Asioita joita kaupunkilaiset eivät ymmärrä maalaisten elämästä

Kaupunkilaisille yksityisalue on tuntematon termi. Mm. mökkipihat ja -rannat ovat heille julkista aluetta.

Että kylässä tosiaan tiedetään kaikki kaikkien kyläläisten elämästä, mutta se ei ole naapurin kyyläämistä tai pahantahtoista juoruamista vaan yhteisöllistä. Tietenkin joukkoon mahtuu (sekä maalla että kaupungissa) ne veemäisetkin tyypit, mutta silti.

Ja sekin että useat kylät elävät kaupungin kyljessä sitä oman kylän elämää. Tavallaan ollaan sekä kaupungissa että maalla.

Vierailija kirjoitti:

Joskus tällä palstalla väitettiin maalaisten pystyvän ostavan huonosti huodikkaita vaatteita, vaikka maalaiset ovat kiertäneet maailman lentokenttämyymälät ja tilaavat sujuvasti kansainvälisiltä nettifirmoilta.

Maalaiset on viime aikoina käyneet vähemmän Helsingin keskustassa. Ilmankos on myyntikatujen ex-kauppojen ikkunoissa paperit.

Ai, että maalaiset ovat pitäneet Helsingin kivijalkamyymälöitä pystyssä? Siis ne samat maalaiset jotka eivät monesti saa omalla kylällä edes yhtä kyläkauppaa pidettyä elinvoimaisena?

Vierailija kirjoitti:

En käsitä näitä jaottelukeskusteluja ja mitä niillä oikein yritetään hakea ja miksi? Naiset/ miehet, nuoret/vanhat, maalaiset/kaupunkilaiset jne. Niputetaan kaikki ihmiset yhteen läjään yhden ominaisuudella. Yksinkertaisen mielen ajattelumalli.

Oman havaintoni mukaan jaotellaan ihmisiä, kun ei ole omassa elämässä koettu mitään muuta ja on jääty joko maaseudulle tai kaupunkiin niinhin tuttuihin kuvioihin ja lapsuuden maisemiin. Ja sitten kuvitellaan ja jaotellaan ihmiset, kuten ap. etteivät muut "ymmärretä", kun elämää tarkastellaan pienestä näkökulmasta.

Suurin osa kuitenkin lähtee opiskelemaan tai työn perässä kauas lapsuuden kodista ja irrottautuu vanhemmistaan ja asumaan kaupunkiin tai maaseudulle, jopa ulkomaille tuhansien kilometrien päähän suurkaupunkiin.

Tämä näkyy hyvin, kun jotkut ihmettelevät, kuinka kaikki isovanhemmat eivät auta lastenhoidossa, eikä ymmärretä välimatkan olevan 2000 km.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus tällä palstalla väitettiin maalaisten pystyvän ostavan huonosti huodikkaita vaatteita, vaikka maalaiset ovat kiertäneet maailman lentokenttämyymälät ja tilaavat sujuvasti kansainvälisiltä nettifirmoilta.

Maalaiset on viime aikoina käyneet vähemmän Helsingin keskustassa. Ilmankos on myyntikatujen ex-kauppojen ikkunoissa paperit.

Ai, että maalaiset ovat pitäneet Helsingin kivijalkamyymälöitä pystyssä? Siis ne samat maalaiset jotka eivät monesti saa omalla kylällä edes yhtä kyläkauppaa pidettyä elinvoimaisena?

En minä ainakaan ole käynyt pariin vuoteen Helsingissä. Oli tapana varata hotelli viikonloppuna, käydä syömässä hyvin ja teatterissa tai oopperassa. Aina nyt tekosyyksi keksi vaikka syntymä- tai hääpäivän.

Hotelliaamiaisen jälkeen kierreltiin kaupoilla ajatuksella, että ei se nyt niin haittaa, vaikka tulisi isompikin loppulasku. Ei nyt ainakaan joka kuukausi näin paljolla osteta.

Ei tietenkään koske kaikkia kaupunkilaisia, mutta ärsyttää kun useasti kaupunkilaiset eivät ymmärrä sitä, että yksityisautoa ihan oikeasti tarvitaan maalla, kun junapysäkkejä lopetetaan, bussivuoroja vähennetään, lähikauppoja ja kouluja suljetaan. Erityisesti ärsyttää tuo, että junarata menee, ja asemakin on, mutta junat eivät pysähdy. Kauppa-autoja ei kulje jne.

ps. synnyin kaupunkilaisena ja asuin elämäni 30 ensimmäistä vuotta Helsingissä. Henkilökohtaisesti minulle oli "yllätys" (vaikka siis tiesin asian, mutta vasta kun sen kohtasin, sen sisäistin) se, miten pimeää täällä on. Postilaatikollekaan ei voi lähteä ilman taskulamppua ja otsalamppu on parempi olla aina ladattuna. Tähdet kyllä näkyvät upeasti.

