Saanko ehdottaa tapaamista ystävyysmielessä varatulle miehelle?
Mies on entisen opiskelukaverini puoliso. En ole romanttisesti tai seksuaalisesti kiinnostunut miehestä, kaverina kylläkin.
Kommentit (137)
Tietysti voit. Tarvitseeko tuota edes perustella?
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 01:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 01:51"]Olet salarakastunut mieheen,muuten et tekisi noin typerää avausta. Pyydä äidiltäsi ja miehen äidiltä lupa tai ano lupaa Ihmissuhdeministeröstä (IM). Kaavake löytyy netistä (im.fi). [/quote] En ole salarakastunut enkä tule tuohon mieheen olemaankaan. ap
[/quote]
Älä huora valehtele.
Tottakai saat ehdottaa, kunhan pidät huolen siitä että myös opiskelukaverisi on tietoinen että tapailet hänen miehensä kanssa kahvittelun ja juttelun merkeissä.
Sanoit näin:
"Emme olleet niin hyviä kavereita, että tuttavuus olisi jatkunut opiskelujen päätyttyä. Emme pitäneet kertaakaan yhteyttä sen jälkeen."
Missä olet siis tutustunut tähän mieheen?
Mies tulkitsee tapaamisjuttua parittelukutsuna, ja hyvä niin, sitähän kuitenkin haluat!:)
Vaimohan vois myös hyötyä miehen kaveruudesta kun mies saisi pohtia suhdejuttuja naiskaverin kanssa ja saisi uutta näkökulmaa.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 11:29"]Sanoit näin:
"Emme olleet niin hyviä kavereita, että tuttavuus olisi jatkunut opiskelujen päätyttyä. Emme pitäneet kertaakaan yhteyttä sen jälkeen."
Missä olet siis tutustunut tähän mieheen?
[/quote]
Olemme tavanneet joitakin kertoja sattumalta, esim. juhlissa. Myös vaimo on ollut mukana. Olen jutellut silloin enemmän miehen kanssa. Hän tykkää pysähtyä puhumaan, vaimo on liikkuvaisempi.
ap
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 10:54"]Tottakai saat ehdottaa, kunhan pidät huolen siitä että myös opiskelukaverisi on tietoinen että tapailet hänen miehensä kanssa kahvittelun ja juttelun merkeissä.
[/quote]
Se olisi miehen tehtävä kertoa. Luvan kysyminen vaimolta tuntuisi hassulta. Kuin mies ei olisi aikuinen.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 12:47"][quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 11:29"]Sanoit näin:
"Emme olleet niin hyviä kavereita, että tuttavuus olisi jatkunut opiskelujen päätyttyä. Emme pitäneet kertaakaan yhteyttä sen jälkeen."
Missä olet siis tutustunut tähän mieheen?
[/quote]
Olemme tavanneet joitakin kertoja sattumalta, esim. juhlissa. Myös vaimo on ollut mukana. Olen jutellut silloin enemmän miehen kanssa. Hän tykkää pysähtyä puhumaan, vaimo on liikkuvaisempi.
ap
[/quote]
Tapasin miehen siis jo opiskeluaikoina.
ap
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 14:10"][quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 14:08"]Miksi haluat olla tämän miehen kaveri? Muuta kun tän sun entisen kaverin kiusaks.
[/quote]
Juttu luistaa. Minusta on kiva jutella hänen kanssaan ja hänestä minun.
ap
[/quote]
Lisään vielä, että en tosiaankaan halua olla kenenkään kiusaksi mitään.
ap
Eiköhän oletus ole että sillä miehellä on kivoja juttutuokioita oman vaimonsa kanssa, joten ehkä se mies ei edes kaipaa juttelua Sun kanssa? Että vaan sinä itse olet nyt innostunut tästä "ystävyydestä". Miltä vaimosta tuntuisi, jos tietäisi että ajattelet että jos teillä miehen kanssa synkkaisi enemmän kuin on "luvallista", niin voisit ajatella hänen olevan sulle tarkoitettu romanttisessa mielessä?? Kunnioitatko oikeasti sitä että mies on tehnyt valintansa ja valinnut hänelle itselleen parhaimman seuran, kumppanin, ja siinä suhteessä sun rooli on 0.
Jos sulla ei oo paljoa ystäviä, hanki vaikka niitä naispuolisia ensin. Kyllä niidenkin kanssa on ihan yhtä hauskaa kuin jonkun varatun miehen.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 22:02"]
Vaimohan vois myös hyötyä miehen kaveruudesta kun mies saisi pohtia suhdejuttuja naiskaverin kanssa ja saisi uutta näkökulmaa.
[/quote]
Aika harvassa taitaa olla ne naiset, jotka pitävät siitä, että mies pui heidän parisuhteensa asioita jonkun toisen naisen kanssa. Vaikka muuten hyväksyisivätkin ystävyyden.
Siis hankkiiko joki ihminen tällä tavalla ystäviä? Siis, että päättävät haluavansa tutustua tuntemattomaan ihmiseen ja sitten vaan ottavat yhteyttä esim. Facebookissa? Päättävät yhtäkkiä haluavansa ystävän jostakin 10vuoden takaisesta naamatutusta?
