Ruotsissa opettaja sai potkut, kun ei suostunut kutsumaan tyttöä heniksi hänen sijaan vaikka tyttö identifioitui niin

No siellä biologiassa on aika paljon femiinksiö lajeja, jotka alostavat ja tappavat miehet, sekä ihan homo- ja transkäyttäytymistä, kuten meissä ihmisissäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote

=Vierailija]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh, onneksi tämä pelleily ei koske suomea.

Vielä...

Meinaatko että suomen kieltä muutetaan niin, että tulee sukupuolitetut hän-sanat, jotta voidaan tehdä siitä ongelma?

Meinaan tuota asennetta yleensä. Hän-sanasta ei voi tulla meillä ongelmaa, mutta kaikesta muusta sukupuolierotteluun liittyvästä (vessat, pukukopit, tyttö- ja poika-nimitykset) kyllä. Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi yleensä perässä. Ja se, että jollekin annetaan jo potkut, kun kieltäytyy lähtemästä mukaan tuohon hullutteluun, vielä kannustaa tällaisen asenteen lisääntymistä teinienkin keskuudessa. 

Ai se on hulluttelua, jos toivot sua kutsuttavan sinuna? Mitä itse ajattelisit, jos sua kutsuttaisiin Pasiksi vaikka kuinka sanoisit olevasi Piia? Ja mikä vika on asenteessa, että olet ok vaikka olisit vihreä?

Jos todella olisin Pasi, niin ymmärtäisin asian oikein hyvin vaikka kuinka tekisi mieli olla Piia.

Osoitit juuri, että sulla ei ole mitään ymmärrystä asiasta, joten on ihan turha jatkaa. Käsittämätöntä, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka kieltävät toisen ihmisen sen perusteella, että itse on syntynyt itselleen oikeaan kehoon.

Sukupuoli-identiteetti ei ole mikään ”tekisi mieli”-asia. Ehkä sullekin tämä joskus aukeaa.

Minäpä kysyn toisin päin: Mikä se on se suuren suuri loukkaus ja henkilökohtainen vahinko, joka lettipää henkilölle, jolla paidan alta paistaa rinnat, koituu jos joku erehtyy viittaamaan häneen lauseessa termillä "Hon" vaikka hänestä itsestä tuntuukin, että hän on "Han"? Minun nimeni on usein joku muistanut väärin, mutta mitäs näistä, erehdyksiä sattuu..Minua on myös kutsuttu aiemmalla tehtävänimikkeelläni ihan laajalla jakelulla leviävissä sähköposteissa, vaikka olen aikaa sitten ylennetty päälliköksi. No, henkilö ei tiennyt tai muistanut. Mitäpä tuon väliä?

Tässä puhutaankin kieltäytymisestä, ei unohduksista tai lipsahduksista. Eli sun pitäisi kysyä, että mikä se suuren suuri loukkaus on, jos joku kieltäytyy käyttämästä päällikkö-titteliäsi, koska hän on sitä mieltä, että et saisi päällikkö olla?

Mihin se erilaisten ihmisryhmien kunnioittaminen ja kulttuurisen omimisen välttäminen jäi? Miksi pojalla on oikeus väittää olevansa tyttö ja saada muutkin valehtelemaan, että hän on tyttö, jos hän ei ole tyttö? Miksi tyttö voi pakottaa muut ihmiset sanomaan häntä pojaksi, vaikka hän ei ole poika? Ei valkoihoinen voi väittää olevansa tummaihoinen ja pakottaa muita pitämään häntä tummaihoisena. Ei toiseen ihmisryhmään voi identifioitua. Kyse on fyysisistä ominaisuuksista, joita ei voi muuttaa eikä voi vain itsekseen päättää olla jotain mitä ei selvästikään ole ja vaatia muita mukaan tuollaiseen pelleilyyn.

Katsopas kun hän tietää paremmin onko hän poika vai tyttö kuin sinä. Sukupuoli ei ole nähtävissä olevat fyysiset ominaisuudet.

Sukupuoli nimenomaan on biologinen fakta.

Sukupuoli ei ole mikään näkymätön tunne.

Okei. Jos käytetään tätä biologinen fakta-termiä. Mitkä kriteerit biologisesti tulee täyttyä, että ihminen on mies? Millaiset aivot hänellä on? Kuinka paljon mieshormoneja/naishormoneja hänellä on? Kuinka iso penis hänellä on? Onko hänellä aina penis? Jos ei, onko hän nainen vaikka hänellä olisi mieshormonia enemmän kuin naishormonia? Menettääkö hän miesstatuksen, jos hänellä on rinnat? Mikä hän sitten on, nainenko?

Päästän erittäin pitkälle tekemällä jako xx ja xy kromosomien mukaan. Muita yhdistelmiä koskee noin 1/1000 henkilöä. Minusta tuntuu että tämä keskustelu ei nyt koskee heitä.

Mistä sä keskustelun aiheena olevan lapsen kromosomeista mitään tiedät? Mitä sä tiedät kenenkään kromosomeista tai hormonitasoista? Se on se pointti. Miksi sinä kieltäydyt sen perusteella, että jollain on tissit (kun niitä kiveksiä tuskin heti näet) kohtelemasta häntä sen sukupuolen edustajana, joka hän sulle kertoo olevansa? On täysin naurettavaa nillittää, että kun mä näen miehen, niin kyllä se on mies saa*ana.

Ei ole. Sukupuoli on fyysinen tosiasia, jonka pystyy objektiivisesti havaitsemaan.

Jos tämä kyseinen henkilö on sukupuoliristiriitainen eli tuntee toisin, niin sitähän ei päälle päin näy. Ihmiset näkevät vain sen fyysisen todellisuuden ja tunnistavat toisen sukupuolen automaattisesti.

Ainoat ihmiset, jotka pystyvät tätä automaattista tunnistusta kiertämään, ovat transhoidot läpikäyneet ihmiset. Mutta ei silloinkaan aina. Riippuu täysin hoitojen vaikuttavuudesta ja kuinka paljon sekundäärisiä sukupuoliominaisuuksia on pystytty muokkaamaan.

Pointti on nyt se, että mikä sinä olet sen fyysisen näköhavaintosi perusteella määrittämään sen toisen sukupuolen oaremmin kuin hän itse? Ja millä oikeudella sä edes tekisit niin?

Kyllähän ihmiset tekevät näköhavaintojen perusteella päätelmiä koko ajan. Siinä ei ole mitään tuomittavaa. Useimmiten nämä päätelmät ovat ihan oman pääni sisäisiä, enkä niistä kenellekään kerro.

Mutta jos näen miehen näköisen henkilön (eli miehen) naisten suihkutiloissa uimahallissa, aion kyllä pyytää häntä poistumaan sekä kerron asiasta henkilökunnalle.

Toki. Kieltäytyisitkö kutsumasta häntä naiseksi, jos hän pyytäisi?

Sivusta -en varmaan kieltäytyisi juuri sillä hetkellä, mutta en voi luvata, että muistaisin häntä jatkossa aina kohdatessamme puhutella naisena. Kun kerran aistinvarainen, tiedostamaton arvioni ei minulle kertoisi vastaan kävelevän naisen. Sori siitä.

Jos hän olisi sun oppilas tai vaikka lapsesi, etkö muistaisi?

Kukaan ei muista yksittäistä ihmistä, mutta henkilön, jonka kanssa on tekemisissä, kyllä.

Lapsen varmasti. Koska kyseessä olisi mulle tärkeä ja läheinen asia ja se olisi varmasti alati mielessäni. Oppilasta, en välttämättä. Kun niitä oppilaita voi olla vuodessa 170.

Tässä kohinassa vaikuttaa minusta lopulta olevan kyse erilaisuuden kokemuksen kivusta ja tarpeesta tulla hyväksytyksi omana itsenään. Kaikkia tulee esim julkisissa palveluissa toki kohdella tasavertaisesti, senhän lakikin määrää. Mutta lopulta kuitenkin fakta on tämä; en voi pakottaa, velvoittaa, edellyttää kaikkia olemaan herkkiä omille erityispiirteilleni tai toiveilleni. En voi myöskään olettaa kaikkien pitävän itsestäni. Ymmärrän kyllä sen epäreiluuden jos oma kokemus on se, että on vain tämä yksi, vaikka nyt sukupuolen kokemukseeen, liittyvä eroavaisuus miksi minusta ei pidetä. Minähän en taviksena edes tiedä miksi joku ei minusta pidä. Mutta lopputulema on kuitenkin aina sama: kaikki eivät sinusta Petri/Petriina pidä. Syystä tai toisesta.

Joten nyt kun LGBT-anteeksi-unohdinko-jonkun-kirjaimen? lailliset oikeudet on saatu aivan samalle viivalle heterosakin kanssa, niin voitaisiko tämän keskustelun antaa jo olla? Mileipiteitä voi myötämielisemmiksi muuttaa niin paljon rakentavamminkin. Vaikka kirjoittamalla runoteoksen tai järjestämällä jonkun hyväntuulisen tapahtuman tai tempauksen. Saa ottaa vinkkinä.

Aivan, siitä on koko ajan ollut puhe, yksilöllisyydestä, siitä miten ihmistä kohdellaan.

P.S Seksuaali-identiteetti on sit vielä ihan eri asia kuin sukupuoli-identiteetti 😘

Niin, ja kun minä juuri kerron sinulle, ettei kaikki kohtele minuakaan ystävällisesti tai ottaen huomioon erityistarpeeni. Illanviettoon mennessäni otan omat eväät mukaan kun porukka ei kuitenkaan muista keliakiaani. Työpaikan tiimitapahtumissa muistan jo muistuttaa, ainakin jos kysytään ruokavalioista. Silti on vielä ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että voin vähän syödä viljaa, esim jos sitä on popcornien päällä olevassa mausteseoksessa niin on hineostelua ja huomionhakua kun en popcornia ota. Mitä sitten? Tiedon ja ymmärryksen puutteesta se tulee. Mitä se minua haittaa, syön mitä syön. En minä voi jättää toisten vastuulle muistaa, että mulla on tällainen rajoite tai tutustua tautiin niin, että varmasti ymmärtää mitä siihen liittyy? Ymmärtäisitkö itse muuten keliaakikon elämänkokemuksia?

Jos sun opettaja kieltäytyisi (ei siis unohduksen vuoksi) ottamasta sun keliakiaa huomioon, voisimme puhua asiasta tässä yhteydessä. Sukupuoli-identiteetti on ihan eri tason asia, tuskin keliakia sua määrittää.

Mulla ei ole keliakiaa, en siis voi sanoa, että mä tiedän miltä se susta tuntuu, ymmärtää silti yrittäisin. Enkä ainakaan väkisin väittäisi sun kokemusta vääräksi tai kirjaisi sinun tietoihisi sinun olevan ei-keliaakikko.

Ei minua määritä myöskään sukupuoli. Ja kuule kun monta kertaa olen jäänyt pois reissuista, mm työpaikan porukan, koska ruokailua on vaikea järjestää.

Jos olisin sairastunut kouluaikana oisin hankkinut lääkärintodistuksen erikoisrvta varten, tietysti. Mut jos ope ois tarjonnut mulle konvehteja ja ihmetellyt et enkö muka voi syödä niin tuskin olisin reksille kielinyt.

Joo, nyt mennään jo niin ohi aiheen, että jos siirryt sitä runokirjaa kirjoittamaan tosiaan.

Ei kun sulla meni pointti ohi. Meidät luokitellaan kaikki joidenkin keskimääräiseen perustuvien oletuksien kautta, eikä siinä ole lähtökohtaisesti mitään pahaa tahtoa tai hämäriä tarkoitusperää. Minä en odota että kaikki osaa ja muistaa ja älyää ottaa huomioon minun kuitenkin kovin rajoittavan ja melko harvinaisen rajoituksen huomioon.

Luin joskus tourettea sairastavan nuoren miehen haastiksen. Hän oli hyvin fiksu siinä kun sanoi ymmärtävänsä 3ttä hänen erikoiset eleet ja äänet herättää ennakkoluuloja ja häiritsee muita monissa tilanteissa. Koska hän oli massasta poikkeava, nii hän YMMÄRSI että muut eivät häntä aina ymmärrä tai näe positiivisessa valossa. Hän kiersi kouluja ja haastatteluja juurikin kertomassa syndroomaztaan ja positiivisella olemuksellaan varmasti mursi negatiivisia ennakkoluuloja. Ei siis kulkenut haastamassa ihmisiä oikeuteen koska "minulla on oikeus!!!!!"

Haastoino tuo aloituksen lapsi opettajansa oikeuteen? Vai miten tämä avautuminen liittyy mitenkään mihinkään?

No järjesti potkut koska opettaja ei suostunut ketterästi vaihtamaan puhuttelun muotoaan nuoren tämän viikon mielijohteesta mukaiseksi

Kyllä hän ihan itse järjesti itselleen potkut kieltäytymällä kohtelemaan oppilastaan ihmisarvoisesti. En ihmettele yhtään, että sukupuoli-identiteetin kanssa epävarmat/itseään etsivät suuttuvat, kun sinunlaisesi puhuvat ”mielijohteista”.

Paitsi että sinä et voi sitä tietää oliko kyseessä mielijohde vai todellinen sukupuolidysforia. Tarina ei kerro, joten kommenttisi perustuu täysin omaan oletukseesi siitä, että jokainen joka ääneen arvelee syntyneensä väärään kehoon on de facto transsukupuolinen.

Ja tähänhän sukupuolen itseilmoitusmenettely perustuisi; nuori, sanotaan vaikka 12 v, saisi itse omalla ilmoituksellaan edellyttää häntä jatkossa kohdeltavan koulussa ym julkisissa ja yksityisissä palveluissa vastakkaisena sukupuolena kuin mihin on biologisesti syntynyt. Hänellä tulisi siis oman ilmoituksensa mukaisesti olemaan oikeus esim hormonikorvaushoitoon jos hänen elimistössään ei olisi normaalia määrittelemänsä sukupuolen hormonimäärää. Ja huoltajiltahan asiaan ei edes kysytä mieliepidettä, koska huoltajana en edes näe 12 vuotiaan varaamia lääkäriaikoja, lähetetteitä, reseptejä jne.

Koulussa lapsen tulee voida määrittää miten häntä muiden edessä tai vaikkapa Wilmassa kutsutaan. Todellakin! Vaikka se sit olisi ohimenevää. Tiedätkö miksi? Koska opettajat tai kaverit eivät voi määrätä sitä kuka sinä olet. Koulu ei tee diagnooseja, ei toimenpiteitä, heidän kuuluu vain opettaa lapset ja nuoret yksilöinä. Opettajan tehtävä ei ole määrittää oppilaan identiteettiä tai arvioida onko se hänen mielestään oikein vai väärin. Piste.

Ai sinusta koulu voi salaa vanhemmilta vastoin näiden tahtoa vahvistaa heidän alaikäisen lapsen vastakkaista sukupuoli-identiteettiä? Antaa lapsen luulla, että sukupuoli on jotakin, jonka voi vaihtaa vain sanomalla niin? Tyttö on poika ja poika on tyttö. Mitä helvettiä?

Luuletko, että yksikään lapsi kertoo sukupuoli-identiteetistään koulussa ennen kotia? Haloo, mitä helvettiä?

Nämä nyt kuvittelevat, että lapset huvikseen keksivät kaikenlaista. Todellisuudessa nämä lapset ivat käyneet keskustelua pitkään kotona ennen kuin he koulussa pyyntönsä esittävät. Ikävä kyllä meillä on opettajia, jotka eivät tiedä maailmasta yhtään mitään.