Vierailija kirjoitti:

Että kylässä tosiaan tiedetään kaikki kaikkien kyläläisten elämästä, mutta se ei ole naapurin kyyläämistä tai pahantahtoista juoruamista vaan yhteisöllistä. Tietenkin joukkoon mahtuu (sekä maalla että kaupungissa) ne veemäisetkin tyypit, mutta silti.

Ja sekin että useat kylät elävät kaupungin kyljessä sitä oman kylän elämää. Tavallaan ollaan sekä kaupungissa että maalla.

Tämä on juuri sitä maalaisuutta. Toisen yksityisyyden kunnioittamatta jättäminen kuitataan yhteisöllisyydellä. Minulle on ihan sama juorutaanko minusta pahalla vai hyvällä, mutta en halua isäntien ajavan traktorilla pihaani tiedustelemaan siviilisäätyäni saati, että postipisteeltä annetaan minun paketit naapurille "kerta on tulossa samalle suunnalle", puhumattakaan siitä, että kotiini marssitaan ilmoittamatta.

Vierailija kirjoitti:

Keskiverrosti maalaiset on ns taviksia koulutettuihin, sivistyneisiin hyvinpukeutuviin kaupunkilaisiin nähden.

Kun on adunut 20v stadissa ja kesäksi menee maaseutupitäjään viikoksi, tipahtaa lähes kaikessa jonnekin -90 luvulle.

Ongelma nyt vaan on siinnä, että suurin osa kaupunkilaisista ei ole koulutettuja tai ainakaan hyvätuloisia. Siellä on paljon maaseutua enemmän huono-osaisuutta.

Hesarin vanhan kuukausiliitteen mukaan vieläkin erottaa, keiden juuret on maatilasta ja ketkä olivat renkien/piikojen jälkeläisiä.

Joku piian jälkeläinen varmasti kepeästi haukkuu maalaisia, kun on ostanut halvan puvun ja vähän hienomman kellon lainarahalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiverrosti maalaiset on ns taviksia koulutettuihin, sivistyneisiin hyvinpukeutuviin kaupunkilaisiin nähden.

Kun on adunut 20v stadissa ja kesäksi menee maaseutupitäjään viikoksi, tipahtaa lähes kaikessa jonnekin -90 luvulle.

Ongelma nyt vaan on siinnä, että suurin osa kaupunkilaisista ei ole koulutettuja tai ainakaan hyvätuloisia. Siellä on paljon maaseutua enemmän huono-osaisuutta.

Hesarin vanhan kuukausiliitteen mukaan vieläkin erottaa, keiden juuret on maatilasta ja ketkä olivat renkien/piikojen jälkeläisiä.

Joku piian jälkeläinen varmasti kepeästi haukkuu maalaisia, kun on ostanut halvan puvun ja vähän hienomman kellon lainarahalla.

Maanviljelijöillähän on korkein koulutus, kun vertaillaan niitä ammattiryhmiä, joissa erilaiset luvat tai vaatimukset eivät aseta rajoituksia. Maalla ei huono-osaiset viihdy, koska täällä voi naapuri kysellä töihin ja on paha kieltäytyä, kun on koko talven ruikuttanut pihaa auraamaan ja luvannut maksaa työllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaiset ei tajua, ettei maalla työpaikat, koulut, kaupat tai muut palvelut olekaan

, kävelyn, bussimatkan tai raitiovaunureitin varrella, vaan oma auto on välttämättömyys normaalin elämän kannalta. Joskus lähimpään terveyskeskukseenkin saati sairaalaan on satojen kilometrien matka.

Tuollaista on ainakin Lapissa. Pendelöinnistä puhutaan etelämmässä paljon, mutta äärimmäisen harvoin se on mahdollista tai järkevää. Tuolloin pitäisi asua kävelymatkan päässä rautatieasemalta ja myös työpaikka pitäisi löytyä pääteaseman lähettyviltä.

Sitten nuo saamarin firmat sijoittaa toimistot tyyliin Espoon Keilaniemi.

Noiden firmojen työpaikat on varattu Turkulaisille. Pohjoisemmat älkää vaivautuko.

Maalaiset? Millä maalainen/kaupungilainen aloittajan mukaan nyt sitten eritellään?

Itse asuin lapsuuteni kirjaimellisesti korvessa. Ei ollut katuvaloja. lähin naapuri 1km, sähköt saatto mennä poikki muutamaksi vuorokaudeksi, silloin käytiin sitten huussissa talvipakkasella ja lehmille haettiin joesta juomaa ym. Olen syntynyt -73, joten olen todellakin elänyt kirjaimellisesti maalaiselämää.

Olen asunut ns. saman kunnan kirkonkylällä. Sekin on maalaiselämää, mutta palvelut ehkä hieman lähempänä ja sähkökatkot hieman lievempiä.

Monisyinen kysymys...Vastauksen tietää jokainen itse, jahka kokeilee halutessaan erimuotoja.

