Elatus oikeudenkäynti

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 12:31"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 12:13"]Eikä minun ole koskaan tarvinnut pelätä, että isä lakkaisi lastaan tapaamasta. Rahasta viis. Isänsä maksaa lapselle suoraan, mitä lapsi tarvitsee, maksaa vaatteita, puhelinlaskun joskus, tavaroita, antaa rahaa retkille. Miksi rahan pitäisi kulkea minun kauttani? [/quote]Näin myös meillä. Miehelle varmasti kivempi että näkee rahan menevän lapseen. Ikinä ei ole euroakaan mulle tullut. Minä maksan asumisen ja syömisen ym. Mies maksaa harrastuksen, puhelinlaskun, ostaa usein (itseasiassa aikalailla 100% ihan omasta halustaan) vaatetta ja tavaraa. Varmasti exästä tuntuu kivemmalta shoppailla tytön kanssa kuin antaa rahaa minulle. Siksi en ymmärrä elatusmaksujen lypsämistä itselle.

[/quote]  No toihan on elaria yhtähyvin! Ei lähivanhemmat niitä elareita itselleen lypsä vaan lapselle, ja kenekään ei tarvi lypsää ketään kunhan aikuiset tajuaa että lapselle kuuluu tietty elintaso. Mulle on se ja sama jos mies ei halua mun tilille maksaa niin tuokoon sitten tänne ruuat, vaatteet sun muut...hiukka kalliiks tietty tulee kun välimatkaan 200km mutta kyllä se mulle passaa :D

2

Mutta kun etäisällekin lapsesta on kuluja! Vai pitäisikö teistä lapsen kokea itsensä isän luona kakkosluokan kansalaiseksi, nukkua patjalla jossain nurkassa, jäädä pois riennoista ja matkoilta jne. Minä olin vuosia elatusvelvollisen miehen puoliso (lapsi jo aikuinen) ja kuluja meillä oli lapsesta kuukaudessa 200-300 Euroa + miehen maksamat elarit. Kuluiksi laskisin sen, että meillä on yhden makuuhuoneen isompi asunto kuin muuten, koska lapsi oli 6-10 yötä kuussa ja kai iso lapsi tarvii oman huoneen. Vai olisiko pitänyt nukuttaa 15-vuotias samaan huoneeseen 4-vuotiaan kanssa? Sohvalle? Eiköhän sillä ollut lapsen hyvinvointiin iso merkitys, että meilläkin on ihan ikioma huone, jota toki käytettiin pyykinkuivatukseen ja muihin väliaikoina, mutta kuitenkin ostovaiheessa laskettiin makkareiden määrään miehen lapsen tarvitsema tila. Tuosta voi laskea vaikka 100 Euroa/kk lapsen menoiksi. Matkat tapaamisiin (äiti muuttanut itse kauemmaksi eron jälkeen) 30-40 Euroa/kk. Ruuat meillä ollessa vähintään 70 Euroa, jos edes riittää. Näiden lisäksi meiltä sai taskurahat (äiti ei antanut), maksettiin huvitukset, otettiin matkoille, ostettiin vaatteita jne. Nyt kun alan laskea, niin tuskin edes tuo 300 Euroa/kk riitti menoiksi sen elarin päälle.

En valita, lapsi ansaitsi nuo asiat, mutta kaikki tuntemani isät käyttävät lapseen rahaa, varaavat asunnostaan tilaa, ostavat kaikkea pientä ja isoa, ottavat reissuille ja huveihin mukaan, maksavat tapaamismatkat jne.

Varmasti harmittaa kun olette tottuneet nykyiseen tulotasoon. Mutta pelkäänpä että isän vaatimus menee läpi koska elatusmaksut palkkaan nähden ovat tosiaan kohtuuttomat. Nyt on hyvä alkaa miettimään asioita joista voisi nipistää.

En tiedä, huomioidaanko elareissa lainkaan sitä, kuinka paljon etä osallistuu lasten arkeen.