Ei, kun meillä on varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka tietävät koulutuksensa perusteella, että jonkinasteinen kehonkuvahäiriö, ml ns sukupuolidysforia, on varhaisessa puberteetissa yleisempää kuin joka kahdeksannella nuorella. Tällainen häiriö menee useimmiten iän mukana ohi. Kuinka perustelet, että on nuoren itsensä edun mukaista, että ilman perusteellista psykologista ja tarvittaessa fysiologista tutkimusta, ympäröivä maailma alkaa tällaisen puberteetin mukana puhjenneen häiriön pohjalta tukemaan vaikkapa nuoren sukupuoli-identifikaation vaihdosta? Eihän anorektisen nuorenkaan anneta näännyttää itseltään pituuskasvua loppuun, vaikka nuoren kokemus inhottavasta lihavasta persevästä ja rintavasta kehosta on aivan aito.

Aikamoista, jos sä kuvittelet vaikuttavasti nuoren identiteettiin sillä millä nimellä sä häntä kutsut 😂 Sellanen voimafantasia sieltä sitten.

Häh? No miksi se sitten on niin tärkeää, että kun minä seiskan syyskuussa päätän, etten ole enää poika, niin muiden on kutsuttava minua tytöksi?

Ja niin moni on kertonut olevansa yhä aikuisena yläkoulun aikaisen roolinsa vanki, että kuvitteletko todella, että nuoren on sitten aivan helppo flipata toiseen suuntaan vuoden päästä ja todetakin, ettei tää tyttö juttu nyt oikein ollutkaan mulle? Palata takaisin sinne poikien pukkariin ja ottaa takaisin oma syntymänimensä?

Kerrohan sinä sitten miksi se on teille tämän päivän transidentifioituneille tai muunsukupuolisille tai pansukupuolisille ym ym sukupuolivähemmistöille niin kertakaikkisen vaikea ajatus, että nuori kävisi sitten ihan lääketieteellisen tutkimuksen ennen kuin hänen uutta identiteettiään alettaisi tunnustamaan? Pelko, ettei kriteerit täytykään? Että moni joutuisi tunnustamaan itselleen jo teini-ikäisenä, että ei, en ole sukupuoli-identiteetti-häiriöinen, väärään kehoon syntynyt. Olen vain homoseksuaali.

Kyllä ne käy ihan kuule sen prosessin läpi, jos haluavat asian etenevän. Se, että he haluavat sen aikana tai ennen sitä heitä koulussa ja kotona kutsuttavan tietyllä nimellä, on ihan vain yksilön kuuntelemista. Toisille se nimen muuttaminen on helpompaa kuin toisille, ei ole opettajan asia päättää tehdä siitä vaikeaa. Ja kyllä, osa heistä varmasti identifioituvat omaan kehoonsa ja ”vain homoiksi”, mutta miksi se olisi ongelma?

"haluavat asian etenevän"? Mitä tarkoitat?

Jos sukupuolen itsemäärittely tulee lakiin niin silloinhan lakiin perustuvat sukupuolisidonnaiset hoidot tulevat myös henkilön saataville tämän uuden maistraattiin ilmoittamansa sukupuolen perusteella. Eikö? Eikö tämä ole koko itsemäärittelyoikeuden lakimuutoksen tavoite? Kun henkilön tiedoissa sairaanhoidossa on sukupuolimerkintä nainen, on hän silloin oikeutettu esim estrogeenihoitoon perustuen liian alhaisiin estrogeenitasoihin ja siitä seuraavaan ei-toivottuun karvankasvuun tai äänen mataluuteen. Ja korjaavaan kirurgiaan sukupuolielinten epämuodostuman vuoksi.

Olen varmaan hirvittävän ahdasmielinen kun en olisi vielä omaan ilmoitukseen perustuen valmis myöntämään em hoitoja vaikkapa kesken seksuaalisen ja fyysisen kasvun. Voi minua.

Eli olet ymmärtänyt väärin ja sen perusteella sitten lauot mielipiteitäsi. Ok. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/askeleet-translain-uudistamiseksi/

tästä linkkisi ohjelmasta puuttuu yksityiskohdat täysin. Lakialoitteessa on mainittu mm, että henkilörekisteristä tulisi jatkosssa poistua tieto henkilön aiemmasta sukupuolesta ja että henkilön juridisten oikeuksien tulee olla määrittelemänsä sukupuolen mukaiset, mitään poistamatta tai mitään lisäämättä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos juridisen sukupuolensa korjannut nainen hakee lapsettomuusklinikalta apua, on häntä hoidettava kuten naista. Eli kun kohtua ei ole, tulee kysymykseen sitten sijaiskohdun mahdollisuus. Ja kun munasolua ei ole omasta takaa, haettaisi luovuttajaa jne jne.

Kai sinä ymmärrät yksilön oikeudet suhteessa terveydenhuollon palveluihin? Kun juridisesti nainen hakeutuu hoitoon, koska hänen kehossaan on liiallisen testosteronin aiheuttamia merkkejä niin kyllähän hän on oikeutettu hoitoon. Minä en tätä pidä mitenkään järkevänä tai kohtuullisena ilman että taustalla on perusteellinen tutkimus, että tällainen transitiohoito on todella yksilön kannalta oikea hoitopolku.

Kyllä siinä oli ihan kaikki. Ja edelleen se transhoito on ihan samanlainen polku kuin ennenkin. Tuo lapsettomuushoito sit taas; miksi se olisi väärin, jos lapsettomuuden syy on puuttuva kohtu, jos vuokrakohtu ja lahjoitettu munasolu on mahdollinen? Jos nainen olisi syntyjään nainen ja kohtu olisi viallinen, niin vain silloin se olisi ok? En todella tajua sun nillitystäsi. Ensin sä väität, että transhoidot saa pyytämällä. Sit, kun osoitetaan sun olevan väärässä, sää alat puhua lapsettomuudesta ja väität että transihmisten ei kuulukaan saada lapsia. aika pitkälle menee sun muiden ihmisten kontrolloinnil halusi 🙄

Ns. kohdunvuokraus on erittäin epäeettistä toimintaa, eikä sitä tulisi sallia kenellekään.

- ohis

No kaikki varmasti ymmärtää, että tässä puhutaan Suomessa ei-laittomasta sijaissynnyttäjästä.

Eihän sitä ole sallittu Suomessa, vai onko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.

Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.

Eiköhän opettaja kutsu lapsia näiden virallisella etunimellä eikä näiden haluamalla nimellä tms.?

Joo, mun pojalla on lempinimi, jolla häntä on kaikki kutsuneet vauvasta saakka. Opettajat kutsuvat häntä kyllä ristityllä kutsumanimellään. Eipä ole tullut mieleen, että tämänkin voisi ottaa jotenkin pojan kokeman henkisen identiteetin loukkauksena.

No jos hän sanoisi, että se häntä häiritsee, niin etkö ajattelisi eri tavalla?

Varmaan olisi tarpeen käydä kotona keskustelu, että onko asialla niin suuresti merkitystä, että olisi jopa aiheellista muuttaa virallista nimeä. Sittenhän koulussakin tiedettäisi kutsua häntä jatkossa niin.

Haluaisin kyllä, että pohtisimme yhdessä monelta kantilta, että haluaisiko hän todella vielä 40 -vuotiaana olla viralliselta nimeltään "Pelle" eikä "Pekka", vaikka se nyt 12 vuotiaana tuntuisikin lystiltä idealta.

No näinhän he tekevät. Tosin se, että miten koulussa kutsutaan ei nyt vielä tarkoita juridisesti nimen muuttamista.

Ja minä kun lähden siitä, että opettaja kutsuu lasta sillä nimellä joka hänen tiedoissaan on kirjoitettu hänen kutsumanimekseen. Eli pitänee sitten miettiä nimenmuutosta jos asia on pojalle niin painava.

Minä veikkaan, ettei transaktivistiporukalla ole itsellään lapsia. Se selittäisi kuinka meillä voi olla niin täysin vastakkaiset näkemysket siitä mitä kaikkea lapsen kuuluu saada määrätä ja määritellä omasta päätöksestään.  Me lasten vanhemmat ehkä tiedämme kokemuksesta, että lapsi kokemattomuuttaan haluaa yhtä asiaa tänään ja ensi viikolla toista. Johdonmukaista vanhemmuutta on ohjata lasta harkitsemaan päätöksiään huolella ja itsearvioimaan oman kypsyyden puutteensa. Ja ottamaan huomioon myös ympäröivä yhteiskunta realiteetteineen. Ihan kaikkeen ei vaan ympäristön tarvitse taipua vain siksi, että muksun mielestä ois kiva.

Mites sinä selität, että transklinikan asiakasmäärä on kasvanut yli 20 kertaiseksi muutamassa vuodessa ja samalla asiakaskunta on muuttunut päälaelleen niin, että nyt asiakkaista 8/10 on nuoria tyttöjä kun aiemmin enemmistö oli aikuisia miehiä?

Eli sä oikeasti kuvittelet, että nämä lapset haluavat heitä kutsuttavan toisella nimellä oikun vuoksi? Ei hyvä luoja, sulla ei ole mitään käsitystä siis oikeasti nuoresta, joka kokee näitä tunteita. Ja mitä tulee transklinikan asiakkaisiin, niin liittyy varmasti moneen asiaan, suurilta osin parempaan ammattitaitoon ja esim. neuropsykiatriseen osaamiseen.

P.S. Sinun tapasi tehdä päätelmiä kanssakeskustelijoista on naurettava

Minä todella kuvittelen, että nämä nuoret usein näkevät sukupuolen vaihdoksen ratkaisuna johonkin ongelmaan, jota ei sukupuolen vaihdoksella ratkaista, tai jota ei ole tarpeen ratkaista erityisesti mitenkään. Minä todella kuvittelen, että sukupuolidysforia on ottanut osin syömishäiriön paikan nuorten tyttöjen kehonkuvahäiriöiden yleisimpinä ilmentymismuotoina. Ja minä todella kuvittelen, että se, että transklinikan asiakkaista alle 10% missään vaiheessa ryhtyy sukupuolen korjaus prosessiin on kaikki tarvittava evidenssi sille, että lääketieteelliselle tutkimukselle on edelleen vankka peruste. Näin etenkin nuorten henkilöiden kohdalla, joiden elämässä liian aikaisin aloitetulla hoidolla tai identifioitumisen muutoksella voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Lapsen kasvattaminen on, vähän lapsen temperamentista riippuen, jatkuvaa vääntöä sen välillä mitä lapsi haluaa ja mitä hänen kannattaa tehdä. Omani halusi mm vaihtaa koulua tai muuttaa naapurikuntaan kun hänellä tuli oman kaveriporukan kanssa joku ryppy, No asiasta selvittiin juttelemalla porukan vanhempien kesken ja ihan antamalla ajan kulua. Seuraavalla viikolla oltiin taas parhaat kaverit. Lapseni olisi myös halunnut nukkua kaikki yöt äidin kanssa n 11 vuotiaana, sekä lähteä äidin mukaan töihin ollessaan kipeänä. No, tämä vaihe vaati ihan psykologin apua kun kauhuelokuvan katsomisesta oli päässyt muodostumaan TSD. Nyt uskaltaa olla jo itsekseen ja kauhuakin oli taas kavereiden kanssa tullut katsottua, huoh.

Et ole edelleenkään kertonut miksi tämän hetkinen tilanne, jossa henkilön on ensin hakeuduttava lääkärin konsultaatioon, ennen kuin ympäröivä yhteiskunta alkaa muovautua tämän uuden identiteetin mukaiseksi,  on huono. 

En mä ole sanonut, että se on huono. Olen sanonu, että mikäli lapsi haluaa häntä kutsuttavan tietyllä nimellä, ei opettajan tulisi siitä kieltäytyä. Mikään muu yhteiskunnassa ei muotoudu ennen prosessia, eikä tarvitsekaan. Nimiasia on monelle asian kanssa kamppailevalle tärkeä, yhdelläkään opettajalla ei pitäisi olla mitään sitä vastaan. Heidän asiansa ei ole määrittää kuinka pitkälle todellisuudessa asia yksilön kohdalla menee, jos menee.

No mutta tuohan ei itseasiassa pidä paikkaansa, jos kyseeseen tulisi sinunkin promoamasi juridinen itsemäärittelyoikeus myös alaikäisille. Kaikki muuttuu, ihan niistä liikkatunneista alkaen.

Pyydän nyt miettimään ihan sen yksittäisen nuoren kannalta, joka on hieman hämmentynyt murrosikäisen kehonsa kehityksestä; hän ei ko oikein kuuluvansa poikien joukkoon, joista moni voi olla jo paljon kehittyneempi esim, vaikka ikäeroa ei olisikaan. Hän tulee paljon paremmin juttuun tyttöjen kanssa. Sitten somessa tulee vastaan joku panda joka kertoo, että sinähän voit olla yksi tytöistä. Ilmoitus maistraattiin riittää -olet tästä eteenpäin vaikkapa Helinä. Keskustelua käydään huoltajien tietämättä koska yksityisyydensuoja. Terkkarillakin on saatettu käydä hakemassa lappu liikunnasta vapautumiseen vanhempien tietämättä koska omakanta. Sitten kaveri pamauttaa mennä maistraattiin ja nuin vaan, hän on Helinä, osallistuu tyttöjen liikkaan, on rippileirillä tyttöjen tuvassa ja alkaa ilmentää ulkoisesti uutta sukupuoltaan. Hienoa. Mitäs sitten kun uusi sukupuoli ei tunnukaan sopivalle? Palataan taas, nuin vaan, takaisin poikien porukkaan Henrinä ja kaikki vaan ympärillä muistaa jälleen olla niin kovin sensitiivisiä ja ymmärtäväisiä? Valitettavasti maailma ei taida olla ihan niin pehmeä paikka, etenkään pojille, jotka kokevat erilaisuutta. Siksihän Henri hommaan lähti alunperinkin -erilaisuuden tunteen vuoksi, jonka joku hyvää tarkoittava sanoitti hänelle transidentiteetiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisin korkeassa asemssa, tai muuten julkisuudesta tunnettu henkilö. Aiheuttaisin niin paljon mielipahaa ja "somemyrskyjä" laukoessani perinteisiä arvoja kunnioittavia totuuksia, enkä vahingossakaan lähtisi mukaan tähän nykyajan pelleilyyn.

Voisi perustaa lelukaupan. Siellä olisi intiaanipäähineitä ja lappalaisasuja myynnissä. Tytöille ja pojille olisi omat osastot. Kauppa lanseeraisi omat eskimojäätelöt ja vessat olisi tottakai sukupuolen mukaan määritelty.

Siellä voisi olla myös joku etukorttiohjelma, mihin liittymällä saisi etuja. Ja hakemuksessa kysyttäisiin sukupuolta ja vaihtoehtoja olisi tietenkin vain kaksi.

Nukkekodit olisi kasattu niin, että valkoinen heteropariskunta asuu siellä ja mies on juuri tulossa kotiin, missä nainen odottaa lasten kanssa kotiin palaavaa perheen elättäjää. 

Ja mitähän sä tällä sit muka voittaisit? Montaa muuta ei kiinnosta hevonkukkua mihin sukupuoleen toinen identifioituu tai onko perheen roolit sukupuolittuneet.

Ei kyse ole mistään nykytrendistä vaan siitä, että emme tarvitse enää kaltaisiasi vanhoillisiin ajatuksiin jämähtäneitä tunkkaisia mielipiteitä. Ongelma ei ole se, että ihmiset saavat määrittää itsensä miten haluavat vaan se, että se on joillekin noin suuri ongelma.

