Taide- ja kulttuuriala, aika isot avustukset on ollut
Kommentit (21)
Tiedot löytyy netistä mitä kukin ala saa.
Jos varoja ei riitä kaikkeen, niin ne on ensin ohjattava terveyden hoitoon ja koulutukseen. Sekä lasten ja nuorten suojaamiseen.
Taiteilijat ovat aina eläneet taiteilija-apurahoilla ja tulevat varmaan ilman koronatukiakin yhtä kalliiksi kuin työttömät.
Kaikkialta aiotaan höylätä. Kulttuurialalla tekijät voivat nauhoittaa tai tehdä teoksia, vaikka korona jatkuisikin.
Todi pienet avustukset on olleet.
Siis tajuaako ihmiset, että esim apurahat ei tule normaalin palkan päälle ylimääräiseksi rahaksi, vaan ne on se palkka (apurahan saaminen edellyttää päätöimisuutta, eli palkkatyötä on palkatonta vapaata, jos sellainen on) siitä pitää itse maksaa eläkkeet ja sairausvakuutukset ja työm aiheuttamat kulut. Tosi pieniå rahoja ovat.
Kansallisooppera yksistään saa jo 40 miljoonaa vuodessa.
Alkaa todella ärsyttämään tämä sosialistinen utopia, jossa kerta kaikkiaan mikään ei liikahda ilman julkista rahaa (= hallintoalamaisilta ryöstettyä verorahaa velanotolla höystettynä).
Vierailija kirjoitti:
Todi pienet avustukset on olleet.
Siis tajuaako ihmiset, että esim apurahat ei tule normaalin palkan päälle ylimääräiseksi rahaksi, vaan ne on se palkka (apurahan saaminen edellyttää päätöimisuutta, eli palkkatyötä on palkatonta vapaata, jos sellainen on) siitä pitää itse maksaa eläkkeet ja sairausvakuutukset ja työm aiheuttamat kulut. Tosi pieniå rahoja ovat.
Sitten ei muuta kun oikeisiin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Todi pienet avustukset on olleet.
Siis tajuaako ihmiset, että esim apurahat ei tule normaalin palkan päälle ylimääräiseksi rahaksi, vaan ne on se palkka (apurahan saaminen edellyttää päätöimisuutta, eli palkkatyötä on palkatonta vapaata, jos sellainen on) siitä pitää itse maksaa eläkkeet ja sairausvakuutukset ja työm aiheuttamat kulut. Tosi pieniå rahoja ovat.
Tajuaa toki.
Tajuavatko tukien saajat mistä ne tuet tulevat? Ne tulevat lähinnä verovaroista eli muiden ihmisten selkänahasta höylättynä.
Kulttuuriala on saanut paljon avustuksia, mutta raha ei ole valunut eteenpäin. Eli festarin järjestäjä sai korvaukset mutta esiintyjät eivät saaneet rahaa. Eli kenen olisi pitänyt jakaa festariapurahat eteenpäin?
Mistään ei tunnu löytyvän noita kokonaissummia, mitä eri toimijat jakavat avustuksia kulttuuripuolelle. Meneekö kokonaisuus yli miljardin euron, kun lasketaan kaikki tuet ja tuen kaltaiset maksut? Ne suorat OKM yleisavustukset ovat vain pieni pisara valtameressä.
Pelkästään Veikkaus tuki kulttuuri- ja taidepuolta 2017 yhteensä 238 miljoonalla eurolla. Tämä luku löytyi helposti.
Liikuntapuolella kokonaissummat ovat satoja miljoonia euroja vuodessa, kun kaikkien eri julkisten toimijoiden (kunnat, valtio, Veikkaus yms.) avustukset lasketaan yhteen. Olisi hassua, jos kulttuuripuolella kuvio ei olisi samanlainen hajautettu tilkkutäkki. Ikävä ihminen olettaisi, että tuolla hajautuksella luodaan sumuverho, josta on vaikea nähdä tukemisen suuruusluokkaa (eli paljonko verovaroista menee rahaa kaikenlaisille urheilun ja kulttuurin seuroille).
Vuosittain pääsee tulivuorten purkauksista noin 300 miljoonaa tonnia CO2 ilmakehään. Tämä vastaa noin 6 kertaa Suomen vuosittaista CO2 ekvivalenttipäästömäärää (noin 50 miljoonaa ekv.tonnia CO2).
En ole kulttuurialalla töissä, mutta minusta on hassua, että ihmiset kuvittelevat, että kulttuuriala=apurahoja saavat taiteilijat ja hyvätuloiset esiintyjät. Ettekö ymmärrä, että kuinka valtavan määrän ihmisiä kulttuuriala työllistää? Jos ette niin miettikääpä vaikka festareita ja sitä, että ketä kaikkia muita siellä on töissä kuin se artisti?
