Lue keskustelun säännöt.
Vihaan mieheni koiraa
Provosoiva otsikko, koska toivon mielipiteitä, kritisoidakin saa.
Ollaan oltu yhdessä seitsemän vuotta, asuttu yhdessä siitä suunnilleen puolet. Olen aina tykännyt koirista todella paljon, vaikka omaa minulla ei ole ollut kuin ihan pienenä lapsena meillä oli koira. Siksi minusta oli aluksi kivaa että tapasin koirallisen miehen. Ja rakkauden alkuhuumassa kaikki oli ihanaa eikä mikään (koirassakaan) ärsyttänyt. Olen myös todella joustava luonne, joten sopeuduin koiraan liittyviin asioihin helposti.
Mutta nyt tässä vuosien varrella on koira-asiat ruvenneet ärsyttämään todella pahasti. Jopa niin että tunnen usein vihaavani miehen koiraa. Koira estää meiltä kaiken mukavan elämän. Mihinkään ei voida koskaan lomalla matkustaa, koska miehen mielestä koiraa ei voi laittaa koskaan koirahotelliin ja tutuista kukaan ei suostu ottamaan isoa koiraa hoitoon. Koiraa ei myöskään voi ottaa matkalle mukaan, koska se ei pysty olemaan junassa eikä tietenkään lentokoneessa, autoilulomat omalla autolla ei käy koska koiraa ei voi jättää yhtään autoon jos itse menisi syömään tai nähtävyyksiin, sitä ei voi jättää vuokramökkiin koska se repii sisustuksen rikki jne. Kotona ei voida olla koskaan pidempään pois kun aina on kiire koriin pissattamaan koira. Koira sanelee ja määrää meidän koko elämän niin että kökötetään vain kotona. Välillä se haukkuu öisin niin että en saa nukuttua. Vihaan sitä. Mietin eroa vaikka miestäni rakastan, koirasta luopuminen ei kuulemma tule kuuloonkaan.
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö... mikset voi matkustella yksin tai kaverun kanssa?
Tosiaan, ainahan voit ottaa poikaystävän jonka kanssa teet kaiken kivan, pötköttelet romanttisesti hänen kainalossa ex-temporee matkalla vaikkapa kreikassa. Haloo! Ap haluaa matkustaa miehensä kanssa ei kaverin.
Miksi ei voi ottaa koirankin mukaan matkalle? Syy on apn asenneongelma. Kun on huono asenne, ei mikään onniistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista se elämä on kun on lemmikkejä. Meillä on kaksi kissaa (rakkaita koko perheelle. Kissat eivät ole tottuneet matkustamaan vaan ovat sisäkissoja jotka ovat olleet meillä jo vuosia.
Muutaman kerran ollaan saatu sukulaistäti kissavahdiksi, mutta ollaan huonoja pyytämään kun kuultin, että hänellä on tylsää muualla kuin kotoaan?
[/quote]
Mun henkilökohtainen mielipide on se, että kun on eläin tai lapsi hankittu, sitä ei vaan jätetä hoitamatta. Tai dumpata jonnekin kun uusi puoliso tulee kuvioihin. Jos itse vapaaehtoisesti päätän eläimen tai lapsen hankkia, on mun velvollisuuteni hoitaa ne kunnialla niin kauan kuin tarpeen on, eikä siinä kysellä että huvittaako vai eikö. Ainoa tilanne jossa hyväksyn (omalla kohdalla) eläimestä luopumisen on, jos en esimerkiksi pysyvän sairauden tai vastaavan takia enää pysty antamaan sille hyvää elämää. Avainsanat on siis oma valinta, ja vastuu. Jos joku ei voi hyväksyä sitä, että haluan kantaa vastuuni omasta valinnastani, niin tervemenoa sitten.[/quote]
AAMEN!!
Kyseessä nimenomaan jokaisen henkilökohtainen valinta ja vastuu. Ei millään tavoin vertailu kumpi on arvokkaampi, eläin vai ihminen...