Tottakai oikeudenmukaisinta olisi, että vanhemmat maksavat lapsensa elatuksen puoliksi JOS molemmat huolehtivat lasten perustarpeista yhtä paljon eli lapset asuvat vanhemmillaan esim. viikko-viikko-systeemillä. Kaikki muut ratkaisut ovat epäreiluja lähivanhemmalle. Kuka kuskaa lasta harrastuksiin, kaverisynttäreille, hammaslääkäriin, käy vanhempainilloissa, valvoo sairaan lapsen kanssa, jää kotiin sairaan lapsen kanssa jne. Tämä pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon elatusavussa. Jos etä ei halua osallistua lastensa arkeen muilla tavoin, täytyy hänen maksaa siitä ihan konkreettista korvausta lähille. Yhdessä kun ne lapset on hankittu.

Tähän laittaisin poikkeuksen niille etävanhemmille, jotka eivät ole koskaan halunneet vanhemmaksi. Näissä tapauksissa se lähi on olllut tietoinen, että tulee vastaamaan lapsen tarpeista yksin tai lähes yksin ja kaikki osallistuminen on vain plulssaa.

94: vaikka lapsi viettäisi puolet viikosta "etävanhemmalla", summa ei juurikaan pienene. Tätä olen aina ihmetellyt.. olen siis nähnyt tällaisen sopimuksen, jossa vanhemmat ovat tehneet tapaamissopimuksen ja elatussopimuksen samalla kertaa. Oliko n. 5e kustannukset lapsesta per päivä etävanhemmalle laskettu. Mutta kun miettii sitä, että minimi elatusmaksu on 150, niin onhan lähivanhemmalla asuminen kalliimpaa kuin 5e/päivä.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 11:53"]

Minun tilanteessani ex-mies maksaa 150e/kk. Tilanne on katsottu vuonna 2006. Tässä välissä tuloni ovat vuoroin laskeneet, vuoroin suurentuneet. Silti emme ole hakeneet muutosta mihinkään suuntaan. Tytär on liki joka vkloppu isällään. Isä muutti myös lähemmäksi meitä. Koko tämän ajan olen laittanut summasta 100e lapsen tilille. Ja tätä tiliä ei ole käytetty laisinkaan. Voitte itse laskea paljonko siellä on. Lapsemme oli meille molemmille toivottu ja rakas. Valitettavasti vain meidän vanhempien suhde ei ollut yhtä rakkauden täyteinen, pikemminkin kahden kaverin liitto. Silti, ei koskaan, ikinä olisi tullut mieleen, että miehen pitäisi kokonaan elättää lapsi. Olen ollut työttömänäkin ja silti minulla on ollut varaa elättää lapseni. Rahaa tärkeämpää on ollut se, että isä on ollut aktiivisesti aina mukana tyttärensä elämässä, ostaa vaatteita siinä, missä minäkin, kuljettaa kouluun, harrastuksiin, jos en itse ehdi esim. töiden takia. En ikinä kehtaisi kinuta lisää rahaa "lapsen nimissä", niin kuin näköjään jotkut täällä.

[/quote]

Kyllä, tärkeintä on isän osallistuminen arkeen mutta ei sen varjolla voi sallia mitä tahansa. Se elatusapu kun ei ole ketään muuta kuin sitä lasta varten. Nyt olet joko tyhmyyksissäsi maksanut itse enemmän siinä pelossa, että isä muuten ei suostuisi tapaamaan lastaan enää tai laskenut lapsen elintasoa niin, että lapsi ei ole saanut ns. normaalia lapsuutta. Lapsen elatus kun lasketaan siellä lastenvalvojalla, ei niitä lukuja hatusta vedetä ja jos teidän lapsenne kuluttaa vähemmän kuin keskivertolapsi, on hänen elatuksensa keskivertoa alhaisempaa. Hän siis saa vähemmän kuin ehkä ansaitsisi hyvätuloisen isän perusteella.

Raha on tietysti aina vain rahaa, mutta on naurettavaa tuomita muita sen perusteella, että ajattelevat lastensa parasta. Esim. jos minä ja puolisoni eroaisimme, en mitenkään pystyisi maksamaan lasteni kalliita harrastuskuluja yksin mutta puolittamalla ne pystyisimme tarjoamaan lapsillemme samankaltaisen elintason kuin ennenkin (ei tietenkään kalliita matkoja tms). Jos nyt puolisoni sitten kiristäisi minua sillä, että ei tapaisi lapsia enää, jos joutuu maksamaan minimielareita enemmän, niin enitenhän siinä kärsii se lapsi, jonka elatuksesta on kyse. Minä kun voin venyä vain rajallisen määrän.

