Asioita joita kaupunkilaiset eivät ymmärrä maalaisten elämästä
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Kauppojen aukioloajat. Monissa kaupungeissa on 24/7-kauppoja. Maalla on tavallista, että kyläkauppa menee aikaisin kiinni ja sunnuntaina saattaa hyvällä lykyllä olla pari tuntia auki.
Oikeasti maalta mennään noissa tilanteissa ABC:lle.
Vierailija kirjoitti:
Maalaiset on sisään päin kasvaneita juntteja, ei mitään tapoja. ja niin huono itsetunto että näkyy kauas. Säälittää.
Tämä on ihan totta. Itsekin olen maalainen ja olen erittäin paljon samaa mieltä tuosta.
Kaupunkilaiset ovat taas ylimielisiä ja kuplaantuneita.
Kaikkein pahin on maalta kaupunkiin muuttanut henkilö. Ihan sietämätön.
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilaiset ei tajua, ettei maalla työpaikat, koulut, kaupat tai muut palvelut olekaan
, kävelyn, bussimatkan tai raitiovaunureitin varrella, vaan oma auto on välttämättömyys normaalin elämän kannalta. Joskus lähimpään terveyskeskukseenkin saati sairaalaan on satojen kilometrien matka.
Tuollaista on ainakin Lapissa. Pendelöinnistä puhutaan etelämmässä paljon, mutta äärimmäisen harvoin se on mahdollista tai järkevää. Tuolloin pitäisi asua kävelymatkan päässä rautatieasemalta ja myös työpaikka pitäisi löytyä pääteaseman lähettyviltä.
Sitten nuo saamarin firmat sijoittaa toimistot tyyliin Espoon Keilaniemi.
Itse asun maalla, n. 5000 asukkaan kunnassa niin eipä näin maalaisena tule yhtään asiaa mieleen, jota kaupunkilaiset eivät tietäisi.
Suurin osa maalaisista käy kaupungissa töissä, on paljon kaupunkilaisia ystävänä, samoin sukulaisena. Suurin osa maaseudun metsistä omistavat kaupunkilaiset, erityisesti naiset.
Ja tuskin ap. oli edes pointti, mitä kaupunkilaiset eivät tiedä, vaan luoda vastakkainasettelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu, että maalaiset eivät ymmärrä mitään kaupunkilaisten elämästä. Naapurit vaihtavat kuulumisia myös kaupungissa. Ja hyvä asioista tietämätön maalainen. Kyllä kaupunkilainen tietää mistä raha tulee. Joka arkiaamu lähdetään puoli seitsemän aikaan lasten kanssa päiväkotiin. Paluu klo 17.00. Sitten pyykit, ruuat, siivoukset ja lasten kanssa pieni iltahetki. Aamulla sama rumba. Pitkä päivä työssä ja paluumatkalla haetaan ruokaa kaupasta. Tiedoksi sinne periferiaan, että täällä kaupungissa ei ehditä juoruta niin kuin siellä, vaikka hyvät päivät naapurin kanssa vaihdetaankin.
Kaupungissa on varmasti kamalaa, kun koko päivänä ei puhuta kenenkään kanssa sanaakaan!
Niinhän tuossa ei sanottu, mutta maalainen vähäpoika ei osaa lukea riittävän hyvin pärjätäkseen ihmissuhteissa, vuorovaikutuksessa ja tiedonkäsittelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että ruoka ei tule kaupoista ja raha ei tule taikaseinästä.
Kaikki maalaiset ovat omavaraisia ja printtaavat omat rahansa?
Vierailija kirjoitti:
Itse asun maalla, n. 5000 asukkaan kunnassa niin eipä näin maalaisena tule yhtään asiaa mieleen, jota kaupunkilaiset eivät tietäisi.
Suurin osa maalaisista käy kaupungissa töissä, on paljon kaupunkilaisia ystävänä, samoin sukulaisena. Suurin osa maaseudun metsistä omistavat kaupunkilaiset, erityisesti naiset.
Ja tuskin ap. oli edes pointti, mitä kaupunkilaiset eivät tiedä, vaan luoda vastakkainasettelua.
Niinpä. Mikähän psyykkinen häiriö panee käyttäytymään niin? Ihmisten, naisten ja muutosten syvä ja ahdistava pelko?
T. Naapurien kanssa oikein hyvin pärjäävä mimmi lähiöstä, jossa asuu 5000 ihmistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppojen aukioloajat. Monissa kaupungeissa on 24/7-kauppoja. Maalla on tavallista, että kyläkauppa menee aikaisin kiinni ja sunnuntaina saattaa hyvällä lykyllä olla pari tuntia auki.
Oikeasti maalta mennään noissa tilanteissa ABC:lle.