Ai nyt on jo VANHOILLINEN, jos uskoo biologiaan? 🙄🥴 Minun nuoruudessani se oli ihan NORMAALIA. Harmi kun ette voi mitenkään pakottaa uskomaan johonkin, mihin valtaosa ihmisistä ei usko. Osa leikkii tosin pelon takia mukana.

Kukaan ei kiellä biologiaa, höntti. Kukaan ei pakota sua uskomaan mihinkään, vain kunnioittamaan toisen ihmisen identiteettiä. Jos sä kerrot naisena toiselle (jostain syystä) olevasi nainen, pakotatko sä silloin sitä toista ihmistä ajattelemaan biologisen faktan uusiksi, jos hän on vaikka muunsukupuolinen? Haloo nyt vähän tolkkua mukaan

No minusta on opelta kummallista käytöstä. Jos oppilaani haluaa, että häntä kutsutaan Potaksi niin häntä kutsutaan Potaksi. En minä ala määrittelemään kenenkään persoonapronomia tai nimeä kun se asia ei kuulu minulle.

Vierailija kirjoitti:

Minä identifioiduin Rakastetuksi Johtajaksi. Oletan, että jatkossa kukaan ei enää puhuttele minua millään muulla tavalla. Jos puhuttelee, nuketan sen residenssin.

Vakavasti puhuen, en ymmärrä näitä identifioitumisjuttuja. Olen yrittänyt ajatella, että mikä on minun identiteettini, mutta ei minulla ole sellaista. Okei, olen naimisissa, käyn töissä, teen juttuja, mutta ei mikään niistä määrittele minua, kuten ei sukupuolenikaan, saati muiden siihen liittämät stereotypiat.

Koen itseni kuten Jumala, joka käsittääkseni sanoi Raamatussa jollekin profeetalle: "Minä olen, mikä olen." 

Olenko nyt minä tässä identiteetinpuutteessani omituinen, vai nuo, jolle yksittäiset sanat ja muiden asenteet ovat niin tärkeitä?

Sepä se. Nykyään moni nuori tuntuu kuvittelevan, että "naiseus" tai "miehuus" tuntuu sellaisenaan joltain. Sitten kun eivät löydä itsestään tuota tunnetta, päättelevät olevansa muunsukupuolisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.

Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.

Eiköhän opettaja kutsu lapsia näiden virallisella etunimellä eikä näiden haluamalla nimellä tms.?

Joo, mun pojalla on lempinimi, jolla häntä on kaikki kutsuneet vauvasta saakka. Opettajat kutsuvat häntä kyllä ristityllä kutsumanimellään. Eipä ole tullut mieleen, että tämänkin voisi ottaa jotenkin pojan kokeman henkisen identiteetin loukkauksena.

No jos hän sanoisi, että se häntä häiritsee, niin etkö ajattelisi eri tavalla?

Varmaan olisi tarpeen käydä kotona keskustelu, että onko asialla niin suuresti merkitystä, että olisi jopa aiheellista muuttaa virallista nimeä. Sittenhän koulussakin tiedettäisi kutsua häntä jatkossa niin.

Haluaisin kyllä, että pohtisimme yhdessä monelta kantilta, että haluaisiko hän todella vielä 40 -vuotiaana olla viralliselta nimeltään "Pelle" eikä "Pekka", vaikka se nyt 12 vuotiaana tuntuisikin lystiltä idealta.

No näinhän he tekevät. Tosin se, että miten koulussa kutsutaan ei nyt vielä tarkoita juridisesti nimen muuttamista.

Ja minä kun lähden siitä, että opettaja kutsuu lasta sillä nimellä joka hänen tiedoissaan on kirjoitettu hänen kutsumanimekseen. Eli pitänee sitten miettiä nimenmuutosta jos asia on pojalle niin painava.

Minä veikkaan, ettei transaktivistiporukalla ole itsellään lapsia. Se selittäisi kuinka meillä voi olla niin täysin vastakkaiset näkemysket siitä mitä kaikkea lapsen kuuluu saada määrätä ja määritellä omasta päätöksestään.  Me lasten vanhemmat ehkä tiedämme kokemuksesta, että lapsi kokemattomuuttaan haluaa yhtä asiaa tänään ja ensi viikolla toista. Johdonmukaista vanhemmuutta on ohjata lasta harkitsemaan päätöksiään huolella ja itsearvioimaan oman kypsyyden puutteensa. Ja ottamaan huomioon myös ympäröivä yhteiskunta realiteetteineen. Ihan kaikkeen ei vaan ympäristön tarvitse taipua vain siksi, että muksun mielestä ois kiva.

Mites sinä selität, että transklinikan asiakasmäärä on kasvanut yli 20 kertaiseksi muutamassa vuodessa ja samalla asiakaskunta on muuttunut päälaelleen niin, että nyt asiakkaista 8/10 on nuoria tyttöjä kun aiemmin enemmistö oli aikuisia miehiä?

Eli sä oikeasti kuvittelet, että nämä lapset haluavat heitä kutsuttavan toisella nimellä oikun vuoksi? Ei hyvä luoja, sulla ei ole mitään käsitystä siis oikeasti nuoresta, joka kokee näitä tunteita. Ja mitä tulee transklinikan asiakkaisiin, niin liittyy varmasti moneen asiaan, suurilta osin parempaan ammattitaitoon ja esim. neuropsykiatriseen osaamiseen.

P.S. Sinun tapasi tehdä päätelmiä kanssakeskustelijoista on naurettava

Minä todella kuvittelen, että nämä nuoret usein näkevät sukupuolen vaihdoksen ratkaisuna johonkin ongelmaan, jota ei sukupuolen vaihdoksella ratkaista, tai jota ei ole tarpeen ratkaista erityisesti mitenkään. Minä todella kuvittelen, että sukupuolidysforia on ottanut osin syömishäiriön paikan nuorten tyttöjen kehonkuvahäiriöiden yleisimpinä ilmentymismuotoina. Ja minä todella kuvittelen, että se, että transklinikan asiakkaista alle 10% missään vaiheessa ryhtyy sukupuolen korjaus prosessiin on kaikki tarvittava evidenssi sille, että lääketieteelliselle tutkimukselle on edelleen vankka peruste. Näin etenkin nuorten henkilöiden kohdalla, joiden elämässä liian aikaisin aloitetulla hoidolla tai identifioitumisen muutoksella voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Lapsen kasvattaminen on, vähän lapsen temperamentista riippuen, jatkuvaa vääntöä sen välillä mitä lapsi haluaa ja mitä hänen kannattaa tehdä. Omani halusi mm vaihtaa koulua tai muuttaa naapurikuntaan kun hänellä tuli oman kaveriporukan kanssa joku ryppy, No asiasta selvittiin juttelemalla porukan vanhempien kesken ja ihan antamalla ajan kulua. Seuraavalla viikolla oltiin taas parhaat kaverit. Lapseni olisi myös halunnut nukkua kaikki yöt äidin kanssa n 11 vuotiaana, sekä lähteä äidin mukaan töihin ollessaan kipeänä. No, tämä vaihe vaati ihan psykologin apua kun kauhuelokuvan katsomisesta oli päässyt muodostumaan TSD. Nyt uskaltaa olla jo itsekseen ja kauhuakin oli taas kavereiden kanssa tullut katsottua, huoh.

Et ole edelleenkään kertonut miksi tämän hetkinen tilanne, jossa henkilön on ensin hakeuduttava lääkärin konsultaatioon, ennen kuin ympäröivä yhteiskunta alkaa muovautua tämän uuden identiteetin mukaiseksi,  on huono. 

En mä ole sanonut, että se on huono. Olen sanonu, että mikäli lapsi haluaa häntä kutsuttavan tietyllä nimellä, ei opettajan tulisi siitä kieltäytyä. Mikään muu yhteiskunnassa ei muotoudu ennen prosessia, eikä tarvitsekaan. Nimiasia on monelle asian kanssa kamppailevalle tärkeä, yhdelläkään opettajalla ei pitäisi olla mitään sitä vastaan. Heidän asiansa ei ole määrittää kuinka pitkälle todellisuudessa asia yksilön kohdalla menee, jos menee.

No mutta tuohan ei itseasiassa pidä paikkaansa, jos kyseeseen tulisi sinunkin promoamasi juridinen itsemäärittelyoikeus myös alaikäisille. Kaikki muuttuu, ihan niistä liikkatunneista alkaen.

Pyydän nyt miettimään ihan sen yksittäisen nuoren kannalta, joka on hieman hämmentynyt murrosikäisen kehonsa kehityksestä; hän ei ko oikein kuuluvansa poikien joukkoon, joista moni voi olla jo paljon kehittyneempi esim, vaikka ikäeroa ei olisikaan. Hän tulee paljon paremmin juttuun tyttöjen kanssa. Sitten somessa tulee vastaan joku panda joka kertoo, että sinähän voit olla yksi tytöistä. Ilmoitus maistraattiin riittää -olet tästä eteenpäin vaikkapa Helinä. Keskustelua käydään huoltajien tietämättä koska yksityisyydensuoja. Terkkarillakin on saatettu käydä hakemassa lappu liikunnasta vapautumiseen vanhempien tietämättä koska omakanta. Sitten kaveri pamauttaa mennä maistraattiin ja nuin vaan, hän on Helinä, osallistuu tyttöjen liikkaan, on rippileirillä tyttöjen tuvassa ja alkaa ilmentää ulkoisesti uutta sukupuoltaan. Hienoa. Mitäs sitten kun uusi sukupuoli ei tunnukaan sopivalle? Palataan taas, nuin vaan, takaisin poikien porukkaan Henrinä ja kaikki vaan ympärillä muistaa jälleen olla niin kovin sensitiivisiä ja ymmärtäväisiä? Valitettavasti maailma ei taida olla ihan niin pehmeä paikka, etenkään pojille, jotka kokevat erilaisuutta. Siksihän Henri hommaan lähti alunperinkin -erilaisuuden tunteen vuoksi, jonka joku hyvää tarkoittava sanoitti hänelle transidentiteetiksi.

Lue nyt ihan ajatuksella se lakiuudistus äläkä möyhötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote

=Vierailija]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh, onneksi tämä pelleily ei koske suomea.

Vielä...

Meinaatko että suomen kieltä muutetaan niin, että tulee sukupuolitetut hän-sanat, jotta voidaan tehdä siitä ongelma?

Meinaan tuota asennetta yleensä. Hän-sanasta ei voi tulla meillä ongelmaa, mutta kaikesta muusta sukupuolierotteluun liittyvästä (vessat, pukukopit, tyttö- ja poika-nimitykset) kyllä. Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi yleensä perässä. Ja se, että jollekin annetaan jo potkut, kun kieltäytyy lähtemästä mukaan tuohon hullutteluun, vielä kannustaa tällaisen asenteen lisääntymistä teinienkin keskuudessa. 

Ai se on hulluttelua, jos toivot sua kutsuttavan sinuna? Mitä itse ajattelisit, jos sua kutsuttaisiin Pasiksi vaikka kuinka sanoisit olevasi Piia? Ja mikä vika on asenteessa, että olet ok vaikka olisit vihreä?

Jos todella olisin Pasi, niin ymmärtäisin asian oikein hyvin vaikka kuinka tekisi mieli olla Piia.

Osoitit juuri, että sulla ei ole mitään ymmärrystä asiasta, joten on ihan turha jatkaa. Käsittämätöntä, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka kieltävät toisen ihmisen sen perusteella, että itse on syntynyt itselleen oikeaan kehoon.

Sukupuoli-identiteetti ei ole mikään ”tekisi mieli”-asia. Ehkä sullekin tämä joskus aukeaa.

Minäpä kysyn toisin päin: Mikä se on se suuren suuri loukkaus ja henkilökohtainen vahinko, joka lettipää henkilölle, jolla paidan alta paistaa rinnat, koituu jos joku erehtyy viittaamaan häneen lauseessa termillä "Hon" vaikka hänestä itsestä tuntuukin, että hän on "Han"? Minun nimeni on usein joku muistanut väärin, mutta mitäs näistä, erehdyksiä sattuu..Minua on myös kutsuttu aiemmalla tehtävänimikkeelläni ihan laajalla jakelulla leviävissä sähköposteissa, vaikka olen aikaa sitten ylennetty päälliköksi. No, henkilö ei tiennyt tai muistanut. Mitäpä tuon väliä?

Tässä puhutaankin kieltäytymisestä, ei unohduksista tai lipsahduksista. Eli sun pitäisi kysyä, että mikä se suuren suuri loukkaus on, jos joku kieltäytyy käyttämästä päällikkö-titteliäsi, koska hän on sitä mieltä, että et saisi päällikkö olla?

Mihin se erilaisten ihmisryhmien kunnioittaminen ja kulttuurisen omimisen välttäminen jäi? Miksi pojalla on oikeus väittää olevansa tyttö ja saada muutkin valehtelemaan, että hän on tyttö, jos hän ei ole tyttö? Miksi tyttö voi pakottaa muut ihmiset sanomaan häntä pojaksi, vaikka hän ei ole poika? Ei valkoihoinen voi väittää olevansa tummaihoinen ja pakottaa muita pitämään häntä tummaihoisena. Ei toiseen ihmisryhmään voi identifioitua. Kyse on fyysisistä ominaisuuksista, joita ei voi muuttaa eikä voi vain itsekseen päättää olla jotain mitä ei selvästikään ole ja vaatia muita mukaan tuollaiseen pelleilyyn.

Katsopas kun hän tietää paremmin onko hän poika vai tyttö kuin sinä. Sukupuoli ei ole nähtävissä olevat fyysiset ominaisuudet.

Sukupuoli nimenomaan on biologinen fakta.

Sukupuoli ei ole mikään näkymätön tunne.

Okei. Jos käytetään tätä biologinen fakta-termiä. Mitkä kriteerit biologisesti tulee täyttyä, että ihminen on mies? Millaiset aivot hänellä on? Kuinka paljon mieshormoneja/naishormoneja hänellä on? Kuinka iso penis hänellä on? Onko hänellä aina penis? Jos ei, onko hän nainen vaikka hänellä olisi mieshormonia enemmän kuin naishormonia? Menettääkö hän miesstatuksen, jos hänellä on rinnat? Mikä hän sitten on, nainenko?

Päästän erittäin pitkälle tekemällä jako xx ja xy kromosomien mukaan. Muita yhdistelmiä koskee noin 1/1000 henkilöä. Minusta tuntuu että tämä keskustelu ei nyt koskee heitä.

Mistä sä keskustelun aiheena olevan lapsen kromosomeista mitään tiedät? Mitä sä tiedät kenenkään kromosomeista tai hormonitasoista? Se on se pointti. Miksi sinä kieltäydyt sen perusteella, että jollain on tissit (kun niitä kiveksiä tuskin heti näet) kohtelemasta häntä sen sukupuolen edustajana, joka hän sulle kertoo olevansa? On täysin naurettavaa nillittää, että kun mä näen miehen, niin kyllä se on mies saa*ana.

Ei ole. Sukupuoli on fyysinen tosiasia, jonka pystyy objektiivisesti havaitsemaan.

Jos tämä kyseinen henkilö on sukupuoliristiriitainen eli tuntee toisin, niin sitähän ei päälle päin näy. Ihmiset näkevät vain sen fyysisen todellisuuden ja tunnistavat toisen sukupuolen automaattisesti.

Ainoat ihmiset, jotka pystyvät tätä automaattista tunnistusta kiertämään, ovat transhoidot läpikäyneet ihmiset. Mutta ei silloinkaan aina. Riippuu täysin hoitojen vaikuttavuudesta ja kuinka paljon sekundäärisiä sukupuoliominaisuuksia on pystytty muokkaamaan.

