Lue keskustelun säännöt.
Yritän ymmärtää, miksi Afrikan Tähti on rasistinen.
19.10.2021 |
En halua nyt kuulla mitään turhaa, ulkomaalaisvastaista ruikutusta, mutta en myöskään haukkuja siitä, että miten en muka tajua pelin rasistisuutta. En vielä tajua sitä, mutta yritän parhaillaan oppia ymmärtämään.
Tähän mennessä olen havainnut, että pelissä käytetään siirtomaa-aikaisia paikannimiä, ja pelin idea on viedä Afrikan Tähti "turvaan", eli pois afrikkalaisen väestön hallinnasta. Ymmärrän, että nämä ovat aika ikäviä taustatekijöitä, vaikken olekaan täysin varma siitä, onko näistä kumpikaan rasismia.
Siirtomaa-aikaisten paikannimien käyttö voi toisaalta kieliä piittaamattomuudesta maiden itsenäistymistä kohtaan, mutta toisaalta se voi myös olla vain kuvaus historiasta ja siitä, millainen maailma oli siirtomaa-aikana.
Myös Afrikan Tähden "turvaan" vieminen voi kuvata ennakkoasennetta siitä, että afrikkalaiset eivät ole "turvallisia" omistajia arvokkaalle omaisuudelle, mutta toisaalta en tiedä timantin taustoja tässä pelissä. Onko timantti jo louhittu ja hiottu, ja afrikkalaisen omistama? Vai onko timantti vielä piilossa jossain kaivoksessa, ja minun tehtäväni on louhia se esiin hiottavaksi ja myytäväksi? Olenko minä kuriiri, jonka työ on löytää varastettu timantti ja toimittaa se lainmukaiselle omistajalleen? Vai olenko minä pahis rosvo, joka ahneuksissaan varastaa timantin ja haluaa viedä saaliinsa "turvaan" kunniallisilta kansalaisilta ennen kuin he käräyttävät minut?
Entä onko pelissä jotain muuta rasistista sisältöä?
Toivon, että ketjua ei poisteta, koska yritys ymmärtää toisia on antirasistisista teoista suurin.
Kommentit (815)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää.
Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.
Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen vanhaan oli.
Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.
Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.
Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.
Ei viittaa kolonialismiin? Timanttien etsiminen Afrikasta nimenomaan on kolonialismia, mitä muutakaan se olisi? Ja jos tämä ei ole kolonialismia, mikä on?
Kolonialistisessa kuvastossa Afrikka on täynnä luonnonvaroja, joita rohkeat seikkailijat ja löytöretkeilijät etsivät.
Ja sinäkin iloisesti naputtelet näitä viestejä iphonellasi, jonka osat on tuotettu lapsityövoimalla Afrikassa, eli olet osa nykyajan kolonialismia. Ei maailma muutu paremmaksi jonninjoutavista asioista öyhöttämällä, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Tälläkin hetkellä maailmassa elää ihmisiä käsittämättömän kurjissa olosuhteissa, mitä sinä teet heidän olojensa parantamiseksi?
Minulla ei ole eikä ole ollut koskaan mitään Applen laitetta, mutta ymmärrän pointtisi. En ole koskaan omistanut omaa läppäriä, käytän työnantajalta saamaani. Kännykät olen ostanut käytettynä, samoin kuin televisioni. Muuta elektroniikkaa minulla ei olekaan, kuten ei myöskään autoa.
Työssäni opettajana näen pystyväni osaltani vaikuttamaan siihen, että maailma olisi oikeudenmukaisempi paikka. Valitsen ruokakaupassa reilun kaupan tuotteita, vaatteet ostan pitkälti kirppareilta ja uutena ostaessa suosin eettisiä merkkejä. Elän ylipäätään materialistisessa mielessä aika vaatimatonta elämää.
Se, että osallistun näin syyslomalla aikani kuluksi tällaiseen nettikeskusteluun, ei tarkoita, ettenkö sen lisäksi pyrkisi toteuttamaan myös konkreettisia tekoja. Toivon, että henkilökohtaisuudet tässä keskustelussa jäävät tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää.
Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.
Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen vanhaan oli.
Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.
No niin, ap täällä taas. Kiitos tosiaan vastauksesta, ymmärrän ongelman. Peli tulee vaivihkaa opettaneeksi Afrikan mantereesta puutteellista tietoa, ja tieto voi jäädä voimaan, jos pelaaja ei kohtaa korjaavia tietolähteitä.
Jos siis peliä muokattaisiin nykypäivään sopivammaksi, niin olisiko ratkaisu lisätä pelilaudalle sellaisia kuvia, jotka kuvaisivat myös muita puolia 1940- ja 1950-luvun Afrikasta, ja pelilaudalle kirjoitettaisiin näkyville aikaleima, 1951? Kenties sääntökirjan kirjoittaminen sellaiseen sanamuotoon, että pelin esiteltäisiin olevan "historiallinen seikkailu entisaikojen Afrikassa"?
Toinen mahdollisuus olisi lisätä lautaan kuvia, jotka kuvaavat myös nykypäivän Afrikkaa, mutta se olisi varmasti ongelmallista siksi, kun siitä välittyisi kuva, että siirtomaa-aikainen resurssien vieminen olisi vielä nykypäivänkin tiedoilla hyväksyttävää.
