrikka-kuvasi on varsin rajoittunut? On eksoottinen Afrikka, jossa voi seikkailla, ja kurjuuden riivaama Afrikka, jota länsimaiden tulee auttaa? Syytät nykymaailman monimutkaisuutta siitä, että olet liian laiska ottamaan asioista tarkemmin selvää. Monet afrikkalaistaustaiset ihmiset joutuvat jatkuvasti vastaamaan samoihin kysymyksiin savimajoista ja leijonista, vaikka melko todennäköisesti esimerkiksi opiskelijastatuksella Suomeen tulleella afrikkalaisella ei ole kummastakaan kokemusta. Maailman muuttuessa globaalimmaksi joudumme yhä useammin tekemisiin eri puolilta maailmaa kotoisin olevien ihmisten kanssa, halusimme sitä tai emme, ja tätä auttaa molemminpuolinen kunnioitus ja asioista selvän ottaminen.

Aivan stereotypioita afrikasta on, mutta onko suomalainen lautapeli aiheuttanut ne? No ei varmasti. Pysytään siis asiassa.

Aiheessa pysytään. Lautapeli ei ole yksinään syyllinen haitallisten stereotypioiden syntyyn, mutta se ylläpitää niitä. Tämän ovat useat asiantuntijat todenneet tähänkin kohuun liittyvissä lausunnoistaan.

Mitkä "asiantuntijat"? Millainen vakavasti otettava asiantuntija antaa lausuntoja LAUTAPELISTÄ stereotypioiden synnyttäjänä? 

Esimerkiksi historian tai kulttuurin tutkija, etnologi tai antropologi. Pelit ovat osa kulttuuria siinä missä kirjat tai vaikka elokuvatkin. Et selvästi tunne kovin hyvin, mitä kaikkia aloja yliopistoissa on. Ota selvää asioista ennen kuin tulet meuhkaamaan.

Ota itse selvää. Koko meuhkaus lähti virheellisestä väitteestä, että pelissä häviäjät joutuu orjaksi tai tapahtumassa pukeuduttiin orjiksi ja niiden omistajiksi. Lisäksi epäasiallisesti levitettiin kuvaa opiskelijoista.

Mene mieluummin paheksumaan, kuinka Kalastajatorpalla on siirtomaasaliksi nimetty juhlatila, jossa on siirtomaateemaista kuva-aihettakin. Siellä herrasväki viettää kivoja siirtomaajuhlia kaikessa rauhassa.

Tiedän, mistä asiassa on kyse. Olen seurannut kohun kehittymistä hyvin tarkasti. Kohu alkoi väärinkäsityksestä, ja alkuperäisen tviitin kirjoittaja käyttäytyi asiattomasti tullessaan oikaistuksi. Tämä ei kuitenkaan mitätöi itse asiaa: pelin sisältämiä kyseenalaisia teemoja ja sitä, onko peliä soveliasta hyödyntää viihdetarkoituksessa yliopiston tapahtumassa. Helsingin yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä, ja uskottavuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikessa toiminnassa huomioidaan ne arvot, joita yliopisto on sitoutunut noudattamaan.

Kalastajatorpan siirtomaasalista ja herrasväen juhlista tällaisissa puitteissa olen toki samaa mieltä kanssasi. Energiani riittää kyllä useammankin asian paheksumiseen samanaikaisesti.

Nimenomaan, Helsingin yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Siksi sen tulisi puolustaa tiedettä, faktoja, sananvapautta, mielipiteen vapautta ja kriittistä ajattelua. Yliopiston uskottavuus on tällä hetkellä pahasti koetuksella.

Millä tavalla mitään luettelemistasi asioista on uhattu? Afrikan tähti -pelin kolonialistinen kuvasto on tieteen näkökulmasta fakta, johon on päädytty kriittisen ajattelun tuloksena, eli pyytämällä anteeksi yliopisto nimenomaan puolusti tiedettä, faktoja ja kriittistä ajattelua. Sanan- tai mielipiteen vapautta ei yliopisto ole kohun aikana mitenkään pyrkinyt rajoittamaan.

Vierailija
678/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää. 

Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.

Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen vanhaan oli.

Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.

Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.

Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.

Ei viittaa kolonialismiin? Timanttien etsiminen Afrikasta nimenomaan on kolonialismia, mitä muutakaan se olisi? Ja jos tämä ei ole kolonialismia, mikä on?

Kolonialistisessa kuvastossa Afrikka on täynnä luonnonvaroja, joita rohkeat seikkailijat ja löytöretkeilijät etsivät.

Ja sinäkin iloisesti naputtelet näitä viestejä iphonellasi, jonka osat on tuotettu lapsityövoimalla Afrikassa, eli olet osa nykyajan kolonialismia. Ei maailma muutu paremmaksi jonninjoutavista asioista öyhöttämällä, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Tälläkin hetkellä maailmassa elää ihmisiä käsittämättömän kurjissa olosuhteissa, mitä sinä teet heidän olojensa parantamiseksi?

Vierailija
679/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainut rasistinen piirre pelissä on valkoihoiset varkaat! Tästä jos jostain tulisi meidän valkoihoisten loukkaantua!

Miettikääs millainen kohu olisi, jos tuo olisi tehty vaikka Euroopan tai Amerikan kartalla ja varkaat olisivat tummaihoisia!

Vierailija
680/815 |
20.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää. 

Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.

Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen van1haan oli.

Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.

Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.

Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.

Ei viittaa kolonialismiin? Timanttien etsiminen Afrikasta nimenomaan on kolonialismia, mitä muutakaan se olisi? Ja jos tämä ei ole kolonialismia, mikä on?

Kolonialistisessa kuvastossa Afrikka on täynnä luonnonvaroja, joita rohkeat seikkailijat ja löytöretkeilijät etsivät.

Tai sitten ihan vaan puhtaasti geologinen näkökulma. Afrikka on maanosa, mistä löytyy timantteja, aivan kuten Lemmenjoki on joki, mistä löytyy kultaa. Ei lautapeliä pelatessa tarvitse miettiä täysin pelilaudan ulkopuolisia asioita. Pitääkö myös murehtia niitä 9000 orjaa, jotka vielä Afrikassa ovat omiensa orjuuttamana? Onko sekin Afrikantähden syytä.

Kyllä on nykyään ihmisille vaikeaa leikkiä ja rentoutua, kun kaikki aika menee kolonialismin miettimiseen. Toivottavasti murehdit myös suomalaiset orjat.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä kolme