Pointti on nyt se, että mikä sinä olet sen fyysisen näköhavaintosi perusteella määrittämään sen toisen sukupuolen oaremmin kuin hän itse? Ja millä oikeudella sä edes tekisit niin?

Kyllähän ihmiset tekevät näköhavaintojen perusteella päätelmiä koko ajan. Siinä ei ole mitään tuomittavaa. Useimmiten nämä päätelmät ovat ihan oman pääni sisäisiä, enkä niistä kenellekään kerro.

Mutta jos näen miehen näköisen henkilön (eli miehen) naisten suihkutiloissa uimahallissa, aion kyllä pyytää häntä poistumaan sekä kerron asiasta henkilökunnalle.

Toki. Kieltäytyisitkö kutsumasta häntä naiseksi, jos hän pyytäisi?

Sivusta -en varmaan kieltäytyisi juuri sillä hetkellä, mutta en voi luvata, että muistaisin häntä jatkossa aina kohdatessamme puhutella naisena. Kun kerran aistinvarainen, tiedostamaton arvioni ei minulle kertoisi vastaan kävelevän naisen. Sori siitä.

Jos hän olisi sun oppilas tai vaikka lapsesi, etkö muistaisi?

Kukaan ei muista yksittäistä ihmistä, mutta henkilön, jonka kanssa on tekemisissä, kyllä.

Lapsen varmasti. Koska kyseessä olisi mulle tärkeä ja läheinen asia ja se olisi varmasti alati mielessäni. Oppilasta, en välttämättä. Kun niitä oppilaita voi olla vuodessa 170.

Tässä kohinassa vaikuttaa minusta lopulta olevan kyse erilaisuuden kokemuksen kivusta ja tarpeesta tulla hyväksytyksi omana itsenään. Kaikkia tulee esim julkisissa palveluissa toki kohdella tasavertaisesti, senhän lakikin määrää. Mutta lopulta kuitenkin fakta on tämä; en voi pakottaa, velvoittaa, edellyttää kaikkia olemaan herkkiä omille erityispiirteilleni tai toiveilleni. En voi myöskään olettaa kaikkien pitävän itsestäni. Ymmärrän kyllä sen epäreiluuden jos oma kokemus on se, että on vain tämä yksi, vaikka nyt sukupuolen kokemukseeen, liittyvä eroavaisuus miksi minusta ei pidetä. Minähän en taviksena edes tiedä miksi joku ei minusta pidä. Mutta lopputulema on kuitenkin aina sama: kaikki eivät sinusta Petri/Petriina pidä. Syystä tai toisesta.

Joten nyt kun LGBT-anteeksi-unohdinko-jonkun-kirjaimen? lailliset oikeudet on saatu aivan samalle viivalle heterosakin kanssa, niin voitaisiko tämän keskustelun antaa jo olla? Mileipiteitä voi myötämielisemmiksi muuttaa niin paljon rakentavamminkin. Vaikka kirjoittamalla runoteoksen tai järjestämällä jonkun hyväntuulisen tapahtuman tai tempauksen. Saa ottaa vinkkinä.

Aivan, siitä on koko ajan ollut puhe, yksilöllisyydestä, siitä miten ihmistä kohdellaan.

P.S Seksuaali-identiteetti on sit vielä ihan eri asia kuin sukupuoli-identiteetti 😘

Niin, ja kun minä juuri kerron sinulle, ettei kaikki kohtele minuakaan ystävällisesti tai ottaen huomioon erityistarpeeni. Illanviettoon mennessäni otan omat eväät mukaan kun porukka ei kuitenkaan muista keliakiaani. Työpaikan tiimitapahtumissa muistan jo muistuttaa, ainakin jos kysytään ruokavalioista. Silti on vielä ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että voin vähän syödä viljaa, esim jos sitä on popcornien päällä olevassa mausteseoksessa niin on hineostelua ja huomionhakua kun en popcornia ota. Mitä sitten? Tiedon ja ymmärryksen puutteesta se tulee. Mitä se minua haittaa, syön mitä syön. En minä voi jättää toisten vastuulle muistaa, että mulla on tällainen rajoite tai tutustua tautiin niin, että varmasti ymmärtää mitä siihen liittyy? Ymmärtäisitkö itse muuten keliaakikon elämänkokemuksia?

Jos sun opettaja kieltäytyisi (ei siis unohduksen vuoksi) ottamasta sun keliakiaa huomioon, voisimme puhua asiasta tässä yhteydessä. Sukupuoli-identiteetti on ihan eri tason asia, tuskin keliakia sua määrittää.

Mulla ei ole keliakiaa, en siis voi sanoa, että mä tiedän miltä se susta tuntuu, ymmärtää silti yrittäisin. Enkä ainakaan väkisin väittäisi sun kokemusta vääräksi tai kirjaisi sinun tietoihisi sinun olevan ei-keliaakikko.

Ei minua määritä myöskään sukupuoli. Ja kuule kun monta kertaa olen jäänyt pois reissuista, mm työpaikan porukan, koska ruokailua on vaikea järjestää.

Jos olisin sairastunut kouluaikana oisin hankkinut lääkärintodistuksen erikoisrvta varten, tietysti. Mut jos ope ois tarjonnut mulle konvehteja ja ihmetellyt et enkö muka voi syödä niin tuskin olisin reksille kielinyt.

Joo, nyt mennään jo niin ohi aiheen, että jos siirryt sitä runokirjaa kirjoittamaan tosiaan.

Ei kun sulla meni pointti ohi. Meidät luokitellaan kaikki joidenkin keskimääräiseen perustuvien oletuksien kautta, eikä siinä ole lähtökohtaisesti mitään pahaa tahtoa tai hämäriä tarkoitusperää. Minä en odota että kaikki osaa ja muistaa ja älyää ottaa huomioon minun kuitenkin kovin rajoittavan ja melko harvinaisen rajoituksen huomioon.

Luin joskus tourettea sairastavan nuoren miehen haastiksen. Hän oli hyvin fiksu siinä kun sanoi ymmärtävänsä 3ttä hänen erikoiset eleet ja äänet herättää ennakkoluuloja ja häiritsee muita monissa tilanteissa. Koska hän oli massasta poikkeava, nii hän YMMÄRSI että muut eivät häntä aina ymmärrä tai näe positiivisessa valossa. Hän kiersi kouluja ja haastatteluja juurikin kertomassa syndroomaztaan ja positiivisella olemuksellaan varmasti mursi negatiivisia ennakkoluuloja. Ei siis kulkenut haastamassa ihmisiä oikeuteen koska "minulla on oikeus!!!!!"

Haastoino tuo aloituksen lapsi opettajansa oikeuteen? Vai miten tämä avautuminen liittyy mitenkään mihinkään?

No järjesti potkut koska opettaja ei suostunut ketterästi vaihtamaan puhuttelun muotoaan nuoren tämän viikon mielijohteesta mukaiseksi

Kyllä hän ihan itse järjesti itselleen potkut kieltäytymällä kohtelemaan oppilastaan ihmisarvoisesti. En ihmettele yhtään, että sukupuoli-identiteetin kanssa epävarmat/itseään etsivät suuttuvat, kun sinunlaisesi puhuvat ”mielijohteista”.

Paitsi että sinä et voi sitä tietää oliko kyseessä mielijohde vai todellinen sukupuolidysforia. Tarina ei kerro, joten kommenttisi perustuu täysin omaan oletukseesi siitä, että jokainen joka ääneen arvelee syntyneensä väärään kehoon on de facto transsukupuolinen.

Ja tähänhän sukupuolen itseilmoitusmenettely perustuisi; nuori, sanotaan vaikka 12 v, saisi itse omalla ilmoituksellaan edellyttää häntä jatkossa kohdeltavan koulussa ym julkisissa ja yksityisissä palveluissa vastakkaisena sukupuolena kuin mihin on biologisesti syntynyt. Hänellä tulisi siis oman ilmoituksensa mukaisesti olemaan oikeus esim hormonikorvaushoitoon jos hänen elimistössään ei olisi normaalia määrittelemänsä sukupuolen hormonimäärää. Ja huoltajiltahan asiaan ei edes kysytä mieliepidettä, koska huoltajana en edes näe 12 vuotiaan varaamia lääkäriaikoja, lähetetteitä, reseptejä jne.

Koulussa lapsen tulee voida määrittää miten häntä muiden edessä tai vaikkapa Wilmassa kutsutaan. Todellakin! Vaikka se sit olisi ohimenevää. Tiedätkö miksi? Koska opettajat tai kaverit eivät voi määrätä sitä kuka sinä olet. Koulu ei tee diagnooseja, ei toimenpiteitä, heidän kuuluu vain opettaa lapset ja nuoret yksilöinä. Opettajan tehtävä ei ole määrittää oppilaan identiteettiä tai arvioida onko se hänen mielestään oikein vai väärin. Piste.

Ai sinusta koulu voi salaa vanhemmilta vastoin näiden tahtoa vahvistaa heidän alaikäisen lapsen vastakkaista sukupuoli-identiteettiä? Antaa lapsen luulla, että sukupuoli on jotakin, jonka voi vaihtaa vain sanomalla niin? Tyttö on poika ja poika on tyttö. Mitä helvettiä?

Luuletko, että yksikään lapsi kertoo sukupuoli-identiteetistään koulussa ennen kotia? Haloo, mitä helvettiä?

Nämä nyt kuvittelevat, että lapset huvikseen keksivät kaikenlaista. Todellisuudessa nämä lapset ivat käyneet keskustelua pitkään kotona ennen kuin he koulussa pyyntönsä esittävät. Ikävä kyllä meillä on opettajia, jotka eivät tiedä maailmasta yhtään mitään.

Ei, kun meillä on varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka tietävät koulutuksensa perusteella, että jonkinasteinen kehonkuvahäiriö, ml ns sukupuolidysforia, on varhaisessa puberteetissa yleisempää kuin joka kahdeksannella nuorella. Tällainen häiriö menee useimmiten iän mukana ohi. Kuinka perustelet, että on nuoren itsensä edun mukaista, että ilman perusteellista psykologista ja tarvittaessa fysiologista tutkimusta, ympäröivä maailma alkaa tällaisen puberteetin mukana puhjenneen häiriön pohjalta tukemaan vaikkapa nuoren sukupuoli-identifikaation vaihdosta? Eihän anorektisen nuorenkaan anneta näännyttää itseltään pituuskasvua loppuun, vaikka nuoren kokemus inhottavasta lihavasta persevästä ja rintavasta kehosta on aivan aito.

Aikamoista, jos sä kuvittelet vaikuttavasti nuoren identiteettiin sillä millä nimellä sä häntä kutsut 😂 Sellanen voimafantasia sieltä sitten.

Häh? No miksi se sitten on niin tärkeää, että kun minä seiskan syyskuussa päätän, etten ole enää poika, niin muiden on kutsuttava minua tytöksi?

Ja niin moni on kertonut olevansa yhä aikuisena yläkoulun aikaisen roolinsa vanki, että kuvitteletko todella, että nuoren on sitten aivan helppo flipata toiseen suuntaan vuoden päästä ja todetakin, ettei tää tyttö juttu nyt oikein ollutkaan mulle? Palata takaisin sinne poikien pukkariin ja ottaa takaisin oma syntymänimensä?

Kerrohan sinä sitten miksi se on teille tämän päivän transidentifioituneille tai muunsukupuolisille tai pansukupuolisille ym ym sukupuolivähemmistöille niin kertakaikkisen vaikea ajatus, että nuori kävisi sitten ihan lääketieteellisen tutkimuksen ennen kuin hänen uutta identiteettiään alettaisi tunnustamaan? Pelko, ettei kriteerit täytykään? Että moni joutuisi tunnustamaan itselleen jo teini-ikäisenä, että ei, en ole sukupuoli-identiteetti-häiriöinen, väärään kehoon syntynyt. Olen vain homoseksuaali.

Kyllä ne käy ihan kuule sen prosessin läpi, jos haluavat asian etenevän. Se, että he haluavat sen aikana tai ennen sitä heitä koulussa ja kotona kutsuttavan tietyllä nimellä, on ihan vain yksilön kuuntelemista. Toisille se nimen muuttaminen on helpompaa kuin toisille, ei ole opettajan asia päättää tehdä siitä vaikeaa. Ja kyllä, osa heistä varmasti identifioituvat omaan kehoonsa ja ”vain homoiksi”, mutta miksi se olisi ongelma?

"haluavat asian etenevän"? Mitä tarkoitat?

Jos sukupuolen itsemäärittely tulee lakiin niin silloinhan lakiin perustuvat sukupuolisidonnaiset hoidot tulevat myös henkilön saataville tämän uuden maistraattiin ilmoittamansa sukupuolen perusteella. Eikö? Eikö tämä ole koko itsemäärittelyoikeuden lakimuutoksen tavoite? Kun henkilön tiedoissa sairaanhoidossa on sukupuolimerkintä nainen, on hän silloin oikeutettu esim estrogeenihoitoon perustuen liian alhaisiin estrogeenitasoihin ja siitä seuraavaan ei-toivottuun karvankasvuun tai äänen mataluuteen. Ja korjaavaan kirurgiaan sukupuolielinten epämuodostuman vuoksi.

Olen varmaan hirvittävän ahdasmielinen kun en olisi vielä omaan ilmoitukseen perustuen valmis myöntämään em hoitoja vaikkapa kesken seksuaalisen ja fyysisen kasvun. Voi minua.

Eli olet ymmärtänyt väärin ja sen perusteella sitten lauot mielipiteitäsi. Ok. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/askeleet-translain-uudistamiseksi/

tästä linkkisi ohjelmasta puuttuu yksityiskohdat täysin. Lakialoitteessa on mainittu mm, että henkilörekisteristä tulisi jatkosssa poistua tieto henkilön aiemmasta sukupuolesta ja että henkilön juridisten oikeuksien tulee olla määrittelemänsä sukupuolen mukaiset, mitään poistamatta tai mitään lisäämättä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos juridisen sukupuolensa korjannut nainen hakee lapsettomuusklinikalta apua, on häntä hoidettava kuten naista. Eli kun kohtua ei ole, tulee kysymykseen sitten sijaiskohdun mahdollisuus. Ja kun munasolua ei ole omasta takaa, haettaisi luovuttajaa jne jne.

Kai sinä ymmärrät yksilön oikeudet suhteessa terveydenhuollon palveluihin? Kun juridisesti nainen hakeutuu hoitoon, koska hänen kehossaan on liiallisen testosteronin aiheuttamia merkkejä niin kyllähän hän on oikeutettu hoitoon. Minä en tätä pidä mitenkään järkevänä tai kohtuullisena ilman että taustalla on perusteellinen tutkimus, että tällainen transitiohoito on todella yksilön kannalta oikea hoitopolku.

Kyllä siinä oli ihan kaikki. Ja edelleen se transhoito on ihan samanlainen polku kuin ennenkin. Tuo lapsettomuushoito sit taas; miksi se olisi väärin, jos lapsettomuuden syy on puuttuva kohtu, jos vuokrakohtu ja lahjoitettu munasolu on mahdollinen? Jos nainen olisi syntyjään nainen ja kohtu olisi viallinen, niin vain silloin se olisi ok? En todella tajua sun nillitystäsi. Ensin sä väität, että transhoidot saa pyytämällä. Sit, kun osoitetaan sun olevan väärässä, sää alat puhua lapsettomuudesta ja väität että transihmisten ei kuulukaan saada lapsia. aika pitkälle menee sun muiden ihmisten kontrolloinnil halusi 🙄

Sinä itse tulkitset kirjoitustani väärin. En ole sanonut, ettei transhenkilö  saisi olla vanhempi. Lapsettomuushoitoanalogia oli siinä sinulle havainnollistamassa sitä, että JURIDISEN sukupuolen oikeudet ovat tämän sukupuolen oikeudet myös suhteessa terveydenhuoltoon. Eli hoitoon hakeutuvaa itsemääritellyttä naista hoidetaan kuten naista, vaikka hän olisi biologisesti (yhä) mies. Tämä tarkoittaa käytännössä transhoitoihinkin kuuluvia hormonikorjaushoitoja ja korjaavaa kirurgiaa.

