Lue keskustelun säännöt.
Vihaan mieheni koiraa
Provosoiva otsikko, koska toivon mielipiteitä, kritisoidakin saa.
Ollaan oltu yhdessä seitsemän vuotta, asuttu yhdessä siitä suunnilleen puolet. Olen aina tykännyt koirista todella paljon, vaikka omaa minulla ei ole ollut kuin ihan pienenä lapsena meillä oli koira. Siksi minusta oli aluksi kivaa että tapasin koirallisen miehen. Ja rakkauden alkuhuumassa kaikki oli ihanaa eikä mikään (koirassakaan) ärsyttänyt. Olen myös todella joustava luonne, joten sopeuduin koiraan liittyviin asioihin helposti.
Mutta nyt tässä vuosien varrella on koira-asiat ruvenneet ärsyttämään todella pahasti. Jopa niin että tunnen usein vihaavani miehen koiraa. Koira estää meiltä kaiken mukavan elämän. Mihinkään ei voida koskaan lomalla matkustaa, koska miehen mielestä koiraa ei voi laittaa koskaan koirahotelliin ja tutuista kukaan ei suostu ottamaan isoa koiraa hoitoon. Koiraa ei myöskään voi ottaa matkalle mukaan, koska se ei pysty olemaan junassa eikä tietenkään lentokoneessa, autoilulomat omalla autolla ei käy koska koiraa ei voi jättää yhtään autoon jos itse menisi syömään tai nähtävyyksiin, sitä ei voi jättää vuokramökkiin koska se repii sisustuksen rikki jne. Kotona ei voida olla koskaan pidempään pois kun aina on kiire koriin pissattamaan koira. Koira sanelee ja määrää meidän koko elämän niin että kökötetään vain kotona. Välillä se haukkuu öisin niin että en saa nukuttua. Vihaan sitä. Mietin eroa vaikka miestäni rakastan, koirasta luopuminen ei kuulemma tule kuuloonkaan.
Kommentit (400)
Niinpä sama täällä.
Haiseva paskaa levittävä englanninbulldoggi.
Että vituttaa nytkin kun pihakin täynnä paskaa ja lapsi joutuu paskasella pihalla leikkimään. Mies ei käytä koiraa paskalla muualla. Ja minä en ainakaan rupea käyttämään sitä paskalla ei se mun koira ole.
Saunasta ois kiva hankeen hyppiä mutta kun on paskanen piha.
Seinässäkin on sisällä paskaa ja arvatkaa vaan kuka tässä talossa siivoo..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tunne molemminpuolinen, tuskin se koira on tuolla efortilla sinunkaan kovin ihastunut.
Ette ilmeisesti ole naimisissa.
Neuvoisin sinua lähtemään. Itse rakastan koiria joten en voisi olla sellaisen koiranvihaajan seurassa.
Tämä on suoranainen elämäntapa-ja arvokysymys. Lähde suosiolla ennen kuin miehesi potkaisee sinut pihalle. Toivon, että miehesi pysyy lujana.
kyllä se 10 vuoden sisällä kuolee ihan itsestään
Vierailija kirjoitti:
Vika ei ole koirassa vaan miehessä.
Vika on naisessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika ei ole koirassa vaan miehessä.
Mikä vika?Mies joka ei halua luopua lemmikistään...Ja ajattelee sen parasta (ei pitkiä automatkoja tms).
Ei ole kouluttanut koiraa, jos se haukkuu öisin ja panee vuokramökit remonttiin. Se vika.
Vika on kyllä ap:ssakin, kun ei ole sitten itse kouluttanut. En tajua tuollaisia ihmisiä. Jos minä asun jonkun elukan kanssa samassa huushollissa, se tekee mitä minä käsken, ihan sama mitä omistajapapereissa lukee.
Jaa miksi pitäisi rueta kouluttamaan rakkia joka ei ole oma. Minä en ainakaan rudea toisen elukkaa kouluttamaan koska ei paskaakaan kiinnosta eikä ole aikaa eikä se eläin ole minun vastuulla. Miksi minun pitäisi toisen elukkaa kouluttaa? Hoitakoon rakkinsa itse kun on sellaisen hankkinut. Ei kumppanilla ole mitään velvollisuutta hoitaa toisen eläimiä.
Voisin kouluttaa toisen koiraa jos haluaisin ja ois aikaa mutta kun en halua. En halua olla elukasta vastuussa enkä käyttää siihen aikaani.
Vierailija kirjoitti:
Mun henkilökohtainen mielipide on se, että kun on eläin tai lapsi hankittu, sitä ei vaan jätetä hoitamatta. Tai dumpata jonnekin kun uusi puoliso tulee kuvioihin. Jos itse vapaaehtoisesti päätän eläimen tai lapsen hankkia, on mun velvollisuuteni hoitaa ne kunnialla niin kauan kuin tarpeen on, eikä siinä kysellä että huvittaako vai eikö. Ainoa tilanne jossa hyväksyn (omalla kohdalla) eläimestä luopumisen on, jos en esimerkiksi pysyvän sairauden tai vastaavan takia enää pysty antamaan sille hyvää elämää. Avainsanat on siis oma valinta, ja vastuu. Jos joku ei voi hyväksyä sitä, että haluan kantaa vastuuni omasta valinnastani, niin tervemenoa sitten.
Juuri näin. Kyllä on korvennut seurata lähipiirin tapausta, kun pariskunta aikuisina tapasivat toisensa ja rakastuivat päätä pahkaa. Mutta vain toisiinsa. Ensin lähti naisen koira, kun ei mies siitä pitänyt. Pääsi kyllä onneksi hyvään kotiin, mutta kovasti löytyi selityksiä miksi siitä piti yhtäkkiä eroon päästä. Seuraavaksi kuviosta pudotettiin miehen lapset, kun taas nainen ei pitänyt heistä. Viikko-viikkosysteemistä muuttivat pysyvästi äidilleen, kun se oli jotenkin kummasti "kaikille helpointa niin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan tutuista ei ota koiraa hoitoon? Eikö edes miehen vanhemmat? Eikö osaa käyttäytyä? Onko eroahdistusta? Onko niin vaikea eläin, ettei kukaan halua edes ulkoiluttaa, jotta pääsisitte vaikka treffi-iltaa viettämään?
Jos ei halua omaan kotiinsa hoitoon ottaa, luulisi että voisi edes puolen tunnin lenkin käydä heittämässä. Normaali koira pärjää myös useamman tunnin yksin (miten muuten työssäkäyvillä voisi olla koiria?), kun on lenkitetty ja riittävästi juotavaa. Käyttää lenkillä ennen lähtöä ja pissille joko takapihalle tai minilenkki takaisin tultua.
Koiran saa myös ottaa moniin paikkoihin mukaan, esim. kesällä terassiravintoloista melkein kaikki sallivat koirat täälläpäin, joten ei pitäisi kokonaan matkustamista estää. Osa sisäkahviloista sallii myös eläimet, edellyttäen että oisaavat käyttäytyä. Tässä tosin tulee väkisinkin mieleen, että sen enempää miehesi kuin koirakaan eivät osaa käyttäytyä, kun mikään muu ei kelpaa ratkaisuksi kuin omaan kotiin lukittautuminen... Ehkä miestäsi ei vaan kiinnosta mikään?
Ja miksi koira haukkuu öisin? Haluaako ulos? Onko niin vanha, että voisi olla dementiaa, vai edelleen vain niin huonosti koulutettu, että louskuttaa yölläkin? Saa nimittäin olla tosi huonosti koulutettu eläin, koska vanhempien koira on päiväsaikaan melkoinen haukkuja, mutta sentään yöllä tajuaa olla hiljaa sekin.
Koira haukkuu öisin jos rapusta kuuluu ääniä. Kukaan ei ota sitä hoitoon koska muualla kuin kotona se alkaa tuhoamaan asuntoa jäädessään yksin. Ja on vihainen muille koirille lenkillä ohittaessa (pelkää kai). Eli muut ei halua ulkoiluttaa sitä. Kai miestäni kiinnostaisi asiat mutta hän on tehnyt koirasta jotenkin niin sellaisen asian että koira ei saa koskaan hetkeäkään kärsiä niin siksi sitä ei voi laittaa hetkeksikään mihinkään tilanteeseen jossa se miehen mielestä kärsii. Joo tietenkään koiraa ei helteellä voi jättää autoon mutta miehen mielestä edes nyt syksyllä ei voi, jotta oltaisiin tunti vaikka lounasravintolassa syyslomavkl-reissulla. Ap
Ja sinä et ole kouluttanut koiraa käyttäytymään kunnolla siksi että?
Miksi olet muuten ottanut miehen, jolla on noin huonosti käyttytyvä koira? Kertoo pahoista luonnevioista molemmissa päissä remmiä, jos koira on tuollainen.
Miksi jonkun pitäisi kouluttaa toisen koiraa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isot koirat eivät elä pitkään. Kohta se kuolla kupsahtaa.
Minun iso koira eli 16 vuotta.
Mikä rotu? Oikeasti ISOT koirat ei elä noin kauan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt sentään yksin matkustelet yms. ja jätät miehen hoitamaan koiraansa kotiin?
Välillä olen käynyt jossain yksin mutta miehen mielestä olen itsekäs jos reissaan vain yksin, hänen mielestä perheenä pitää jakaa haasteet yhdessä eikä niin että toinen elää eri elämää kuin toinen. Ap
Mä kyllä vastaisin tuohon jo kysymyksellä..
Kumpi teistä oikeasti on itsekäs!? Jos hän haluaa pitää tuollaisen lemmikin niin olkoon hyvä vaan. Minustakin on tärkeää että pitää hyvää huolta. Jos koira ei mene koirahotelliin, eikä sen takia mies matkalle niin minusta on kovin itsekästä häneltä vaatia samaa uhrautumista sinulta toisen omistaman lemmikin vuoksi.
Asiaan liittyen. Saako jostakin ostettua koiran nahka rukkasia. Ennen oli monessa talossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieskö luopuisi koirasta sinun takia? Hah hah. Mitä oikein kuvittelet itsestäsi? Senkus otat sitten eron kun asenne on kerta tuo. Itse en ainakaan seurustelisi hetkeäkään ihmisen kanssa joka vihaa koiraani, eli jättäisin ihan itse tuollaisen kaltaisesi ihmisen.
Jep. Aapee jos olisin miehesi, en olisi ikinä edes alkanut suhteeseen tuollaisen vihaajan kanssa.
Sivustakatsojan näkökulma tässä. Joskus seurustelin koirahullun naisen kanssa, jolle koirat olivat kaikki kaikessa, ne säätelivät elämää tunnista toiseen. Ei ikinä matkustelua, pois lukien koiranäyttelyt. Oltiin samassa työpaikassa ja muut katsoivat aina kieroon, kun ei voinut tuurata esim. sairauslomia, koska koirat. Kerran hän yllättäen suostui jättämään kaksi koiraansa hoidettavaksi, kun lähdettiin sukulaisten kanssa parin päivän mökkireissulle.
Koirat pitivät ihan älytöntä meteliä protestiksi kun haettiin ne, koko kotimatkan ajan. Kakkasivat ympäri kämppää protestina, kun jätettiin ne. Ihmettelin, kun alkoi haista niin pahalta. Sen jälkeen ei tullut enää toista tilaisuutta lähteä johonkin ilman koiria. Aivan järjetöntä omistautua eläimille tuolla tavalla, vaikka lemmikeistä pidänkin. Nykyisin sama nainen kasvattaa koiria ja talossa on ainakin tusinan verran hännänheiluttajia. Koira sitä, koira tätä, koirakuvia Faceen joka päivä. Koira koira koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitolaan vaan, niin miehet kuin naisetkin, jotka koiran omistaa. Saa normaalit ihmiset olla rauhassa.
Kannattaa ystävystyä toisen koiraperheen kanssa ja vuorotella lomissa ja koirien hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Sivustakatsojan näkökulma tässä. Joskus seurustelin koirahullun naisen kanssa, jolle koirat olivat kaikki kaikessa, ne säätelivät elämää tunnista toiseen. Ei ikinä matkustelua, pois lukien koiranäyttelyt. Oltiin samassa työpaikassa ja muut katsoivat aina kieroon, kun ei voinut tuurata esim. sairauslomia, koska koirat. Kerran hän yllättäen suostui jättämään kaksi koiraansa hoidettavaksi, kun lähdettiin sukulaisten kanssa parin päivän mökkireissulle.
Ko
Koirat pitivät ihan älytöntä meteliä protestiksi kun haettiin ne, koko kotimatkan ajan. Kakkasivat ympäri kämppää protestina, kun jätettiin ne. Ihmettelin, kun alkoi haista niin pahalta. Sen jälkeen ei tullut enää toista tilaisuutta lähteä johonkin ilman koiria. Aivan järjetöntä omistautua eläimille tuolla tavalla, vaikka lemmikeistä pidänkin. Nykyisin sama nainen kasvattaa koiria ja talossa on ainakin tusinan verran hännänheiluttajia. Koira sitä, koira tätä, koirakuvia Faceen joka päivä. Koira koira koira.
Joo ei tollasta. Tulee mieleen se pasilan koiramuija. Koira koira koira..
Ei oo ollenkaan mun juttu.
Sä vihaat koiraa, vaikka mies on se, joka ei halua toteuttaa toivomiasi asioita? Yritätkö oikeasti valehdella itsellesi, että se on koiran vika, viattoman eläimen, että mies ei ole valmis mihinkään haluamistasi asioista? Huh.
Miehen ja koiran vuoksi toivon, että tekisit eropäätöksen.
Läähättävät ja kuolaavat koirat ei kiitos. Pieni nätti ja puhdas on ok.
Pahimmilla on noita haisevia ällötyksiä useampia. Kun joku noista raateluelukoista vie puolet kädestä vastaantulijalta, niin kerrotaan vaan kuinka Rambo on vaan tuttavallinen ja vähän halusi haistella (koiran nuoleskellessa huuliaan makupalan jälkeen).
Kämppä löyhkää, sänky täynnä karvoja ja kuivunutta kuolaa, yhtään ehjää huonekalua ei löydy. Sori, ei kiitos.