ABC:t on aina auki. Joku moottorilla toimiva vahje löytyy kaikilta maalaispärheiltä. Pääsee kauppaan Valtrallakin, jos kaikki autot ovat liikenteessä.
Vierailija kirjoitti:
Jos vertaa kaupunkilaisasukasta ja maalla asuvaa asukasta niin ero on kuin yöllä ja päivällä Maalla asuneet on tasapainoisempia joka tavalla kun vertaa kaupungissa kasvaneisiin.
Olen asunut puolet elämästäni aikuisiällä pienessä tuppukylässä ja toisen puolen keskisuuressa kaupungissa, enkä ole koskaan kokenut noin, että ero olisi kuin yöllä ja päivällä.
Ja jokaisessa Suomen kaupungissa on luonto lähellä, paljon metsää ja luontoa, eikä niin merkittävää eroa ole, asuuko maalla vai kaupungissa, vaan riippuu ihan omasta itsestä, miten hakeutuu luontoon. Ihan samalla tavalla myös maalla voi linnoutautua neljän seinän sisälle,. kuin kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen maalta kotoisin ja pitkään asunut kaupungissa. Ei tule kyllä mitään semmoista mieleen, mikä olisi mahdotonta tajuta. Ehkä tiemaksut ja jätemaksut ovat vieraita ja se, että sähköt voi olla pois pitkän aikaa jos ne katkeaa. Ja hiirenloukkuja ei ole tarvinnut kerrostalossa viritellä.
Jos sulla on mökki niin kaikki noi on koettu joka vuosi plus h*lvetin huonot tiet keväällä ja syksyllä, huonot nettiyhteydet , niitä hiiriä isommatkin elukat jne.
- Kylään voi tulla ja mennä ilmoittamatta, ja aina pitää tarjota kahvit
- Hiekkatiet pöllyävät
- Lietettä ja sontaa ajetaan pelloille ja ne haisevat
- Pelloilta pitää myrkyttää rikkakasvit
- Maalla voi remontoida ja rakentaa myös yöllä
- Roskat poltetaan
- Ketään ei kiinnosta, onko katiskassa kalastuslupa vai ei
- Marjapensaista ja kasvismaalta ammutaan rätsät ja harakat, totuttele pyssyn paukkeeseen
- Talvella koirat ovat vapaana (tämä vähenemässä, koska susia on enemmän)
- Susien salakaadoissa kaikki kyläläiset ovat salametsästäjän puolella, tietysti
- Tien pientareista pitää niittää pöheiköt pois, myös ne ihanat kukat
- Soratiet pitää lanata säännöllisesti, se ei ole pyöräilijöiden kiusaamista
- Kuuluu asiaan, että tukkimetsä hakataan nurin, se ei ole metsän raiskausta vaan sadonkorjuuta
- Poikasten viritetyissä mopoissa on iso ääni, saattavatpa joskus ajaa peltoteillä autollakin
- Kaikki syövät lihaa, älä tyrkytä ituhippeilyaatteitasi muille
- Kuntapolitiikassa et pysty muuttamaan mitään, päätökset tekevät ne, joiden suvut ovat asuneet seudulla väh. 1500-luvulta asti
- Jos luulet, että joku ei nähnyt sinun käyneen paikassa x, olet väärässä
- Palvelukset on kohteliasta tarjoutua maksamaan rahalla, vasta sen jälkeen voi sopia muuta
- Pääpuolue on kepu, sitä kannatetaan vaikka protestiksi välillä äänestäisikin persuja
- Älä hauku kirkkoa tai kristinuskoa, edes sellaiselle joka ryyppää eikä ikinä käy kirkossa, se kylän kirkko on kuitenkin sellainen, jota isoisät ovat olleet rakentamassa
- Joulukuusen varastaminen toisen metsästä ei ole ok
- Marjoja ei saa poimia niin läheltä, että metsänomistajan talo näkyy
- Kaikkiin keräyksiin ja arvontoihin kuuluu osallistua, edes parilla eurolla
- Jos joku viitsii järjestää jotain, on kohteliasta edes käväistä paikalla
- Et ole millään tavalla uniikki tai erityinen, vaan riippuvainen muista
Noilla ohjeilla pääsee alkuun! Terv. mies maalta, nykyään kaupungissa.
Muutin ikäni kaupungissa (Tampere) asuttuani maalle 15 vuotta sitten ja ainoat asiat mitkä tulivat oikeasti yllätyksenä oli ihmisten loputon uteliaisuus ja tarve tietää kaikki toistensa asioista, sekä se kuinka paljon täällä ajetaan kännissä autoa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut maalla asuva kaupunkilainen jo 45 vuotta ja ymmärrän kaiken muun mutten sitä, miksi kaupungissa tarvitaan joukkoliikennettä. Lyhyet etäisyydet, auratut hyvät kadut ja paljon joutilasta aikaa ihmisillä. Onko jokin muu syy kuin laiskuus? Tuskin se on halu tuhota ympäristö, vai kuinka?