Käytännössä sinä lapsen lähihuoltajana olet "varastanut" lapselta oikeuden kohtuulliseen elatukseen.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 12:03"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 11:53"]

Minun tilanteessani ex-mies maksaa 150e/kk. Tilanne on katsottu vuonna 2006. Tässä välissä tuloni ovat vuoroin laskeneet, vuoroin suurentuneet. Silti emme ole hakeneet muutosta mihinkään suuntaan. Tytär on liki joka vkloppu isällään. Isä muutti myös lähemmäksi meitä. Koko tämän ajan olen laittanut summasta 100e lapsen tilille. Ja tätä tiliä ei ole käytetty laisinkaan. Voitte itse laskea paljonko siellä on. Lapsemme oli meille molemmille toivottu ja rakas. Valitettavasti vain meidän vanhempien suhde ei ollut yhtä rakkauden täyteinen, pikemminkin kahden kaverin liitto. Silti, ei koskaan, ikinä olisi tullut mieleen, että miehen pitäisi kokonaan elättää lapsi. Olen ollut työttömänäkin ja silti minulla on ollut varaa elättää lapseni. Rahaa tärkeämpää on ollut se, että isä on ollut aktiivisesti aina mukana tyttärensä elämässä, ostaa vaatteita siinä, missä minäkin, kuljettaa kouluun, harrastuksiin, jos en itse ehdi esim. töiden takia. En ikinä kehtaisi kinuta lisää rahaa "lapsen nimissä", niin kuin näköjään jotkut täällä.

[/quote]

Kyllä, tärkeintä on isän osallistuminen arkeen mutta ei sen varjolla voi sallia mitä tahansa. Se elatusapu kun ei ole ketään muuta kuin sitä lasta varten. Nyt olet joko tyhmyyksissäsi maksanut itse enemmän siinä pelossa, että isä muuten ei suostuisi tapaamaan lastaan enää tai laskenut lapsen elintasoa niin, että lapsi ei ole saanut ns. normaalia lapsuutta. Lapsen elatus kun lasketaan siellä lastenvalvojalla, ei niitä lukuja hatusta vedetä ja jos teidän lapsenne kuluttaa vähemmän kuin keskivertolapsi, on hänen elatuksensa keskivertoa alhaisempaa. Hän siis saa vähemmän kuin ehkä ansaitsisi hyvätuloisen isän perusteella.

Raha on tietysti aina vain rahaa, mutta on naurettavaa tuomita muita sen perusteella, että ajattelevat lastensa parasta. Esim. jos minä ja puolisoni eroaisimme, en mitenkään pystyisi maksamaan lasteni kalliita harrastuskuluja yksin mutta puolittamalla ne pystyisimme tarjoamaan lapsillemme samankaltaisen elintason kuin ennenkin (ei tietenkään kalliita matkoja tms). Jos nyt puolisoni sitten kiristäisi minua sillä, että ei tapaisi lapsia enää, jos joutuu maksamaan minimielareita enemmän, niin enitenhän siinä kärsii se lapsi, jonka elatuksesta on kyse. Minä kun voin venyä vain rajallisen määrän.

Käytännössä sinä lapsen lähihuoltajana olet "varastanut" lapselta oikeuden kohtuulliseen elatukseen.
[/quote]

Kuinka niin olen varastanut lapselta oikeuden kohtuulliseen elatukseen? Lapsi on saanut kaiken minkä on tarvinnut, enemmänkin. Kaikkea saa haluta, mutta kaikkea ei ole pakko saada. Aina on ollut puhtaat vaatteet ja kunnon kotiruokaa. Jos jotain isompaa on tarvinnut, on saanut. Joko isä ostanut, minä tai molemmat puoliksi. Et sinä(kään) sitä lasta joukosta erottaisi, vaikka kaikki ympärillä olisi "varakkaiden perheiden" lapsia.

Eikä minun ole koskaan tarvinnut pelätä, että isä lakkaisi lastaan tapaamasta. Rahasta viis. Isänsä maksaa lapselle suoraan, mitä lapsi tarvitsee, maksaa vaatteita, puhelinlaskun joskus, tavaroita, antaa rahaa retkille. Miksi rahan pitäisi kulkea minun kauttani?

