Miksi mies ei saisi tapailla muita naisia (ystävinä)?

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:41"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:05"][quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 09:38"] Mieheni ei todellakaan päästäis mua,ja eipä olis tarvetta lähteäkään muiden miesten kanssa reissulle. Ystäviä saa kyllä olla,mutta en ymmärrä mikä tarve päästä yhteisille reissuille. Itsellänikin on hyviä miesystäviä,joiden kansaa olen ystävystynyt jo lapsuudessa. Siltikään ei olisi tarvetta lähteä ilman miestäni heidän kanssaa reissulle. Ja tuskin heidän omat naisystävänsäkkään päästäis,mutta yäysin ymmärrettävää. Kuulostaa kyllä enemmänkin oudolta tuollainen,ja jotenkin en usko että se olisi sina niin viatonta ystävyyttä... [/quote] Vai ei päästäisi. Vetäiskö nokkaan vai laittaisko sut kahleisiin? Oletko lutkahtava kun miehesi ei sua päästäisi? [/quote] Normaali ihminen varmasti ymmärsi mitä tarkoitin tuolla "ei päästäis". Ei tarvi nyrkkiä tai kahleita!

[/quote]

Mitä sinä sillä sitten tarkoitat? Sitäkö. että jos kysyt puolisoltasi, voitko lähteä matkalle ja puoliso sanoo, että et mene ja jätät siksi matkan tekemättä? Vai sitä, että et edes kysy puolisoltasi, koska tiedät, että hän kieltää matkasi?

Minusta normaalia olisi se, että puolisolta kysytään, sopiiko, että lähden matkalle (jos itse haluat lähteä) ja puolisosi sanoo, että mene vain, jos haluat, vaikka hän ei ajatuksesta ilahtuisi. Kai teidän puolisonne osaavat keksiä itselleen tekemistä silloin, kun ette ole paikalla?

[/quote]

Miksi edes kysytään sitten että sopiiko jos siihen ei saa vastata että ei?

[/quote]

Kysytään siksi, että puolisolla voi olla tiedossa jokin perusteltu este, jota en itse tiedä. Kenties samaan aikaan hänellä on jokin meno? Ehkä tiedossa on jokin meno, jonka tarkka aika ei ole vielä selvillä ja se ei siksi ole vielä kalenterissa (sukulaisen 50-v. juhlat, häät, konfirmaatio, työmatka, koulun vanhempainilta). Vähintäänkin on asiallista kysyä, eikä lähteä kysymättä.

Puoliso voi pyytää olemaan menemättä, jos rahat ovat vähissä tai puoliso on väsynyt jonkin kiireisen projektin takia, mutta nämä ja muut vastaavat pitäisi osata ja ymmärtää ottaa huomioon jo siinä omassa päätöksessä.

Mutta jos mitään asiallista perustetta kieltää tapaaminen tai matka ei ole, minusta olisi aika outoa kieltää matkustamasta tai tapaamasta ystäviä. Sama pätee tietysti toisinpäin: jos vaimoni haluaa lähteä matkalle tai tavata kavereitaan, mikä oikeus minulla on se kieltää, jos ei ole mitään hyvää syytä.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 14:39"]

Ihanko todella ajattelet, ettei heillä ole mitään sutinaa?

Hyvä ystävyyshän on mitä parhain pohja suhteelle. Ei minulla ole ikinä ollut miespuolista kaveria, jonka kanssa vuosien saatossa ei vähintään jompikumpi olisi ihastunut. En todellakaan lähtisi näiden edelleen kaveriksi laskemieni miesten kanssa johonkin reissuun, koska ei se kaverihommana pysyisi. Siis en minä miestäni pettäisi, mutta kyllä miehet naista yrittää, kun tilaisuus tulee.

Kahvilla tai kylässä voi käydä, mutta ei millään yhteisillä yöreissuilla. Ellei miehen naiskaveri ole lesbo. Sanokaa tiukkapipoksi ihan vapaasti.