AP ei taida hankkia koskaan lapsiakaan, ne kun rajoittaa elämää.
Voisi olla miehellekin parempi jos eroaisivat, mies ei ole aivan noin itsekeskeinen kuin AP
Onneksi se koira ei vihaa sinua, vaikka sinä vihaatkin häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokemukseni on, että nämä koiraihmiset ovat jotenkin jääneet lapsen tasolle. Jo se, että et sitten saa edes lomailla yksin, kertoo aika paljon miehesi ajatusmaailmasta.
Itse kestin vannoutuneen koiraihmisen kanssa muutaman viikon. Koira oli tottunut nukkumaan sängyssä emäntänsä kanssa joten peti oli aina täynnä kuraa ja pikkukiviä. Kun harrastettiin seksiä, oli aika mahdotonta olla innostunut, kun hurtta tuijotti silmiin ja läähätti 10 sentin päässä naamastani tosi kiinnostuneen näköisenä. Meni vaan fiilis. Se ei tuntunut edes pervolta vaan täysin häiriintyneeltä. Ja poiskaan ei saanut työntää, ettei se loukkaannu. Koska se kuvitteli olevansa pomo, antoi se komentojaan haukkumalla, mutta en useinkaan tajunnut, että mitä se nyt on vailla. Se haukunta oli ihan v**un ärsyttävää ja rapussa hävetti jos tuli naapureita vastaan.
Päättelin lopulta, että minä olen tässä taloudessa ylimääräinen ja läksin pois. Enkä ole katunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö... mikset voi matkustella yksin tai kaverun kanssa?
Tosiaan, ainahan voit ottaa poikaystävän jonka kanssa teet kaiken kivan, pötköttelet romanttisesti hänen kainalossa ex-temporee matkalla vaikkapa kreikassa. Haloo! Ap haluaa matkustaa miehensä kanssa ei kaverin.
Miksi ei voi ottaa koirankin mukaan matkalle? Syy on apn asenneongelma. Kun on huono asenne, ei mikään onniistu.
AP kertoo että ottaisi koiran mukaan, mutta mies ei halua kun koiraa ei voi jättää esim raflassa käynnin ajaksi yksin. Olen itsekin lemmikki-ihminen, mutta raskaaltahan tuo kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa todella raskaalta tilanteelta. Nuo koiran ongelmat kuulostaa siltä, että ammattilaisen avusta olisi hyötyä. Sieltä voisi löytyä keinoja esim siihen yksin olemiseen. Meille tuli kodinvaihtajakoira, jota pidettiin aina sellaisella metallihäkissä, kun omistajat olivat muualla. Syynä silloin oli ilmeisesti se, ettei perheen kahta koiraa voinut jättää avoimeen tilaan keskenään, alkoivat muuten tappelemaan keskenään (tästä syystä siis vaihtoi meille kotia). Tuli vaan mieleen, että tälläinen häkkiratkaisu voisi olla helppo niille sukulaisille, jotka pelkäävät koiran tuhoavan omaisuuttaan sillä aikaa kun se jää yksin asuntoon. Jos siis enää saatte koiraa kenenkään luokse hoitoon.
Vähän niinku ylivilkkaan lapsenkin vois laittaa kaltereiden taakse? Haloo, kuka koiranomistaja pystyy lähtemään lomalle tietäen koiransa olevan jossain häkissä? Mielummin jättää loman välistä.
Se on ihan se ja sama, onko syynä koira. Jos kahdella ihmisellä on jostain (toiselle/ molemmille) todella tärkeästä asiasta täysin päinvastaiset fiilikset ja näkemykset, jotka hiertävät päivittäin, suosittelisin eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt sentään yksin matkustelet yms. ja jätät miehen hoitamaan koiraansa kotiin?
Välillä olen käynyt jossain yksin mutta miehen mielestä olen itsekäs jos reissaan vain yksin, hänen mielestä perheenä pitää jakaa haasteet yhdessä eikä niin että toinen elää eri elämää kuin toinen. Ap
Ja sitten pakottaa sut lomailuun koiran kanssa.