Et sitten ole käynyt Stadissa? Että lyhyet etäisyydet ????
Joskus tällä palstalla väitettiin maalaisten pystyvän ostavan huonosti huodikkaita vaatteita, vaikka maalaiset ovat kiertäneet maailman lentokenttämyymälät ja tilaavat sujuvasti kansainvälisiltä nettifirmoilta.
Maalaiset on viime aikoina käyneet vähemmän Helsingin keskustassa. Ilmankos on myyntikatujen ex-kauppojen ikkunoissa paperit.
Keskiverrosti maalaiset on ns taviksia koulutettuihin, sivistyneisiin hyvinpukeutuviin kaupunkilaisiin nähden.
Kun on adunut 20v stadissa ja kesäksi menee maaseutupitäjään viikoksi, tipahtaa lähes kaikessa jonnekin -90 luvulle.
Sen voisi vielä sanoa, että ihmiset eivät ymmärrä sitä, että maalla on aivan luontevaa käydä kaupassa vain kerran viikossa tai harvemmin. Kun on enemmän tilaa ympärillä, koko mentaalinen suhtautuminen asioihin muuttuu. Maalla on luontevaa mennä ulos käveleskelemään, haravoimaan lehtiä, luomaan lunta, perkkaamaan kasvismaata ym. Kaupungissa monet asuvat ahtaasti eikä heillä ole mitään omaa pihaa. Kun tilaa on enemmän, elämänsä saa jotenkin selkeämpään järjestykseen. Sitten on aikaa ja energiaa puuhailla. Kun asun kaupungissa, eipä juuri tule esim. pestyä ikkunoita. Maalla se on kuitenkin ihan luontevaa. Samoin maalla tulee noudatettua säännöllistä ruokailurytmiä vakiintuneine ruokailuaikoineen. Kaupungissa tulee syötyä milloin sattuu. On rauhoittavaa, jos on edes pieni kasvimaa kesällä ja metsää ja rantoja, jossa voi ulkoilla. Ei se ole ihme, että monet luovaa työtä tekevät hakeutuvat maaseudun rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut maalla asuva kaupunkilainen jo 45 vuotta ja ymmärrän kaiken muun mutten sitä, miksi kaupungissa tarvitaan joukkoliikennettä. Lyhyet etäisyydet, auratut hyvät kadut ja paljon joutilasta aikaa ihmisillä. Onko jokin muu syy kuin laiskuus? Tuskin se on halu tuhota ympäristö, vai kuinka?
Siis tämä, ihan laiskuuttani en kävele viitenä päivänä viikossa Martinlaaksosta töihin Vallilaan. Joutilasta aikaakin mulla on niin hyvin, että voisin aamuin illoin laittaa työmatkoihin sen 2,5 h. Ei varmaan lapsiakaan haittaisi yhtään, että tarhapäivä pitenisi muutamalla tunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tällä palstalla väitettiin maalaisten pystyvän ostavan huonosti huodikkaita vaatteita, vaikka maalaiset ovat kiertäneet maailman lentokenttämyymälät ja tilaavat sujuvasti kansainvälisiltä nettifirmoilta.
Maalaiset on viime aikoina käyneet vähemmän Helsingin keskustassa. Ilmankos on myyntikatujen ex-kauppojen ikkunoissa paperit.
Mikä on maalainen? Jos maalainen on kehäkolmosen ulkopuolella asuva, niin väite varmasti pitää paikkaansa. Jos maalaisella tarkoitetaan pelto- tai karjatilan pitäjää, voi väite edelleenkin pitää paikkansa.
Kovimmilla maanviljelijöillä riittää peltoa, metsää ja navetoissa metrejä. Osa maanviljelijöistä asuu kartanossa.
Kaupungissa ei ymmärretä välttämättä että seuraavaa bussia pitää odottaa maalla pahimmassa tapauksessa 2 tuntia, jos mielii kirkonkylällä kotiin. Itse odottelin muistaakseni jotain 1,5 tuntia kotiin päin menevää bussia koulupäivän jälkeen pahimmillaan kirkonkylällä 16-vuotiaana. Koulumatkani oli siis 7 kilometrin luokkaa sillon. Seuraavana lukuvuonna aloin pyöräilemään koulumatkat ainakin takaisin päin kotiin. Nykyään pk-seudulla asuvana mun ei tarvii onneksi odottaa noin kauaa mitään bussia.
T: junantuoma yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta