Lapsettoman naisen suhde mieheen, jolla 2-vuotias lapsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä kun unohtui tuosta, että sen uuden kumppanin tulot otetaan huomioon myös päivähoitomaksussa, ei etävanhemman.

Eli se äidin (tai no, lähivanhemman) uusi puoliso on monella tavalla vastuullinen.

Ei uusperheessä voi olla vapaamatkustajana.

Tää on muutes tosi epäreilu juttu.

Itse olen keskituloinen ja lapseni päivähoitomaksu oli hyvin pieni.

Kun muutimme nykyisen mieheni kanssa yhteen, alkoi mennä maksimimaksu.

Kun taas ex-mieheni luo muutti hänen uusi puolisonsa, ei tätä huomioida esim. elatuskykyä laskettaessa.

Minusta tässä on selkeä epäkohta lähivanhemman tappioksi.

Meillä ei ole aiheuttanut ongelmia mutta jos olisikin tiukasti omat rahat niin olisin kusessa.

Syrjähti aiheen viereen mutta oli pakko tarttua tähän.

Samaa mieltä, ettei reilulta tunnu, mutta pakko kommentoida, että muutenhan nykysysteemi on todella lähivanhempimyönteinen ja toivottavasti uudistuu pian. Esim. just se, että ylipäänsä on pakko päättää että toinen on lähivanhempi ja toinen on etävanhempi, vaikka todellisuudessa lapsi ois tasan 50% ajasta kummallakin. Tällä hetkellähän ei kai oikein edes ole mitään ohjeistusta siitä, miten esim. elatusapu kuuluisi laskea vuoroasumistilanteessa, kun se olemasssaoleva laskuri ei vuoroasumiseen järkevästi sovellu. Ja sitten tietysti se erityisesti, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa riidoissa lähivanhemmalla ei ole kuluriskiä, koska lähivanhempi ajaa riitajuttua lapsen nimissä ja valtio käytännössä maksaa tällöin oikeudenkäyntikulut jos lähivanhempi/"lapsi" häviää, kun taas etävanhempi joutuu kantamaan kuluriskin. Off-topic mutta joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu miehestä ja lapsen äidistä sekä lapsesta, et mitä on edessä. Kuinka pitkä aika erosta on? Jos mies todella huolehtii omasta lapsestaan, haasteena voi olla se, että hänen on alkuun vaikea jakaa arkea aikuisen kanssa, joka ei ole lapsen äiti. Hän voi yrittää päättää kaikista tärkeistä asioista itse, jolloin sinulle on vaarana jäädä pelkkä leikittäjän ja siivoojan rooli. Jos mies taas herkästi olisi tyrkkäämässä lasta sinun kontillesi, niin ajan myötä on vaarana katkeroitua, kun mies ei hoida omia velvollisuuksiaan. Lapsen äiti voi pistää kapuloita rattaisiin, voi tehdä tapaamisista hankalia, vaihdella mielivaltaisesti aikoja ja vaatia teitä noudattamaan hänen kotinsa sääntöjä syömisten ja aikataulujen suhteen.

Kaikkiin uusperheisiin kuuluu ulkopuolisuuden tunteen kohtaaminen ja käsitteleminen ja sitä tuntee varmasti jokainen jäsen vuorollaan, mutta kaikista eniten uusi tulokas eli sinä. Ulkopuolisuuden tunteen tuomaa kipua ei saa kostaa ikinä lapsille, vaan se pitää käsitellä puhumalla kumppanisi kanssa. Menee aikaa, ennen kuin olette yhtenäinen perhe, jossa kaikilla on oma paikkansa ja tilansa. Se pitää vain hyväksyä ja asioista pitää kyetä keskustelemaan, kerta toisensa jälkeen.

Jos minusta tulee joskus äitipuoli niin en noudata lapsen äidin sääntöjä. Syödään karkkia ja jäätelöä paljon, jos lapsi tyttö voidaan lakkailla kynsiä.

Äiti voi vaatia noudattamaan kotinsa sääntöjä syömisten ja aikataulujen suhteen, mutta niitä ei todellakaan noudateta. Itsepä erosi HAH HAH

Ei kukaan huoli tuollaista ihmistä lastensa äitipuoleksi, vaikka miestrollihan sinä olet. Muutama tapaaminen lastensuojeluviranomaisten kanssa muuttaa välinpitämättömänkin miehenkin mielen, kenen kanssa kannattaa seurustella.