Sanoisin tuollaiselle miehelle, että höpöhöpö ja lähtisin reissuun yksin. Oppisi mies hankkimaan hoitajan koiralle loman ajaksi.
Juu, älä ole nössö. Jos mies ei hyväksy, että lähdet yksin tai jonkun muun kanssa reissuun niin onpa itsekäs mies. Koska koirille on maksullisia hoitopaikkoja niin sinne vaan tai mököttäköön koiran kanssa kotona. En ikinä ymmärrä, että eläin menee ihmisen edelle, kun on toinenkin vaihtoehto ja eläin ei kärsi siitä, jos menee hoitoon, mutta kumppani kärsii, jos ei voi toteuttaa toiveitaan vaan on ikäänkuin vangittu toisen luomiin raameihin. Vallankäyttöä tuo on mitä miehesi harrastaa muka eläimen nimissä.
Epäilen että mies on pihi ja piiloutuu asiaa koiransa taakse. Hän ei nauti mainituista ”elämyksistä” joten laittaa syyn niiden karttelemiseen koiran niskaan. Ottaa muuten varmasti uuden ison koiran kun vanhasta ikä jättää. Jollei AP ole sopinut miehen kanssa että uutta koiraa ei sitten tule, niin ei kannata jäädä roikkumaan tähän suhteeseen jossa joku lemmikki sanelee parisuhteelle normaaleja asioita.
Täällä koirallinen vastaa. Ensinnäkin lomamatkat. Kotimaassakin voi matkailla, ja ottaa koira mukaan, esim. vuokramökille. Jos hinkuaa etelään, eikä koiraa voi laittaa hoitoon, vain toinen lähtee, kotiinjäävän vinkunasta huolimatta. Asiasta on keskusteltava perusteellisesti, ja ladottava faktat pöytään. Jos koiran omistaja haluaa mukaan, hoito on yksinkertaisesti vain järjestettävä. Suomi on täynnä hyviä hoitoloita. En työntäisi tuollaista koiraa kenenkään tutun kontolle, kun voi sitten sattua mitä tahansa, joko koiralle, hoitajalle tai ulkopuolisille.
Arkielämä koiran kanssa on sitten ihan oma lukunsa. Mies on teillä sanellut säännöt, koska koira on hoidettava/ruokittava/lenkitettävä. Näin se vain on, kun on koiran ottanut, mutta juttu onkin siinä, miksi sinun pitää sopeutua noihin sääntöihin? Sinulla ei ole koiraa, etkä ole koiraihminenkään selvästi, niin eihän mikään estä sinua toteuttamasta itseäsi. Se voi tosin johtaa siihen, että alatte erkaantua, mutta jos suhteenne on miehellesi tärkeä, hän alkaa etsiä vaihtoehtoja, joiden avulla voisitte tehdä asioita yhdessä ilman koiraa. Jos taas koira on perheenne ykkösasia, homma vaikuttaa aika toivottomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parasta jättää mies kotia koiran kanssa ja reissailet yksin tai tyttöporukan tms kanssa. Taihommaatte koiralle hoitajan kotia silloin kun olette poissa tai viette koiran hoitoon koirataloon. Siitä ei mitään tule jos koira rajoittaa elämää niin paljon, ettei mihinkään pääse käymään tai matkustelamaan.
Vierailija kirjoitti:
Parasta jättää mies kotia koiran kanssa ja reissailet yksin tai tyttöporukan tms kanssa. Taihommaatte koiralle hoitajan kotia silloin kun olette poissa tai viette koiran hoitoon koirataloon. Siitä ei mitään tule jos koira rajoittaa elämää niin paljon, ettei mihinkään pääse käymään tai matkustelamaan.