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 12:13"]Eikä minun ole koskaan tarvinnut pelätä, että isä lakkaisi lastaan tapaamasta. Rahasta viis. Isänsä maksaa lapselle suoraan, mitä lapsi tarvitsee, maksaa vaatteita, puhelinlaskun joskus, tavaroita, antaa rahaa retkille. Miksi rahan pitäisi kulkea minun kauttani?
[/quote]Näin myös meillä. Miehelle varmasti kivempi että näkee rahan menevän lapseen. Ikinä ei ole euroakaan mulle tullut. Minä maksan asumisen ja syömisen ym. Mies maksaa harrastuksen, puhelinlaskun, ostaa usein (itseasiassa aikalailla 100% ihan omasta halustaan) vaatetta ja tavaraa. Varmasti exästä tuntuu kivemmalta shoppailla tytön kanssa kuin antaa rahaa minulle. Siksi en ymmärrä elatusmaksujen lypsämistä itselle.

Sähän kynit ukon puille paljaille!

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 12:31"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 12:13"]Eikä minun ole koskaan tarvinnut pelätä, että isä lakkaisi lastaan tapaamasta. Rahasta viis. Isänsä maksaa lapselle suoraan, mitä lapsi tarvitsee, maksaa vaatteita, puhelinlaskun joskus, tavaroita, antaa rahaa retkille. Miksi rahan pitäisi kulkea minun kauttani? [/quote]Näin myös meillä. Miehelle varmasti kivempi että näkee rahan menevän lapseen. Ikinä ei ole euroakaan mulle tullut. Minä maksan asumisen ja syömisen ym. Mies maksaa harrastuksen, puhelinlaskun, ostaa usein (itseasiassa aikalailla 100% ihan omasta halustaan) vaatetta ja tavaraa. Varmasti exästä tuntuu kivemmalta shoppailla tytön kanssa kuin antaa rahaa minulle. Siksi en ymmärrä elatusmaksujen lypsämistä itselle.

[/quote]

No mä lypsän ne itselle just sen takia, että miehestä on kivempi että mä hoidan lapsiin liittyvät laskut ja asiat eikä hänen tarvitse päätään niillä vaivata. Lisäksi mies ei todellakaan ikinä käy lasten kanssa vaateostoksilla ( vanhin on 11, eli voisi sen kyllä jo tehdä), vaan mä olen aina hankkinut kaikki lasten vaatteet. Siihen päälle mä jäin meidän vanhaan kotiin, jossa on vielä toistaiseksi korkeat asumiskustannukset ( 5 v päästä putoaa yksi laina pois ja jäljelle jää 1000e/kk kaikki kulut isosta omakotitalosta, eli kannattaa pitkällä tähtäimellä), joten ihan siihenkin tarvitsen sitä rahaa. Ja kyllä, mieskin toivoi, että jäisin lasten kanssa sinne.

Tästä huolimatta mies on paljon lastensa kanssa, saa tavata niin paljon kuin haluaa, mutta mä olen lupautunut kantamaan päävastuun, koska mies matkustaa työkseen. Että ei se " elareiden nyhtäminen" tarkoita sitä, että mitään muuta roolia ei isälle jää. Eiköhän lähes aina jäisi muutenkin, jos isä haluaisi, mutta yleensä on vaan kivempi valittaa ja kostaa lapselle se, että joutuu maksamaan lakisääteiset elarit.

En jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta niistäkin mitkä luin paistaa vahvasti ilmi tämä nykyajan naisten mielisairas käsitys äitien ja isien velvollisuuksista ja oikeuksista.

Isillä on teidän todella sairaiden äitien mielestä velvollisuus maksaa ylisuuria "elatusmaksuja", ihan vaan siksi, että olette itse pienipalkkaisissa töissä tai työttöminä. Isien pitäisi siis elättää käytännössä myös teidät. Kuinka sairaita voitte olla?

Käytätte törkeästi lapsi-korttia... "kua isä ei halua huolehtia lapsestaan bla blaa blaa" -jos teillä ei kerran ole varaa toimia lähivanhempana siitä huolimatta, että saatte lapsilisät tilillenne sekä vähintään ne minimielarit (noin 150€) niin luovuttakaa h_vetissä se lähivanhemmuus sille isälle.