Lastensuojeluviranomaisten tapaaminen ei muuta mitään, he sanovat biologiselle äidille että äitipuoli tarkoitti hyvää. Nykyään mummotkin antaa lapsille mitä tahansa eikä yksikään viranomainen siihen mitään sano. Biologiselle äidille hommataan korkeintaan terapiaa.

Biologista äitiä pidetään korkeintaan liian tarkkana ja nipona. Ja lapselle tulee uusi mummokin joka hoitaa ja antaa sitä sun tätä lapselle esim. jäätelöä ja karkkia paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu miehestä ja lapsen äidistä sekä lapsesta, et mitä on edessä. Kuinka pitkä aika erosta on? Jos mies todella huolehtii omasta lapsestaan, haasteena voi olla se, että hänen on alkuun vaikea jakaa arkea aikuisen kanssa, joka ei ole lapsen äiti. Hän voi yrittää päättää kaikista tärkeistä asioista itse, jolloin sinulle on vaarana jäädä pelkkä leikittäjän ja siivoojan rooli. Jos mies taas herkästi olisi tyrkkäämässä lasta sinun kontillesi, niin ajan myötä on vaarana katkeroitua, kun mies ei hoida omia velvollisuuksiaan. Lapsen äiti voi pistää kapuloita rattaisiin, voi tehdä tapaamisista hankalia, vaihdella mielivaltaisesti aikoja ja vaatia teitä noudattamaan hänen kotinsa sääntöjä syömisten ja aikataulujen suhteen.

Kaikkiin uusperheisiin kuuluu ulkopuolisuuden tunteen kohtaaminen ja käsitteleminen ja sitä tuntee varmasti jokainen jäsen vuorollaan, mutta kaikista eniten uusi tulokas eli sinä. Ulkopuolisuuden tunteen tuomaa kipua ei saa kostaa ikinä lapsille, vaan se pitää käsitellä puhumalla kumppanisi kanssa. Menee aikaa, ennen kuin olette yhtenäinen perhe, jossa kaikilla on oma paikkansa ja tilansa. Se pitää vain hyväksyä ja asioista pitää kyetä keskustelemaan, kerta toisensa jälkeen.

Jos minusta tulee joskus äitipuoli niin en noudata lapsen äidin sääntöjä. Syödään karkkia ja jäätelöä paljon, jos lapsi tyttö voidaan lakkailla kynsiä.

Äiti voi vaatia noudattamaan kotinsa sääntöjä syömisten ja aikataulujen suhteen, mutta niitä ei todellakaan noudateta. Itsepä erosi HAH HAH

Ei kukaan huoli tuollaista ihmistä lastensa äitipuoleksi, vaikka miestrollihan sinä olet. Muutama tapaaminen lastensuojeluviranomaisten kanssa muuttaa välinpitämättömänkin miehenkin mielen, kenen kanssa kannattaa seurustella.

Lastensuojeluviranomaisten tapaaminen ei muuta mitään, he sanovat biologiselle äidille että äitipuoli tarkoitti hyvää. Nykyään mummotkin antaa lapsille mitä tahansa eikä yksikään viranomainen siihen mitään sano. Biologiselle äidille hommataan korkeintaan terapiaa.

Biologisen äidin ei kannata erota jos ei pää kestä. Kun tulee ero niin äiti ei enää määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä kun unohtui tuosta, että sen uuden kumppanin tulot otetaan huomioon myös päivähoitomaksussa, ei etävanhemman.

Eli se äidin (tai no, lähivanhemman) uusi puoliso on monella tavalla vastuullinen.

Ei uusperheessä voi olla vapaamatkustajana.

Tää on muutes tosi epäreilu juttu.

Itse olen keskituloinen ja lapseni päivähoitomaksu oli hyvin pieni.

Kun muutimme nykyisen mieheni kanssa yhteen, alkoi mennä maksimimaksu.

Kun taas ex-mieheni luo muutti hänen uusi puolisonsa, ei tätä huomioida esim. elatuskykyä laskettaessa.

Minusta tässä on selkeä epäkohta lähivanhemman tappioksi.

Meillä ei ole aiheuttanut ongelmia mutta jos olisikin tiukasti omat rahat niin olisin kusessa.

Syrjähti aiheen viereen mutta oli pakko tarttua tähän.