Vierailija kirjoitti:
En ole kulttuurialalla töissä, mutta minusta on hassua, että ihmiset kuvittelevat, että kulttuuriala=apurahoja saavat taiteilijat ja hyvätuloiset esiintyjät. Ettekö ymmärrä, että kuinka valtavan määrän ihmisiä kulttuuriala työllistää? Jos ette niin miettikääpä vaikka festareita ja sitä, että ketä kaikkia muita siellä on töissä kuin se artisti?
On hyvä erottaa kulttuuri- ja taidepuolelta ne toimijat, joista oikeasti maksetaan (eli käy maksavia asiakkaita niin paljon, että toiminta on kannattavaa), ja sitten loput (toiminta perustuu verovaroihin, eikä sitä olisi ilman verovaroista tulevaa tukea).
Olettaisin, että isot musiikkifestarit ovat oikeasti kannattavia, ja maksavat itse omat kulunsa (ja maksavat artisteille), tai niitä ei enää järjestetä.
Ooppera lienee sitten esimerkki toiminnasta, joka perustuu täysin verovaroihin (jokaista lippua tuetaan noin 230 eurolla).
Työllisyys ei parane sillä, että valtiolle otetaan lisää työntekijöitä, koska valtion työntekijän palkat maksetaan verovaroista. Tukien varassa työskentelevä taiteilija (tai taiteen hallinnollinen työntekijä) on tosiasiallisesti tuollainen valtion palkkalistoilla oleva (tukiraha = palkka), vaikka se hallinnollisesti ei niin menekään.
Jos kultturilla ei ole maksavaa yleisöä, niin ehkä sellaista kulttuuria ei tarvitakaan.
Luulen, että sadan vuoden kuluttua arvostettu kulttuuri on ihan muuta kuin se, joka saa apurahoja nyt.
Kannattiko pienen peliriippuvaisen vähemmistön vuoksi de facto tuhota Veikkaus? Enkä nyt väheksy peliriippuvaisten ongelmaa, mutta valtaenemmistö pelaajista ei ole peliriippuvaisia. Ja ymmärrän myös, että viimeisen 1,5 vuoden aikana korona on vienyt valtavasti pelituloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kulttuurialalla töissä, mutta minusta on hassua, että ihmiset kuvittelevat, että kulttuuriala=apurahoja saavat taiteilijat ja hyvätuloiset esiintyjät. Ettekö ymmärrä, että kuinka valtavan määrän ihmisiä kulttuuriala työllistää? Jos ette niin miettikääpä vaikka festareita ja sitä, että ketä kaikkia muita siellä on töissä kuin se artisti?
On hyvä erottaa kulttuuri- ja taidepuolelta ne toimijat, joista oikeasti maksetaan (eli käy maksavia asiakkaita niin paljon, että toiminta on kannattavaa), ja sitten loput (toiminta perustuu verovaroihin, eikä sitä olisi ilman verovaroista tulevaa tukea).
Olettaisin, että isot musiikkifestarit ovat oikeasti kannattavia, ja maksavat itse omat kulunsa (ja maksavat artisteille), tai niitä ei enää järjestetä.
Ooppera lienee sitten esimerkki toiminnasta, joka perustuu täysin verovaroihin (jokaista lippua tuetaan noin 230 eurolla).
Työllisyys ei parane sillä, että valtiolle otetaan lisää työntekijöitä, koska valtion työntekijän palkat maksetaan verovaroista. Tukien varassa työskentelevä taiteilija (tai taiteen hallinnollinen työntekijä) on tosiasiallisesti tuollainen valtion palkkalistoilla oleva (tukiraha = palkka), vaikka se hallinnollisesti ei niin menekään.
Toki se menee näin. Musiikkifestarit nyt oli esimerkki siitä toiminnan laajuudesta, kun usein ei ymmärretä sitä, että kuinka valtavan väkimäärän kulttuuri- ja taideala työllistää. Ja tietenkin aina pitää katsoa tilanteita myös kriittisellä silmällä, esimerkkinä vaikka ooppera. Onko kyseessä oikeasti sellainen kulttuurin laji, joka edes on kaikkien tuloryhmien saatavilla?
Jos ns. työllistäminen vaatii tukia, niin se ei ole oikeaa työllistämistä. Ei ainakaan yrityspuolella näin ajateltaisi muuten kuin joidenkin start-uppien kohdalla. Kulttuuriala on ilmeisesti ikuinen start-up.
Näkyi olevan 283 tuensaajaa.
Erilaisita pienistä kyläteattereista suurempiin toimijoihin.
Kansallsioopperaa ei listassa näkynyt, ei ilmeisesti kuulu tähän luokkaan.
Teattereita oli paljon samoin musiikkiyhdistyksiä jazzlsta kansanamusiikkin ym.
Tasapuolisesti oli mielestäni jaettu tuo 14,2 miljoonan summa.
Luettelon saajista voi käydä lukemassa netissä.
kerrotko tarkemmin noista avustuksista?