Minkä h-vetin takia äidit sölkkää oikeudessa että isät on väkivaltasia juoppoja ja tekee vaikka mitä rikollista mustamaalaamista ihan vaan siksi, että saavat lähivanhemmuuden ja mahdollisuuden tehäd kiusaa lasten kautta, ja sitten koittavat ruinata sääliä täällä siitä että eivät onnistu kaiken lisäksi vielä kuppaamaan lasten isältä kaikkia rahoja???

Todella toivon, että karma opettaa teitä.

Jos olet siis tuollainen täälläkin meuhkaava ja kohtuuttomien (yli sen perusosan noin 150€/kk) elarien perään itkevä opportunistiäiti, niin mene hetkeksi katsomaan peiliin, ja kerro sille peilikuvalle, että siinä seisoo kostonhimoinen paha ihminen, joka voi tuottaa omalle lapselleen pelkkää vahinkoa, ja olisi syytä luovuttaa lähivanhemmuus (ja koko huoltajuus) sille lapsen isälle.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 12:56"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 12:31"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 12:13"]Eikä minun ole koskaan tarvinnut pelätä, että isä lakkaisi lastaan tapaamasta. Rahasta viis. Isänsä maksaa lapselle suoraan, mitä lapsi tarvitsee, maksaa vaatteita, puhelinlaskun joskus, tavaroita, antaa rahaa retkille. Miksi rahan pitäisi kulkea minun kauttani? [/quote]Näin myös meillä. Miehelle varmasti kivempi että näkee rahan menevän lapseen. Ikinä ei ole euroakaan mulle tullut. Minä maksan asumisen ja syömisen ym. Mies maksaa harrastuksen, puhelinlaskun, ostaa usein (itseasiassa aikalailla 100% ihan omasta halustaan) vaatetta ja tavaraa. Varmasti exästä tuntuu kivemmalta shoppailla tytön kanssa kuin antaa rahaa minulle. Siksi en ymmärrä elatusmaksujen lypsämistä itselle.

[/quote]

No mä lypsän ne itselle just sen takia, että miehestä on kivempi että mä hoidan lapsiin liittyvät laskut ja asiat eikä hänen tarvitse päätään niillä vaivata. Lisäksi mies ei todellakaan ikinä käy lasten kanssa vaateostoksilla ( vanhin on 11, eli voisi sen kyllä jo tehdä), vaan mä olen aina hankkinut kaikki lasten vaatteet. Siihen päälle mä jäin meidän vanhaan kotiin, jossa on vielä toistaiseksi korkeat asumiskustannukset ( 5 v päästä putoaa yksi laina pois ja jäljelle jää 1000e/kk kaikki kulut isosta omakotitalosta, eli kannattaa pitkällä tähtäimellä), joten ihan siihenkin tarvitsen sitä rahaa. Ja kyllä, mieskin toivoi, että jäisin lasten kanssa sinne.

Tästä huolimatta mies on paljon lastensa kanssa, saa tavata niin paljon kuin haluaa, mutta mä olen lupautunut kantamaan päävastuun, koska mies matkustaa työkseen. Että ei se " elareiden nyhtäminen" tarkoita sitä, että mitään muuta roolia ei isälle jää. Eiköhän lähes aina jäisi muutenkin, jos isä haluaisi, mutta yleensä on vaan kivempi valittaa ja kostaa lapselle se, että joutuu maksamaan lakisääteiset elarit.
[/quote]
Aina löytyy joku "muttaku meillä onkin näin!!". Joo en jaksa ruveta ajattelemaan jokaista yksittäistapausta erikseen. Mutta kuinka moni on edes neuvotellut miehen kanssa siitä, että haluaisiko mies hoitaa elatusvelvollisuutensa em. tavalla ostamalla suoraan lapselle? Käsiä ylös.

Elarit eivät ole mikään lakisääteinen pakko. Elatusvelvollisuus on ja sen voi täyttää maksamalla elareita. Mutta sen voi täyttää myös muilla tavoin, kuten ostamalla suoraan lapselle, maksamalla harrastukset suoraan itse ja hoitamalla niihin liittyvät välineet kuljetuksen ym. Mutta kuinka usein lähivanhempi edes tarjoaa mahdollisuutta hoitaa elatusvelvollisuus muuten! Siihen pitäisi mun mielestä yhteiskunnan kiinnittää huomiota paljon enemmän kuin aina pitämällä elareita itsestäänselvyytenä. Ikinä ei olla eksän kanssa rahasta neuvoteltu ja rehellisesti tulojen suhteessa eksäni maksaa oikeasti lapsemme menoja paljon enemmän kuin minä, paljon enemmän kaikkea ylimääräistä (harrastuksia, huvituksia) kuin lapsi tarvitsisi. Hän nimenomaan nostaa lapsemme elintasoa huomattavasti! Omasta tahdostaan. Minä lähinnä taivastelen että hei eikö tuo ole jo vähän liikaa. Ja kaikki tämä vielä juurikaan nostamatta mun elintasoa.