Minusta tuossa ei ole omituista sukupuoli, se että se ihminen on mies, vaan tuo ihan kummallinen tapa päättää ystävystyä.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 23:21"]Eiköhän oletus ole että sillä miehellä on kivoja juttutuokioita oman vaimonsa kanssa, joten ehkä se mies ei edes kaipaa juttelua Sun kanssa? Että vaan sinä itse olet nyt innostunut tästä "ystävyydestä". Miltä vaimosta tuntuisi, jos tietäisi että ajattelet että jos teillä miehen kanssa synkkaisi enemmän kuin on "luvallista", niin voisit ajatella hänen olevan sulle tarkoitettu romanttisessa mielessä?? Kunnioitatko oikeasti sitä että mies on tehnyt valintansa ja valinnut hänelle itselleen parhaimman seuran, kumppanin, ja siinä suhteessä sun rooli on 0.
Jos sulla ei oo paljoa ystäviä, hanki vaikka niitä naispuolisia ensin. Kyllä niidenkin kanssa on ihan yhtä hauskaa kuin jonkun varatun miehen.
[/quote]
Mistäköhän nyt puhut? En halua, että mues kiinnostuisi minusta romanttisessa mielessä. Sitten koko kaveruus olisi pilalla. Ja jos mies ei välitä tavata, hän varmaan kertoisi sen?
ap
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 00:08"]Siis hankkiiko joki ihminen tällä tavalla ystäviä? Siis, että päättävät haluavansa tutustua tuntemattomaan ihmiseen ja sitten vaan ottavat yhteyttä esim. Facebookissa? Päättävät yhtäkkiä haluavansa ystävän jostakin 10vuoden takaisesta naamatutusta?
Minusta tuossa ei ole omituista sukupuoli, se että se ihminen on mies, vaan tuo ihan kummallinen tapa päättää ystävystyä.
[/quote]
Ei ole tuntematon ihminen. Olen tuntenut yli 10 vuotta ja tavannut harvakseltaan. Tapasimme vähän aikaa sitten, juttelimme pitkään ja viestittelimme, että oli kiva jutella. Olisi kiva nyt jatkaa juttelua.
Hassua kun toiset kirjoittavat kokemuksiani uusiksi...
Ap
Eiköhän näistä esille tulleista mielipiteistä järkevä nainen jo pystykin päättelemään jotain oleellista?
Ilmeisesti sulla todella on pulaa ystävistä...
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 00:35"]Eiköhän näistä esille tulleista mielipiteistä järkevä nainen jo pystykin päättelemään jotain oleellista?
[/quote]
Että oikeasti ap on rakastunut, ei vaan tunnusta?
Että ap on huora?
Että ap on itsekäs?
Että on outoa ystävystyä ehdottamalla tapaamista?
Te ootte naiset outoja.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 02:39"]Rehellisyyden nimissä. En tykkäisi jos miehelleni tulisi yht äkkiä kahvi kutsu joltain naiselta. Miettisin väkisinkin että mikähän homman juju on.
[/quote]
Entä jos miehes selittäis ja kysyis luvan?
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 10:23"]
Minusta saa olla kaveri toisen sukupuolen edustajan kanssa, mutta kyllä kaveruuden syntymistavalla ja yhteydenpitotavalla on jotain merkitystä varsinkin kun niitä katsoo yhdessä. On työkavereita ja on harrastuskavereita ja on vanhoja kavereita, esim. Mutta kaiken huomioon ottaen tuntuu jotenkin väkisin väännetyltä yrittää kehittää lähes tyhjästä oikein ystävyyttä varatun miehen kanssa. On erittäin suuri riski, että kaikesta vakuuttelusta huolimatta joku osapuoli saa väärän kuvan ja seuraus on verrattoman paljon huonompi kuin tarkoitus. Vaikka kuinka olisi parisuhteessa oikeus kaveruuteen jne jne, niin kahville pyytäminen kahdestaan varatun miehen (tai toisella puolen naisen) kanssa nyt vaan on useimpien ihmisten silmissä aika epäilyttävää. Ihan kulttuurinen juttu.
Ennestään olemassa oleva kaveruus parisuhteen aikana on ok, samoin luonnollisesti jossain yhteisissä ympyröissä syntyvä. Mutta että varattu lähtisi kahvitreffeille *synnyttämään* sitä kaveruutta ja katsomaan mitä tapahtuu - on se vähän outoa. Ja tosiaan erittäin suuri mahdollisuus että mies itsekin saa väärän kuvan, ihan viis siitä mitä sinä sanot ja hän sanoo.
[/quote]
Näin just. Ehdottomasti saa olla vastakkaista sukupuolta olevia kavereita, mutta niiden kanssa täytyy olla tahdikas ja katsoa, ettei aiheuta turhia ongelmia omaan suhteeseensa tai siihen toisen. Lisäksi kannattaa oikeasti panostaa siihen, että tulee toimeen myös sen kaverin puolison kanssa. Elämä nyt vaan on paljon helpompaa, jos ottaa pariskunnat koko pakettina. Ap:n asemassa ehdottaisin nyt yhteistä illanviettoa tämän pariskunnan kanssa, kun kerran sen vaimonkin tunnet jo valmiiksi etkä edes vihaa. Tämä olisi huomattavasti luontevampaa ja vähemmän epäilyttävää kuin joku kahvittelu kahdestaan toisen miehen kanssa. Itse ainakin pitäisin TODELLA omituisena, jos joku entinen opiskelukaverini alkaisi kysellä miestäni kahveille eikä haluaisi minua nähdä ollenkaan. Ja meillä on kyllä molemmilla sekä miehiä että naisia kavereina, joten siitä ei ole kyse. Itse olen myös aktiivisesti tutustuttanut vanhoja miespuolisia kavereita mieheeni alettuamme seurustella. Mielestäni voi itsekin ottaa huomioon toisen tunteet ja pyrkiä ehkäisemään mahdollista mustasukkaisuutta, eikä vaan suoralta kädeltä tuomita sitä.