En minä siitä lapsena mitään geografiaa opetellut, opettelin kyseisen pelin säännöt. Koulussa sain kyllä tarvitsemani tiedot, samoin historiaa opettaessani. Ja hyvänen aika sentään, se on lautapeli. Kai tässä kohta joku pahoittaa mielensä jostain tavallisesta lelustakin.
Saksassa siis lähes samankaltainen Afrikkaan sijoittuva peli. Mikä sen nimi on? Tän naisen pitää kommentoida myös sitä peliä. Vai onko hänen kotimaallaan oikeus tehdä sellaisia, mutta muilla ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen käsittänyt jotain totaalisen väärin ja saatte lynkata jos niikseen on. Olen pelannut Afrikan tähteä lapsena 80-luvulla ja uudelleen 2000 luvulla muun muassa kummilasten kanssa. Peli on huikea seikkailu muiden joukossa ja siitä oppii Afrikan maantietoa. Samalla mielestäni oiva tilaisuus ottaa lasten kanssa puheeksi kolonialismin historia ja kertoa että peli on aikansa tuote. Miksi näillä spekseillä olisi tulkittava rasistiseksi? Tuskin kukaan peliä pelatessa miettii että menen Afrikkaan varastamaan luonnonvarat ja orjuuttamaan alkuperäisaasukkaat saati edes ajattelisi että se on enää tänä päivänä ok. Miten päälaellaan maailma ja ihmisten ajattelu (tai sen puute) voikaan tänä päivänä olla?
Kerrotko sä siis lapsillesi Afrikantähteä pelatessanne esim. Kuningas Leopoldin puuhista Kongossa? Tai orjakaupasta länsirannikolla? Oletko sä kertonut, että se oikea Afrikantähti vietiin Brittein hoviin kun he olivat ensiksi vallanneet alueet ja sitten systemaattisesti veivät alueelta luonnonvarat, eriarvoisti väestön ja jätti paikalliset köyhyyteen?
Toisaalta, miksi erityisesti tästä pitäisi kertoa yksityiskohtaisesti? Aika vähissä on maailmanhistoriassa tapaukset, missä alueen vallannut osapuoli tekisi sen hyvää hyvyyttään ja jakelisi ruusuja uusille alamaisilleen; lähes järjestään valtaaminen on tarkoittanut koko ihmiskunnan historiassa hävitystä ja kuolemaa vallatulle alueelle. Miksi juuri Kongo/Belgia nyt pitäisi nostaa kepin nokkaan?
Kyllähän me hyvin yksityiskohtaisesti tiedetään mitä juutalaisille tehtiin 2. maailmansodan aikana
tai mitä venäläiset kasakat teki meille isovihan aikana. Pitäsikö nämä asiat vain unohtaa ja keksiä joku kiva, 3. valtakuntaa tai Venäjän miehitystä ja kasakoita ihannoiva peli, jossa jätettäisiin kertomatta mitä kaikkea pahaa ne tekivät?
Ja miten tämä kommentti liittyy afrikantähteen, mikä ei ihannoi yhtään mitään. Perustuu tavalliseen 1950-luvun kuvastoon. Siinä ei ole pelaajien etnisyyttä mainittu, ei kolonialismia ja jalokivikin liikkuu afrikan sisällä. Kerrotko että miten nuo sinun ehdottamasi kasakoita ihannoivat pelit liittyvät afrikan tähteen? Ei ainakaan meidän versioissa ihannoida ketään.
Ilmeisesti sulla on erittäin hatara yleissivistys, ja siksi ne kolonialismia ihanoivat nyanssit pelissä jää huomaamatta. Siinä pelissä etsitään Afrikan tähteä (The great star of Africa), joka on nykyisin esillä Tower of Londonissa, osana Britannian Kruunun jaokivikokoelmaa, minne se päätyi kolonialismin seurauksena lukuisien muiden jalokivien ja arvokkaiden luonnonvarojen seurauksena silloin, kun eurooppalaiset seikkailivat aseiden ja sotilaiden avustamana ympäri Afrikkaa niitä etsimässä.
Kolonialismissa ei ollut mitään väärää. Hyödytti Afrikkaa.
Hyödytti Afrikkaa miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen käsittänyt jotain totaalisen väärin ja saatte lynkata jos niikseen on. Olen pelannut Afrikan tähteä lapsena 80-luvulla ja uudelleen 2000 luvulla muun muassa kummilasten kanssa. Peli on huikea seikkailu muiden joukossa ja siitä oppii Afrikan maantietoa. Samalla mielestäni oiva tilaisuus ottaa lasten kanssa puheeksi kolonialismin historia ja kertoa että peli on aikansa tuote. Miksi näillä spekseillä olisi tulkittava rasistiseksi? Tuskin kukaan peliä pelatessa miettii että menen Afrikkaan varastamaan luonnonvarat ja orjuuttamaan alkuperäisaasukkaat saati edes ajattelisi että se on enää tänä päivänä ok. Miten päälaellaan maailma ja ihmisten ajattelu (tai sen puute) voikaan tänä päivänä olla?
Mistä te sen kolonialismin siinä pelissä löydätte? Pelaajien etnisyyttä ei ole määritelty ja jalokiveä ei viedä pois Afrikasta, vaan viedään tunnettuihin afrikkalaisiin kauppakaupunkeihin. Rosvotkin ovat valkoisia. Kyllä siinä on savimaja ja kyllä osassa Afrikkaa edelleen asutaan savimajassa. Se on kulttuuriperintöä, mistä ollaan ylpeitä siellä. Monella on tarve päästä kaupungista takaisin suvun maille ja kyliin.