Samaa mieltä, ettei reilulta tunnu, mutta pakko kommentoida, että muutenhan nykysysteemi on todella lähivanhempimyönteinen ja toivottavasti uudistuu pian. Esim. just se, että ylipäänsä on pakko päättää että toinen on lähivanhempi ja toinen on etävanhempi, vaikka todellisuudessa lapsi ois tasan 50% ajasta kummallakin. Tällä hetkellähän ei kai oikein edes ole mitään ohjeistusta siitä, miten esim. elatusapu kuuluisi laskea vuoroasumistilanteessa, kun se olemasssaoleva laskuri ei vuoroasumiseen järkevästi sovellu. Ja sitten tietysti se erityisesti, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa riidoissa lähivanhemmalla ei ole kuluriskiä, koska lähivanhempi ajaa riitajuttua lapsen nimissä ja valtio käytännössä maksaa tällöin oikeudenkäyntikulut jos lähivanhempi/"lapsi" häviää, kun taas etävanhempi joutuu kantamaan kuluriskin. Off-topic mutta joo.

Noissa ajatellaankin lapsen etua eikä vanhemman.

Lapsella ei ole velvollisuutta selitellä perhetilannettaan, joten on hyvä että on edes yksi kiinteä osoite.

Ei lähivanhempi voi omia etujaan ajaa lapsen nimissä, ja aina on syynsä sillä että oikeuteen asti joudutaan.

Ja mitä elatukseen tulee, usein nykyään tehdää päätös ettei elatusmaksua makseta. Silloin paitsi asuminen myös hankinnat olisi mentävä tasan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä kun unohtui tuosta, että sen uuden kumppanin tulot otetaan huomioon myös päivähoitomaksussa, ei etävanhemman.

Eli se äidin (tai no, lähivanhemman) uusi puoliso on monella tavalla vastuullinen.

Ei uusperheessä voi olla vapaamatkustajana.

Tää on muutes tosi epäreilu juttu.

Itse olen keskituloinen ja lapseni päivähoitomaksu oli hyvin pieni.

Kun muutimme nykyisen mieheni kanssa yhteen, alkoi mennä maksimimaksu.

Kun taas ex-mieheni luo muutti hänen uusi puolisonsa, ei tätä huomioida esim. elatuskykyä laskettaessa.

Minusta tässä on selkeä epäkohta lähivanhemman tappioksi.

Meillä ei ole aiheuttanut ongelmia mutta jos olisikin tiukasti omat rahat niin olisin kusessa.

Syrjähti aiheen viereen mutta oli pakko tarttua tähän.

Samaa mieltä, ettei reilulta tunnu, mutta pakko kommentoida, että muutenhan nykysysteemi on todella lähivanhempimyönteinen ja toivottavasti uudistuu pian. Esim. just se, että ylipäänsä on pakko päättää että toinen on lähivanhempi ja toinen on etävanhempi, vaikka todellisuudessa lapsi ois tasan 50% ajasta kummallakin. Tällä hetkellähän ei kai oikein edes ole mitään ohjeistusta siitä, miten esim. elatusapu kuuluisi laskea vuoroasumistilanteessa, kun se olemasssaoleva laskuri ei vuoroasumiseen järkevästi sovellu. Ja sitten tietysti se erityisesti, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa riidoissa lähivanhemmalla ei ole kuluriskiä, koska lähivanhempi ajaa riitajuttua lapsen nimissä ja valtio käytännössä maksaa tällöin oikeudenkäyntikulut jos lähivanhempi/"lapsi" häviää, kun taas etävanhempi joutuu kantamaan kuluriskin. Off-topic mutta joo.

Noissa ajatellaankin lapsen etua eikä vanhemman.

Lapsella ei ole velvollisuutta selitellä perhetilannettaan, joten on hyvä että on edes yksi kiinteä osoite.

Ei lähivanhempi voi omia etujaan ajaa lapsen nimissä, ja aina on syynsä sillä että oikeuteen asti joudutaan.

Ja mitä elatukseen tulee, usein nykyään tehdää päätös ettei elatusmaksua makseta. Silloin paitsi asuminen myös hankinnat olisi mentävä tasan.

Öööö eikös huoltajuusriidassa lähivanhempi käytännössä nimenomaan aja lapsen nimissä juttua oman lähivanhemmuutensa / haluamiensa tapaamisoikeuksien / tms hyväksi? Tietysti vaihtelee tapauskohtaisesti kenen ”vika” on se, että oikeuteen asti joudutaan ja hieno homma jos lähivanhempi ajaa aidosti lapsen etua eikä omaansa, mutta varmasti joskus se on myös lähivanhemman vika, että oikeudessa ollaan ja lähivanhempi voi olla väärässä, jolloin ei ole erityisen reilua, että lähivanhemmalla ei ole juuri koskaan kuluriskiä toisin kuin etävanhemmalla.