Se on sun näkemys. Joku toinen voisi sanoa, ettei siitä tule mitään, että toinen perheenjäsen haluaa jättää toisen aina kyydistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa aiemmin listattiin että koiran takia ei voi spontaanisti töistä jumpalle tai skumpalle tai risteilylle. Täältä vähän syrjemmältä ei mennä oli koira tai ei. Ei ole noita palveluja ihan lähellä, joten koira on hyvää seuraa ja ajanvietettä, harrastuksena ihan jees - saa raitista ilmaa. Kaupunkilaiselle kuolettavan tylsää ja sitovaa, ei pääse uusinta leffaa tai uusinta sitä tai tätä katsomaan/kokemaan.
Jos miehesi ei osaa kouluttaa koiraa niin, ettei se tuhoaisi paikkoja reissussa, hän voisi hankkia koiralle esim kuljetushäkin. Häkin sisälle voi tehdä pedin ja totuttaa koira sen käyttöön jo kotona. Koiran voi jättää sitten reissulla häkkiin esim mökillä tai hotellissa muutamaksi tunniksi, jolloin te voitte käydä miehen kanssa rauhassa syömässä. Häkistä voi tehdä koiralle ihan mieluisan paikan.
Miehen olisi syytä myös kouluttaa koirasta remmiräyhääjän käytös pois, saisitte varmasti sitten jonkun tutun esim pidennetyksi viikonlopuksi vaikka teille kotiin hoitajaksi (korvausta vastaan tietty).
Huh huh tässä taas yksi esimerkki näistä tietynlaisista "koirahulluista", jotka inhimillistää liikaa eläintä. Koira on kuitenkin vain koira ei ihminen ja vaatii koulutuksen ja koira todellakin tarvii laumanjohtajan tai muuten pyrkii siihen asemaan itse ja silloin ei ole koirallakaan hyvä olla. Ja kyllä pärjää yksin useamman tunnin päivässä, mutta siihenkään ei ole luultavasti koulutettu jos on tullut tällainen eroahdistus koira. Mutta miehesi vaikuttaa tällaiselta "koirahullulta" että ei usko vaikka saisi näihin neuvoja/koulutusta...
Ymmärtääkseni koira sitoo ihmistä vielä paljon enemmän kuin lapsukaiset. Eihän AP:llä vain ole jälkikasvua?
Vähän niinku ylivilkkaan lapsenkin vois laittaa kaltereiden taakse? Haloo, kuka koiranomistaja pystyy lähtemään lomalle tietäen koiransa olevan jossain häkissä? Mielummin jättää loman välistä.[/quote]
No halloo....Sinäkö oikeasti edes kehtaat verrata lapsia ja koiria??? Nehän on vähän niinkuin sama asia 😂🤪juuri näitä koirahulluja ei voi ymmärtää mistä näitä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Oletko aiheen aloittaja kertonut miehellesi, että vihaat hänen koiraansa?
Sun ei varmaan sen jälkeen tarvitsisi miettiä eroa, kun saisit kengän kuvan persiiseen saman tien. Kuka haluaa jakaa elämänsä ihmisen kanssa joka vihaa itselleni tärkeää luontokappaletta?
Kyllä tuntisin oloni huijatuksi, jos olisin jotain muijaa katsellut 7 vuotta ja vasta nyt selviäisi, että hän vihaa koiraani ja miettii miten siitä vois päästä eroon. Hyi hlvetti mikä muija.
-koiramies ja ylpeä siitä
Ei se mitää , se nainen varmasti löytäisi helposti sinua parempaa seuraa! Paitsi että eihän kukaan ole sua katsellut seitsemää vuotta.
Oletko aiheen aloittaja kertonut miehellesi, että vihaat hänen koiraansa?
Sun ei varmaan sen jälkeen tarvitsisi miettiä eroa, kun saisit kengän kuvan persiiseen saman tien. Kuka haluaa jakaa elämänsä ihmisen kanssa joka vihaa itselleni tärkeää luontokappaletta?
Kyllä tuntisin oloni huijatuksi, jos olisin jotain muijaa katsellut 7 vuotta ja vasta nyt selviäisi, että hän vihaa koiraani ja miettii miten siitä vois päästä eroon. Hyi hlvetti mikä muija.
-koiramies ja ylpeä siitä