Sehän lähtee ihan siitä koko peruskonseptissa jossa Afrikka nähdään ulkopuolisten timantinmetsästymaana, seikkailupuistona. - Pelin luoka piti itsekin peliään kolonialistisena 1990-luvulla ja totesi, että hänen Afrikka-käsityksensä perustui peliä tehdessään vain lähinnä Tarzan filmeihin.
Kielletään nekin, ne Tarzan -elokuvat. Aivan varmasti joku niidenkin perusteella mielensä pahoittaa, eikö vain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää.
Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.
Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen van1haan oli.
Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.
Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.
Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.
Ei viittaa kolonialismiin? Timanttien etsiminen Afrikasta nimenomaan on kolonialismia, mitä muutakaan se olisi? Ja jos tämä ei ole kolonialismia, mikä on?
Kolonialistisessa kuvastossa Afrikka on täynnä luonnonvaroja, joita rohkeat seikkailijat ja löytöretkeilijät etsivät.
Tai sitten ihan vaan puhtaasti geologinen näkökulma. Afrikka on maanosa, mistä löytyy timantteja, aivan kuten Lemmenjoki on joki, mistä löytyy kultaa. Ei lautapeliä pelatessa tarvitse miettiä täysin pelilaudan ulkopuolisia asioita. Pitääkö myös murehtia niitä 9000 orjaa, jotka vielä Afrikassa ovat omiensa orjuuttamana? Onko sekin Afrikantähden syytä.
Kyllä on nykyään ihmisille vaikeaa leikkiä ja rentoutua, kun kaikki aika menee kolonialismin miettimiseen. Toivottavasti murehdit myös suomalaiset orjat.
Afrikkalaisten näkökulmasta se, että Afrikassa on runsaasti timantteja, ei ole vain "geologinen seikka" vaan kipeä osa maanosan historiaa. On tärkeää suhtautua hienotunteisesti ja kunnioittavasti siihen, millaisia symbolisia merkityksiä milläkin asialla eri ihmisille on. Kotona peliä pelatessasi voit vapaasti olla miettimättä timanttikaivoksia ja orjia, mutta pelin tematiikan ja visuaalisen ilmeen hyödyntäminen yliopiston järjestämässä tapahtumassa, johon osallistuu myös afrikkalaistaustaisia opiskelijoita, on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen käsittänyt jotain totaalisen väärin ja saatte lynkata jos niikseen on. Olen pelannut Afrikan tähteä lapsena 80-luvulla ja uudelleen 2000 luvulla muun muassa kummilasten kanssa. Peli on huikea seikkailu muiden joukossa ja siitä oppii Afrikan maantietoa. Samalla mielestäni oiva tilaisuus ottaa lasten kanssa puheeksi kolonialismin historia ja kertoa että peli on aikansa tuote. Miksi näillä spekseillä olisi tulkittava rasistiseksi? Tuskin kukaan peliä pelatessa miettii että menen Afrikkaan varastamaan luonnonvarat ja orjuuttamaan alkuperäisaasukkaat saati edes ajattelisi että se on enää tänä päivänä ok. Miten päälaellaan maailma ja ihmisten ajattelu (tai sen puute) voikaan tänä päivänä olla?
Kerrotko sä siis lapsillesi Afrikantähteä pelatessanne esim. Kuningas Leopoldin puuhista Kongossa? Tai orjakaupasta länsirannikolla? Oletko sä kertonut, että se oikea Afrikantähti vietiin Brittein hoviin kun he olivat ensiksi vallanneet alueet ja sitten systemaattisesti veivät alueelta luonnonvarat, eriarvoisti väestön ja jätti paikalliset köyhyyteen?
Toisaalta, miksi erityisesti tästä pitäisi kertoa yksityiskohtaisesti? Aika vähissä on maailmanhistoriassa tapaukset, missä alueen vallannut osapuoli tekisi sen hyvää hyvyyttään ja jakelisi ruusuja uusille alamaisilleen; lähes järjestään valtaaminen on tarkoittanut koko ihmiskunnan historiassa hävitystä ja kuolemaa vallatulle alueelle. Miksi juuri Kongo/Belgia nyt pitäisi nostaa kepin nokkaan?
Kyllähän me hyvin yksityiskohtaisesti tiedetään mitä juutalaisille tehtiin 2. maailmansodan aikana
tai mitä venäläiset kasakat teki meille isovihan aikana. Pitäsikö nämä asiat vain unohtaa ja keksiä joku kiva, 3. valtakuntaa tai Venäjän miehitystä ja kasakoita ihannoiva peli, jossa jätettäisiin kertomatta mitä kaikkea pahaa ne tekivät?
Ja miten tämä kommentti liittyy afrikantähteen, mikä ei ihannoi yhtään mitään. Perustuu tavalliseen 1950-luvun kuvastoon. Siinä ei ole pelaajien etnisyyttä mainittu, ei kolonialismia ja jalokivikin liikkuu afrikan sisällä. Kerrotko että miten nuo sinun ehdottamasi kasakoita ihannoivat pelit liittyvät afrikan tähteen? Ei ainakaan meidän versioissa ihannoida ketään.
Ilmeisesti sulla on erittäin hatara yleissivistys, ja siksi ne kolonialismia ihanoivat nyanssit pelissä jää huomaamatta. Siinä pelissä etsitään Afrikan tähteä (The great star of Africa), joka on nykyisin esillä Tower of Londonissa, osana Britannian Kruunun jaokivikokoelmaa, minne se päätyi kolonialismin seurauksena lukuisien muiden jalokivien ja arvokkaiden luonnonvarojen seurauksena silloin, kun eurooppalaiset seikkailivat aseiden ja sotilaiden avustamana ympäri Afrikkaa niitä etsimässä.
Ja lapsiko tuon pelatessaan ymmärtäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylellä hieno artikkeli tämän lapsellisen tietämättömän typerän ja riidanhaluisen p*skanheiton keskellä. Ihmisaistä on tullut lumihiutaleita jotka pöyristyvät kaikesta keskustelusta silloin kun se koskettaa itseä. Afrikan tähden liittymistä kolonialistiseen ja rasistiseen perinteeseen on tutkittu Suomessa jjo 1990-luvulla. Pelin tekijä ymmärsi itsekin että peli toistaa niitä.
Afrikan tähden loi 19-vuotias Tarzan-kirjojen fani kolonialismin kulta-aikana – miten peliin pitäisi nyt suhtautua?
Keskustelu Afrikan tähti -pelin kolonialismista on viime päivinä ryöpsähtänyt käyntiin. Tutkijat pitävät keskustelua hyvänä asiana mutta näkevät myös, että peliä voi hyvin pelata, kun ymmärtää sen olevan aikansa tuote.
(...)
Tutkija Olli Löytty Turun yliopistosta kertoo osallistuneensa keskusteluun Afrikan tähden kolonialistisuudesta jo 1990-luvun lopulla. Tuolloin hän sai Kari Mannerlalta pelin de luxe -version postissa, ja mukana oli saatekirje. Siinä Mannerla kertoo Löytyn mukaan olleensa pelin tekoaikaan vielä Tarzan-kirjailija Edgar Rice Burroughsin "uhri" ja että perehtyminen Afrikan historiaan oli sittemmin osoittanut hänen kuvansa olleen kovin romanttinen. Mannerla kuoli vuonna 2006.
(...)
Olli Löytty sanoo, ettei ymmärrä, miksi jotkut ihmiset ajattelevat, että jos asioita kritisoidaan, se tarkoittaisi, että ne halutaan kokonaan kieltää.
– Kulttuurihistoriaa ei voi eikä pidä deletoida. Peli on mahtava mahdollisuus käydä keskustelua siitä, millaisena maailma on joskus nähty.
Onpa hyvä, että otit esille tämän taannoisen artikkelin! Mielestäni on kiinnostavaa pohtia, miksi asiasta ei tuolloin noussut kohua. Tämä on omaa spekulaatiotani, mutta arvelisin syyksi sitä, että saksalaisen vaihto-opiskelijan esittämänä näkemys osui johonkin kipupisteeseen. Suomessa ollaan hyvin herkkiä ulkopuolisten arvostelulle. Toki myös vaihto-opiskelijan kärkkäät vaatimukset pelin kieltämisen suhteen ovat herättäneet tunteita. Mielestäni yksittäisen, käytännössä tuntemattoman henkilön tviitistä on tehty tarpeettoman iso numero. Ei peliä olla kieltämässä, eihän edes ole olemassa tämän mahdollistavaa lakipykälää, eikä ketään olla erottamassa yliopistosta. Jostain syystä keskustelupalstoilla kuitenkin toimitaan ikään kuin tällaisia prosesseja olisi juuri nytkin käynnissä.
Siis tämä saksalainen vaihtari nimenomaan on vaatinut pelin myynnin kieltämistä ja kaiken Afrikan tähden pelaamisen lopettamista. Hän sanoi näin Iltalehden haastattelussa maanantaina.
Siis tämä Saksasta tullut vaihto-opiskelija haluaa saada päättää, minkälaisia lautapelejä Suomessa pelataan? Jo on aikoihin eletty!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää.
Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.
Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen van1haan oli.
Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.
Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.
Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.
Ei viittaa kolonialismiin? Timanttien etsiminen Afrikasta nimenomaan on kolonialismia, mitä muutakaan se olisi? Ja jos tämä ei ole kolonialismia, mikä on?
Kolonialistisessa kuvastossa Afrikka on täynnä luonnonvaroja, joita rohkeat seikkailijat ja löytöretkeilijät etsivät.
Tai sitten ihan vaan puhtaasti geologinen näkökulma. Afrikka on maanosa, mistä löytyy timantteja, aivan kuten Lemmenjoki on joki, mistä löytyy kultaa. Ei lautapeliä pelatessa tarvitse miettiä täysin pelilaudan ulkopuolisia asioita. Pitääkö myös murehtia niitä 9000 orjaa, jotka vielä Afrikassa ovat omiensa orjuuttamana? Onko sekin Afrikantähden syytä.
Kyllä on nykyään ihmisille vaikeaa leikkiä ja rentoutua, kun kaikki aika menee kolonialismin miettimiseen. Toivottavasti murehdit myös suomalaiset orjat.
Muuten hyvä viesti, mutta siis Afrikassa on nykyisin yli 9 miljoonaa orjaa. Joita orjuuttavat toiset afrikkalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää.
Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.
Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen vanhaan oli.
Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.
Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.
Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.