Näytä minulle missä sanotaan, että juridisesta uudesta sukupuolesta huolimatta nämä hormonitoimintaan liittyvät hoidot menevät "ihan samanlaisen polun" kautta kuin ennenkin.

No se tulee ilmi siinä, että laki niiden suhteen ei olisi muuttumassa. Vain juridinen sukupuolen määrittely ja pakkosterilisaatio plus korjauksen jälkeiset terveydenhuollon toimenpiteet.

Eipä niin. Laki yhä velvoittaa julkista terveydenhuoltoa hoitamaan esim nyt sitten naisen hormonaalista epätasapainoa tai vajaatuotantoa. Naisella on viitearvoiksi määritelty normaali estrogeenitaso, johon biologisesti miehen kehon hormonituotanto ei yllä. Ko nainen saa siis estrogeenin korvaushoitoa, aivan kuten kuka tahansa muukin nainen, jolla on vastaava epätasapaino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.

Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.

Eiköhän opettaja kutsu lapsia näiden virallisella etunimellä eikä näiden haluamalla nimellä tms.?

Joo, mun pojalla on lempinimi, jolla häntä on kaikki kutsuneet vauvasta saakka. Opettajat kutsuvat häntä kyllä ristityllä kutsumanimellään. Eipä ole tullut mieleen, että tämänkin voisi ottaa jotenkin pojan kokeman henkisen identiteetin loukkauksena.

No jos hän sanoisi, että se häntä häiritsee, niin etkö ajattelisi eri tavalla?

Varmaan olisi tarpeen käydä kotona keskustelu, että onko asialla niin suuresti merkitystä, että olisi jopa aiheellista muuttaa virallista nimeä. Sittenhän koulussakin tiedettäisi kutsua häntä jatkossa niin.

Haluaisin kyllä, että pohtisimme yhdessä monelta kantilta, että haluaisiko hän todella vielä 40 -vuotiaana olla viralliselta nimeltään "Pelle" eikä "Pekka", vaikka se nyt 12 vuotiaana tuntuisikin lystiltä idealta.

No näinhän he tekevät. Tosin se, että miten koulussa kutsutaan ei nyt vielä tarkoita juridisesti nimen muuttamista.

Ja minä kun lähden siitä, että opettaja kutsuu lasta sillä nimellä joka hänen tiedoissaan on kirjoitettu hänen kutsumanimekseen. Eli pitänee sitten miettiä nimenmuutosta jos asia on pojalle niin painava.

Minä veikkaan, ettei transaktivistiporukalla ole itsellään lapsia. Se selittäisi kuinka meillä voi olla niin täysin vastakkaiset näkemysket siitä mitä kaikkea lapsen kuuluu saada määrätä ja määritellä omasta päätöksestään.  Me lasten vanhemmat ehkä tiedämme kokemuksesta, että lapsi kokemattomuuttaan haluaa yhtä asiaa tänään ja ensi viikolla toista. Johdonmukaista vanhemmuutta on ohjata lasta harkitsemaan päätöksiään huolella ja itsearvioimaan oman kypsyyden puutteensa. Ja ottamaan huomioon myös ympäröivä yhteiskunta realiteetteineen. Ihan kaikkeen ei vaan ympäristön tarvitse taipua vain siksi, että muksun mielestä ois kiva.

Mites sinä selität, että transklinikan asiakasmäärä on kasvanut yli 20 kertaiseksi muutamassa vuodessa ja samalla asiakaskunta on muuttunut päälaelleen niin, että nyt asiakkaista 8/10 on nuoria tyttöjä kun aiemmin enemmistö oli aikuisia miehiä?

Eli sä oikeasti kuvittelet, että nämä lapset haluavat heitä kutsuttavan toisella nimellä oikun vuoksi? Ei hyvä luoja, sulla ei ole mitään käsitystä siis oikeasti nuoresta, joka kokee näitä tunteita. Ja mitä tulee transklinikan asiakkaisiin, niin liittyy varmasti moneen asiaan, suurilta osin parempaan ammattitaitoon ja esim. neuropsykiatriseen osaamiseen.

P.S. Sinun tapasi tehdä päätelmiä kanssakeskustelijoista on naurettava

Neuropsykiatrialla ei liene paljon tekemistä trans-identifikaation kanssa, koska sitähän ei voi nähdä aivokuvista, ei hormonierityksestä eikä mistään muustakaan ns. tieteellisesti todennettavasta seikasta, vaan kysessä on ainoastaan ja vain ihmisen päänsisäinen tunne.

Onhan näitä muitakin päänsisäisiä tunteita, esim. anorektikoilla tunne, että on lihava vaikka ei olisikaan. Edes peili ei kerro totuutta tällaiselle pään sisäisessä todellisuudessa eläjälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.

Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.

Eiköhän opettaja kutsu lapsia näiden virallisella etunimellä eikä näiden haluamalla nimellä tms.?

Joo, mun pojalla on lempinimi, jolla häntä on kaikki kutsuneet vauvasta saakka. Opettajat kutsuvat häntä kyllä ristityllä kutsumanimellään. Eipä ole tullut mieleen, että tämänkin voisi ottaa jotenkin pojan kokeman henkisen identiteetin loukkauksena.

No jos hän sanoisi, että se häntä häiritsee, niin etkö ajattelisi eri tavalla?

Varmaan olisi tarpeen käydä kotona keskustelu, että onko asialla niin suuresti merkitystä, että olisi jopa aiheellista muuttaa virallista nimeä. Sittenhän koulussakin tiedettäisi kutsua häntä jatkossa niin.

Haluaisin kyllä, että pohtisimme yhdessä monelta kantilta, että haluaisiko hän todella vielä 40 -vuotiaana olla viralliselta nimeltään "Pelle" eikä "Pekka", vaikka se nyt 12 vuotiaana tuntuisikin lystiltä idealta.

No näinhän he tekevät. Tosin se, että miten koulussa kutsutaan ei nyt vielä tarkoita juridisesti nimen muuttamista.

Ja minä kun lähden siitä, että opettaja kutsuu lasta sillä nimellä joka hänen tiedoissaan on kirjoitettu hänen kutsumanimekseen. Eli pitänee sitten miettiä nimenmuutosta jos asia on pojalle niin painava.

Minä veikkaan, ettei transaktivistiporukalla ole itsellään lapsia. Se selittäisi kuinka meillä voi olla niin täysin vastakkaiset näkemysket siitä mitä kaikkea lapsen kuuluu saada määrätä ja määritellä omasta päätöksestään.  Me lasten vanhemmat ehkä tiedämme kokemuksesta, että lapsi kokemattomuuttaan haluaa yhtä asiaa tänään ja ensi viikolla toista. Johdonmukaista vanhemmuutta on ohjata lasta harkitsemaan päätöksiään huolella ja itsearvioimaan oman kypsyyden puutteensa. Ja ottamaan huomioon myös ympäröivä yhteiskunta realiteetteineen. Ihan kaikkeen ei vaan ympäristön tarvitse taipua vain siksi, että muksun mielestä ois kiva.

Mites sinä selität, että transklinikan asiakasmäärä on kasvanut yli 20 kertaiseksi muutamassa vuodessa ja samalla asiakaskunta on muuttunut päälaelleen niin, että nyt asiakkaista 8/10 on nuoria tyttöjä kun aiemmin enemmistö oli aikuisia miehiä?

Eli sä oikeasti kuvittelet, että nämä lapset haluavat heitä kutsuttavan toisella nimellä oikun vuoksi? Ei hyvä luoja, sulla ei ole mitään käsitystä siis oikeasti nuoresta, joka kokee näitä tunteita. Ja mitä tulee transklinikan asiakkaisiin, niin liittyy varmasti moneen asiaan, suurilta osin parempaan ammattitaitoon ja esim. neuropsykiatriseen osaamiseen.

P.S. Sinun tapasi tehdä päätelmiä kanssakeskustelijoista on naurettava

Minä todella kuvittelen, että nämä nuoret usein näkevät sukupuolen vaihdoksen ratkaisuna johonkin ongelmaan, jota ei sukupuolen vaihdoksella ratkaista, tai jota ei ole tarpeen ratkaista erityisesti mitenkään. Minä todella kuvittelen, että sukupuolidysforia on ottanut osin syömishäiriön paikan nuorten tyttöjen kehonkuvahäiriöiden yleisimpinä ilmentymismuotoina. Ja minä todella kuvittelen, että se, että transklinikan asiakkaista alle 10% missään vaiheessa ryhtyy sukupuolen korjaus prosessiin on kaikki tarvittava evidenssi sille, että lääketieteelliselle tutkimukselle on edelleen vankka peruste. Näin etenkin nuorten henkilöiden kohdalla, joiden elämässä liian aikaisin aloitetulla hoidolla tai identifioitumisen muutoksella voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Lapsen kasvattaminen on, vähän lapsen temperamentista riippuen, jatkuvaa vääntöä sen välillä mitä lapsi haluaa ja mitä hänen kannattaa tehdä. Omani halusi mm vaihtaa koulua tai muuttaa naapurikuntaan kun hänellä tuli oman kaveriporukan kanssa joku ryppy, No asiasta selvittiin juttelemalla porukan vanhempien kesken ja ihan antamalla ajan kulua. Seuraavalla viikolla oltiin taas parhaat kaverit. Lapseni olisi myös halunnut nukkua kaikki yöt äidin kanssa n 11 vuotiaana, sekä lähteä äidin mukaan töihin ollessaan kipeänä. No, tämä vaihe vaati ihan psykologin apua kun kauhuelokuvan katsomisesta oli päässyt muodostumaan TSD. Nyt uskaltaa olla jo itsekseen ja kauhuakin oli taas kavereiden kanssa tullut katsottua, huoh.

Et ole edelleenkään kertonut miksi tämän hetkinen tilanne, jossa henkilön on ensin hakeuduttava lääkärin konsultaatioon, ennen kuin ympäröivä yhteiskunta alkaa muovautua tämän uuden identiteetin mukaiseksi,  on huono. 

En mä ole sanonut, että se on huono. Olen sanonu, että mikäli lapsi haluaa häntä kutsuttavan tietyllä nimellä, ei opettajan tulisi siitä kieltäytyä. Mikään muu yhteiskunnassa ei muotoudu ennen prosessia, eikä tarvitsekaan. Nimiasia on monelle asian kanssa kamppailevalle tärkeä, yhdelläkään opettajalla ei pitäisi olla mitään sitä vastaan. Heidän asiansa ei ole määrittää kuinka pitkälle todellisuudessa asia yksilön kohdalla menee, jos menee.

No mutta tuohan ei itseasiassa pidä paikkaansa, jos kyseeseen tulisi sinunkin promoamasi juridinen itsemäärittelyoikeus myös alaikäisille. Kaikki muuttuu, ihan niistä liikkatunneista alkaen.

Pyydän nyt miettimään ihan sen yksittäisen nuoren kannalta, joka on hieman hämmentynyt murrosikäisen kehonsa kehityksestä; hän ei ko oikein kuuluvansa poikien joukkoon, joista moni voi olla jo paljon kehittyneempi esim, vaikka ikäeroa ei olisikaan. Hän tulee paljon paremmin juttuun tyttöjen kanssa. Sitten somessa tulee vastaan joku panda joka kertoo, että sinähän voit olla yksi tytöistä. Ilmoitus maistraattiin riittää -olet tästä eteenpäin vaikkapa Helinä. Keskustelua käydään huoltajien tietämättä koska yksityisyydensuoja. Terkkarillakin on saatettu käydä hakemassa lappu liikunnasta vapautumiseen vanhempien tietämättä koska omakanta. Sitten kaveri pamauttaa mennä maistraattiin ja nuin vaan, hän on Helinä, osallistuu tyttöjen liikkaan, on rippileirillä tyttöjen tuvassa ja alkaa ilmentää ulkoisesti uutta sukupuoltaan. Hienoa. Mitäs sitten kun uusi sukupuoli ei tunnukaan sopivalle? Palataan taas, nuin vaan, takaisin poikien porukkaan Henrinä ja kaikki vaan ympärillä muistaa jälleen olla niin kovin sensitiivisiä ja ymmärtäväisiä? Valitettavasti maailma ei taida olla ihan niin pehmeä paikka, etenkään pojille, jotka kokevat erilaisuutta. Siksihän Henri hommaan lähti alunperinkin -erilaisuuden tunteen vuoksi, jonka joku hyvää tarkoittava sanoitti hänelle transidentiteetiksi.

Lue nyt ihan ajatuksella se lakiuudistus äläkä möyhötä.

osoita ihmeessä erheeni kun paremmin asiaa ymmärrät

ladyboyS kirjoitti:

No siellä biologiassa on aika paljon femiinksiö lajeja, jotka alostavat ja tappavat miehet, sekä ihan homo- ja transkäyttäytymistä, kuten meissä ihmisissäkin.

Niin, hyönteistasolla, ja yksisoluisilla. Nisäkkäissä ei niinkään. On ihan säälittävää, kuinka sieltä haetaan tukea tälle ajatusmaailmalle.

Eräs tutkimus kertoi, että jotkut kalat alkoivat vaihtaa sukupuolta, kun olivat altistuneet mikromuoville. Muovihan on hormonihäiritsijä, joka sekoittaa ihmisenkin hormonitasapainoa. Ei ole kovin kauan siitä, kun nämä ftalaatit kiellettiin tuttipulloissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisin korkeassa asemssa, tai muuten julkisuudesta tunnettu henkilö. Aiheuttaisin niin paljon mielipahaa ja "somemyrskyjä" laukoessani perinteisiä arvoja kunnioittavia totuuksia, enkä vahingossakaan lähtisi mukaan tähän nykyajan pelleilyyn.

Voisi perustaa lelukaupan. Siellä olisi intiaanipäähineitä ja lappalaisasuja myynnissä. Tytöille ja pojille olisi omat osastot. Kauppa lanseeraisi omat eskimojäätelöt ja vessat olisi tottakai sukupuolen mukaan määritelty.

Siellä voisi olla myös joku etukorttiohjelma, mihin liittymällä saisi etuja. Ja hakemuksessa kysyttäisiin sukupuolta ja vaihtoehtoja olisi tietenkin vain kaksi.

Nukkekodit olisi kasattu niin, että valkoinen heteropariskunta asuu siellä ja mies on juuri tulossa kotiin, missä nainen odottaa lasten kanssa kotiin palaavaa perheen elättäjää. 

Ja mitähän sä tällä sit muka voittaisit? Montaa muuta ei kiinnosta hevonkukkua mihin sukupuoleen toinen identifioituu tai onko perheen roolit sukupuolittuneet.

Ei kyse ole mistään nykytrendistä vaan siitä, että emme tarvitse enää kaltaisiasi vanhoillisiin ajatuksiin jämähtäneitä tunkkaisia mielipiteitä. Ongelma ei ole se, että ihmiset saavat määrittää itsensä miten haluavat vaan se, että se on joillekin noin suuri ongelma.

