Kaduttaa, kun en tehnyt lapsia
Tuli mieleen tuosta, että joku harmittelee lapsiaan.
Että ihmisiä voi alkaa kaduttaa mitkä elämänvalinnat tahansa. Minulle suurin virhe oli jättää lapset tekemättä! Olin pitkälle yli kolmekymppiseksi asti vakaumuksellinen vela, kunnes rakastuin uuteen mieheen, joka tykkäsi lapsista. Aloin itsekin ajatella pikku hiljaa toisin. Alettiin yrittää omaa, kun olin 38-vuotias. Ei onnistunut luomusti, eikä hoidoilla. Kun olin 41-vuotias, meille tuli ero, mies otti nuoremman, jonka kanssa hänellä nyt on kaksi lasta. Mitä minulla on nyt, 45-vuotiaana... Tyhjä koti, liikaa aikaa ja tilaa ihmetellä, tätäkö mun elämäni on hautaan asti. Juu, saan matkustella ja juhlia ja ostaa mitä haluan, mutta kun sitä on tehny koko aikuisikänsä sekin tylsistyttää.
Ei kaikille veloilla tietystikään näin käy. Mutta osalle käy. Tunnen samoin ajattelevia kypsällä iällä mieltään muuttaneita kaksi muutakin. Tämä lohdutuksena niille äideille, joita harmittaa oman ajan puute ja jatkuva lapsiperhearki: voisi hyvin olla, että jos teillä ei niitä lapsia olisi, saattaisitte katua sitten puolestaan sitä!
Kaikkea hyvää äideille ja lapsettomille, koetetaan muistaa se, että oma elämä ei ole sama asia kuin kaikkien muiden elämä ja jokaisella on oikeus omiin ratkaisuihinsa ja tunteisiinsa.
Kommentit (96)
Minkä takia lapselliset tuli tähän ketjuun kun puhutaan veloista, menisitte antamaan niitä hyviä ohjeita siihen toiseen ketjuun missä äiti katu lapsensa tekemistä.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 17:15"]
Perhe=rakkaus. Velojen elämä on loppupeleissä varmaan aika tyhjää. Paitsi, jos teillä on näin Suomen oloissa harvinaisen yhtenäinen suku.
[/quote]
Suku? Tiiätkö kun kaikki ei ole vähääkään kiinnostuneita sukulaisistaan, eikä pidä perheeseenkään yhteyttä. Elämän sisältö voi olla ihan jossain muualla kuin ihmisissä joiden kanssa pitäis olla "rakas" vain siksi että sattuu olemaan samoja geenejä. En mä ainakaan koe että olis jotenkin tyhää kun ei ole sisaruksia, lapsia eikä isovanhempia esimerkiksi. Ainoat elossaolevat sukulaiset on äiti, pari tätiä ja jokunen serkku, äiti on ainoa johon pidän yhteyttä koska on pakko hänen terveydentilansa takia.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 19:27"]
Ap, minkä vuoksi lapsirakas miehesi oli odottanut lastentekoaan nelikymppiseksi asti?
[/quote]
Hei!
Vastaan vasta nyt, koska pääsin koneelle vasta...
Kyllä hän halusi lapsia koko ajan, mutta nuorempana tyytyi haluuni pysyä lapsettomana ja teki hiljaista käännytystyötään, kunnes minuakin alkoi innostaa ajatus. Sitten tosiaan yritettiin kiivaasti ja tuloksetta.
Joku ehdotti oleilua lasten seurassa. Totta kai teen sitä jo nyt. Tosin se vain pahentaa oloani ja tunnetta tyhjästä sylistä.
Missään en siis väitä, etteikö osa veloista pysy kannassaan hamaan hautaan asti. Mutta minä olen elävä todiste siitä, että mieli voi myös muuttua, ja ystäväpiiriin kuuluu tosiaan muitakin samanlaisia.
Voi, tietysti voi olla, että jos olisin saanut lapsia, nyt katuisin sitten sitä. Kukaan ei voi tietää ennen kuin kokeilee, myöskään vela sitä, millaista on olla äiti. Mutta epäilen vankasti, että en olisi katunut - tiedän kyllä aika hyvin, millaista lapsiperheen arki on.
ap
Onko sinulla kummilapsia tai sisarusten lapsia, joiden kanssa voisit puuhailla ja purkaa heihin hoivaviettiäsi?
Oletko ikinä harkinnut ryhtyväsi sijaisvanhemmaksi tai tukiperheeksi jollekin kaltoinkohdellulle lapselle?
Yleltä tuli joku vuosi-pari sitten dokkari näistä ylpeistä feministiveloista, jotka osa olivat myös "vesoja" eli vapaaehtoisesti sinkkuja.
Kilvan sitten kameroiden edessä vakuuttelivat, että "kyllä kyllä uskon olevani onnellinen yksin sitten kun olen 70-vuotias mummeli, en minä mitään lapsia tai perhettä kaipaa, HEHEHEHE".
Ei ollut kovin vakuuttavaa minusta :D Että hehehe vaan, velat. Teille tärkeintähän on tietysti se ettei tuota hienoa, trendikästä nimitystänne vaan käytetä väärin.
Minua ei. Kun ei sopivaa, mieleistä, vapaata minuun sitoutuvaa ja kanssani perheen haluavaa tullut vastaan niin näin on parempi. Miehelläni on aikuiset lapset edellisestä avioliitostaan.