Sovitaan että Afrikasta ei puhuta enää mitään, eikä siellä oleviin yritetäkään ottaa mitään kontaktia. Poistetaan se myös meidän nykyisiltä kartoita. Kukaan ei loukkaannu ja kaikki ovat onnellisempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen käsittänyt jotain totaalisen väärin ja saatte lynkata jos niikseen on. Olen pelannut Afrikan tähteä lapsena 80-luvulla ja uudelleen 2000 luvulla muun muassa kummilasten kanssa. Peli on huikea seikkailu muiden joukossa ja siitä oppii Afrikan maantietoa. Samalla mielestäni oiva tilaisuus ottaa lasten kanssa puheeksi kolonialismin historia ja kertoa että peli on aikansa tuote. Miksi näillä spekseillä olisi tulkittava rasistiseksi? Tuskin kukaan peliä pelatessa miettii että menen Afrikkaan varastamaan luonnonvarat ja orjuuttamaan alkuperäisaasukkaat saati edes ajattelisi että se on enää tänä päivänä ok. Miten päälaellaan maailma ja ihmisten ajattelu (tai sen puute) voikaan tänä päivänä olla?
Mistä te sen kolonialismin siinä pelissä löydätte? Pelaajien etnisyyttä ei ole määritelty ja jalokiveä ei viedä pois Afrikasta, vaan viedään tunnettuihin afrikkalaisiin kauppakaupunkeihin. Rosvotkin ovat valkoisia. Kyllä siinä on savimaja ja kyllä osassa Afrikkaa edelleen asutaan savimajassa. Se on kulttuuriperintöä, mistä ollaan ylpeitä siellä. Monella on tarve päästä kaupungista takaisin suvun maille ja kyliin.
Sehän lähtee ihan siitä koko peruskonseptissa jossa Afrikka nähdään ulkopuolisten timantinmetsästymaana, seikkailupuistona. - Pelin luoka piti itsekin peliään kolonialistisena 1990-luvulla ja totesi, että hänen Afrikka-käsityksensä perustui peliä tehdessään vain lähinnä Tarzan filmeihin.
Kielletään nekin, ne Tarzan -elokuvat. Aivan varmasti joku niidenkin perusteella mielensä pahoittaa, eikö vain?
Olet aika lailla jälkijunassa tässä. Tarzan-kirjojen ja elokuvien kolonialistiset ihanteet ovat olleet tiedossa jo pitkään. Olen itse esimerkiksi lukenut aiheesta tieteellisen artikkelin yliopistossa jo 2000-luvun alkupuolella. Suomen lainsäädäntö ei mahdollista kirjojen tai elokuvien kieltämistä. Kun puhutaan kieltämisestä, tarkoitetaan sitä, missä yhteydessä teosta on sopivaa käyttää. Aivan varmasti olisi sopimatonta valita yliopiston tapahtuman teemaksi Tarzan-kirjat ja pukeutua sen mukaan alkuasukkaiksi, hellekypärään sonnustautuneiksi löytöretkeilijöiksi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää.
Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.
Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen van1haan oli.
Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.
Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.
Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.
Ei viittaa kolonialismiin? Timanttien etsiminen Afrikasta nimenomaan on kolonialismia, mitä muutakaan se olisi? Ja jos tämä ei ole kolonialismia, mikä on?
Kolonialistisessa kuvastossa Afrikka on täynnä luonnonvaroja, joita rohkeat seikkailijat ja löytöretkeilijät etsivät.
Tai sitten ihan vaan puhtaasti geologinen näkökulma. Afrikka on maanosa, mistä löytyy timantteja, aivan kuten Lemmenjoki on joki, mistä löytyy kultaa. Ei lautapeliä pelatessa tarvitse miettiä täysin pelilaudan ulkopuolisia asioita. Pitääkö myös murehtia niitä 9000 orjaa, jotka vielä Afrikassa ovat omiensa orjuuttamana? Onko sekin Afrikantähden syytä.
Kyllä on nykyään ihmisille vaikeaa leikkiä ja rentoutua, kun kaikki aika menee kolonialismin miettimiseen. Toivottavasti murehdit myös suomalaiset orjat.Afrikkalaisten näkökulmasta se, että Afrikassa on runsaasti timantteja, ei ole vain "geologinen seikka" vaan kipeä osa maanosan historiaa. On tärkeää suhtautua hienotunteisesti ja kunnioittavasti siihen, millaisia symbolisia merkityksiä milläkin asialla eri ihmisille on. Kotona peliä pelatessasi voit vapaasti olla miettimättä timanttikaivoksia ja orjia, mutta pelin tematiikan ja visuaalisen ilmeen hyödyntäminen yliopiston järjestämässä tapahtumassa, johon osallistuu myös afrikkalaistaustaisia opiskelijoita, on eri asia.
Hei Keijo!
Toki, samoin se geologinen seikka, että Suomesta löytyy paljon sähköautojen akkuihin tarvittavia mineraaleja, on kipeä osa maamme nykyisyyttä. On tärkeää suhtautua hienotunteisesti ja kunnioittavasti siihen, ja olla ostamatta sähköautoja, sähköpyöriä ja sähköpotkulautoja. Diarra voisi ensimmäisenä pyytää anteeksi syntejään tässä. Tuolla huristellessasi sähköautolla, sähköpyörällä tai sähköpotkulaudalla, voit vapaasti olla ajattelematta Suomen luonnon tuhoamista, mutta huvittelusi mahdollistaminen tarkoittaa luonnon tuhoa koko Suomen alueella, joka loukkaa syvästi jokaista suomalaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää.
Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.
Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen vanhaan oli.
Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.
Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.
Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.
Sovitaan että Afrikasta ei puhuta enää mitään, eikä siellä oleviin yritetäkään ottaa mitään kontaktia. Poistetaan se myös meidän nykyisiltä kartoita. Kukaan ei loukkaannu ja kaikki ovat onnellisempia.
Kannatan! Poistetaan turvaan vaikka Liberiaan kaikki tummaan vivahtavat ihmiset täältä Suomesta kärsimästä rasismista. Sitten he ovat kaikki onnellisia eivätkä loukkaannu mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen käsittänyt jotain totaalisen väärin ja saatte lynkata jos niikseen on. Olen pelannut Afrikan tähteä lapsena 80-luvulla ja uudelleen 2000 luvulla muun muassa kummilasten kanssa. Peli on huikea seikkailu muiden joukossa ja siitä oppii Afrikan maantietoa. Samalla mielestäni oiva tilaisuus ottaa lasten kanssa puheeksi kolonialismin historia ja kertoa että peli on aikansa tuote. Miksi näillä spekseillä olisi tulkittava rasistiseksi? Tuskin kukaan peliä pelatessa miettii että menen Afrikkaan varastamaan luonnonvarat ja orjuuttamaan alkuperäisaasukkaat saati edes ajattelisi että se on enää tänä päivänä ok. Miten päälaellaan maailma ja ihmisten ajattelu (tai sen puute) voikaan tänä päivänä olla?
Kerrotko sä siis lapsillesi Afrikantähteä pelatessanne esim. Kuningas Leopoldin puuhista Kongossa? Tai orjakaupasta länsirannikolla? Oletko sä kertonut, että se oikea Afrikantähti vietiin Brittein hoviin kun he olivat ensiksi vallanneet alueet ja sitten systemaattisesti veivät alueelta luonnonvarat, eriarvoisti väestön ja jätti paikalliset köyhyyteen?
Kertoisitko sinä? Antaa lasten olla ja elää rauhassa, kyllä se maailman pahuus ennemmin tai myöhemmin heitäkin koskettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen käsittänyt jotain totaalisen väärin ja saatte lynkata jos niikseen on. Olen pelannut Afrikan tähteä lapsena 80-luvulla ja uudelleen 2000 luvulla muun muassa kummilasten kanssa. Peli on huikea seikkailu muiden joukossa ja siitä oppii Afrikan maantietoa. Samalla mielestäni oiva tilaisuus ottaa lasten kanssa puheeksi kolonialismin historia ja kertoa että peli on aikansa tuote. Miksi näillä spekseillä olisi tulkittava rasistiseksi? Tuskin kukaan peliä pelatessa miettii että menen Afrikkaan varastamaan luonnonvarat ja orjuuttamaan alkuperäisaasukkaat saati edes ajattelisi että se on enää tänä päivänä ok. Miten päälaellaan maailma ja ihmisten ajattelu (tai sen puute) voikaan tänä päivänä olla?
Kerrotko sä siis lapsillesi Afrikantähteä pelatessanne esim. Kuningas Leopoldin puuhista Kongossa? Tai orjakaupasta länsirannikolla? Oletko sä kertonut, että se oikea Afrikantähti vietiin Brittein hoviin kun he olivat ensiksi vallanneet alueet ja sitten systemaattisesti veivät alueelta luonnonvarat, eriarvoisti väestön ja jätti paikalliset köyhyyteen?
Toisaalta, miksi erityisesti tästä pitäisi kertoa yksityiskohtaisesti? Aika vähissä on maailmanhistoriassa tapaukset, missä alueen vallannut osapuoli tekisi sen hyvää hyvyyttään ja jakelisi ruusuja uusille alamaisilleen; lähes järjestään valtaaminen on tarkoittanut koko ihmiskunnan historiassa hävitystä ja kuolemaa vallatulle alueelle. Miksi juuri Kongo/Belgia nyt pitäisi nostaa kepin nokkaan?
Kyllähän me hyvin yksityiskohtaisesti tiedetään mitä juutalaisille tehtiin 2. maailmansodan aikana
tai mitä venäläiset kasakat teki meille isovihan aikana. Pitäsikö nämä asiat vain unohtaa ja keksiä joku kiva, 3. valtakuntaa tai Venäjän miehitystä ja kasakoita ihannoiva peli, jossa jätettäisiin kertomatta mitä kaikkea pahaa ne tekivät?
Ja miten tämä kommentti liittyy afrikantähteen, mikä ei ihannoi yhtään mitään. Perustuu tavalliseen 1950-luvun kuvastoon. Siinä ei ole pelaajien etnisyyttä mainittu, ei kolonialismia ja jalokivikin liikkuu afrikan sisällä. Kerrotko että miten nuo sinun ehdottamasi kasakoita ihannoivat pelit liittyvät afrikan tähteen? Ei ainakaan meidän versioissa ihannoida ketään.
Ilmeisesti sulla on erittäin hatara yleissivistys, ja siksi ne kolonialismia ihanoivat nyanssit pelissä jää huomaamatta. Siinä pelissä etsitään Afrikan tähteä (The great star of Africa), joka on nykyisin esillä Tower of Londonissa, osana Britannian Kruunun jaokivikokoelmaa, minne se päätyi kolonialismin seurauksena lukuisien muiden jalokivien ja arvokkaiden luonnonvarojen seurauksena silloin, kun eurooppalaiset seikkailivat aseiden ja sotilaiden avustamana ympäri Afrikkaa niitä etsimässä.