Ai nyt on jo VANHOILLINEN, jos uskoo biologiaan? 🙄🥴 Minun nuoruudessani se oli ihan NORMAALIA. Harmi kun ette voi mitenkään pakottaa uskomaan johonkin, mihin valtaosa ihmisistä ei usko. Osa leikkii tosin pelon takia mukana.

Kukaan ei kiellä biologiaa, höntti. Kukaan ei pakota sua uskomaan mihinkään, vain kunnioittamaan toisen ihmisen identiteettiä. Jos sä kerrot naisena toiselle (jostain syystä) olevasi nainen, pakotatko sä silloin sitä toista ihmistä ajattelemaan biologisen faktan uusiksi, jos hän on vaikka muunsukupuolinen? Haloo nyt vähän tolkkua mukaan

Minä en tällaiseen lähde mukaan.

Espanjassakin opettaja sai potkut kun sanoi, että biologiassa sukupuolia on kaksi. Sairasta!

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä paljon Aftonbladetin plussa-asiakkaita! Koska, varsinkin tuon lehden suhteen, otsikko normaalisti ei koskaan vastaa varsinaista juttun sisältöä. Ei tosiaan toivon, että olette lukeneet tuon jutun, ennen kuin kommentoitte yhtään mitään

Aftonbladet ei ilmeisesti pidä lukijoitaan kovin älykkäinä, kun 1 kuukausi maksaa 29 kruunua ja 2 kuukautta tarjouksessa "juuri nyt" 99 kruunua. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisin korkeassa asemssa, tai muuten julkisuudesta tunnettu henkilö. Aiheuttaisin niin paljon mielipahaa ja "somemyrskyjä" laukoessani perinteisiä arvoja kunnioittavia totuuksia, enkä vahingossakaan lähtisi mukaan tähän nykyajan pelleilyyn.

Voisi perustaa lelukaupan. Siellä olisi intiaanipäähineitä ja lappalaisasuja myynnissä. Tytöille ja pojille olisi omat osastot. Kauppa lanseeraisi omat eskimojäätelöt ja vessat olisi tottakai sukupuolen mukaan määritelty.

Siellä voisi olla myös joku etukorttiohjelma, mihin liittymällä saisi etuja. Ja hakemuksessa kysyttäisiin sukupuolta ja vaihtoehtoja olisi tietenkin vain kaksi.

Nukkekodit olisi kasattu niin, että valkoinen heteropariskunta asuu siellä ja mies on juuri tulossa kotiin, missä nainen odottaa lasten kanssa kotiin palaavaa perheen elättäjää. 

Ja mitähän sä tällä sit muka voittaisit? Montaa muuta ei kiinnosta hevonkukkua mihin sukupuoleen toinen identifioituu tai onko perheen roolit sukupuolittuneet.

Ei kyse ole mistään nykytrendistä vaan siitä, että emme tarvitse enää kaltaisiasi vanhoillisiin ajatuksiin jämähtäneitä tunkkaisia mielipiteitä. Ongelma ei ole se, että ihmiset saavat määrittää itsensä miten haluavat vaan se, että se on joillekin noin suuri ongelma.

Ai nyt on jo VANHOILLINEN, jos uskoo biologiaan? 🙄🥴 Minun nuoruudessani se oli ihan NORMAALIA. Harmi kun ette voi mitenkään pakottaa uskomaan johonkin, mihin valtaosa ihmisistä ei usko. Osa leikkii tosin pelon takia mukana.

Kukaan ei kiellä biologiaa, höntti. Kukaan ei pakota sua uskomaan mihinkään, vain kunnioittamaan toisen ihmisen identiteettiä. Jos sä kerrot naisena toiselle (jostain syystä) olevasi nainen, pakotatko sä silloin sitä toista ihmistä ajattelemaan biologisen faktan uusiksi, jos hän on vaikka muunsukupuolinen? Haloo nyt vähän tolkkua mukaan

Trans-naiset (miestaustaiset)  syyllistyy kulttuuriseen omimiseen, naisten kulttuurin omimiseen, vaikka eivät tiedä hevon häntää siitä, millaista on olla nainen tässä kulttuurissa, millaista on olla arvioivan katseen kohteena, millaista on kärsiä kuukautiskivuista tai miltä tuntuu kun lapsen pää työntyy ulos vaginan aukosta niin että korvissa ritisee. Siinä ei korkokengät ja meikit tunnu missään jos puhutaan naisena olemisesta. Se on paljon kovempaa leikkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.

Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.

Eiköhän opettaja kutsu lapsia näiden virallisella etunimellä eikä näiden haluamalla nimellä tms.?

Joo, mun pojalla on lempinimi, jolla häntä on kaikki kutsuneet vauvasta saakka. Opettajat kutsuvat häntä kyllä ristityllä kutsumanimellään. Eipä ole tullut mieleen, että tämänkin voisi ottaa jotenkin pojan kokeman henkisen identiteetin loukkauksena.

No jos hän sanoisi, että se häntä häiritsee, niin etkö ajattelisi eri tavalla?

Varmaan olisi tarpeen käydä kotona keskustelu, että onko asialla niin suuresti merkitystä, että olisi jopa aiheellista muuttaa virallista nimeä. Sittenhän koulussakin tiedettäisi kutsua häntä jatkossa niin.

Haluaisin kyllä, että pohtisimme yhdessä monelta kantilta, että haluaisiko hän todella vielä 40 -vuotiaana olla viralliselta nimeltään "Pelle" eikä "Pekka", vaikka se nyt 12 vuotiaana tuntuisikin lystiltä idealta.

No näinhän he tekevät. Tosin se, että miten koulussa kutsutaan ei nyt vielä tarkoita juridisesti nimen muuttamista.

Ja minä kun lähden siitä, että opettaja kutsuu lasta sillä nimellä joka hänen tiedoissaan on kirjoitettu hänen kutsumanimekseen. Eli pitänee sitten miettiä nimenmuutosta jos asia on pojalle niin painava.

Minä veikkaan, ettei transaktivistiporukalla ole itsellään lapsia. Se selittäisi kuinka meillä voi olla niin täysin vastakkaiset näkemysket siitä mitä kaikkea lapsen kuuluu saada määrätä ja määritellä omasta päätöksestään.  Me lasten vanhemmat ehkä tiedämme kokemuksesta, että lapsi kokemattomuuttaan haluaa yhtä asiaa tänään ja ensi viikolla toista. Johdonmukaista vanhemmuutta on ohjata lasta harkitsemaan päätöksiään huolella ja itsearvioimaan oman kypsyyden puutteensa. Ja ottamaan huomioon myös ympäröivä yhteiskunta realiteetteineen. Ihan kaikkeen ei vaan ympäristön tarvitse taipua vain siksi, että muksun mielestä ois kiva.

Mites sinä selität, että transklinikan asiakasmäärä on kasvanut yli 20 kertaiseksi muutamassa vuodessa ja samalla asiakaskunta on muuttunut päälaelleen niin, että nyt asiakkaista 8/10 on nuoria tyttöjä kun aiemmin enemmistö oli aikuisia miehiä?

Eli sä oikeasti kuvittelet, että nämä lapset haluavat heitä kutsuttavan toisella nimellä oikun vuoksi? Ei hyvä luoja, sulla ei ole mitään käsitystä siis oikeasti nuoresta, joka kokee näitä tunteita. Ja mitä tulee transklinikan asiakkaisiin, niin liittyy varmasti moneen asiaan, suurilta osin parempaan ammattitaitoon ja esim. neuropsykiatriseen osaamiseen.

P.S. Sinun tapasi tehdä päätelmiä kanssakeskustelijoista on naurettava

Minä todella kuvittelen, että nämä nuoret usein näkevät sukupuolen vaihdoksen ratkaisuna johonkin ongelmaan, jota ei sukupuolen vaihdoksella ratkaista, tai jota ei ole tarpeen ratkaista erityisesti mitenkään. Minä todella kuvittelen, että sukupuolidysforia on ottanut osin syömishäiriön paikan nuorten tyttöjen kehonkuvahäiriöiden yleisimpinä ilmentymismuotoina. Ja minä todella kuvittelen, että se, että transklinikan asiakkaista alle 10% missään vaiheessa ryhtyy sukupuolen korjaus prosessiin on kaikki tarvittava evidenssi sille, että lääketieteelliselle tutkimukselle on edelleen vankka peruste. Näin etenkin nuorten henkilöiden kohdalla, joiden elämässä liian aikaisin aloitetulla hoidolla tai identifioitumisen muutoksella voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Lapsen kasvattaminen on, vähän lapsen temperamentista riippuen, jatkuvaa vääntöä sen välillä mitä lapsi haluaa ja mitä hänen kannattaa tehdä. Omani halusi mm vaihtaa koulua tai muuttaa naapurikuntaan kun hänellä tuli oman kaveriporukan kanssa joku ryppy, No asiasta selvittiin juttelemalla porukan vanhempien kesken ja ihan antamalla ajan kulua. Seuraavalla viikolla oltiin taas parhaat kaverit. Lapseni olisi myös halunnut nukkua kaikki yöt äidin kanssa n 11 vuotiaana, sekä lähteä äidin mukaan töihin ollessaan kipeänä. No, tämä vaihe vaati ihan psykologin apua kun kauhuelokuvan katsomisesta oli päässyt muodostumaan TSD. Nyt uskaltaa olla jo itsekseen ja kauhuakin oli taas kavereiden kanssa tullut katsottua, huoh.

Et ole edelleenkään kertonut miksi tämän hetkinen tilanne, jossa henkilön on ensin hakeuduttava lääkärin konsultaatioon, ennen kuin ympäröivä yhteiskunta alkaa muovautua tämän uuden identiteetin mukaiseksi,  on huono. 

En mä ole sanonut, että se on huono. Olen sanonu, että mikäli lapsi haluaa häntä kutsuttavan tietyllä nimellä, ei opettajan tulisi siitä kieltäytyä. Mikään muu yhteiskunnassa ei muotoudu ennen prosessia, eikä tarvitsekaan. Nimiasia on monelle asian kanssa kamppailevalle tärkeä, yhdelläkään opettajalla ei pitäisi olla mitään sitä vastaan. Heidän asiansa ei ole määrittää kuinka pitkälle todellisuudessa asia yksilön kohdalla menee, jos menee.

No mutta tuohan ei itseasiassa pidä paikkaansa, jos kyseeseen tulisi sinunkin promoamasi juridinen itsemäärittelyoikeus myös alaikäisille. Kaikki muuttuu, ihan niistä liikkatunneista alkaen.

Pyydän nyt miettimään ihan sen yksittäisen nuoren kannalta, joka on hieman hämmentynyt murrosikäisen kehonsa kehityksestä; hän ei ko oikein kuuluvansa poikien joukkoon, joista moni voi olla jo paljon kehittyneempi esim, vaikka ikäeroa ei olisikaan. Hän tulee paljon paremmin juttuun tyttöjen kanssa. Sitten somessa tulee vastaan joku panda joka kertoo, että sinähän voit olla yksi tytöistä. Ilmoitus maistraattiin riittää -olet tästä eteenpäin vaikkapa Helinä. Keskustelua käydään huoltajien tietämättä koska yksityisyydensuoja. Terkkarillakin on saatettu käydä hakemassa lappu liikunnasta vapautumiseen vanhempien tietämättä koska omakanta. Sitten kaveri pamauttaa mennä maistraattiin ja nuin vaan, hän on Helinä, osallistuu tyttöjen liikkaan, on rippileirillä tyttöjen tuvassa ja alkaa ilmentää ulkoisesti uutta sukupuoltaan. Hienoa. Mitäs sitten kun uusi sukupuoli ei tunnukaan sopivalle? Palataan taas, nuin vaan, takaisin poikien porukkaan Henrinä ja kaikki vaan ympärillä muistaa jälleen olla niin kovin sensitiivisiä ja ymmärtäväisiä? Valitettavasti maailma ei taida olla ihan niin pehmeä paikka, etenkään pojille, jotka kokevat erilaisuutta. Siksihän Henri hommaan lähti alunperinkin -erilaisuuden tunteen vuoksi, jonka joku hyvää tarkoittava sanoitti hänelle transidentiteetiksi.

Juridinen sukupuoli ei määritä koulun ja esim. uimahallin pukukoppi sääntöjä, ne ovat erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.

Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.

Eiköhän opettaja kutsu lapsia näiden virallisella etunimellä eikä näiden haluamalla nimellä tms.?

Joo, mun pojalla on lempinimi, jolla häntä on kaikki kutsuneet vauvasta saakka. Opettajat kutsuvat häntä kyllä ristityllä kutsumanimellään. Eipä ole tullut mieleen, että tämänkin voisi ottaa jotenkin pojan kokeman henkisen identiteetin loukkauksena.

No jos hän sanoisi, että se häntä häiritsee, niin etkö ajattelisi eri tavalla?

Varmaan olisi tarpeen käydä kotona keskustelu, että onko asialla niin suuresti merkitystä, että olisi jopa aiheellista muuttaa virallista nimeä. Sittenhän koulussakin tiedettäisi kutsua häntä jatkossa niin.

Haluaisin kyllä, että pohtisimme yhdessä monelta kantilta, että haluaisiko hän todella vielä 40 -vuotiaana olla viralliselta nimeltään "Pelle" eikä "Pekka", vaikka se nyt 12 vuotiaana tuntuisikin lystiltä idealta.

No näinhän he tekevät. Tosin se, että miten koulussa kutsutaan ei nyt vielä tarkoita juridisesti nimen muuttamista.

Ja minä kun lähden siitä, että opettaja kutsuu lasta sillä nimellä joka hänen tiedoissaan on kirjoitettu hänen kutsumanimekseen. Eli pitänee sitten miettiä nimenmuutosta jos asia on pojalle niin painava.

Minä veikkaan, ettei transaktivistiporukalla ole itsellään lapsia. Se selittäisi kuinka meillä voi olla niin täysin vastakkaiset näkemysket siitä mitä kaikkea lapsen kuuluu saada määrätä ja määritellä omasta päätöksestään.  Me lasten vanhemmat ehkä tiedämme kokemuksesta, että lapsi kokemattomuuttaan haluaa yhtä asiaa tänään ja ensi viikolla toista. Johdonmukaista vanhemmuutta on ohjata lasta harkitsemaan päätöksiään huolella ja itsearvioimaan oman kypsyyden puutteensa. Ja ottamaan huomioon myös ympäröivä yhteiskunta realiteetteineen. Ihan kaikkeen ei vaan ympäristön tarvitse taipua vain siksi, että muksun mielestä ois kiva.

Mites sinä selität, että transklinikan asiakasmäärä on kasvanut yli 20 kertaiseksi muutamassa vuodessa ja samalla asiakaskunta on muuttunut päälaelleen niin, että nyt asiakkaista 8/10 on nuoria tyttöjä kun aiemmin enemmistö oli aikuisia miehiä?

Eli sä oikeasti kuvittelet, että nämä lapset haluavat heitä kutsuttavan toisella nimellä oikun vuoksi? Ei hyvä luoja, sulla ei ole mitään käsitystä siis oikeasti nuoresta, joka kokee näitä tunteita. Ja mitä tulee transklinikan asiakkaisiin, niin liittyy varmasti moneen asiaan, suurilta osin parempaan ammattitaitoon ja esim. neuropsykiatriseen osaamiseen.