Mieti jos ryhtyisit jollekin lapselle tukiperheeksi(viikonloppu silloin tällöin)tai sijaisvanhemmaksi. Sijaisvanhemmuus olis mun kutsumus mutta mies ei halua joten se täytyy unohtaa ainakin jos yhdessä pysytään. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä myös yksin.
No tee nyt. Meidän äiti on 45v ja odottaa 16 lasta.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 17:34"]Meidän lapset maksaa teidän velojen eläkkeet
[/quote]
Ja velat maksaa niiden lasten hoidon ja koulutuksen. Fair deal.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:44"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:33"]
Jos olisit ollut vela, olisit hankkinut itsellesi sterilisaation vahinkoraskauksien välttämiseksi. Minulle on ollut aina selvää, etten missään olosuhteissa hankkisi lapsia.
[/quote]
Ei ollut tarvetta hankkia, kierukka pelitti erinomaisesti, joten en stressannut ehkäisyä muutenkaan. Ja kuten myöhemmin kävi ilmi, ei ihme ettei tarvinnut stressata :-(
Ihme kiivaus sulla muuten dissata muiden kokemuksia "jos olisit ollut vela".... Mistä moinen aggressio? Minä kerroin oman tarinani, sinulla on omasi.
ap
[/quote]
Kulta pieni, saat ihan vapaasti katua lapsettomuuttasi ja muuttaa mieltäsi asiasta vaikka kuinka monta kertaa. Älä kuitenkaan väitä olleesi vapaaehtoisesti lapseton, koska et ole sitä koskaan ollut. Vapaaehtoinen lapsettomuus on pysyvä päätös siitä, ettei koskaan tule hankkimaan lapsia. Vela ei muuta mieltään lasten hankinnasta, vaikka tapaisi kuinka ihanan miehen. -2
[/quote]
Niinhän sinä luulet. Luulin minäkin varmuudella, että minä en pidä lapsista, enkä niitä koskaan halua - ja silti mieli muuttui iän ja elämäntilanteen myötä. En väitä missään, että kaikilla mieli muuttuisi, mutta osalla se muuttuu, kulta pieni!
Vela ei ole mikään jälkiläteisanalyysi eletystä elämästä, eikä sitä voi varmuudella tietää kukaan etukäteen. Vela on kullakin hetkellä vallitseva, SENHETKINEN asenne lapsien hankkimiseen.
ap
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:49"]
Eikö sulla oo kavereita vai miks olet niin yksinäinen?
[/quote]
On minulla, mutta heillä on omat elämänsä ja kiireensä. Ei kaverit perhettä korvaa.
ap
Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa.
Mutta niinkuin sinäkin nyt tiedät niin ei niitä lapsia niin vaan tehdä joten ehkä et olisi nuorempanakaan tullut raskaaksi.
#11 Miten kuvittelet pystyväsi määrittämään kuka on "aito" vela, ja kuka ei? Vaikutat hieman ylimieliseltä.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:51"]
Vela on kullakin hetkellä vallitseva, SENHETKINEN asenne lapsien hankkimiseen.
ap
[/quote]
Ei pidä paikkaansa. Eiköhän joka toinen teini ole sitä mieltä, ettei ikinä lapsia minulle, voi oksennus. Emme me silti pidä heitä veloina. Olit vain toistaiseksi lapseton niin kuin tuhannet muutkin. -2
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:53"]
Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa.
Mutta niinkuin sinäkin nyt tiedät niin ei niitä lapsia niin vaan tehdä joten ehkä et olisi nuorempanakaan tullut raskaaksi.
[/quote]
Totta. Mutta ehkä se olisi silti ollut helpompaa aiemmin eikä vasta nelikymppisenä. Ja nuorempana olisi voinut adoptoidakin.
ap
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:54"]
#11 Miten kuvittelet pystyväsi määrittämään kuka on "aito" vela, ja kuka ei? Vaikutat hieman ylimieliseltä.
[/quote]
Kyse on siitä, mitä tuo sana tarkoittaa. -2
Mites adoptiomahdollisuudet? Tai löytyisi joku yh-iskä jonka lapset tarvii rakastavan äitipuolen :-)
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:55"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:51"]
Vela on kullakin hetkellä vallitseva, SENHETKINEN asenne lapsien hankkimiseen.
ap
[/quote]
Ei pidä paikkaansa. Eiköhän joka toinen teini ole sitä mieltä, ettei ikinä lapsia minulle, voi oksennus. Emme me silti pidä heitä veloina. Olit vain toistaiseksi lapseton niin kuin tuhannet muutkin. -2
[/quote]
No, jos tuo ajatus sinua lämmittää, niin ihan sama. Sulla näyttää olevan kova tarve ajatella noin... Joten sä saat itseksesi määrittää sanan miten haluat.
Vankka ajatus oli kumminkin, etten koskaan ikinä missään oloissa halua lapsia.
ap
Ihme vänkäämistä tälläkin palstalla taas.
Kerran vela, aina vela, muuten ei ole oikea vela. Kerran leski, aina leski, muuten et ole ollutkaan oikea leski? Kerran aviovaimo, aina aviovaimo, muuten et ole koskaan ollutkaan aviovaimo?
Idioottimaista ajattelua. En ole ap, mutta en ymmärrä, miksi ihminen ei saisi kertoa, että mieli voi muuttua. Onko se edes tervettä, jos ihminen ei koskaan elämässään muuta mielipidettään mistään asiasta?