Kolonialismissa ei ollut mitään väärää. Hyödytti Afrikkaa.
Hyödytti Afrikkaa miten?
Tiedät itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Helsinki University 0, Keijo 100.
Classic!
Siis oliko tää koko juttu ihan oikeasti keijotus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylellä hieno artikkeli tämän lapsellisen tietämättömän typerän ja riidanhaluisen p*skanheiton keskellä. Ihmisaistä on tullut lumihiutaleita jotka pöyristyvät kaikesta keskustelusta silloin kun se koskettaa itseä. Afrikan tähden liittymistä kolonialistiseen ja rasistiseen perinteeseen on tutkittu Suomessa jjo 1990-luvulla. Pelin tekijä ymmärsi itsekin että peli toistaa niitä.
Afrikan tähden loi 19-vuotias Tarzan-kirjojen fani kolonialismin kulta-aikana – miten peliin pitäisi nyt suhtautua?
Keskustelu Afrikan tähti -pelin kolonialismista on viime päivinä ryöpsähtänyt käyntiin. Tutkijat pitävät keskustelua hyvänä asiana mutta näkevät myös, että peliä voi hyvin pelata, kun ymmärtää sen olevan aikansa tuote.
(...)
Tutkija Olli Löytty Turun yliopistosta kertoo osallistuneensa keskusteluun Afrikan tähden kolonialistisuudesta jo 1990-luvun lopulla. Tuolloin hän sai Kari Mannerlalta pelin de luxe -version postissa, ja mukana oli saatekirje. Siinä Mannerla kertoo Löytyn mukaan olleensa pelin tekoaikaan vielä Tarzan-kirjailija Edgar Rice Burroughsin "uhri" ja että perehtyminen Afrikan historiaan oli sittemmin osoittanut hänen kuvansa olleen kovin romanttinen. Mannerla kuoli vuonna 2006.
(...)
Olli Löytty sanoo, ettei ymmärrä, miksi jotkut ihmiset ajattelevat, että jos asioita kritisoidaan, se tarkoittaisi, että ne halutaan kokonaan kieltää.
– Kulttuurihistoriaa ei voi eikä pidä deletoida. Peli on mahtava mahdollisuus käydä keskustelua siitä, millaisena maailma on joskus nähty.
Onpa hyvä, että otit esille tämän taannoisen artikkelin! Mielestäni on kiinnostavaa pohtia, miksi asiasta ei tuolloin noussut kohua. Tämä on omaa spekulaatiotani, mutta arvelisin syyksi sitä, että saksalaisen vaihto-opiskelijan esittämänä näkemys osui johonkin kipupisteeseen. Suomessa ollaan hyvin herkkiä ulkopuolisten arvostelulle. Toki myös vaihto-opiskelijan kärkkäät vaatimukset pelin kieltämisen suhteen ovat herättäneet tunteita. Mielestäni yksittäisen, käytännössä tuntemattoman henkilön tviitistä on tehty tarpeettoman iso numero. Ei peliä olla kieltämässä, eihän edes ole olemassa tämän mahdollistavaa lakipykälää, eikä ketään olla erottamassa yliopistosta. Jostain syystä keskustelupalstoilla kuitenkin toimitaan ikään kuin tällaisia prosesseja olisi juuri nytkin käynnissä.
Siis tämä saksalainen vaihtari nimenomaan on vaatinut pelin myynnin kieltämistä ja kaiken Afrikan tähden pelaamisen lopettamista. Hän sanoi näin Iltalehden haastattelussa maanantaina.
Siis tämä Saksasta tullut vaihto-opiskelija haluaa saada päättää, minkälaisia lautapelejä Suomessa pelataan? Jo on aikoihin eletty!
Miksi otatte noin vakavasti sen, mitä vaatimuksia joku tuntematon saksalainen on keksinyt esittää? Saahan sitä vaatia ihan mitä haluaa. Ei tämä tarkoita, että vaatimukset johtaisivat yhtään mitenkään. Tässä nimenomaisessa tapauksessa suorien syytösten kohteeksi joutunut Helsingin yliopistokaan ei ole ottanut vaatimuksiin mitään kantaa. On todettu, että rakenteellista rasismia on, ja sitä on pyydetty anteeksi. Ei muuta. Opiskelijoita ei olla rankaisemassa, saati erottamassa, eikä mikään taho ole "kieltämässä" peliä. Mitä se edes käytännössä tarkoittaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää.
Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.
Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen vanhaan oli.
Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.
No niin, ap täällä taas. Kiitos tosiaan vastauksesta, ymmärrän ongelman. Peli tulee vaivihkaa opettaneeksi Afrikan mantereesta puutteellista tietoa, ja tieto voi jäädä voimaan, jos pelaaja ei kohtaa korjaavia tietolähteitä.
Jos siis peliä muokattaisiin nykypäivään sopivammaksi, niin olisiko ratkaisu lisätä pelilaudalle sellaisia kuvia, jotka kuvaisivat myös muita puolia 1940- ja 1950-luvun Afrikasta, ja pelilaudalle kirjoitettaisiin näkyville aikaleima, 1951? Kenties sääntökirjan kirjoittaminen sellaiseen sanamuotoon, että pelin esiteltäisiin olevan "historiallinen seikkailu entisaikojen Afrikassa"?
