Lue keskustelun säännöt.
Asioita joita kaupunkilaiset eivät ymmärrä maalaisten elämästä
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut maalla asuva kaupunkilainen jo 45 vuotta ja ymmärrän kaiken muun mutten sitä, miksi kaupungissa tarvitaan joukkoliikennettä. Lyhyet etäisyydet, auratut hyvät kadut ja paljon joutilasta aikaa ihmisillä. Onko jokin muu syy kuin laiskuus? Tuskin se on halu tuhota ympäristö, vai kuinka?
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tavallista, että asutaan jossain lähiössä joka on 15 km päässä keskustan tuntumassa olevasta työpaikasta. Tapana on, että naiset kulkevat tuon matkan julkisilla ja miehet enimmäkseen autoilla.
Muistan toisaalta hyvin silloisen HKL:n lakon noin 20 vuotta sitten. Taisivat vain lähijunat kulkea ja oli talvi. Oli se komean näköistä kun sadat ihmiset kävelivät ja höyrysivät talvipakkasella jossain Manskulla tai Hämeentiellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut maalla asuva kaupunkilainen jo 45 vuotta ja ymmärrän kaiken muun mutten sitä, miksi kaupungissa tarvitaan joukkoliikennettä. Lyhyet etäisyydet, auratut hyvät kadut ja paljon joutilasta aikaa ihmisillä. Onko jokin muu syy kuin laiskuus? Tuskin se on halu tuhota ympäristö, vai kuinka?
Lyhyet etäisyydet minne? Ei suurin osa ihmisistä työskentele lyhyen kävely- tai pyöräilyetäisyyden päässä työpaikasta, koulusta tai harrastuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu, että maalaiset eivät ymmärrä mitään kaupunkilaisten elämästä. Naapurit vaihtavat kuulumisia myös kaupungissa. Ja hyvä asioista tietämätön maalainen. Kyllä kaupunkilainen tietää mistä raha tulee. Joka arkiaamu lähdetään puoli seitsemän aikaan lasten kanssa päiväkotiin. Paluu klo 17.00. Sitten pyykit, ruuat, siivoukset ja lasten kanssa pieni iltahetki. Aamulla sama rumba. Pitkä päivä työssä ja paluumatkalla haetaan ruokaa kaupasta. Tiedoksi sinne periferiaan, että täällä kaupungissa ei ehditä juoruta niin kuin siellä, vaikka hyvät päivät naapurin kanssa vaihdetaankin.
On kummallista, jos noin kiirettä pitää niin onko kaupassa pakko käydä joka päivä? Vai ei ehditä juoruta, huvittavaa. Heippalappuja sitten on aikaa kirjoitella.
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että ruoka ei tule kaupoista ja raha ei tule taikaseinästä.
Ettekös te siellä maalla ole enemmän näiden tulonsiirtojen saamapuolella? Ei kannata purra ruokkivaa kättä, Eskoseni.
Esimerkiksi Helsinkiin maksetaan enemmän asumistukia kuin uusmaalaisille maanviljelijöille maataloustukea. Eli pelkästä asumisesta maksetaan enemmän kuin ruuantuotannosta. Käytännössä ne kaupunkilaisten tulonsiirrot maalle on pelkkää teoriaa; tehdas voi olla Keski-Suomessa, mutta pääkonttori Helsingissä ja silloin yritystä verotetaan siellä eikä maakunnassa.
Ei Suomessa ole mitään maalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä en voi ymmärtää miksi monet maalaiset kuvittelevat, että kaikilla kaupunkilaisilla ei ole kokemusta maaseudun elämästä. Kyllä monella on kokemusta, varsinkin jos on tullut viettäneeksi kaikki kesät, talvet, loma-ajat mummonmökissä keskellä metsää, minne ei kulje tietä vaan metsäpolku ja jossa kaikki viljellään itse eikä sähköäkään ole. Sitä se 80-luvun kesämökkeily oli ennenkuin tulivat nämä uudet luksushuvilat. Samoin monen sukulaisia esim. vanhemmat saattavat asua maaseudulla.