Kaupunkilaiset ei tajua mikä on etukuormaaja. Niille traktori on traktori, jolla voi tehdä mitä vaan. Ei kyllä voi tehdä oikein mitään ilman etukuormaajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut maalla asuva kaupunkilainen jo 45 vuotta ja ymmärrän kaiken muun mutten sitä, miksi kaupungissa tarvitaan joukkoliikennettä. Lyhyet etäisyydet, auratut hyvät kadut ja paljon joutilasta aikaa ihmisillä. Onko jokin muu syy kuin laiskuus? Tuskin se on halu tuhota ympäristö, vai kuinka?

Tämä!

Kerro, mitä et ymmärrä. Että ei joka aamu kävele 10 km töihin, vai? Ei täällä maallakaan kukaan kävele.

Ei maaltakaan lähdetä sorvaamaan tai pankkineidiksi kymmenen kilometrin matkaa kävellen. Aikataulu estää. Nuo lenkit voidaan hoitaa työn jälkeen. Monihan treenaa triathlonille tai harrastaa maratoneja.

Vierailija kirjoitti:

Keskiverrosti maalaiset on ns taviksia koulutettuihin, sivistyneisiin hyvinpukeutuviin kaupunkilaisiin nähden.

Kun on adunut 20v stadissa ja kesäksi menee maaseutupitäjään viikoksi, tipahtaa lähes kaikessa jonnekin -90 luvulle.

Eli oot joku junantuoma joka käy kotipuolessa kesäisin naureskelemassa. Olen tatilainen.

Maalla useimmiten ei ihan oikeasti pärjää ilman omaa autoa, jos käy töissä. Asutaan miehen kanssa kahdestaan, ja meillä molemmilla on omat autot vaikka käydään samassa kaupungissa töissä, mutta mitenkään muuten ei onnistuisi molempien työnteko. Tätä ei kaupunkivihreät tajua.

Että bussille joutuu kävelemään 1-2km. Koulumatkat olivat helvetistä, kun tienlaitaan oli matkaa yli kilometri ja siitä sitten kouluun 11km bussilla. Joka ikinen arkiaamu puolen kahdeksan aikaan lähdit tarpomaan oli sitten 20 astetta pakkasta tai vettä satoi kaatamalla. Talvella potkurilla tai hiihtäen, muuten pyörällä. En todellakaan ikinä muuta takaisin maalle, en ikinä laittaisi lapsiani samaan.

Vierailija kirjoitti:

Että bussille joutuu kävelemään 1-2km. Koulumatkat olivat helvetistä, kun tienlaitaan oli matkaa yli kilometri ja siitä sitten kouluun 11km bussilla. Joka ikinen arkiaamu puolen kahdeksan aikaan lähdit tarpomaan oli sitten 20 astetta pakkasta tai vettä satoi kaatamalla. Talvella potkurilla tai hiihtäen, muuten pyörällä. En todellakaan ikinä muuta takaisin maalle, en ikinä laittaisi lapsiani samaan.

Maaseudulla on alueita, joilla ei kulje minkäänlaista bussia.

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä, että ruoka ei tule kaupoista ja raha ei tule taikaseinästä.

Ettekös te siellä maalla ole enemmän näiden tulonsiirtojen saamapuolella? Ei kannata purra ruokkivaa kättä, Eskoseni. 

Esim. kokkolassa ei olla. Suomen toiseksi suurin vientisatama heti Porvoon Nesteen jälkeen. Todellisuudessa näiden tulonsiirtojen saamapuolella on Helsinki, josta ei nyt heti tule mieleen mitään vientiteollisuutta sillä eihän me kaikki voida toistemme paitoja pestä ja tehdä sillä rahaa?

Maalaisnuorison innostus moottoriajoneuvoihin ei ole pelkkää junttiutta, vaan selittyy paljolti pitkillä etäisyyksillä ja menomestojen/julkisen liikenteen puutteella. Se tuning-auto on oikeastaan pyörillä kulkeva nuorisotalo.

Sama logiikka on aikuisilla oman pihan ja talon laitossa. Esim. näin joulunaikaan koristelu on tosi runsasta useimmissa pihoissa, koska jos ei itse laita niitä jouluvaloja, ei niitä näe muuallakaan.

Vierailija kirjoitti:

Maalla useimmiten ei ihan oikeasti pärjää ilman omaa autoa, jos käy töissä. Asutaan miehen kanssa kahdestaan, ja meillä molemmilla on omat autot vaikka käydään samassa kaupungissa töissä, mutta mitenkään muuten ei onnistuisi molempien työnteko. Tätä ei kaupunkivihreät tajua.

Miksi alapeukut? Jos on eri työajat ja lisäksi kummankin pitää olla valmiina kuljettamaan työhön liittyviä tavaroita ja siirtymään työpisteeltä toiselle, miten se onnistuisi ilman että kummallakin on auto?