[/quote]

No kaikki naiset (eikä miehetkään) ajattele näin. Minä esim. "jaottelen" miehet 3 ryhmään, on ne jotka ei kiinnosta pätkän vertaa mitä heille kuuluu. Sitten on ne kaveri-miehet ja kolmanneksi miehet joita pidän potentiaalisena seurustelukumppanina. Jos jaottelen miehen "kaveriksi" on hän tyyppi joka on ihan kiva mutta joka ei missään tapauksessa kiinnosta seksuaalisessa mielessä. Voin viettää aikaa hänen kanssaan mutta jos minusta alkaa tuntumaan että kaveri-miehellä on suurempia toiveita meidän suhteen, viilennän kaveruutta tietoisesti. En halua nostattaa toiveita ollenkaan. Jos taas itse toivon miehestä kumppania eikä tämä ole kiinnostunut, lopetan yhteydenpidon itse. Mitäpä sitä roikkumaan kun näkee että toinen ei välitä.

Pah ja paskat porukka aina puhuu et pitäs luottaa kumppaniinsa ja lässyn lää, mutta vaikka kuinka rakastaa toista ja sattuu parisuhteessa olemaan vähänkin huono aika niin pettämisiähän siintä seuraa...Miksi pitää ajauttaa itsensä siihen jamaan että on mahdollisuus pettää? Esimerkikso ystävänhän ei pitäisi ihastua ja kysyin  noin viideltätoista mies kavereiltani saunaillassa ovatko he olleet ihastuneita naispuolisiin kavereihinsa ja noin 80 prosenttiin he olivat ihastuneita tai ovat ajatelleet jotain sänkypuuhia et sillai.

Entä kun on naisena tai miehenä sinkku silloin tulee joskus kuksittua kavereita juuri siksi että onkin alkanut tuntea kaveria kohtaan jotain enemmin. Sama perkuleen juttu pätee suhteessa ei ehkä alkuaikoina muttankun rakkauden alku huuma päättyy samat säännöt alkaa päteä että ystäviin ihastutaan ja jos olet liian tuollainen kahvittelija tai baarissa kävijä niin jotain saattaa tapahtua. Enemmänkin juttu on siinä minkälainen ihminen olet laitatko heti ystävyys suhteen poikki kun jommalle kummalle tulee tunteita vai annatko sen jatkua jos annat jatkua olet mahdollinen pettäjä kandidaatti

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 15:24"]

Ikiaikainen kysymys, jota on jopa tutkittukin. 

Luin aikanaan yhden artikkelin tutkimuksesta, joka oli tehty tällaisille ystäväpareille ja tulos oli jotensakin niin, että naiset kuvittelivat heidän olevan vain ystäviä - ja miehet odottivat/kuvittelivat enemmänkin kuin ystävyyttä. Jos siis kaikki ajattelisivat kuin naiset, niin mies ja nainen voivat olla ystäviä.

Valitettavasti vain se toinen osapuoli on se mies, joka ajattelee vähän muutakin. Ja näin oli siis riippumatta siitä, oliko mies varattu vai ei.

Eli mies ja nainen eivät voi olla vain ystäviä, koska mies yleensä kuvittelee muutakin.

Mä voin kokeilla, jos löydän sen artikkelin.. Linkkaan sen sitten ja toivon, että muistin sisällön suurin piirtein oikein :)

[/quote]

Hmm, ymmärrän tuon. Mutta kai aikuiset ihmiset ymmärtävät, mitä heillä on pelissä.

En siis itse ymmärrä, miksi ihmiset eivät olisi tietoisia tunteistaan. Että jos on ne mies- ja naiskaverukset niin molemmat voivat pitää toisiaan seksuaalisesti viehättävinä, mutta silti on sopimus, jota ei rikota. Varsinkin, jos molemmat ovat sitoutuneita tahoillaan. Tai sitten on myös riski, että ystävyys menee, jos siirrytään fyysisemmälle tasolle. En siis ymmärrä, miksi ystävyys ei voisi onnistua tietäen, että voi olla myös viehätyksen tunteita toista kohtaan, mutta silti on valittu ystävyys eikä jotain muuta. Kaikki kun eivät valitettavasti mene sukupuoliviettinsä mukaan näissä asioissa.

En oo kuullut kyllä keltään mun kaverilta että niiden mies ei sais kaveerata naisten kanssa

Tämäkin riippuu kaverista. Jos oikeasti on kaveri niin mikäs siinä. Mutta on kans niitä "kavereita".
Omalla miehelläni on useita naistuttavuuksia. Muutamien kanssa saisi mennäkin. Sellasien jotka olen tavannut

MIeshän se on joka pettä, huomatkaa nyt mustikset, että se toinen on NAINEN. Naiset pettävät yhtä paljon kuin miehet. Naisen ja miehen välinen ystävyys ei voi toimia kun siinä on se mies, blaa blaa... Onko se nainen joku omatahdoton olento siinä ystävyydessä ja nainenko ei halua aj katso sitä mahdolista miestä seksuaalisesti, ei, ei kun se mies tekee niin!

Miksi naiset ovat noin sairaita?

Luulen, että iällä ja perhetilanteella on eroa suhtaumisessa eri sukupuolta oleviin ystäviin. Mutta koska tämä on vauva-palsta, oletan, että kirjoittajat ovat lapsiperheikäisiä.

Tuntuisi kyllä kummalta, jos perheen isä tai äiti lähtisi vastakkaista sukupuolta olevan kanssa Kööpenhaminaan viikonlopuksi ja toinen vanhemmista jäisi yksin lasten kanssa. En usko, että oikeassa elämässä näin edes tapahtuisi.

Kannattaisi ottaa huomioon myös sellainen seikka, että on ihmisiä, joiden mielestä jossakin Kööpenhaminassa käyminen ei ole mikään JuttuJuttu. Sinne lentää perjantaina iltakoneella ja sunnuntaina (tai lauantaina) päiväkoneella takaisin muutamalla kympillä. Eli ei kaikki meistä eivät pidä tälläistä minään UlkoMaanMatkana, joka pitäisi ehdottomasti tehdä vain oman puolison tai perheen kanssa.

Minä ymmärrän hyvin, että myös ystävyyssuhteessa tiedetään, että toisella on eri vehkeet housuissa kuin minulla. Mutta vain naisilla, joiden mielestä miehet ovat jotain ihan erityistä ja erilaista, usein vielä ainakin jollakin alitajuisella tasolla parempia, sillä on mitään väliä. Olenhan minä erilainen kaikkien ystävieni kanssa. Voisihan esimerkiksi rahasta tehdä tälläisen samanlaisen väitteen: köyhä ja rikas eivät koskaan voi oikeasti olla ystäviä!

Vaikka siksi että mies petti tällaisen"ystävän"kanssa.

Onneksi olen sen verran karu ulkonäöltäni, että voin kaveerata miestenkin kanssa ilman mitään seksuaalisia viboja.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 16:12"][quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 14:40"]

Aika harvoin se toimii että nainen ja mies olisi pelkästään ystäviä. Jossain kohtaa ihastuminen tulee yleensä mukaan kuvioihin, siis niin että toinen ihastuu toiseen yksipuolisesti. Tai tietty että molemmat ihastuu!

Niin se vaan on ja ehkä pitääkin mennä niin että naiset ja miehet tuntevat vetoa toisiinsa!

Minulla nuoruudessa ollut paljonkin miespuolisia ystäviä mutta ystävyys on joka ikisessä tapauksessa mennyt niin että mies on ihastunut ja elätellyt turhia toiveita. Minusta vähän sinisilmäistäkin ajatella muuta.

Nainen pystyy oman kokemukseni perusteella ystävyyteen miehen kanssa mutta miehellä on yleensä mielessä jotain muuta ;)

[/quote]

Aijaa. Miks naiset sit saa miehiltä pakkeja?

[/quote]Kellekäs näin on tapahtunu? =O
[/quote]

Mulle! Ja ei, en ole edes ruma. Ja mieskin oli sinkku...

En päästäisi miestäni naispuolisen kaverinsa kanssa reissuun. Eikä hän päästäisi minua miespuolisen kaverini kanssa. Tosin, äsken aiheesta juteltuamme, ei kummallakaan ole sellaista vastakkaista sukupuolta olevaa ystävää, jonka kanssa edes lähteä. Mutta jos olisi, kumpikaan ei lähtisi. Kyllä kaverin kanssa riittää kahvittelut, (ei seksin) harrastaminen, illanistumiset, baareilut jne, mutta minusta ei olisi sopivaa lähteä ihan reissuun asti kahdestaan vastakkaista sukupuolta olevan ystävän kanssa. Näin meillä, mutta en tuomitse pariskuntia jotka toimivat eri tavalla. Yhdessähän ne säännöt suhteeseen sovitaan.

[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 12:37"]

Vaikka siksi että mies petti tällaisen"ystävän"kanssa.

[/quote]

Tämän takia ei kyllä pitäisi tuomita niitä oikeita ystäviä. Itse ajattelen, että on melkoinen karhunpalvelus ystävälle olla osallisena hänen suhteensa tuhoamisessa.

Minulla on miesystäviä, enkä ikinä tekisi heille niin kurjaa temppua, että pilaisin heidän ihmissuhteensa. Enhän tee sellaista kiusaa naisystävillenikään, miksi siis miehille?

Pitäisi erottaa juuri se, että oikeat ystävät eivät harrasta seksiä keskenään. Se on ajatuksena aivan samanlainen kuin harrastaa seksiä sukulaisen kanssa. Ystäviä yksinkertaisesti ei ajatella sillä tavalla, eikä heitä nähdä sillä tavalla.

Minun mieheni ei enää pidä yhteyttä ystävättäreensä. Joko syy on minussa tai sitten hänessä itsessään. En luultavasti koskaan saa tietää totuutta. Kaikki lähti tietenkin siitä, kun minä olin mustasukkainen. Mustasukkaisuuteen johti kuitenkin valehtelu ja pimittäminen. Sitä paitsi missä maailmassa kenelläkään on aikaa esim. Skypettää kaverin kanssa päivittäin, jos ei ole ihastunut/rakastunut tähän ihmiseen? Saati lähteä ulkomaille ilman kumppania jonkun toisen kanssa, vaikka on perhe ja kaikki. Ei mene kaaliin ja tuntuu epäreilulta. Tässä tilanteessa myös naisen pitää päästä ns. "sinkkulomalle" ulkomaille.

"Eli sinua panettaa muutkin miehet? Olet miehellesi vähän kuin pitkin hampain uskollinen, vältät menemästä tilanteisiin jossa olet liian lähellä miehiä koska viriiliytesi takia sulla alkaa pillumehut valua reisille ja järki katoaa? Säälin sun miestäsi kyllä"

Mulla vähän näin :) Kyllä minä vaikka baarissa tai ihan vaan kaupungilla kävelessäni katselen muita miehiä ja saatan kuvitella seksiä heidän kanssaan jne. Pystyn vallan mainiosti erottamaan seksin ja tunteet eikä mulle ole/olisi ongelma paneskella sinänsä millään tavalla puoleensavetämätöntä/mielestäni vaikka nyt rumaa ihmistä, jos tekee vaan mieli seksiä. Ulkomailla, humalapäissään, vähän pientä flirttiä puolin ja toisin...hyvinkin saattaisin mennä sänkyyn tai ainakin tilanne menisi jollain tapaa ystävyyden yli, liian flirttailevaksi. Ja pitäkää minua minä hyvänsä, mutta olen kyllä tuttavapiirissäni ehdottomasti sieltä uskollisimmasta päästä.

Tiedostan myös hyvin, että omat miespuoliset kaverini olisivat ainakin tietyissä tilanteissa valmiita johonkin vähän enempään. Eivät siis mitenkään aktiivisesti yritä, mutta jos vaikka olen joskus vähän niin kuin vitsillä pyytänyt baarissa kaveripoikaa/miestä tanssimaan niitä viimeisiä hitaita niin jotenkin vaan niiden olemuksesta on käynyt ilmi että ymmärtäisivät antaa. Tyttökaverien kanssa tanssahdellessa ei tule sitä samaa fiilistä ollenkaan vaan se on vaan sellaista hauskaa yhteislaulua tai humalaista valssaamista/ketkuttamista.

Ja yleensähän se on juuri näin, että ne, jotka mainostavat heillä olevan paljon miespuolisia kavereita ovat sellaisia mehiläiskuningattaria. Koko mieslauman huomio on siis kiinnittynyt heihin ja tästä mehiläiskuningatar nauttii, vaikka ei sitä huomiota hakaisikaan millään keimailulla tms. Naisena olet kuitenkin miesporukassa aina vähän erityinen.