Ja päinvastoin. Miksi monet kaupunkilaiset kuvittelevat, että maalla nyt asuvat eivät ole koskaan käyneet kerrostalossa tai käyneet kotikuntansa ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että ruoka ei tule kaupoista ja raha ei tule taikaseinästä.
Ettekös te siellä maalla ole enemmän näiden tulonsiirtojen saamapuolella? Ei kannata purra ruokkivaa kättä, Eskoseni.
Esimerkiksi Helsinkiin maksetaan enemmän asumistukia kuin uusmaalaisille maanviljelijöille maataloustukea. Eli pelkästä asumisesta maksetaan enemmän kuin ruuantuotannosta. Käytännössä ne kaupunkilaisten tulonsiirrot maalle on pelkkää teoriaa; tehdas voi olla Keski-Suomessa, mutta pääkonttori Helsingissä ja silloin yritystä verotetaan siellä eikä maakunnassa.
Yhteisövero menee valtiolle, mutta valtio tulouttaa siitä kuntiin sen mukaan miten paljon yrityksellä on työntekijöitä. Joten Helsinki ja tuo Keski-Suomen kunta saavat niitä verotuloja yrityksestä ihan työntekijämääränsä suhteessa, eikä sillä ole merkitystä missä kunnassa sijaitseva toimipiste on merkitty pääkonttoriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käsitä näitä jaottelukeskusteluja ja mitä niillä oikein yritetään hakea ja miksi? Naiset/ miehet, nuoret/vanhat, maalaiset/kaupunkilaiset jne. Niputetaan kaikki ihmiset yhteen läjään yhden ominaisuudella. Yksinkertaisen mielen ajattelumalli.
Vierailija kirjoitti:
Jos vertaa kaupunkilaisasukasta ja maalla asuvaa asukasta niin ero on kuin yöllä ja päivällä Maalla asuneet on tasapainoisempia joka tavalla kun vertaa kaupungissa kasvaneisiin.
Olen aina asunut maalla, kyllä täältäkin häiriintynyttä väkeä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupunkilaiset ei tajua, ettei maalla työpaikat, koulut, kaupat tai muut palvelut olekaan
, kävelyn, bussimatkan tai raitiovaunureitin varrella, vaan oma auto on välttämättömyys normaalin elämän kannalta. Joskus lähimpään terveyskeskukseenkin saati sairaalaan on satojen kilometrien matka.
Vierailija kirjoitti:
Ei me maalla kaikki kytätä toistensa tekemisiä.
Kaupunkilaiset eivät tiedä minkälaista on kun on oikeasti pimeää.
Kyllä tiedetään ja siksi kaupunkilaiset asentavat katuvalot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että ruoka ei tule kaupoista ja raha ei tule taikaseinästä.
Ettekös te siellä maalla ole enemmän näiden tulonsiirtojen saamapuolella? Ei kannata purra ruokkivaa kättä, Eskoseni.
Niillä parvekkeilla kasvatetuilla iduillakos siellä kaupungissa eletään ja kaikilla ei ole parvekettakaan eikä siirtolapuutarhaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos vertaa kaupunkilaisasukasta ja maalla asuvaa asukasta niin ero on kuin yöllä ja päivällä Maalla asuneet on tasapainoisempia joka tavalla kun vertaa kaupungissa kasvaneisiin.
Ei pidä paikkaansa! Maalla on paljon n.k. suuren maailman pelkoa eli siunailuja, jos joku muuttaa 100 km päähän vähän isompaan paikkaan tai vielä kauemmaksi suorastaan pääkaupungin alueelle tai - herra auttakoon - suorastaan ulkomaille! Että miten se meidän Maija nyt siellä pärjää...