Huoltajuusasioita ajetaan omissa nimissä, elatus- ja tapaamisasioita lapsen.

Ei kelpaisi mulle noi helppo mies, joka ensin tekee lapsen ja sitten heti perään lupaa tehdä lapsen toisenkin naisen kanssa. Toisaalta hyvä, että tulee nuo jämämiehetkin uusiokäytettyä - huoltosuhde ja silleen. Miehen lasta käy kyllä sääliksi, että jo suunnitellaan uuden perheen perustamista ennen ku 2 v:n arki on ollenkaan asettunut. Miltä tuntuu olla lapsi, jonka vanhemmat kerkesi vain tappelemaan ja eroamaan ja sitten kuviossa olikin jo sisarpuoli, joka oli toisessa kodissa tärkeämpi, itse tuo 2 v saa olla vain "aikuisten" heittopussi suhdeviritelmien sotkussa.... ai että oot löytänyt ihanan isän tulevalle lapsillesi

Itse en ikinä tyytyisi naiseen, jolla on lapsi(a). -Lauri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä kun unohtui tuosta, että sen uuden kumppanin tulot otetaan huomioon myös päivähoitomaksussa, ei etävanhemman.

Eli se äidin (tai no, lähivanhemman) uusi puoliso on monella tavalla vastuullinen.

Ei uusperheessä voi olla vapaamatkustajana.

Tää on muutes tosi epäreilu juttu.

Itse olen keskituloinen ja lapseni päivähoitomaksu oli hyvin pieni.

Kun muutimme nykyisen mieheni kanssa yhteen, alkoi mennä maksimimaksu.

Kun taas ex-mieheni luo muutti hänen uusi puolisonsa, ei tätä huomioida esim. elatuskykyä laskettaessa.

Minusta tässä on selkeä epäkohta lähivanhemman tappioksi.

Meillä ei ole aiheuttanut ongelmia mutta jos olisikin tiukasti omat rahat niin olisin kusessa.

Syrjähti aiheen viereen mutta oli pakko tarttua tähän.

Samaa mieltä, ettei reilulta tunnu, mutta pakko kommentoida, että muutenhan nykysysteemi on todella lähivanhempimyönteinen ja toivottavasti uudistuu pian. Esim. just se, että ylipäänsä on pakko päättää että toinen on lähivanhempi ja toinen on etävanhempi, vaikka todellisuudessa lapsi ois tasan 50% ajasta kummallakin. Tällä hetkellähän ei kai oikein edes ole mitään ohjeistusta siitä, miten esim. elatusapu kuuluisi laskea vuoroasumistilanteessa, kun se olemasssaoleva laskuri ei vuoroasumiseen järkevästi sovellu. Ja sitten tietysti se erityisesti, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa riidoissa lähivanhemmalla ei ole kuluriskiä, koska lähivanhempi ajaa riitajuttua lapsen nimissä ja valtio käytännössä maksaa tällöin oikeudenkäyntikulut jos lähivanhempi/"lapsi" häviää, kun taas etävanhempi joutuu kantamaan kuluriskin. Off-topic mutta joo.

Noissa ajatellaankin lapsen etua eikä vanhemman.

Lapsella ei ole velvollisuutta selitellä perhetilannettaan, joten on hyvä että on edes yksi kiinteä osoite.

Ei lähivanhempi voi omia etujaan ajaa lapsen nimissä, ja aina on syynsä sillä että oikeuteen asti joudutaan.

Ja mitä elatukseen tulee, usein nykyään tehdää päätös ettei elatusmaksua makseta. Silloin paitsi asuminen myös hankinnat olisi mentävä tasan.

En kyl myöskään ymmärrä miksi se jos voisi olla kaksi osoitetta, jotenkin johtais suoraan lapsen edun vastaiseen lopputulokseen. Voishan lapsi vaikka osoitetta kysyttäessä päättää ilmoittaa vain yhden osoitteen tai miten vaan jos ei halua kertoa perhetilanteesta. Eri asia sitten se, että kahden osoitteen salliminen edellyttäis varmaankin isompaa uudistusta, kun tulis ratkaistavaksi, miten vaikuttaa tukiin (lapsilisä maksetaan lähivanhemmalle), lähikoulupaikkaan yms.