Haluaisin että tähän mahdollisuuteen tartuttaisiin tiukemmin. Olisi miehet usein ehkä halukkaampia osallistumaan.

Elatusmaksujen laskentatapa pitäisi tosiaan oikeudenmukaistaa. Jos lapsen isä on ollut jo ennen lapsen syntymää sitä mieltä, ettei tätä lasta halua ja ilmaissut mielipiteensä todistetusti ennen 12. raskausviikkoa, pitäis hänen joutua maksamaan vain minimielatus (siksi, ettei osaa käyttää kondomia tai jos puhdas vahinko, niin vastuu myös vahingosta) esim. 100 euroa/kk riippumatta tuloista. Näin rikkaille miehille ei tehtailtaisi samaan tahtiin lapsia kuin nyt.

Jos molemmat ovat lapsen alunperin halunneet pitäisi elatusmaksut laskea niin, että ensin lasketaan lapsen todelliset kulut ja päälle myös arvio esim. perusvaateostoksista, lääkäri- ja lääkekuluista, kaverisynttärilahjoista yms. mitä lastenvalvoja arvioi, että kyseisen lapsen elintaso voisi vaatia esim. haastattelemalla lasta, vanhempien tulojen perusteella jne. Tämä summa jaettaisiin päiväkohtaiseksi summaksi, ja se vanhempi, jonka luona lapsi on kyseisenä päivänä, saa etävanhemmalta tämän osuuden lapsen kuluista siltä päivältä. Toisin sanoen, jos lasketaan, että lapsi kuluttaa keskimäärin päivässä 20 euroa, niin etävanhempi maksaa lähivanhemmalle tuosta päivästä 10 euroa. Kuukausitasolla siis vanhempi, joka huolehtii lapsesta pari viikonloppua kuussa, maksaisi lähivanhemmalle elatusapua 260 euroa (keskimäärin, helmikuussa vähemmän).

Kaikki lapseen liittyvät hoidettavat asiat jaetaan puoliksi esim. lähi meni nyt vanhempainiltaan, seuraavaan menee etä tai jos ei mene, maksaa lähille siitä, että tämä menee. Jos lapsella on harrastuksia, kuskauksista maksetaan sille puolet, joka hommaa hoitaa. Sama juttu lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja muiden lasten takia palkatonta vapaata vaativien juttujen takia. Se, joka ei osallistu, osallistuu kuluihin.

Lapsella on ensisijaisesti oikeus välittävään ja läheiseen vanhempaan, ja jos lapseen liittyvät asiat hinnoitellaan, nousee vanhempien tahto hoitaa niitä asioita tasapuolisesti varmasti.

Kaikki lapseen liittyvät ostot (ei asuminen ja ruoka, ellei kyse ole erikoisruokavaliosta) pitää ns. todistaa pyydettäessä eli kuitit pitää säilyttää ja lastenvalvojalla voitaisiin niitä käydä läpi kerran vuodessa, jos jompikumpi kokee, että toinen on päässyt hyötymään.

Onhan tässä säätämistä ja vääntämistä, mutta vain, jos vanhemmat eivät kykene fiksusti hoitamaan lapseen liittyviä asioita puoliksi. Minua jaksaa ärsyttää siskoni mies, jolla on paljon etätyöpäiviä mutta joka ei muka koskaan ehdi viedä lasta lääkäriin, hammaslääkäriin tai hoitaa sairasta lasta. Miehen uusi vaimo on kotiäitinä mutta sisko joutuu ottamaan joka kerta palkatonta vapaata, kun isää ei kiinnosta lapsen hyvinvointi. Ehkä kiinnostaisi, jos näistä laiminlyönneistä joutuisi oikeasti maksamaan. Ja ennen kaikkea lapsi hyötyisi, kun isäkin olisi perillä hänen asioistaan, näkisi vaivaa ja viettäisi aikaa edes sen hammaslääkärireissun verran.