Toinen mahdollisuus olisi lisätä lautaan kuvia, jotka kuvaavat myös nykypäivän Afrikkaa, mutta se olisi varmasti ongelmallista siksi, kun siitä välittyisi kuva, että siirtomaa-aikainen resurssien vieminen olisi vielä nykypäivänkin tiedoilla hyväksyttävää.
En minä siitä lapsena mitään geografiaa opetellut, opettelin kyseisen pelin säännöt. Koulussa sain kyllä tarvitsemani tiedot, samoin historiaa opettaessani. Ja hyvänen aika sentään, se on lautapeli. Kai tässä kohta joku pahoittaa mielensä jostain tavallisesta lelustakin.
Se on maantiede!!!! Ei mikään geografia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolonialismi on siinä se ongelma, kuten on mainittu. Se on myös vähän ongelma, että siinä ei varsinaisesti mainita, että kyseessä on historiallinen kuvaus afrikasta. Lapset eivät sitä osaa sisäistää.
Jos et käsittele asiaa historiallisesta näkökulmasta, Afrikka vaikuttaa takapajuiselta, vieraalta, vaaralliselta paikalta, missä ei asu pelaajan kaltaisia ihmisiä, vaan ainoastaan jotain alkuasukkaita.
Lapsethan eivät siinä suoranaisesti mitään pahaa näe. He näkevät jännän seikkailun tuntemattomassa paikassa, mutta toisaalta saavat vääristyneen kuvan Afrikasta. Se ei ole nykyaikaista tapaa opettaa lapsia maailmasta. Tilannetta voisi verrata samaan, että näkyttää muksuille Tarzan elokuvia 1930 luvulta, ilman että mainitsee niiden olevan miltei 100 vuotta vanhoja. Lapselle jää kuva, että tommoinen paikka se nyt on. Tilanne on todella ristiriitainen kun ottaa huomioon, että suomalaisten geeniperimä on nykyään laajemmalla skaalalla kuin se ennen van1haan oli.
Mitä enemmän tilannetta miettii, sitä enemmän toteaa, että Afrikan tähti -peli ei ole sopiva tapa opettaa geografiaa lapsille, koska sen maailmankuva on jymähtänyt menneelle aikakaudelle.
Pelihän ei tosiaan viittaa mitenkään kolonialismiin. Se sijoittuu afrikkaan, jossa tunnetusti löytyy timantteja. Timanttia ei edes viedä pois afrikasta, vaan se pitää kuljettaa Kairoon tai Tangieriin, molemmat sijaitsevat pohjois-afrikassa. Rosvot on valkoisia.
Mietin välillä miten pieniä ongelmia maailmassa on, kun simppeli peli saa tämänkaltaiset mittasuhteet.
Ei viittaa kolonialismiin? Timanttien etsiminen Afrikasta nimenomaan on kolonialismia, mitä muutakaan se olisi? Ja jos tämä ei ole kolonialismia, mikä on?
Kolonialistisessa kuvastossa Afrikka on täynnä luonnonvaroja, joita rohkeat seikkailijat ja löytöretkeilijät etsivät.
Tai sitten ihan vaan puhtaasti geologinen näkökulma. Afrikka on maanosa, mistä löytyy timantteja, aivan kuten Lemmenjoki on joki, mistä löytyy kultaa. Ei lautapeliä pelatessa tarvitse miettiä täysin pelilaudan ulkopuolisia asioita. Pitääkö myös murehtia niitä 9000 orjaa, jotka vielä Afrikassa ovat omiensa orjuuttamana? Onko sekin Afrikantähden syytä.
Kyllä on nykyään ihmisille vaikeaa leikkiä ja rentoutua, kun kaikki aika menee kolonialismin miettimiseen. Toivottavasti murehdit myös suomalaiset orjat.Afrikkalaisten näkökulmasta se, että Afrikassa on runsaasti timantteja, ei ole vain "geologinen seikka" vaan kipeä osa maanosan historiaa. On tärkeää suhtautua hienotunteisesti ja kunnioittavasti siihen, millaisia symbolisia merkityksiä milläkin asialla eri ihmisille on. Kotona peliä pelatessasi voit vapaasti olla miettimättä timanttikaivoksia ja orjia, mutta pelin tematiikan ja visuaalisen ilmeen hyödyntäminen yliopiston järjestämässä tapahtumassa, johon osallistuu myös afrikkalaistaustaisia opiskelijoita, on eri asia.
Sinä et nyt ymmärrä, että tässä puhutaan lautapelistä. Peli ei edusta kolonialismia. Siinä jahdataan pahvinpalaa, jonka toisella puolella on jalokiveä esittävä kuva.
Hirvittävä luento kolonialismist lautapelin vuoksi. Oikeasti yksikään lapsi ei ajattele sortoa sitä pelatessaan, vaan yrittää voitta pelin. Aivan kuten kilvessä tai muumipeleissä.
Teetkö joka asiasta tuommoisen syväluotaavan luennon. Aika vi#un raskas elämä., kun ei pysty edes lautapeliä pelaamaan.
Miten suomalaisten sorto, kai muistat niistäkin luennoida?
Helsinki University 0, Keijo 100.
Classic!