Ja siis totta kai jos elaria ei makseta ollenkaan, niin lapsen hankintojen pitää jakautua järkevästi vanhempien maksettavaksi (ei nyt välttämättä aina tasan jos vanhemmilla eri tulotaso). En mitenkään meinannut myöskään, että vuoroasumisssa elaria lähtökohtaisesti ei pitäis lainkaan maksaa vaan että nykyinen laskuri ei sovellu vuoroasumistilanteeseen (kuten laskurissa disclaimerina lukeekin). Se johtuu erityisesti siitä, että laskuri ja ohje johon se perustuu tuntuu lähtevän siitä, että lapsi asuu lähivanhemmalla ja tapaa etää silloin tällöin eikä etällä välttämättä ole edes kämppää jossa lapselle soveltuvia tiloja/mahdollisesti oma huone. En nyt oo tätä mitenkään huippusyvällisesti miettinyt, mutta musta reilun oloinen jako vuoroasumistilanteessa vois äkkiseltään olla vaikka semmoinen että tunnustetaan että molemmilla vanhemmilla pitää olla sen kokoinen asunto, että lapsi sinne järkevästi mahtuu, sitten lasketaan lapsesta aiheutuvat kokonaismenot ja jaetaan ne tulojen suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Huoltajuusasioita ajetaan omissa nimissä, elatus- ja tapaamisasioita lapsen.

Ok, kiitos korjauksesta! Voi hyvin olla noin. Mut käytännössähän noi elatus- ja tapaamisetasiat on keskeiset, kun eihän huoltajuutta menetä kuin ääritilanteessa muutenkaan.

En nää ongelmaksi tuota, että mies sysäisi vastuun lapsesta minulle. On todella rakastava ja huolehtiva isä. Myöskään taloudellinen puoli ei ole meillä ongelma. Olemme molemmat hyvä palkkaisessa työssä.

Pikemminkin mietin, tuleeko meidän suhde pyörimään pelkästään tämän 2-vuotiaan ympärillä, vai saammeko arjen toimimaan niin,että meillä on myös yhteistä parisuhde aikaa ja minulla tasapuolisesti päätäntävaltaa asioissa. Pidän lapsista, mutta lapsettomana olen tietyllä tavalla mustasukkainen miehen huomiosta. Pelkään myös, että joudun vain sivusta katsojan rooliin, jossa elämä pyörii lapsen ja exän ehdoilla jossa minun ja liehen yhteiselle elämälle ei ole tilaa. Rakastan kuitenkin miestä ja haluaisin hänen kanssaan parisuhteen ja yhteisen elämän sekä myöhemmin perheen. Yhteinen lapsi ehkä helpottaisi minun asemaani tässä kuviossa?

ap

Vierailija kirjoitti:

En nää ongelmaksi tuota, että mies sysäisi vastuun lapsesta minulle. On todella rakastava ja huolehtiva isä. Myöskään taloudellinen puoli ei ole meillä ongelma. Olemme molemmat hyvä palkkaisessa työssä.

Pikemminkin mietin, tuleeko meidän suhde pyörimään pelkästään tämän 2-vuotiaan ympärillä, vai saammeko arjen toimimaan niin,että meillä on myös yhteistä parisuhde aikaa ja minulla tasapuolisesti päätäntävaltaa asioissa. Pidän lapsista, mutta lapsettomana olen tietyllä tavalla mustasukkainen miehen huomiosta. Pelkään myös, että joudun vain sivusta katsojan rooliin, jossa elämä pyörii lapsen ja exän ehdoilla jossa minun ja liehen yhteiselle elämälle ei ole tilaa. Rakastan kuitenkin miestä ja haluaisin hänen kanssaan parisuhteen ja yhteisen elämän sekä myöhemmin perheen. Yhteinen lapsi ehkä helpottaisi minun asemaani tässä kuviossa?

ap

yhteinen lapsi ei helpottaisi, vaan vaikeuttaisi asioita. 

Herättäisi epäilyksiä, että miksi mies on eronnut niin pienen lapsen perheestä. Mitä hänessä on vikana? Ottaisin yhteyttä ex-vaimoon ja kysyisin suoraan.

Itse miehenä erosin kun lapset olivat 6- ja 2-vuotiaat. Laastarisuhteena alkanut tapailu kehittyi lopulta oikeaksi parisuhteeksi, mutta olimme seurustelleet lähes vuoden, ennen kuin esittelin naista ja lapsia toisilleen.

Ihmettelen, millainen ihminen läpikäy ja käsittelee eronsa niin nopeasti, että on käytännössä heti perustamaan seuraavan kumppanin kanssa perheen.