Edelleen kun puhutaan oikeudenmukaisuudesta pitäisi sen vanhemman maksaa matkakulut vanhemmalta toiselle, joka on muuttanut pois lapsen elinympäristöstä. Lähtökohtana voitaisiin pitää sitä paikkaa, jossa lapsi on elänyt eron hetkellä. Kumpikin maksaa sen osuuden mukaan, miten kaukana tästä paikasta asuvat, elleivät pääse muuten sopuun maksuista. Esim. äiti asuu 100 km päässä, isä 10 km päässä, äiti maksaa matkakuluista 90 %. Ehkä estäisi myös vanhempien hyvinkin itsekeskeistä päätöstä repiä eron takia lapset irti kotipaikastaan ja toisesta vanhemmasta eli jälleen lapsen etu toteutuisi tälläkin päätöksellä.

Moni etävanhempi luistaa lapsen asioista sillä perusteella, että maksaa jo maksut. Ne maksut ovat kuitenkin vain kuluja, joita lapsesta väistämättä tulee. Tapaamiset, hoitamiset, kuskaamiset ovat sitä vanhemmuutta, välittämäistä ja rakkautta. Jos rankaisee lasta siitä, että tämä tarvitsee jotain elämiseensä, on todella huono vanhempi ja huono ihminen.  

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 09:21"]

Ruokaan  ja kauppaostoksiin mennyt marraskuussa 158 euroa (aikuinen ja kaksi lasta)

Lasten talvitakit 40e

Kengät tuttavalta 20e

Harrastemaksut yhteensä molempien lasten 18e

Lasten vakuutukset 16e

Asumiseen 228e

yhteensä 426 euroa. Jos tästä vähennän lapsilisät olen itse joutunut maksamaan lapsieni elämisestä 208 euroa tässä kuussa. 

[/quote]

Todella vähän on teillä mennyt kauppaostoksiin kuukaudessa. Tuo tekisi n. 50e/pää. Tuosta kun vähentää vielä hygieniatuotteet, vessapaperit yms. niin kateeksi käy ruuanlaittotaitosi. Asuminen on teillä edullista, hyvä homma. Muutoinkin lapsesi kuluttavat yllättävän vähän. Suosittelen kuitenkin jossain vaiheessa esim. elokuvissa tai ravintolassa käyntiä, eivät olisi sitten aikuisena ihan niin pihalla kaikesta.

Tätä minäkin olen miettinyt: onko teidän lapsessa oikeasti niin paljon kuluja, että elatusmaksuja pitäisi saada aivan käsittämättömiä summia. Mietitääs, älkääkä sanoko että asuminen ja ruoka. Minunkin on syötävä, se on käytännössä aivan sama teenkö yhdelle vai kahdelle ruokaa. Ja minunkin on jossain asuttava, joten joka tapauksessa lainan lyhennys on maksettava, asuimpa yksin tai kaksin. Täällä meillä päin nämä kolmion kokoiset ovat vielä halvempia, koska kaksioita ostetaan paljon sijoitusasunnoiksi. Kolmioita on hankala saada myytyä. Lapsi kulkee koulussa kävellen/pyörällä, eli ilmaiseksi. Koulun käynnistäkään ei ala-asteikäisen vielä tarvitse maksaa. Harrastaa satunnaisesti, paikkakuntamme on pieni, joten mahdollisuuksia on vähän, mutta esim. koulu järjestää paljon kerhoja, jotka ovat lapsille ilmaisia. Vaatteita ei tarvitse joka kuukausi 300 eurolla. Puhelinlaskukin on kympin paikkeilla. Eli mikä siinä lapsessa teillä maksaa? Kuten joku sanoi, on hankala nostaa lapsen elintasoa nostamatta lapsen äidin elintasoa samalla.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:36"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:24"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 08:28"]

Onko kellään kokemusta?

Sain tiedon että ex on hakenut elatuksen oikeuden käsiteltäväksi kun en suostunut sopimukseen lastenvalvojalla. Maksaa nyt 300 per lapsi ja vaatii että se muutettais 150e lasta kohti. Ennen sen tulot on ollu yli 2000e netto ja nyt väittää että olis alle 2000e netto.

Miten usein oikeus lähtee maksuja pienentelee?

[/quote]

No johan on taas säksätystä palstalla.