Nähty on, meidän perheen au-paireissa joita meillä oli 10 peräkkäin Suomesta, puolet maalta, puolet kaupungista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että ruoka ei tule kaupoista ja raha ei tule taikaseinästä.
Ettekös te siellä maalla ole enemmän näiden tulonsiirtojen saamapuolella? Ei kannata purra ruokkivaa kättä, Eskoseni.
Esimerkiksi Helsinkiin maksetaan enemmän asumistukia kuin uusmaalaisille maanviljelijöille maataloustukea. Eli pelkästä asumisesta maksetaan enemmän kuin ruuantuotannosta. Käytännössä ne kaupunkilaisten tulonsiirrot maalle on pelkkää teoriaa; tehdas voi olla Keski-Suomessa, mutta pääkonttori Helsingissä ja silloin yritystä verotetaan siellä eikä maakunnassa.
Höpö höpö! Menepäs tarkastelemaan ansiotuloveroja per capita alueittain ja palataan sitten asiaan.
Maalaiset on sisään päin kasvaneita juntteja, ei mitään tapoja. ja niin huono itsetunto että näkyy kauas. Säälittää.
Sitä että maalla ei panosteta omaan ulkonäköön ollenkaan.
Olen tehnyt aina työtä jossa joutuu edes vähän siistiytymään ja vaatimuksena on "huoliteltu ulkoadu". Maalla ihmiset tulee toimistotöihinkin ulkoilupuvuissa, farkut ja lenkkarit jalassa, naiset meikittömänä ja jotkut jopa likaisella kampaamattomalla tukalla. Katukuva on tyyliin "ulkoilupukua, toppatakkia ja matalia läskipohjakenkiä".
Tätä näkee myös ns maalaiskaupungeissakin.
Oikeastaan hki (pks), tre ja tku ovat kaupunkeja joissa ihmiset laittautuvat edes vähän, kun lähtevät kodista ulos. Osa hyvinkin tyylikkäästi.
Kyllä varmasti maaseudulla on naapurikyttäämistä, mutta on sitä kaupungissakin. Se taas, että naapurit vaikka kyselee, että mitäs remonttia/projektia te olette siellä markillanne tekemässä, ei automaattisesti ole kyttäystä. Maaseudulla on tavallista tuntea naapureita. Naapurit ovat tuttuja tai monesti myös sukulaisia. On ihan normaalia olla kiinnostunut siitä, mitä tutuille kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut maalla asuva kaupunkilainen jo 45 vuotta ja ymmärrän kaiken muun mutten sitä, miksi kaupungissa tarvitaan joukkoliikennettä. Lyhyet etäisyydet, auratut hyvät kadut ja paljon joutilasta aikaa ihmisillä. Onko jokin muu syy kuin laiskuus? Tuskin se on halu tuhota ympäristö, vai kuinka?
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut maalla asuva kaupunkilainen jo 45 vuotta ja ymmärrän kaiken muun mutten sitä, miksi kaupungissa tarvitaan joukkoliikennettä. Lyhyet etäisyydet, auratut hyvät kadut ja paljon joutilasta aikaa ihmisillä. Onko jokin muu syy kuin laiskuus? Tuskin se on halu tuhota ympäristö, vai kuinka?
Tämä!
Kerro, mitä et ymmärrä. Että ei joka aamu kävele 10 km töihin, vai? Ei täällä maallakaan kukaan kävele.
Sitä en voi ymmärtää miksi monet maalaiset kuvittelevat, että kaikilla kaupunkilaisilla ei ole kokemusta maaseudun elämästä. Kyllä monella on kokemusta, varsinkin jos on tullut viettäneeksi kaikki kesät, talvet, loma-ajat mummonmökissä keskellä metsää, minne ei kulje tietä vaan metsäpolku ja jossa kaikki viljellään itse eikä sähköäkään ole. Sitä se 80-luvun kesämökkeily oli ennenkuin tulivat nämä uudet luksushuvilat. Samoin monen sukulaisia esim. vanhemmat saattavat asua maaseudulla.