P.S. Sinun tapasi tehdä päätelmiä kanssakeskustelijoista on naurettava

Minä todella kuvittelen, että nämä nuoret usein näkevät sukupuolen vaihdoksen ratkaisuna johonkin ongelmaan, jota ei sukupuolen vaihdoksella ratkaista, tai jota ei ole tarpeen ratkaista erityisesti mitenkään. Minä todella kuvittelen, että sukupuolidysforia on ottanut osin syömishäiriön paikan nuorten tyttöjen kehonkuvahäiriöiden yleisimpinä ilmentymismuotoina. Ja minä todella kuvittelen, että se, että transklinikan asiakkaista alle 10% missään vaiheessa ryhtyy sukupuolen korjaus prosessiin on kaikki tarvittava evidenssi sille, että lääketieteelliselle tutkimukselle on edelleen vankka peruste. Näin etenkin nuorten henkilöiden kohdalla, joiden elämässä liian aikaisin aloitetulla hoidolla tai identifioitumisen muutoksella voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Lapsen kasvattaminen on, vähän lapsen temperamentista riippuen, jatkuvaa vääntöä sen välillä mitä lapsi haluaa ja mitä hänen kannattaa tehdä. Omani halusi mm vaihtaa koulua tai muuttaa naapurikuntaan kun hänellä tuli oman kaveriporukan kanssa joku ryppy, No asiasta selvittiin juttelemalla porukan vanhempien kesken ja ihan antamalla ajan kulua. Seuraavalla viikolla oltiin taas parhaat kaverit. Lapseni olisi myös halunnut nukkua kaikki yöt äidin kanssa n 11 vuotiaana, sekä lähteä äidin mukaan töihin ollessaan kipeänä. No, tämä vaihe vaati ihan psykologin apua kun kauhuelokuvan katsomisesta oli päässyt muodostumaan TSD. Nyt uskaltaa olla jo itsekseen ja kauhuakin oli taas kavereiden kanssa tullut katsottua, huoh.

Et ole edelleenkään kertonut miksi tämän hetkinen tilanne, jossa henkilön on ensin hakeuduttava lääkärin konsultaatioon, ennen kuin ympäröivä yhteiskunta alkaa muovautua tämän uuden identiteetin mukaiseksi,  on huono. 

En mä ole sanonut, että se on huono. Olen sanonu, että mikäli lapsi haluaa häntä kutsuttavan tietyllä nimellä, ei opettajan tulisi siitä kieltäytyä. Mikään muu yhteiskunnassa ei muotoudu ennen prosessia, eikä tarvitsekaan. Nimiasia on monelle asian kanssa kamppailevalle tärkeä, yhdelläkään opettajalla ei pitäisi olla mitään sitä vastaan. Heidän asiansa ei ole määrittää kuinka pitkälle todellisuudessa asia yksilön kohdalla menee, jos menee.

Tiedätkö, on aika paljon hyviä syitä, miksi opettajien kannattaa kutsua oppilaita vain näiden virallisilla nimillä. Ensinnäkin opettajien ja oppilaiden välillä on syytä olla etäisyyttä, ja vaikka luokan Marjatta pyytäisi kuinka kutsumaan itseään Martsuliksi tai open ikiomaksi kultsipuppeliksi, ei kannata lähteä mukaan. Toiseksi, luokista löytyy aika suurella varmuudella myös jonneja joille koko transjuttu on yksi suuri vitsi. Jos Pirkko saa tahtonsa läpi että häntä kutsutaan Pekaksi, ja Marjattakin saa tietysti tahtonsa läpi että häntä kutsutaan Martsuliksi, koska muutenhan se on epäreilua, niin millä oikeudella kieltäydyt kun Jonne ja tämän kaverit haluavat itseään kutsuttavan jollain tosi vitsikkäillä nimillä?

Vierailija kirjoitti:

No minusta on opelta kummallista käytöstä. Jos oppilaani haluaa, että häntä kutsutaan Potaksi niin häntä kutsutaan Potaksi. En minä ala määrittelemään kenenkään persoonapronomia tai nimeä kun se asia ei kuulu minulle.

Mitäs kun se oppilas keksii, että tällä konstilla saa pompoteltua opettajia ja se on (muka)hauskaa pelleilyä jolla saa tylsää tuntia kulutettua? Ja pian sen apinoi 15 muuta oppilasta?

Joka tunti(tai edes päivä) eri nimi ja eri sukupuoli jokaisella heistä, ja parhaimpina tunteina vaihtuu viä lennossa. Ja toteltava on tai potkut tulee.

Paljonko jää opettamiseen aikaa nimenhuudon jälkeen? Kuka ne jatkuvat muutokset muistaa tunnista ja päivästä toiseen? Ja mistä löytää opettajia kaikkien irtisanottujen tilalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.

Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.

Uskomus, että jonkun sielu on eri sukupuolta kuin hänen varsinainen fyysinen keho, on vain uskomus. Tietääkseni Ruotsissa on myös uskonnonvapaus eikä toisia ihmisiä voi pakottaa uskomaan johonkin sukupuolittuneen sielun olemassaoloon.

Hölöhölölöö; sä et tiedä koko asiasta yhtään mitään. Ja vaikka kyse olisi (ei siis ole) uskomuksista, niin toisen uskomus ei liity sun uskomuksiin mitenkään. Jos toinen sanoo olevansa Pekka, sillä ei ole mitään väliä vaikka sä ajattelet hänen olevan Pirkko. Asia ei kuulu sulle eikä liity suhun mitenkään.

Niin  ihminen voi sanoa, vaikka olevansa Jeesus. Mutta Jeesuksena itseään pitävä ei voi pakottaa muita ihmisiä uskomaan, että hän oikeasti on Jeesus.

Eihän sun tarvii sitä uskoa, miten hän pakottaa sua? Kyllä sä kuitenkin voit hänestä käyttää nimeä, jota hän käyttää, eikö niin? Jos sä sanoisit olevasi Hilla ja joku väkisin käyttää susta nimeä Lakka, niin kummalla se ongelma on?

No jaa'a. Jos luokalle tulee oppilas, papereissa nimeltään Jussi ja hän, koulun rehtorin tai vaikka paikallisen vihreän kunnanvaltuutetun tuella,  vaatii muita kutsumaan itseään nimellä Princess Consuela, niin kyllä siinä minusta pieni kiusanteon mahdollisuus oppilaalle ojennetaan hopeatarjottimella.

Niin, mikä se kiusa oli siis?

Se, että kun luokassa on 35 oppilasta ja aineenopettajalla niitä ryhmiä pyörähtää viikossa 8, niin EI voi edellyttää (rangaistuksen uhalla), että opettaja muistaa jokikisen itse ilmoittaman nimen jos se poikkeaa siitä, mikä paperissa lukee. Ja piste.

Nämä itsekkäät lapselliset oman erityisyytensä korostajathan eivät koskaan tule ajatelleeksi, että kaikilla muillakin on sitten heidän ennakkotapauksensa perusteella oikeus vaatia samaa erityishuomiota. Ei kun ajatus on tämä, että 'onko nyt niin vaikeaa muistaa, että MINUSTA tulee käyttää ilmaisua hon, vaikka MINULLA onkin möreä ääni, kassit ja aataminomena ja koepaperissa nimeni on Olav'.

Entä mitä nuo " oikeinajattelijat" tekee silloin kun Olav, "möreine äänineen ja kasseineen" vaatii oikeutta myös käyttää "hon- oletettujen" suihkutiloja ja pukuhuonetta? Veikkaan, että aika moni "xx-kromosomit omaava hon-oletettu" skippaa suihkun jumppatunnin jälkeen ja käy puskapissalla pihamaalla veskin sijasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote

=Vierailija]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh, onneksi tämä pelleily ei koske suomea.

Vielä...

Meinaatko että suomen kieltä muutetaan niin, että tulee sukupuolitetut hän-sanat, jotta voidaan tehdä siitä ongelma?

Meinaan tuota asennetta yleensä. Hän-sanasta ei voi tulla meillä ongelmaa, mutta kaikesta muusta sukupuolierotteluun liittyvästä (vessat, pukukopit, tyttö- ja poika-nimitykset) kyllä. Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi yleensä perässä. Ja se, että jollekin annetaan jo potkut, kun kieltäytyy lähtemästä mukaan tuohon hullutteluun, vielä kannustaa tällaisen asenteen lisääntymistä teinienkin keskuudessa. 

Ai se on hulluttelua, jos toivot sua kutsuttavan sinuna? Mitä itse ajattelisit, jos sua kutsuttaisiin Pasiksi vaikka kuinka sanoisit olevasi Piia? Ja mikä vika on asenteessa, että olet ok vaikka olisit vihreä?

Jos todella olisin Pasi, niin ymmärtäisin asian oikein hyvin vaikka kuinka tekisi mieli olla Piia.

Osoitit juuri, että sulla ei ole mitään ymmärrystä asiasta, joten on ihan turha jatkaa. Käsittämätöntä, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka kieltävät toisen ihmisen sen perusteella, että itse on syntynyt itselleen oikeaan kehoon.

Sukupuoli-identiteetti ei ole mikään ”tekisi mieli”-asia. Ehkä sullekin tämä joskus aukeaa.

Minäpä kysyn toisin päin: Mikä se on se suuren suuri loukkaus ja henkilökohtainen vahinko, joka lettipää henkilölle, jolla paidan alta paistaa rinnat, koituu jos joku erehtyy viittaamaan häneen lauseessa termillä "Hon" vaikka hänestä itsestä tuntuukin, että hän on "Han"? Minun nimeni on usein joku muistanut väärin, mutta mitäs näistä, erehdyksiä sattuu..Minua on myös kutsuttu aiemmalla tehtävänimikkeelläni ihan laajalla jakelulla leviävissä sähköposteissa, vaikka olen aikaa sitten ylennetty päälliköksi. No, henkilö ei tiennyt tai muistanut. Mitäpä tuon väliä?

Tässä puhutaankin kieltäytymisestä, ei unohduksista tai lipsahduksista. Eli sun pitäisi kysyä, että mikä se suuren suuri loukkaus on, jos joku kieltäytyy käyttämästä päällikkö-titteliäsi, koska hän on sitä mieltä, että et saisi päällikkö olla?

Mihin se erilaisten ihmisryhmien kunnioittaminen ja kulttuurisen omimisen välttäminen jäi? Miksi pojalla on oikeus väittää olevansa tyttö ja saada muutkin valehtelemaan, että hän on tyttö, jos hän ei ole tyttö? Miksi tyttö voi pakottaa muut ihmiset sanomaan häntä pojaksi, vaikka hän ei ole poika? Ei valkoihoinen voi väittää olevansa tummaihoinen ja pakottaa muita pitämään häntä tummaihoisena. Ei toiseen ihmisryhmään voi identifioitua. Kyse on fyysisistä ominaisuuksista, joita ei voi muuttaa eikä voi vain itsekseen päättää olla jotain mitä ei selvästikään ole ja vaatia muita mukaan tuollaiseen pelleilyyn.

Katsopas kun hän tietää paremmin onko hän poika vai tyttö kuin sinä. Sukupuoli ei ole nähtävissä olevat fyysiset ominaisuudet.

Sukupuoli nimenomaan on biologinen fakta.

Sukupuoli ei ole mikään näkymätön tunne.

Okei. Jos käytetään tätä biologinen fakta-termiä. Mitkä kriteerit biologisesti tulee täyttyä, että ihminen on mies? Millaiset aivot hänellä on? Kuinka paljon mieshormoneja/naishormoneja hänellä on? Kuinka iso penis hänellä on? Onko hänellä aina penis? Jos ei, onko hän nainen vaikka hänellä olisi mieshormonia enemmän kuin naishormonia? Menettääkö hän miesstatuksen, jos hänellä on rinnat? Mikä hän sitten on, nainenko?

Päästän erittäin pitkälle tekemällä jako xx ja xy kromosomien mukaan. Muita yhdistelmiä koskee noin 1/1000 henkilöä. Minusta tuntuu että tämä keskustelu ei nyt koskee heitä.

Mistä sä keskustelun aiheena olevan lapsen kromosomeista mitään tiedät? Mitä sä tiedät kenenkään kromosomeista tai hormonitasoista? Se on se pointti. Miksi sinä kieltäydyt sen perusteella, että jollain on tissit (kun niitä kiveksiä tuskin heti näet) kohtelemasta häntä sen sukupuolen edustajana, joka hän sulle kertoo olevansa? On täysin naurettavaa nillittää, että kun mä näen miehen, niin kyllä se on mies saa*ana.

Ei ole. Sukupuoli on fyysinen tosiasia, jonka pystyy objektiivisesti havaitsemaan.

Jos tämä kyseinen henkilö on sukupuoliristiriitainen eli tuntee toisin, niin sitähän ei päälle päin näy. Ihmiset näkevät vain sen fyysisen todellisuuden ja tunnistavat toisen sukupuolen automaattisesti.

Ainoat ihmiset, jotka pystyvät tätä automaattista tunnistusta kiertämään, ovat transhoidot läpikäyneet ihmiset. Mutta ei silloinkaan aina. Riippuu täysin hoitojen vaikuttavuudesta ja kuinka paljon sekundäärisiä sukupuoliominaisuuksia on pystytty muokkaamaan.

Pointti on nyt se, että mikä sinä olet sen fyysisen näköhavaintosi perusteella määrittämään sen toisen sukupuolen oaremmin kuin hän itse? Ja millä oikeudella sä edes tekisit niin?

Kyllähän ihmiset tekevät näköhavaintojen perusteella päätelmiä koko ajan. Siinä ei ole mitään tuomittavaa. Useimmiten nämä päätelmät ovat ihan oman pääni sisäisiä, enkä niistä kenellekään kerro.

Mutta jos näen miehen näköisen henkilön (eli miehen) naisten suihkutiloissa uimahallissa, aion kyllä pyytää häntä poistumaan sekä kerron asiasta henkilökunnalle.

Toki. Kieltäytyisitkö kutsumasta häntä naiseksi, jos hän pyytäisi?

Sivusta -en varmaan kieltäytyisi juuri sillä hetkellä, mutta en voi luvata, että muistaisin häntä jatkossa aina kohdatessamme puhutella naisena. Kun kerran aistinvarainen, tiedostamaton arvioni ei minulle kertoisi vastaan kävelevän naisen. Sori siitä.

Jos hän olisi sun oppilas tai vaikka lapsesi, etkö muistaisi?

Kukaan ei muista yksittäistä ihmistä, mutta henkilön, jonka kanssa on tekemisissä, kyllä.

Lapsen varmasti. Koska kyseessä olisi mulle tärkeä ja läheinen asia ja se olisi varmasti alati mielessäni. Oppilasta, en välttämättä. Kun niitä oppilaita voi olla vuodessa 170.

Tässä kohinassa vaikuttaa minusta lopulta olevan kyse erilaisuuden kokemuksen kivusta ja tarpeesta tulla hyväksytyksi omana itsenään. Kaikkia tulee esim julkisissa palveluissa toki kohdella tasavertaisesti, senhän lakikin määrää. Mutta lopulta kuitenkin fakta on tämä; en voi pakottaa, velvoittaa, edellyttää kaikkia olemaan herkkiä omille erityispiirteilleni tai toiveilleni. En voi myöskään olettaa kaikkien pitävän itsestäni. Ymmärrän kyllä sen epäreiluuden jos oma kokemus on se, että on vain tämä yksi, vaikka nyt sukupuolen kokemukseeen, liittyvä eroavaisuus miksi minusta ei pidetä. Minähän en taviksena edes tiedä miksi joku ei minusta pidä. Mutta lopputulema on kuitenkin aina sama: kaikki eivät sinusta Petri/Petriina pidä. Syystä tai toisesta.

Joten nyt kun LGBT-anteeksi-unohdinko-jonkun-kirjaimen? lailliset oikeudet on saatu aivan samalle viivalle heterosakin kanssa, niin voitaisiko tämän keskustelun antaa jo olla? Mileipiteitä voi myötämielisemmiksi muuttaa niin paljon rakentavamminkin. Vaikka kirjoittamalla runoteoksen tai järjestämällä jonkun hyväntuulisen tapahtuman tai tempauksen. Saa ottaa vinkkinä.