Mä olen sanonut miehelle, että jos jään lähivanhemmaksi, saa maksaa 300e/lapsi elareita. Meillä on 3 lasta, ja mies haluaa erota.

Vaihtoehtoisesti hän voi jäädä lähivanhemmaksi, ja mä maksan sitten sen 150e lapsi, koska mulla on puolet pienemmät tulot kuin miehellä, vaikka ihan hyvät mullakin. Mutta sanoin sille, että yksin voin kitkutella rahallisesti, lasten kanssa en ala venyttämään penniä.

Arvatkaa kumman valitsi?

[/quote]

Toivottavasti ainakin erosi ihmisestä, joka käy omien lastensa kanssa kauppaa!

M48

[/quote]

Mitenhän sitä sitten naisen pitäisi erotilanteessa käyttäytyä? Kerrohan mulle oi suuri pyhimys? ONko parempi äiti ja vanhempi se, joka antaa miehen mennä ja tyytyy minimielareihin, vaikka miehellä olisi varaa maksaa enemmän, koska...öööh... miehen piti saada nyt ostaa uusi urheiluauto itselleen?

Kyllä mä koen, että mun tehtävä lasteni vanhempana on parhaani mukaan järjestää heille mahdollisimman pieni pudotus elintasoon, ja se joka halusi perheensä hajottaa, on se, joka siitä kovimman hinnan maksaa. Ja ei, ex-mieheni ei jää surkeana ruikuttamaan taskut tyhjinä, vaan pärjää kyllä ihan ok. Ja toisaalta, elämä on valintoja, joista kaikista on maksettava.

Itse en antaisi vaihtoehdoksi sitä, että pitää lapset ja saa 150,-/nuppi elareita. En tietenkään käy kauppaa lapsilla.  Ajattelen lasten etua siten, että jäävät minulle ja sovitaan kohtuullinen elatusmaksu.

[/quote]

Kuten tuolla joku aikaisemmin kirjoittikin, elatusmaksu oli vienyt lapsilta isän. Jos isä oli ennen tavannut lapsia 4 kertaa viikossa ja nyt 1 kuukaudessa on se mielestäni pois niiltä lapsialta enempi kuin mitä se että he olisivat saaneet pienet elatusmaksut ja voineet tavata isäänsä useammin. Valitettavasti näinhän se usein on, miehet on toisen luokan kansalaisia jos eivät sijoita 50 % palkastaan ex-puolisoonsa "lasten takia". 

Itse erosin miehestäni sillä mieheni löysi uuden puolison, puoliso oli hyvä tuloinen ja halukas ostamaan minun osuuteni vanhasta talostamme sillä edellytyksellä että lapset asuvat isänsä luona vanhassa kodissaan. Kuitenkaan en ollut valmis luopumaan lapsistani kokonaan joten päädyimme hankkimaan minulle rivitaloasunnon läheltä lasten koulua, teetimme remontin ja päätimme että lapset ovat pääsääntöisesti puoliksi kummankin luona. Lapset harrastavat paljon joten katsoimme järkeväksi että mies maksaa puolivuosittain "elatusmaksua" lapsista joka kattaa harrastemaksut ja harrastuksiin tarvittavat tarvikkeet. Erittäin hyvin on toiminut. Kesällä katsotaan mitä syyskauden harrastukset kustantavat ja mitä tarvitsee hankkia, mies maksaa puolet ja talvella sama kevät kauden maksuista. Ei ole koskaan tarvinnut riidellä mistään.

Oma tarinamme.

Lasten 2 kpl elatuksen tarve 1005e/kk

Äidin tulot (lyhennetyllä työpäivällä) 1500e

Menot 1200e

Elatuskyky 300e

Mieheni tulot 2400

Mieheni menot 1200

Elatusvelvollisuus muu 200

Elatuskyky 1000e

Elatusmaksun suuruudeksi ehdotettiin 780 euroa kahdesta lapsesta. Mies ei suostunut ja asia meni käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeus huomioi äidin tuloina 1760e + 97e (kyky hankkia tuloja)

Menot hyväksyttiin 1000 euron osalta

Elatuskyky 857e

Elatuksen tarpeeksi mieheni osalta katsottiin 250e kahdesta lapsesta.

Elatusmaksu vahvistettiin mieheni toiveesta 150e/kk/lapsi