Itse tapaan miespuolisia kavereitani "turvallisissa olosuhteissa" eli esim. käydään kaffella, tai sitten heidän (tai minun) parempi puoliskonsa on mukana, mikä poistaa kaikki jännitteet. Ulkomaanreissuun en tohtisi lähteä ja en varmaan lähtisi edes mihinkään yön yli reissulle yhteiseen hotellihuoneeseen ellen sitten ajattelisi että jonkinlainen peliliike miehen puolelta on ihan ok.

[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 16:59"]

Tiedostan myös hyvin, että omat miespuoliset kaverini olisivat ainakin tietyissä tilanteissa valmiita johonkin vähän enempään. Eivät siis mitenkään aktiivisesti yritä, mutta jos vaikka olen joskus vähän niin kuin vitsillä pyytänyt baarissa kaveripoikaa/miestä tanssimaan niitä viimeisiä hitaita niin jotenkin vaan niiden olemuksesta on käynyt ilmi että ymmärtäisivät antaa. Tyttökaverien kanssa tanssahdellessa ei tule sitä samaa fiilistä ollenkaan vaan se on vaan sellaista hauskaa yhteislaulua tai humalaista valssaamista/ketkuttamista.

Ja yleensähän se on juuri näin, että ne, jotka mainostavat heillä olevan paljon miespuolisia kavereita ovat sellaisia mehiläiskuningattaria. Koko mieslauman huomio on siis kiinnittynyt heihin ja tästä mehiläiskuningatar nauttii, vaikka ei sitä huomiota hakaisikaan millään keimailulla tms. Naisena olet kuitenkin miesporukassa aina vähän erityinen.

[/quote]

Aijaa, muut ovat mehiläiskuningattaria, koska heillä ei valu mehut housuista pelkästään miehen läsnäolosta...

Nuo miespuoliset KAVERISI eivät ole ystäviäsi. Jos mies on oikeasti ystäväsi, hän katselee sinua kuin siskoa tai tätiä, iästä riippuen. Nuo kaverisi ovat kavereita, tuttuja, jotka kyllä huomaavat, että jos vähän viitsisi, tässä olisi helppoa tarjolla.

He eivät arvosta sinua, koska näkevät sinussa ensisijassa panopuun ja sitten ihmisen. He eivät arvosta sinua, koska eivät arvosta ihmissuhdettasi.

Oikeat ystävät eivät tietenkään halua rikkoa toisen parisuhdetta! Sen vuoksi kaikenlaisen typerät lörttäilyt, keekoilut ja perseen heiluttamiset, tanssilattialla hinkkaamiset eivät kuulu ystävyyteen. Ne kuuluvat tyhjäpäiden kaveruuteen.

Mulla on kokemuksia vain pariskunnista, jotka oikeasti haluavat viettää vapaa-aikansa oman perheen kesken, koska perhe on heille tärkeä. Pitävät sitä laatuaikana. Suoraan sanoen en ymmärrä miksi kiireiset ihmiset uhraisivat vähäistä aikaansa jonkun melko yhdentekevän ystävyyssuhteen takia. Eri asia kai sitten, jos on työtön tai eläkeläinen, joilla aikaa on.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 19:22"]

Mielestäni eivät voi olla ystäviä. Mikä tarve miehellä on vastakkaista sukupuolta kohtaan, kun sellainen löytyy jo kotoa? Ainahan pientä flirttiä on ilmassa. Haluanko pitää mieheni itselläni, vai jakaa hänet muiden kanssa? Ei tarvitse montaa kertaa kysyä

[/quote]

Jopa on epätasa-arvoinen näkemys, kuten näköjään aika monella muullakin. Mitä väliä ystävän sukupuolella on? Puolison sukupuoli on merkityksellinen asia, mutta tasa-arvon kannattajaksi itseään väittävä ihminen ei voi mitenkään rajata ystävyyttä mahdolliseksi vain samaa sukupuolta olevien kesken.

Ymmärrän epäilykset, jos on oikeasti joutunut petetyksi. Mutta aika epäluuloinen ihmisen täytyy olla, jos on joka käänteessä epäilemässä itse valitsemansa puolison luotettavuutta. Tai sitten on itse taipuvainen pettämään ja siksi pitää muita samanlaisina. Te varmasti väittäisitte minun olevan ilmiselvä pettäjä, jos vaimoni kertoisi teille minun juttelevan vaimoni mentyä nukkumaan naispuolisen ystäväni kanssa puhelimessa pitkälle yöhön.