Aivan, siitä on koko ajan ollut puhe, yksilöllisyydestä, siitä miten ihmistä kohdellaan.

P.S Seksuaali-identiteetti on sit vielä ihan eri asia kuin sukupuoli-identiteetti 😘

Niin, ja kun minä juuri kerron sinulle, ettei kaikki kohtele minuakaan ystävällisesti tai ottaen huomioon erityistarpeeni. Illanviettoon mennessäni otan omat eväät mukaan kun porukka ei kuitenkaan muista keliakiaani. Työpaikan tiimitapahtumissa muistan jo muistuttaa, ainakin jos kysytään ruokavalioista. Silti on vielä ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että voin vähän syödä viljaa, esim jos sitä on popcornien päällä olevassa mausteseoksessa niin on hineostelua ja huomionhakua kun en popcornia ota. Mitä sitten? Tiedon ja ymmärryksen puutteesta se tulee. Mitä se minua haittaa, syön mitä syön. En minä voi jättää toisten vastuulle muistaa, että mulla on tällainen rajoite tai tutustua tautiin niin, että varmasti ymmärtää mitä siihen liittyy? Ymmärtäisitkö itse muuten keliaakikon elämänkokemuksia?

Jos sun opettaja kieltäytyisi (ei siis unohduksen vuoksi) ottamasta sun keliakiaa huomioon, voisimme puhua asiasta tässä yhteydessä. Sukupuoli-identiteetti on ihan eri tason asia, tuskin keliakia sua määrittää.

Mulla ei ole keliakiaa, en siis voi sanoa, että mä tiedän miltä se susta tuntuu, ymmärtää silti yrittäisin. Enkä ainakaan väkisin väittäisi sun kokemusta vääräksi tai kirjaisi sinun tietoihisi sinun olevan ei-keliaakikko.

Ei minua määritä myöskään sukupuoli. Ja kuule kun monta kertaa olen jäänyt pois reissuista, mm työpaikan porukan, koska ruokailua on vaikea järjestää.

Jos olisin sairastunut kouluaikana oisin hankkinut lääkärintodistuksen erikoisrvta varten, tietysti. Mut jos ope ois tarjonnut mulle konvehteja ja ihmetellyt et enkö muka voi syödä niin tuskin olisin reksille kielinyt.

Joo, nyt mennään jo niin ohi aiheen, että jos siirryt sitä runokirjaa kirjoittamaan tosiaan.

Ei kun sulla meni pointti ohi. Meidät luokitellaan kaikki joidenkin keskimääräiseen perustuvien oletuksien kautta, eikä siinä ole lähtökohtaisesti mitään pahaa tahtoa tai hämäriä tarkoitusperää. Minä en odota että kaikki osaa ja muistaa ja älyää ottaa huomioon minun kuitenkin kovin rajoittavan ja melko harvinaisen rajoituksen huomioon.

Luin joskus tourettea sairastavan nuoren miehen haastiksen. Hän oli hyvin fiksu siinä kun sanoi ymmärtävänsä 3ttä hänen erikoiset eleet ja äänet herättää ennakkoluuloja ja häiritsee muita monissa tilanteissa. Koska hän oli massasta poikkeava, nii hän YMMÄRSI että muut eivät häntä aina ymmärrä tai näe positiivisessa valossa. Hän kiersi kouluja ja haastatteluja juurikin kertomassa syndroomaztaan ja positiivisella olemuksellaan varmasti mursi negatiivisia ennakkoluuloja. Ei siis kulkenut haastamassa ihmisiä oikeuteen koska "minulla on oikeus!!!!!"

Haastoino tuo aloituksen lapsi opettajansa oikeuteen? Vai miten tämä avautuminen liittyy mitenkään mihinkään?

No järjesti potkut koska opettaja ei suostunut ketterästi vaihtamaan puhuttelun muotoaan nuoren tämän viikon mielijohteesta mukaiseksi

Kyllä hän ihan itse järjesti itselleen potkut kieltäytymällä kohtelemaan oppilastaan ihmisarvoisesti. En ihmettele yhtään, että sukupuoli-identiteetin kanssa epävarmat/itseään etsivät suuttuvat, kun sinunlaisesi puhuvat ”mielijohteista”.

Paitsi että sinä et voi sitä tietää oliko kyseessä mielijohde vai todellinen sukupuolidysforia. Tarina ei kerro, joten kommenttisi perustuu täysin omaan oletukseesi siitä, että jokainen joka ääneen arvelee syntyneensä väärään kehoon on de facto transsukupuolinen.

Ja tähänhän sukupuolen itseilmoitusmenettely perustuisi; nuori, sanotaan vaikka 12 v, saisi itse omalla ilmoituksellaan edellyttää häntä jatkossa kohdeltavan koulussa ym julkisissa ja yksityisissä palveluissa vastakkaisena sukupuolena kuin mihin on biologisesti syntynyt. Hänellä tulisi siis oman ilmoituksensa mukaisesti olemaan oikeus esim hormonikorvaushoitoon jos hänen elimistössään ei olisi normaalia määrittelemänsä sukupuolen hormonimäärää. Ja huoltajiltahan asiaan ei edes kysytä mieliepidettä, koska huoltajana en edes näe 12 vuotiaan varaamia lääkäriaikoja, lähetetteitä, reseptejä jne.

Koulussa lapsen tulee voida määrittää miten häntä muiden edessä tai vaikkapa Wilmassa kutsutaan. Todellakin! Vaikka se sit olisi ohimenevää. Tiedätkö miksi? Koska opettajat tai kaverit eivät voi määrätä sitä kuka sinä olet. Koulu ei tee diagnooseja, ei toimenpiteitä, heidän kuuluu vain opettaa lapset ja nuoret yksilöinä. Opettajan tehtävä ei ole määrittää oppilaan identiteettiä tai arvioida onko se hänen mielestään oikein vai väärin. Piste.

Ai sinusta koulu voi salaa vanhemmilta vastoin näiden tahtoa vahvistaa heidän alaikäisen lapsen vastakkaista sukupuoli-identiteettiä? Antaa lapsen luulla, että sukupuoli on jotakin, jonka voi vaihtaa vain sanomalla niin? Tyttö on poika ja poika on tyttö. Mitä helvettiä?

Luuletko, että yksikään lapsi kertoo sukupuoli-identiteetistään koulussa ennen kotia? Haloo, mitä helvettiä?

Nämä nyt kuvittelevat, että lapset huvikseen keksivät kaikenlaista. Todellisuudessa nämä lapset ivat käyneet keskustelua pitkään kotona ennen kuin he koulussa pyyntönsä esittävät. Ikävä kyllä meillä on opettajia, jotka eivät tiedä maailmasta yhtään mitään.

Ei, kun meillä on varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka tietävät koulutuksensa perusteella, että jonkinasteinen kehonkuvahäiriö, ml ns sukupuolidysforia, on varhaisessa puberteetissa yleisempää kuin joka kahdeksannella nuorella. Tällainen häiriö menee useimmiten iän mukana ohi. Kuinka perustelet, että on nuoren itsensä edun mukaista, että ilman perusteellista psykologista ja tarvittaessa fysiologista tutkimusta, ympäröivä maailma alkaa tällaisen puberteetin mukana puhjenneen häiriön pohjalta tukemaan vaikkapa nuoren sukupuoli-identifikaation vaihdosta? Eihän anorektisen nuorenkaan anneta näännyttää itseltään pituuskasvua loppuun, vaikka nuoren kokemus inhottavasta lihavasta persevästä ja rintavasta kehosta on aivan aito.

Aikamoista, jos sä kuvittelet vaikuttavasti nuoren identiteettiin sillä millä nimellä sä häntä kutsut 😂 Sellanen voimafantasia sieltä sitten.

Häh? No miksi se sitten on niin tärkeää, että kun minä seiskan syyskuussa päätän, etten ole enää poika, niin muiden on kutsuttava minua tytöksi?

Ja niin moni on kertonut olevansa yhä aikuisena yläkoulun aikaisen roolinsa vanki, että kuvitteletko todella, että nuoren on sitten aivan helppo flipata toiseen suuntaan vuoden päästä ja todetakin, ettei tää tyttö juttu nyt oikein ollutkaan mulle? Palata takaisin sinne poikien pukkariin ja ottaa takaisin oma syntymänimensä?

Kerrohan sinä sitten miksi se on teille tämän päivän transidentifioituneille tai muunsukupuolisille tai pansukupuolisille ym ym sukupuolivähemmistöille niin kertakaikkisen vaikea ajatus, että nuori kävisi sitten ihan lääketieteellisen tutkimuksen ennen kuin hänen uutta identiteettiään alettaisi tunnustamaan? Pelko, ettei kriteerit täytykään? Että moni joutuisi tunnustamaan itselleen jo teini-ikäisenä, että ei, en ole sukupuoli-identiteetti-häiriöinen, väärään kehoon syntynyt. Olen vain homoseksuaali.

Kyllä ne käy ihan kuule sen prosessin läpi, jos haluavat asian etenevän. Se, että he haluavat sen aikana tai ennen sitä heitä koulussa ja kotona kutsuttavan tietyllä nimellä, on ihan vain yksilön kuuntelemista. Toisille se nimen muuttaminen on helpompaa kuin toisille, ei ole opettajan asia päättää tehdä siitä vaikeaa. Ja kyllä, osa heistä varmasti identifioituvat omaan kehoonsa ja ”vain homoiksi”, mutta miksi se olisi ongelma?

"haluavat asian etenevän"? Mitä tarkoitat?

Jos sukupuolen itsemäärittely tulee lakiin niin silloinhan lakiin perustuvat sukupuolisidonnaiset hoidot tulevat myös henkilön saataville tämän uuden maistraattiin ilmoittamansa sukupuolen perusteella. Eikö? Eikö tämä ole koko itsemäärittelyoikeuden lakimuutoksen tavoite? Kun henkilön tiedoissa sairaanhoidossa on sukupuolimerkintä nainen, on hän silloin oikeutettu esim estrogeenihoitoon perustuen liian alhaisiin estrogeenitasoihin ja siitä seuraavaan ei-toivottuun karvankasvuun tai äänen mataluuteen. Ja korjaavaan kirurgiaan sukupuolielinten epämuodostuman vuoksi.

Olen varmaan hirvittävän ahdasmielinen kun en olisi vielä omaan ilmoitukseen perustuen valmis myöntämään em hoitoja vaikkapa kesken seksuaalisen ja fyysisen kasvun. Voi minua.

Eli olet ymmärtänyt väärin ja sen perusteella sitten lauot mielipiteitäsi. Ok. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/askeleet-translain-uudistamiseksi/

tästä linkkisi ohjelmasta puuttuu yksityiskohdat täysin. Lakialoitteessa on mainittu mm, että henkilörekisteristä tulisi jatkosssa poistua tieto henkilön aiemmasta sukupuolesta ja että henkilön juridisten oikeuksien tulee olla määrittelemänsä sukupuolen mukaiset, mitään poistamatta tai mitään lisäämättä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos juridisen sukupuolensa korjannut nainen hakee lapsettomuusklinikalta apua, on häntä hoidettava kuten naista. Eli kun kohtua ei ole, tulee kysymykseen sitten sijaiskohdun mahdollisuus. Ja kun munasolua ei ole omasta takaa, haettaisi luovuttajaa jne jne.

Kai sinä ymmärrät yksilön oikeudet suhteessa terveydenhuollon palveluihin? Kun juridisesti nainen hakeutuu hoitoon, koska hänen kehossaan on liiallisen testosteronin aiheuttamia merkkejä niin kyllähän hän on oikeutettu hoitoon. Minä en tätä pidä mitenkään järkevänä tai kohtuullisena ilman että taustalla on perusteellinen tutkimus, että tällainen transitiohoito on todella yksilön kannalta oikea hoitopolku.

Kyllä siinä oli ihan kaikki. Ja edelleen se transhoito on ihan samanlainen polku kuin ennenkin. Tuo lapsettomuushoito sit taas; miksi se olisi väärin, jos lapsettomuuden syy on puuttuva kohtu, jos vuokrakohtu ja lahjoitettu munasolu on mahdollinen? Jos nainen olisi syntyjään nainen ja kohtu olisi viallinen, niin vain silloin se olisi ok? En todella tajua sun nillitystäsi. Ensin sä väität, että transhoidot saa pyytämällä. Sit, kun osoitetaan sun olevan väärässä, sää alat puhua lapsettomuudesta ja väität että transihmisten ei kuulukaan saada lapsia. aika pitkälle menee sun muiden ihmisten kontrolloinnil halusi 🙄

Ns. kohdunvuokraus on erittäin epäeettistä toimintaa, eikä sitä tulisi sallia kenellekään.

- ohis

No kaikki varmasti ymmärtää, että tässä puhutaan Suomessa ei-laittomasta sijaissynnyttäjästä.

Eihän sitä ole sallittu Suomessa, vai onko?

Ei, mutta Vasemmistoliitto ainakin ajaa sijaissynnytystä Suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisin korkeassa asemssa, tai muuten julkisuudesta tunnettu henkilö. Aiheuttaisin niin paljon mielipahaa ja "somemyrskyjä" laukoessani perinteisiä arvoja kunnioittavia totuuksia, enkä vahingossakaan lähtisi mukaan tähän nykyajan pelleilyyn.

Voisi perustaa lelukaupan. Siellä olisi intiaanipäähineitä ja lappalaisasuja myynnissä. Tytöille ja pojille olisi omat osastot. Kauppa lanseeraisi omat eskimojäätelöt ja vessat olisi tottakai sukupuolen mukaan määritelty.

Siellä voisi olla myös joku etukorttiohjelma, mihin liittymällä saisi etuja. Ja hakemuksessa kysyttäisiin sukupuolta ja vaihtoehtoja olisi tietenkin vain kaksi.

Nukkekodit olisi kasattu niin, että valkoinen heteropariskunta asuu siellä ja mies on juuri tulossa kotiin, missä nainen odottaa lasten kanssa kotiin palaavaa perheen elättäjää. 

Ja mitähän sä tällä sit muka voittaisit? Montaa muuta ei kiinnosta hevonkukkua mihin sukupuoleen toinen identifioituu tai onko perheen roolit sukupuolittuneet.

Ei kyse ole mistään nykytrendistä vaan siitä, että emme tarvitse enää kaltaisiasi vanhoillisiin ajatuksiin jämähtäneitä tunkkaisia mielipiteitä. Ongelma ei ole se, että ihmiset saavat määrittää itsensä miten haluavat vaan se, että se on joillekin noin suuri ongelma.

Ai nyt on jo VANHOILLINEN, jos uskoo biologiaan? 🙄🥴 Minun nuoruudessani se oli ihan NORMAALIA. Harmi kun ette voi mitenkään pakottaa uskomaan johonkin, mihin valtaosa ihmisistä ei usko. Osa leikkii tosin pelon takia mukana.

Kukaan ei kiellä biologiaa, höntti. Kukaan ei pakota sua uskomaan mihinkään, vain kunnioittamaan toisen ihmisen identiteettiä. Jos sä kerrot naisena toiselle (jostain syystä) olevasi nainen, pakotatko sä silloin sitä toista ihmistä ajattelemaan biologisen faktan uusiksi, jos hän on vaikka muunsukupuolinen? Haloo nyt vähän tolkkua mukaan

Muunsukupuolisuus on keksitty identiteetti eikä sukupuoli. Jos pitää muunsukupuolisuutta "totena" , niin silloinhan nimenomaan kiistää biologian.